Blogit

HUOM. MTV3:n TENTTI ON TÄNÄÄN KELLO 20 -21.

ENSIMMÄISEKSI. Kiitos eilisen päivän huikeasta kysymysvyörystä. Varovaisesti arvioiden blogin lukijat lähettivät 500-600 kysymystä presidenttiehdokkaille. Monissa kommenteissa ( yhteensä 114 !!) oli useita kysymyksiä. Ei pitäisi olla toimittajakollegoilla valittamista. Nyt on tarjolla kysymyksiä, joista voi valita. Olkaa hyvät, arvoisat mediavallan käyttäjät. Jäämme jännityksellä odottamaan, rohjetaanko kysymyksiä esittää.

TOISEKSI Keskiviikkoillan televisiokeskustelu TV1:n kanavalla on jo aamun lehdissä ennätetty arvioida rennoksi ja leppoisaksi. Jan Andersson ja Johanna Saukkomaa onnistuivat pitämään katsojat kanavalla. Aloitus oli tosiaankin leppoisa ja verkkaisa ja niihin tuttuihin asioihin mentiin vasta loppupuolella. (lisää…)

ENSIMMÄISEKSI. Nyt tulee vastaus lukijan eilen lähettämään kysymykseen, mikä oli 1. kierroksella äänestäjien sukupuolijako.

Lukija tivasi sitä minulta, koska olin pitänyt tätä asiaa esillä ennakkoäänestyksessä, mutta unohtanut sen varsinaisen vaalipäivän arvioistani, eikä hän ollut vastausta muualtakaan löytänyt. Ylitarkastaja Jussi Aaltonen oikeusministeriöstä kertoi, että varsinaisena vaalipäivänä äänesti 893 565 naista ja 833 626 miestä. Ennakkoäänestyksessä naisia äänesti 718 633 ja miehiä 530 156.

Nopea yhteenlasku tuottaa seuraavan yhteistuloksen: ensimmäisellä kierroksella äänesti 1 612 198 naista ja vain 1 363 782 miestä. Aktiivisuusero on huikea – lähes 250 000 naisäänestäjien hyväksi.

Jokainen voi itse johtopäätöksiä näistä luvuista. Minua moittinut lukija on täysin oikeassa. Jos tämän lukusarjan jättää pois, vaalituloksen arvio on puutteellinen. Nyt se arvio on kuitenkin täydennetty.

TOISEKSI. Suositun vaaliveikkauksemme voittajaksi selviytyi Lauri Järvinen 35 virhepisteellä. Se on hyvä saavutus. Ja tänään Laurille lähtee kirja PARHAAT TERHOT. Sama kirja lähtee myös Jan Lindströmille. Jan kirjoitti eilen, ja tietämättään hän ylitti blogin lyhyessä historiassa yhden rajapyykin yli. Se oli kahdestuhannes julkaistu kommentti – siis vielä numeroilla 2000!
Onnittelut ja terveiset.

KOLMANNEKSI. Epäilin, että olen jonkinlainen kiusaaja itselleni, kun aamulla kahdeksalta kuuntelin Ylen Radio Suomesta tai Ykköseltä Halosen ja Niinistön ensimmäisen yhteisen ja kahdenkeskisen väittelyn. Kun asiat olivat niitä tuttuja ja hahmoja ei tällä kertaa nähnyt, keskityin radioilmaisun tärkeimpään osaan eli ääneen.

Kummallakaan ei ole erityisen miellyttävä radioääni. Niinistön nopeaa puhetapaa on vaikea seurata, jos ei näe huulten liikkeitä. Kuulijan ajatus ja Niinistön puhe eivät kulje samassa tahdissa.

Halosella on vaikeuksia äänen laadun kanssa. Tuntui välillä, ettei ehdokas saa sanotuksi aivan kaikkea haluamaansa. Kuuluu sellaista pihinää, ja kuulijalle tulee hermostunut olo, vaikka puhujalla ei sitä olisikaan.

”Ei pidä hermostua”, sanoi Niinistö ja hetken päästä uudelleen: ”Edelleenkään ei pidä hermostua.”

Mutta ei se mitään. Aamun keskustelussa käytiin tutut teemat: Nato, globaalisaatio, hyvinvointiyhteiskunta ja työn arvo. Uusia asetelmia ei syntynyt.

Tänään ehdokkaat ovat seuraavan kerran televisiossa TV1:ssa kello 21.10. Aikaa on tunti. Kirjoitan siitä aamulla mutta lyhyemmin kuin ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kannattaa katsoa. Tuossa viereisessä palkissa on kohta ”Vaalikeskustelut ja -tentit televisiossa” johon on koottu sähköisten ohjelmien ajat ja kanavat.

