Virka-aika kiittää ja kuittaa

| Julkaistu 15. 10. 2012 8:00

Virka-aika-sarjamme päättyy tähän. Viime viikot olivat sarjassa hiljaiseloa, mutta tänään (maanantaina 15.10.) lehdessä kotimaan sivuilla julkaistaan uutisanalyysi, jossa vedän yhteen sarjan satoa.

Virka-aikaporukan puolesta suuret kiitokset kaikille teille vinkkejä lähettäneille ja keskusteluun osallistuneille – jos jonkin niin tämän sarjan tapauksessa on päivänselvää, ettei yksikään juttu olisi syntynyt ilman apuanne ja antamaanne inspiraatiota.

Toimitus ottaa luonnollisesti jatkossakin vastaan vinkkejä turhasta byrokratiasta. Nyt kielen päällä olevat asiat sopii kirjoittaa vaikka tämän jutun kommenttikenttään. Kirjoittelemisiin!

Loppukiri vol. 2

| Julkaistu 20. 9. 2012 15:20

Tervehdys blogin lukijoille. Virka-aika on päässyt hautautumaan syksyisten juttukiireiden alle, mutta yksi tai kaksi osaa on vielä lähiviikkoina tulossa. Niitä odotellessa julkaisemme Inkan meille sähköpostitse lähettämän huomion:

“Opettajana vai ei?

1. Koululaisryhmä lähtee retkelle käyttäen julkisia kulkuvälineitä. Mukana on sekä opettaja että koulunkäyntiavusta, joka on ollut koulussa töissä jo viisitoista vuotta. Takaisin tullessa opettajan olisi tarkoituksenmukaista jäädä yhtä pysäkkiä aiemmin kuin retken päätepysäkki, mutta hän ei lain mukaan saa tehdä niin, koska ryhmässä on yksi oppilas (17v), jonka huoltaja ei ole antanut suostumusta matkustaa yksin. Sama nuori siis saapuu joka päivä kouluun samalla juna-ratikka-bussi-metro-yhdistelmällä. Ei käy, että koulunkäyntiavustaja matkustaisi nuoren kanssa yhden pysäkinvälin vaan “valvojana” täytyy toimia virallinen opettaja tai opettajan sijainen, vaikka tämän työsuhde olisi kestänyt vain yhden päivän.

2. Toinen retki: Opettaja, jonka piti lähteä retkelle, sairastuukin yllättäen. Retkelle lähteekin tuo samainen koulunkäyntiavustaja, joka tällä kertaa sijaistaa opettajaa. Nyt hän voikin aivan hyvin vastata yksin koko ryhmästä, vaikka siinä olisi 35 lasta, joilla kellään ei ole lupaa matkustaa ilman valvojaa. Lain kirjain täyttyy, vaikka samainen avustaja (tai tuntia aiemmin paikalle hälytetty sijainen) olisi käytännössä erittäin pulassa koululaisryhmän kanssa (toisin kuin 1. tapauksessa, jossa hänen olisi tarvinnut matkustaa saman juna/metrovaunun vastakkaisissa päissä yhden pysäkinvälin verran sellaisen oppilaaan kanssa, jonka hän tuntee monen vuoden ajalta ja joka matkustaa täysin saman reitin joka päivä yksin tullessaan kouluun).”

Lukujärjestysohjelmat ja opiskelijalippuruuhkat

| Julkaistu 29. 8. 2012 9:58

Kiitos edelleen vinkeistä, niitä sekä huomioita numeroaiheeseen on tullut varsin mukavasti. Kahden peruskoululaisen isä Matti Tainio kertoi koulujen lukujärjestysohjelmien kökkögeneraattorista:

“Näin peruskoulujen aloitettua lukuvuotensa joutuu vanhemapana painiskelemaan koulujen lukujärjestysohjemien kanssa. Niiden tuottamat lukujärjestykset ovat miltei lukukelvottomia, kirjaimia ja varsinkin ääkkösiä säästetään samaan tapaan kuin muisssa tietokoneohjelmissa 20 vuotta sitten: AI (takoittaa äidinkieli), LIp (liikunta pojat), MA (helppo: matematiikka) jne… Opettajienkin tunnistaminen on vaikeaa, kun lukujärjestyksessä lukee vaikkapa lyhenne MILU (todellinen lyhenne). Kun koulussa on parikymmentä opettajaa, niin vaikeaksi menee.”

