Virka-aika on ollut hiukan telakalla loppukesästä. Pahoittelut siitä: loma-aika ja muut kiireet ovat höykyttäneet tekijätiimiämme, mutta nyt palaamme vielä parin osan verran byrokratian pariin. Arvokkaat vinkit olemme ottaneet talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten.
Seuraavaan osaamme innoituksen antoi lukijamme Sirkku Kivistön jo alkukesästä lähettämä posti.
“Olen jo pitemmän aikaa tuskitellut laskuja maksaessani aina vain pitenevien viitenumerosarjojen kanssa. On vaikeaa poimia sarja nettipankin viitenumero-lokeroon. Minkä vuoksi tilienkin numerot ovat niin pitkiä? IBAN-muoto on suorastaan mahdoton. Ministeriöiden hankkeiden numerot ovat myös pitkiä eikä niihin voi liittää mitään muistisääntöä, jolloin useinkaan käytettävää projektinumeroa ei voi oppia muistamaan. Mikseivät puhelinnumerotkin voisi olla lyhyempiä sarjoja? On kuin eläisimme satunnaislukugeneraattorin valtakunnassa, jossa generaattorin käyttäjät ovat hurmaantuneet pitkiin sarjoihin.”
Lisäksi nimimerkki Janne (ei, en tarkoita itseäni) lähestyi kesän aikana täällä blogissa kommentilla:
“Yksi mielenkiintoinen asia onkin, miksi vieläkin nykyaikaisen pankkitoiminnan aikakautena kestää 2 arkipäivää, että maksu siirtyy pankista toiseen. Luulisi ettei tämä olisi helppo ja jopa halpa tapa siirtää maksu suoraan tai tunnin parin viiveellä. 30 vuotta sitten oli vielä ymmärrettävää, että maksu siirtyy parissa päivässä, kun tietotekniikka ei ollut vielä riittävän tehokkaalla tasolla.”
Kirjoitan jutun näistä pitkien sarjojen ja piuhojen aiheesta tällä viikolla. Otan siinä käsittelyyn myös valtionhallinnon puhelinnumerouudistuksen: miksei valtion puhelinnumero voisi olla vaikka 0 eli nolla tämän vasta introduseeratun ja pitkähkön 0295:n sijaan?
Havaintoja/kokemuksia otetaan vastaan tämän postin kommenttikentässä tai sähköpostitse virka-aika@hs.fi.