Nyt haluaisin heittää arvoisille lukijoille päivän hyvän kysymyksen. Nimittäin minua pelottaa se, että meiltä toimittajilta loppuvat kysymykset. Silloin keskustelut, tiedotustilaisuudet ja vaalikeskustelut jäävät junnaamaan paikoilleen, sillä ehdokkailta ei vapaaehtoisesti uutta sanottavaa. Päivän hyvä kysymys onkin: Mitä haluaisin kysyä presidenttiehdokkaalta?

Saamastani palautteesta voin taata sen, että jokainen ideanne ja kysymyksenne luetaan. Lähes kaikki vaaliohjelmia tekevät ja vaalihaastatteluja laativat toimittajat seuraavat blogin keskustelupalstoja. Miettikää.

Äsken päättyi Matti Vanhasen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin yhteinen tiedotustilaisuus eduskuntatalossa. Sitä ennen keskustan eduskuntaryhmä ja puoluejohto olivat pitäneet omat kokouksensa ja pohtineet käytyä presidentinvaalien ykköskierrosta.

Tiedotustilaisuudessa oli kaksi tärkeää aihetta. Vanhanen kertoi ilmoittaneensa, että hän käytettävissä ensi kesänä, kun keskusta valitsee puheenjohtajan seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Samalla Vanhanen kertoi tavoittelevansa ensi vuoden eduskuntavaaleissa pääministerin paikkaa. Sille paikalle päästäkseen Vanhasen pitäisi johdattaa keskusta erinomaiseen vaalitulokseen eli säilyttää suurimman ryhmän asema tulevissa vaaleissa.

Mitä tästä sanoisi? Kova veto Vanhaselta. Nyt keskustalaiset joutuvat miettimään, että kelpaako Vanhanen vaalitappion jälkeen vetojuhdaksi. Luulen, että suurimmalle osalle kelpaa, ei kuitenkaan kaikille. Moittijat joutuvat miettimään, kuka voisi olla parempi ja miltä se näyttäisi, jos istuva pääministeri vastoin tahtoaan yritettäisiin sysätä syrjään puoluejohtajan paikalta?

Ei siitä mitään tulisi. Keskustassa ei ole tarjolla Vanhasen veroista johtaja-ainesta. Jossain esitetty Paula Lehtomäkikin ilmoitti jo tiedotustilaisuudessa tukevansa istuvaa puheenjohtajaa. Ajatuskin pääministerin-puheenjohtajan syrjäyttämisestä saattaa hävettää niitäkin keskustalaisia, jotka sunnuntaisen vaalitappion jälkeen kuiskuttelivat johtajavaihdoksesta. Jos jotain olen toimittajan hommissa oppinut, niin sen, ettei kannata ottaa ihan täydestä heti suuren vaalitappion/vaalivoiton jälkeen sanottua.

Vanhasen asema ei nyt horju, uskokaa pois.

Tilaisuudessa Timo Kalli kertoi ryhmän tunnoista. Keskustalle ei ole helppo lähteä Niinistön taakse vaaleissa, mutta Kallin vakuutuksen mukaan kukaan kansanedustajista ei ilmoittanut vastustavansa Niinistöä. Todennäköisesti keskustan edustajat menevät Niinistön vaalitöihin mukaan kohtuullisessa määrin. Puoluepäätöksiä keskusta ei tee, vastuu osallistumisesta on jokaisella jäsenellä ja kannattajalla itsellään. Niinistöllä on kova työ vakuuttaa keskustalaiset.

Vanhaselta kysyttiin myös hallituksen ja opposition rajalinjan ylimenevästä tuesta ja sen vaikutuksesta hallitusyhteistyöhön Sdp:n kanssa. Vanhanen muistutti Sdp:n ja oppositiossa olevan vasemmistoliiton yhteistyön olleen huomattavasti tiiviimpää kuin konsanaan keskustan ja kokoomuksen. ”Ei ole haitannut (hallitusta)”, Vanhanen vastasi.

Ei tänä päivänä tämän enempää. Päivän hyvä kysymys on: Onnistuuko keskustan ja kokoomuksen yhteistyö vaalien toisella kierroksella? Ja tasapuolisuuden nimissä toinen hyvä kysymys on: Onnistuuko vasemmistoliiton ja Sdp:n yhteistyö vaalien toisella kierroksella? Kiinnitin huomiota siihen, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes otti blogin pitämisessä kahden viikon tauon juuri vaalien ykköskierroksen alla. Siimes kertoi blogissaan syynkin taukoon. Hän oli lomaillut Teneriffalla.