 
Ynjevi puolestaan vinkkasi lukuvuoden alun aiheuttamista matkalipunhankintatukoksista Helsingissä.

Tartumme seuraavaksi pitkiin numerosarjoihin

| Julkaistu 28. 8. 2012 13:38

Virka-aika on ollut hiukan telakalla loppukesästä. Pahoittelut siitä: loma-aika ja muut kiireet ovat höykyttäneet tekijätiimiämme, mutta nyt palaamme vielä parin osan verran byrokratian pariin. Arvokkaat vinkit olemme ottaneet talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Seuraavaan osaamme innoituksen antoi lukijamme Sirkku Kivistön jo alkukesästä lähettämä posti.

“Olen jo pitemmän aikaa tuskitellut laskuja maksaessani aina vain pitenevien viitenumerosarjojen kanssa. On vaikeaa poimia sarja nettipankin viitenumero-lokeroon. Minkä vuoksi tilienkin numerot ovat niin pitkiä? IBAN-muoto on suorastaan mahdoton. Ministeriöiden hankkeiden numerot ovat myös pitkiä eikä niihin voi liittää mitään muistisääntöä, jolloin useinkaan käytettävää projektinumeroa ei voi oppia muistamaan. Mikseivät puhelinnumerotkin voisi olla lyhyempiä sarjoja? On kuin eläisimme satunnaislukugeneraattorin valtakunnassa, jossa generaattorin käyttäjät ovat hurmaantuneet pitkiin sarjoihin.”

Lisäksi nimimerkki Janne (ei, en tarkoita itseäni) lähestyi kesän aikana täällä blogissa kommentilla:

“Yksi mielenkiintoinen asia onkin, miksi vieläkin nykyaikaisen pankkitoiminnan aikakautena kestää 2 arkipäivää, että maksu siirtyy pankista toiseen. Luulisi ettei tämä olisi helppo ja jopa halpa tapa siirtää maksu suoraan tai tunnin parin viiveellä. 30 vuotta sitten oli vielä ymmärrettävää, että maksu siirtyy parissa päivässä, kun tietotekniikka ei ollut vielä riittävän tehokkaalla tasolla.”

Kirjoitan jutun näistä pitkien sarjojen ja piuhojen aiheesta tällä viikolla. Otan siinä käsittelyyn myös valtionhallinnon puhelinnumerouudistuksen: miksei valtion puhelinnumero voisi olla vaikka 0 eli nolla tämän vasta introduseeratun ja pitkähkön 0295:n sijaan?

Havaintoja/kokemuksia otetaan vastaan tämän postin kommenttikentässä tai sähköpostitse virka-aika@hs.fi.

Loppukiri alkakoon

| Julkaistu 8. 8. 2012 9:54

Mukavaa elokuista huomenta. Virka-aika toimi pari viime viikkoa vajaavirkamiehisenä, ja tekijät olivat velvoitettuja keskittymään lähinnä lehden yleiseen uutisaineistoon.

Nyt palaamme täällä blogissakin tiheämmälle agendalle. Virka-aika-sarja pyörii vielä elokuun loppuun asti, joten otamme viimeisiä juttuvinkkejä tältä erää ilolla vastaan, olkaa hyvät. Kommentit voi jättää tämän postin kommenttikenttään.

Maistraatti tenttasi muuttajaa

| Julkaistu 7. 8. 2012 10:42

Huomenta. Tällä kertaa selvitimme tapausta, jossa maistraatin toiminta ihmetytti muuttoilmoituksen tekijää.

Sipoossa sijaitsevasta vapaa-ajan asunnosta oli tullut helsinkiläisnaisen pysyvä koti, joten hän halusi myös siirtyä virallisesti  kunnan asukkaaksi. Muuttoilmoitus ei kuitenkaan mennyt heti läpi, vaan maistraatti vaati naiselta lisätietoja.

Kotikunnan vaihtaminen ei olekaan aina ilmoitusasia.  Lue juttu täältä.

Pullorosvojen uhrien apu oli mutkan takana

| Julkaistu 2. 8. 2012 11:03

Miten käy, kun rosvot kähveltävät toimintansa rahoittamiseksi pulloja keränneiden futisjunnujen aarteen? Saako netissä kehottaa auttamishaluisia lähettämään rahaa seuran tilille? Ei saa, ei ilman rahankeräyslupaa. Onneksi keino porilaisnuorten auttamiseksi kuitenkin löytyi. Kirjoitimme asiasta torstain lehdessä. Lue juttu täältä.