JK1. Näyttää vahvasti siltä, että suositun vaaliveikkauksemme voittajaksi selviytyisi Lauri Järvinen 35 virhepisteellä. Kannattaa lukea eilisen blogin kommenttipalstalta Laurin kertomus onnenrivin syntymisestä.

JK2. Tarja Halonen ja Sauli Niinistö esiintyvät radiossa ja televisiossa HUOMENNA keskiviikkona seuraavissa ohjelmissa:

1. Keskiviikkoaamana Radio Suomen ja Radio 1:n presidentinvaalitenssä kello 8.15 – 9.

2. Ylen TV1:ssä suorassa vaalikeskustelussa keskiviikkona kello 21.10-22.10.

Ja keskiviikkona alkaa ennakkoäänestys.

HUOM. TÄMÄN TEKSTIN LOPPUUN on maanantaina kello 19.15. lisättty tärkeä tiedote kaikille vaaliveikkaukseen osallistuneille.

XXX

Pistäydyin aamulla Radio Helsingin haastattelussa sekä Sauli Niinistön ja Tarja Halosen tiedotustilaisuuksissa. Kummassakaan infossa ei ollut asiaa nimeksikään. Se ei ollut pahasta, sillä nyt on hyvä vetää hieman henkeä. Yhtä Niinistölle tehtyä kysymystä lukuun ottamatta keskityin tarkkailemaan ehdokkaiden mielialoja ja olemusta.

Niinistö vaikutti ”kovin vakavalta” ja tyyneltä. Halonen oli iloisen ja tyytyväisen oloinen. Siinä vaiheessa kun hänen kolmannen kerran vakuutti kuinka mieluisaa on tavata median edustajia, rupesin epäilemään ilon aitoutta. Kukaan ihminen ei oikeasti voi pitää median edustajista noin paljon, vaikka me mukavia ihmisiä olemmekin.

Paras tähänastisista mielialakuvauksista oli aamun Helsingin Sanomien pääuutissivulla A3. Valokuvaaja Hannes Heikuraa ei ole suotta aateloitu monilla kuvaajapalkinnoilla. Hän oli – taas kerran – onnistunut löytämään molempien ehdokkaiden kasvoilta yhtä aikaa sen ilmeen, joka todennäköisesti parhaiten kertoi heidän tunnoistaan sunnuntai-iltana, kun vaalitulos oli tullut. Kannattaa katsoa sitä kuvaa.

Viime yönä kävelin junalta kotiin ja huomasin pari ukkoa askartelemassa ulkomainostelineillä kadun varrella. Siellä asennettiin Halosen ulkomainostauluja paikoilleen. Se oli pieni mutta hyvin kuvaava tilanne. Halosen kampanjakone lähti oitis liikkeelle. Toiselle kierrokselle oli näin hyvin varauduttu, vaikka ensimmäisellä kierroksella piti päästä läpi. Politiikka on tällaista peliä…

Tämän päivän infossa kampanjapäällikkö Markku J. Jääskeläinen kertoi, että Etelä-Suomeen niille aluille, joissa äänestysaktiivisuudessa oli toivomisen varaa, asennetaan suuria Halosen vaalitauluja. Katsokaa ympärillenne, jos asutte Etelä-Suomen lähiöissä.

Hauska jekku oli myös Halosen päätös aloittaa huomenna tiistaina toisen kierroksen kampanjansa Matti Vanhasen kotipesältä Nurmijärveltä. Halonen on sikäli johdonmukainen, ettei hän ei antanut Vanhaselle ylimääräistä elintilaa ensimmäisellä kierroksella eikä hän näytä antavan sitä toisellakaan kierroksella.

Molemmat ehdokkaat tuntuivat korostavan maaseudun asiaa. Niinistö puhui infonsa avauspuheenvuorossa maaseudun uusista mahdollisuuksista bioenergiasta ja muusta. Halonen vetosi maaseudun naisiin ja muistutti mm. käyneensä maatalousnäyttelyissä.
On hieno juttu, että maaseudun asia tulee näin pontevasti esille. Jos siitä seuraisi ääniä ehdokkaansa menettäneiltä Vanhasen kannattajilta, sitä parempi.

Ensimmäisen kierroksen perusteella rohkenen epäillä, että syrjäinen Suomi ei näissä vaaleissa ole mukana. Itä- ja Pohjois-Suomessa äänestysaktiivisuus putosi jo ensimmäisellä kierroksella, miten se nyt tässä ehdokasasetelmassa nousisi toisella kierroksella.

Mutta ei mennä vielä tulevaisuuden veikkailussa tämän pidemmälle. Siihen meillä on vielä aikaa. Pidetään voimassa sunnuntai-illan hyvät kysymykset. Miten tässä nyt näin kävi?

JK. VAALIVEIKKAUS. Olen suorittanut alustavan – korostan – vaaliveikkauksien tarkastuksen. Näyttää siltä, että Lauri Järvinen olisi kerännyt vähiten virhepisteitä – vain 35. Lauri Järvisen
veikkaus oli tällainen:

”Lauri Järvinen:

13. tammikuuta 2006 kello 19.08
Tarja Halonen 46,4%
Heidi Hautala 4,1%
Bjarne Kallis 1,8%
Arto Lahti 0,1%
Henrik Lax 1,4%
Sauli Niinistö 23,1%
Timo Soini 3,4%
Matti Vanhanen 19,7% ”

Pyytäisin nyt ystävällisesti kaikkia veikkaukseen osallistuneita vielä tarkistamaan oman tuloksensa ja vertaamaan sitä Lauri Järvisen veikkaukseen. Jos joku on todella tehnyt vielä paremman rivin, ilmoittakoon tiistain aikana. Minä en sellaista löytänyt.

Ja Lauri – pistäpä minulle joko sähköpostia tai kommentti tähän palstalle. Kerro meille muillekin, miten päädyit tähän riviin, joka on todella hyvä, sillä kahdeksan ehdokkaan prosenttiosuuksien veikkaaminen oli todella vaativa tehtävä.

Tunnelma on jotenkin aavemainen. Tiedän, että HS:n ja muun Sanomatalon todelliset tekijät huhkivat tuolla talon muissa kerroksissa huomisia lehtiä ja talon Mediatorilla on meneillään vaalivalvojaisia.

Olen täällä sivussa. Istun hiljaisessa toimituksessa ja kirjoitan tätä tekstiä. Tuolla toimituksen toisella puolella ahkeroi mainio graafikkomme Mirka Kolehmainen, mutta vaalit eivät Mirkaa kiinnostaa ainakaan niin paljoa, että hän hennoisi niiden takia keskeyttää suunnittelutyönsä.

Lopullinen tulos on juuri valmistunut: Halonen 46,3 %, Niinistö 24,1 %, Vanhanen 18,6 %, Hautala 3,5 %, Soini 3,4 %, Kallis 2,0%, Lax 1,6 % ja Lahti 0,4 %. Äänestysprosentti oli 73,9, ja ääniä annettiin yli kolme miljoonaa. ( Koko vaalitulos on osoitteessa www.vaalit.fi )

Viime tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä tulos oli aika paljon toisenlainen. Halonen sai lähes puolet äänistä eli 49,5 %, Niinistö 22,2 %, Vanhanen 19,5 %, Soini 2,6, Hautala 2,5 %, Kallis 1,8 %, Lax 1,4 % ja Lahti 0,8 %.

Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että vaaliviikolla tapahtui melkoinen mielenmuutos. Halosen kannatus oli vaalipäivänä 44 % ja Niinistöllä 25,3 ja Vanhasella 18 %. Myös Hautalalle ja Soinille tuli paljon lisäkannatusta vaalipäivänä. Soinin kannatus oli huomattavasti yli perussuomalaisten normaalikannatuksen, ja Hautalakin sai suunnilleen saman kannatusosuuden kuin kuusi vuotta presidentinvaaleissa.

Jokainen voi vertailla tulosta mielipidemittausten lukuihin, jotka olivat seuraavat:
( 1. HS-Gallup 2. Taloustutkimus/Yle 3. RI/MTV3)

Halonen 51 – 52 – 55
Niinistö 21- 20 – 19
Vanhanen 18 – 18 – 17
Hautala 3 – 4 – 3
Soini 3 – 4 – 3
Kallis 2 – 1- 1
Lax 1 – 1- 1
Lahti 0 – 1 – 0

HS-Gallup oli tehty viime viikolla 5-7. tammikuuta. Taloustutkimuksen mittaus vielä tuoreempi. Se on tehty tällä viikolla tiistaina ja keskiviikkona 10-11. tammikuuta. RI:n mittaus on hieman kauempaa. Taas kerran todistettiin se vanha tosiasia, että gallupit mittaavat kysymyspäiviensä mielipiteitä, mutta vaalipäivän ennusteina niitä ei pidä sellaisenaan käyttää.