Kela määritteli kotiäidin masentuneeksi

| Julkaistu 24. 7. 2012 19:16

Tervehdys virka-ajan blogista. Viimeisin juttu julkaistiin maanantaina. Tällä kertaa ihmetellään, miksi Kela voi määritellä ihmisen kotiäidiksi, kun sekä työministeriö että Tilastokeskus eivät tunne moista ammattinimikettä. Artikkelin voi lukea tästä

Maahanmuuttoviraston palkkioidenmaksusta

| Julkaistu 21. 7. 2012 0:38

Saimme virka-aikaan postin Maahanmuuttoviraston palkkioidenmaksusta:

“Kaivelkaapa vähän, mikä maksaa (sic!) Valtion talous- ja henkilöhallinnon palvelukeskuksen palkkioidenmaksussa. Puolisoni on alaikäisten turvapaikanhakijoiden edustaja. Hän on odottanut Maahanmuuttoviraston maksuun panemaa laskua huhtikuusta asti. Joka kerran kun hän soittaa Palkeisiin (Palkeet.fi), hänelle kerrotaan pelkästään että “maksuaikataulu nyt on niin kankea”. Miten kuukausien odottelu voi edes olla mahdollista, kun yritykset saavat maksettua palkat lyhyelläkin varoitusajalla. Samainen Palkeet maksaa käsittääkseni myös valtion virkamiesten palkat, kas kun ne pystytään maksamaan ajallaan?

Sama ongelma pätee muuallakin julkisella puolella. Satunnaisia töitä yliopistolla tekevä (esim. pääsykoevalvonnassa) joutuu odottamaan pelkästään maksatukseen viemistä vähintään kymmenen päivää. Nyt on mennyt kohta puolitoista kuukautta eikä itse palkkaa ole vieläkään maksettu. Yleensä ottaen en käsitä, miten tilisiirron tekeminen näinä automatisoinnin ja tietoteknisen kehityksen aikoina voi olla niin äärettömän hankalaa.

Sivujuonteena Maahanmuuttoviraston toiminnassa on vielä se, että alaikäisten edustajien keskuudessa epäillään Maahanmuuttoviraston tahallaan viivyttelevän palkanmaksua ja pyrkivän sillä tavalla hankaloittamaan edustajien työtä. Edustajat palkataan vastaanottokeskusten kautta ja työnkuvaan kuuluu pitää turvapaikanhakija- ja pakolaislapsien puolia. Toisin sanoen edustajien tehtävä on asettua Maahanmuuttovirastoa vastaan. Miksi Maahanmuuttovirastosta on siis tehty edustajien palkanmaksaja? Sama kuin jos Nokian palkanmaksu pantaisiin Samsungin vastuulle.”

Opintorahaa vai toimeentulotukea?

| Julkaistu 19. 7. 2012 21:45

Ex-kansanedustaja, nykyinen Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi lähestyi Virka-aikaa ajankohtaisella asialla:

“Kiitos Virka-aika-palstasta! Sitä lukiessa tuli mieleen yksi koulun taas alkaessa hyvin ajankohtainen byrokratian kukkanen eli 18-20-vuotiaan kotona asuvan keskiasteen opiskelijan opintoraha. Sen saaminen Kelalta kun riippuu vanhempien tuloista. Keski- ja suurituloisten vanhempien lapset eivät opintorahaa käytännössä saa.

Toimeentulolain mukaa täysi-ikäistä henkilöä ei voida kuitenkaan jättää ilman mitään toimeentuloa eli heillä on oikeus kunnan sosiaalitoimistolta saatavaan toimeentulotukeen, joka EI riipu vanhempien tuloista. Käytännössä toimeentulotuki on tällaisessa tilanteessa suurempi kuin pienituloisten vanhempien lasten saama opintoraha. Periaatteessa pienituloisten vanhempien lapset voisiva hakeat tukien erotusta toimeentulotuesta, mutta käytännössä näin ei läheskään aina osata tehdä. Eli miksei opintorahaa irroteta vanhempien tuloista tai nosteta toimeentulotuen tasolle, koska samoista verovaroista molemmat joka tapauksessa maksetaan, eikä kahden toisiinsa vaikuttavan tuen käsittely eri virastoissa ole sekään ilmaista.

Muuten, yrittäkääpä saada selvää tästä Kelan ohjeesta, kuinka paljon missäkin tilanteessa opintorahaa saa: http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/090109095033JP/$File/Optuinfo.pdf