Vertailusta voi tehdä samansuuntaisen johtopäätöksen kuin ennakkoäänestyspäivän ja vaalipäivän vertailusta. Halosen kannatus on tullut selvästi alaspäin viimeisen parin viikon aikana, ja Niinistön kannatus on noussut selvästi yli gallupnumeroiden. Halonen hävisi gallupeille ja Niinistö voitti ne.

Vanhasen vaalitulos on suunnilleen mittausten mukainen ja samoin muiden ehdokkaiden. Tämänkin muistaen muutos on tapahtunut nimenomaan Halosen ja Niinistön kannatussuhteissa.

Suhteessa vaalitavoitteisiin 1. kierroksella on kaksi häviäjää. Toinen häviäjä on Halosen takana ollut joukkue. Kun tavoitteeksi asetettiin 30. joulukuuta, että Halonen ajetaan läpi jo ensimmäisellä kierroksella, se ei onnistunut. Hyvä kysymys on, että tehtiinkö sittenkin virhe.

Virheet tekemiseen oli toki hyvä perusteensa. Halonen sai yli 50 prosentin kannatuksen kaikissa mielipidemittauksissa, jotka tehtiin viime vuoden aikana ja tämän vuoden alussa. Kyllä niillä luvuilla saattoi hyvinkin uskoa, että hän voisi saada sen myös vaaleissa.

En puutu tässä enempää tähän asiaan, sillä kirjoitin 1. kierroksen kulminaatiopisteestä tänään HS:n sunnuntaisivulla. Käsitykseni on, että Halosen joukkojen päätös aktivoi omia joukkoja, mutta innosti sittenkin vielä enemmän vastapuolta eli lähinnä Vanhasen ja varsinkin Niinistön joukkoja, jotka saivat hurjan vaalivaihteen viimeisille päiville päälle.

Toinen häviäjä on Vanhanen ja hänen joukkueensa. ”Ei tämä (vaalitulos) meidän tavoitetta vastaa millään. Siitä ei pääse yli eikä ympäri”, sanoi keskustan varapuheenjohtaja Paula Lehtomäki äsken tv-haastattelussa.

Siitä huolimatta Vanhanen kävi hyvän kampanjan, mutta koko aikana hän ei päässyt myötäehdokkaan asemasta eroon. Kun tarjolla olivat istuva tasavallan presidentti ja pääministeri, jälkimmäisen mahdollisuus esiintyä haastajana ja vastaehdokkaana oli rajallinen. Vanhanen pääsi näissä vaaleissa täsmälleen samaan tulokseen kuin kokoomuksen Harri Holkeri 1988, jolloin Holkeri oli pääministerinä supersuosittua presidentti Mauno Koivistoa vastaan.

Kuka sitten voitti vaalit?

Totta kai suurin voittaja oli Tarja Halonen. Hän sai 46,3 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä. Se on fantastinen tulos ja osoitus presidentti nauttii laajaa kansansuosiota – tai ainakin laajempaa kansansuosiota kuin hänen takanaan olevilla puolueilla: Sdp:n ja vasemmistoliiton kannatus on siinä 33-35 prosentin paikkeilla. Viime presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Halonen sai 40 % prosenttia ensimmäisellä ja runsaat 51 prosenttia toisella kierroksella.

Näistä luvuista voisi päätellä, että Halosella hyvät mahdollisuudet voittaa toinen kierros. Halonen ja hänen kampanjaorganisaationsa saivat kuitenkin ensimmäisellä kierroksella kovan opetuksen: mikään läpihuutojuttu tämä vaali ei kuitenkaan ole.

Toinen voittaja on Sauli Niinistö. Hän pääsee toiselle kierrokselle ja voitti kaksinkamppailussa Matti Vanhasen, vaikka Niinistön lähtöasetelma vaaleihin oli huomattavasti huonompi kuin Vanhasen: keskusta on kokoomusta selvästi suurempi puolue ja Vanhanen istuva pääministeri eli asemassa, joka antoi mm. arvovaltaetua, asiantuntijaetua ( Suomen parhaiten informoitu mies!) ja huomattavasti suuremman palstatilan ja sekunttimäärän mediassa. Näin epäedulliseen lähtöasemaan verrattuna Niinistön suoritus on hyvä.

Pienten puolueiden ehdokkaista Soini ja Hautala voivat huokaista helpotuksesta. Soinin nokka nousi vedenpinnan yläpuolelle ja Hautalan pysyi siellä. Sitä vastoin Kallis ja Lax kärsivät selvät vaalitappiot. He epäonnistuivat, sillä heidän kannatuksensa jäi kauas takana olleiden puolueiden kannatuksesta.

Tappion kärsineisiin täytyy lisätä myös Suomen kansa. Äänestysprosentin putoaminen kolmella prosenttiyksiköllä on huono juttu. Mutta en pitäisi tätä tappiota kovin suurena, sillä vaaliasetelma ei ollut alun perin järin houkutteleva. Se muuttui houkuttelevaksi vasta viime viikkoina. Siihen suuntaan vaikutti ennen muuta presidenttiehdokkaiden ja heidän organisaatioidensa uurastus. Ja väittäisin, että esimerkiksi tämä blogi, varsinkin sen uskolliset keskustelijat ja lukijat, oli omalta osaltaan pitämässä vaalivalmiutta yllä. Tosin täytyy myöntää, että joskus lokakuussa hetken epäilin, että onko tässä mitään järkeä, kun kukaan ei tuntunut olevan vaaleista kiinnostunut. Marraskuun jälkeen kiinnostusta on riittänyt ja muutamat muutkin toimittajat ovat innostuneet avaamaan blogeja.

Tämä kirjoitettu on johdanto sunnuntain 15.1. ja maanantain 16.1. hyviin kysymyksiin: Miten tässä nyt näin kävi? Mikä oli Halosen ja Niinistön voiton salaisuus?

Ensi tiistaista alkaen siirrymme toiselle kierrokselle ja ryhdymme aktiivisesti seuraamaan toista kierrosta. Nimittäin kansa päätti, että tämä blogi jatkuu vielä kaksi viikkoa. Jos vaali olisi ratkennut ensimmäisellä kierroksella, blogi olisi sulkeutunut tiistaina.

JK. Hei, me voimme jatkaa. Maanantaina tutustun lähes kahteen sataan vaaliveikkauskuponkiin. Kiitos siitä, huima osanotto. Jos veikanneiden joukossa on kuitenkin joku, joka sai täysin oikean tuloksen, viitsitkö lähettää oitis viestin ja perustella, miten ihmeessä onnistuit! Muutama vaaliveikkaus tuli minulle suoraan sähköpostilla, sillä linjoissa oli eilen ylikuormitusta. Määräaikaan mennessä tulleet hyväksytään mukaan jaloon kilpaan.

LISÄYS LAUANTAILTA. Lisäsin linkkeihin nimikkeen ”Ehdokkaat kansainvälisessä tentissä”. Siitä pääsee suoraan sivulle, jossa voi katsoa tällä viikolla kuvattuja videoita kansainvälisten toimittajien tenteistä. Ja jos linkkiä ei löydy tai siitä ei pääse, videot löytyvät osoitteesta www.formin.fi
Tästä tentistä on keskusteltu kommenttipalstoilla ainakin perjantaina 13.1. ja torstaina 12.1.
HYVÄÄ VAALI-INTOA. PERÄSSÄHIIHTÄJÄ

VAALIVEIKKAUS menee yksinkertaisesti näin.

1. Meillä on kahdeksan presidenttiehdokasta:

Tarja Halonen,

Heidi Hautala,

Bjarne Kallis,

Arto Lahti,

Henrik Lax,

Sauli Niinistö,

Timo Soini,

Matti Vanhanen,

2. Merkitse jokaisen ehdokkaan kohdalle veikkauksesi siitä, minkä prosenttiluvun hän saa ääniä yhden desimaalin tarkkuudella esim. 6,1 %. Kannattaa olla tarkkana, sillä yksi prosentin kymmenys on yksi virhepiste.

3. Laske kaikkien ehdokkaiden prosentit yhteen ja saa summaksi 100 %.

4. Lähetä se kommenttipalstalle sunnuntaihin 15.1.2006 kello 19.30 mennessä.

5. Jos vastauksia tulee paljon, tarkistaminen kestää päivän pari. Joten kärsivällisyyttä – voittajan nimi tai nimimerkki julkistetaan blogissa. Ja voittaja palkitaan. Jos oikein vastanneita on enemmän kuin yksi, kirjapalkinto arvotaan.

6. Voittajaksi nousee se, jolla on vähiten virhepisteitä.

JK. Kirjoitan kokemuksia blogimaailmasta ja vähän arvioita vaaleista HS:n sunnuntaisivuilla 15.1.2005. Mutta tämä on ennakkotieto on tarkoitettu vain blogin lukijoille, eikä saa vuotaa ulkopuolisille.

En ole taikauskoinen, mutta perjantai ja 13. päivä on aina kenkku yhdistelmä. Tästäkin päivästä on päästävä yli, ja se kannattaa aloittaa lukemalla torstain huikean pitkän kommenttipalstan lopusta. Siellä on jo kommentoitu torstai-illan keskustelua Ylen TV1:ssa.

”Jos jotain olen oppinut, niin välttämään suuria tulevaisuuden lupauksia”, kirjoitti TV1:n televisiouutisten pomo Olli Ainola tiistaina blogissaan kommentoidessaan Nelosen ja HS:n yhteistä vaalikeskustelua tiistaina. Tämä Ainolan oppi palasi mieleeni jossain siinä vaiheessa eilistä televisiokeskustelua, kun 40 minuuttia hyvää keskusteluaikaa oli kulunut ja presidenttiehdokkaat olivat uponneet inttämään Naton nopean toiminnan joukkojen ja EU:n vastaavien joukkojen yhteisharjoittamisen yksityiskohdista.

Jos minulla ei olisi tätä blogia, olisin oitis siirtynyt MTV3:n Kymmenen Uutisiin katsomaan, miten monipuolisesti siellä uutisoitiin Suomen Kuvalehden ja kustannusosakeyhtiö Editan välinen kilpajuoksu Risto Rytin sodanaikaisten päiväkirjojen julkaisemisesta.

Eilinen vaalikeskustelu oli asiallinen ja tyylikäs, mutta paljon mainostettu suuri vaalikeskustelu se ei ollut. Se käytiin jo aikaisemmin tällä viikolla. ”Loppukirikamppailu jäi näkemättä”, luki HS:n sivulla tänä aamuna. Näin se kävi.

”On se hyvä, ettei teistä tullut opettajia”, tokaisi Bjarne Kallis Nato-keskustelun lainehtiessa ja tiivisti oivallisesti tämän monimutkaisen asian.

Kallis oli eilisen keskustelun tähti. Hänessä on sopivassa suhteessa opettajaa, saarnaajaa ja markkinamiestä. Saarnaajan nuotinkin ja Katekismuksen heiluttelun antaa hänelle anteeksi, sillä katsoja havaitsee Kalliksen silmissä kuitenkin huumorin pilkettä. Niistä puuttuu se uskonnollisten – ja muiden – fanaatikkojen silmistä paistava kiilto.

Ehkä se korostui eilisessä keskustelussa, sillä fanaattista yrittämistä esiintyi. Keskustelun vetäjät Jan Andersson ja Johanna Saukkomaa antoivat siihen mahdollisuuden, jopa jossain vaiheessa houkuttelivat. Ns. kärkikolmikosta Sauli Niinistö ja Tarja Halonen juoksivat lankaan.

Niinistö halusi todistella kielitaitoaan oikein englanniksi ja ranskaksi. Häntä lienee jäänyt harmittamaan profiiliohjelmassa esitetty väite, ettei hän selviä kielillä. ( Siihen vastauksen saa muuten yhden vastauksen osoitteesta: www.formin.fi – ehdokkaiden videot kansainvälisten toimittajien tentissä.)

Halonen oli keskustelun alkupuolella hyvässä vireessä, mutta vire laski keskustelun loppua kohti. Illan mielenkiintoisimmassa kohdassa eli työllisyyskeskustelussa presidentillä oli niin paljon sanomista, ettei hän aina malttanut odottaa omaa suunvuoroaan.

Miksi Vanhanen oli niin tyyni? En keksi hyvää selitystä, mutta tyyneys vaikutti kovin harkitulta. Hän ei provosoitunut kertaakaan, vaikka provosoitiin. Tästä saattoi saada jopa poissaolevan vaikutelman.

Heidi Hautala ja Timo Soini saivat keskusteluun potkua suopeista mielipidemittausluvuista. Vaikuttaa siltä, ettei heidän käy huonosti ainakin, jos vertaa huonoihin lähtöasetelmiin. Kielitaitokohdassa huvitti, kun Hautala luetteli suorituksiaan ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielillä. Hän on luopunut turhasta vaatimattomuudesta, joka ei taas koskaan ole vaivannut Timo Soinia.

Minulla on ollut vaikeuksia seurata professori Arto Lahden esityksiä. Eilisiltana pidin varsinkin puheenvuoroistaan, joissa hän kehui ja ylisti suomenruotsalaisuutta ja kertoi reilusti senkin, että on itse saanut kielivähemmistöltä parasta mahdollista eli hyvän vaimon. Lahden kiitokset Henrik Laxille ”herrasmies, rehellinen” tulivat varmaan täydestä sydämestä.

Illan kovin uutinen oli Taloustutkimuksen mielipidemittaus. Halosen sarja Taloustutkimuksella on viime marraskuusta asti: 61 – 58 – 52. Ensimmäinen luku on marraskuulta, keskimmäinen joulukuulta ja viimeinen luku on tällä viikolla mitattu. Vaikka Halosen kannatuskäyrä näyttää menevän alaspäin, kuten RI:n ja HS-Gallupin mittauksessakin, kannatus on kuitenkin pysynyt yli maagisen 50 prosentin rajan: Halosen voitto 1. kierroksella on edelleen mahdollisuuksien rajoissa.

Niinistön sarja samoissa mittauksissa on 19 – 18 – 20 ja Vanhasen sarja on 15- 19 – 18. Kun ottaa huomioon mittausten virhemarginaalin, kaksikko on edelleen tasoissa. Irtiottoa ei ole tullut kampanjan aikana. Ratkaisu siirtyy vaalipäivään.

Mittauksen mukaan Soinin ja Hautalan kannatus on noussut neljään prosenttiin. Kalliksen, Laxin ja kannatus on pysynyt yhdessä prosentissa.

Kaikkien mielipidemittaajien lukuihin täytyy nyt suhtautua ”hyppysellisellä suolaa”. Sillä Taloustutkimuksen varsinainen uutispommi (leikisti) on seuraavassa: kun joulukuussa 12 prosenttia haastatteluista ei joko halunnut tai osannut nimetä ehdokastaan, tammikuun toisella viikolla peräti 29 prosenttia äänestäjistä onkin epävarma ehdokkaastaan. Tutkimuksen mukaan epäröiviä ovat etenkin ne kokoomuksen ja keskustan tukijat, jotka ovat aiemmin ilmoittaneet äänestävänsä Halosta.

Tämä on se joukko, joka ratkaisee vaalin kuumat kysymykset 1. mennäänkö toiselle kierrokselle 2. jos mennään, ketkä kaksi ehdokasta sinne pääsevät?

Hei – nämä ovat myös tämän blogin viimeiset hyvät kysymykset ennen äänestyspäivää, joka on ensi sunnuntaina 15. tammikuuta. Äänestyshuoneistot avautuvat jo aamuvarhaisella kello 9 ja sulkeutuvat pimeässä kello 20.

JK. On kysytty ja ehdotettu, että tuleeko blogiin oma vaaliveikkaus. Se avataan huomenna ja pidetään auki sunnuntaihin kello 19.30 asti, joten älkää tänään vielä veikatko.

Se luvattu täydennys torstain tekstiin on poikkeuksellisesti tässä alussa. Päivä oli tosi kiireinen toimituksen muissa töissä ja blogin kommentaattorit niin ahkeria, etten enää palannut MTV3:n eiliseen keskusteluun. Sitä on kommenttipalstalle jonkin verran haukuttukin, mutta etupäässä kehuttu. Kyllä kansa tietää!

Pohjustuksena torstai-illan Ylen keskusteluun alkaen kello 21.10-23.00 STT:n välittämä ennakkotieto, joka kuuluu näin:

”Vasemmiston presidenttiehdokkaan Tarja Halosen kannatus on uusimman mielipidetutkimuksen mukaan laskenut kuukauden takaisiin lukuihin verrattuna. Ylen Tv-uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Halonen saisi vaalien ensimmäisellä kierroksella vain hieman yli puolet äänistä, kun vielä 9. joulukuuta suosioksi mitattiin 58 prosenttia.
Halonen on menettänyt hieman kannatustaan myös kahdessa muussa tällä viikolla julkistetussa kyselyssä.
Vaalien toinen kierros näyttää aiempaa todennäköisemmältä myös siksi, että lähes kolmannes äänestäjistä ei ole vielä päättänyt kantaansa.
Marraskuussa julkistetussa kyselyssä Halosen kannatus oli vielä 61 prosentin tasolla, jossa se oli myös vuotta aiemmin.
Tutkimuksen tulokset julkistetaan illan tv-uutisissa. ”

Ja näin kirjoitin viime yönä.

Huh-huh, että jännitti. Palasin juuri MTV3:n suorasta Jälkipeli-keskustelusta, jossa pohdimme miten keskiviikkoillan keskustelu meni. Keskustelun juontaja Päivi Anttikoski toi jälkipelissä kivasti esiin myös tämän blogin. Hei – me päästiin telkkariin, vai miten sitä sanotaan.

Sitä ennen seurasin presidenttiehdokkaiden keskustelun sananmukaisesti aitiopaikalta Kansallisteatterin aitiosta, josta näki hyvin näyttämölle mutta myös saliin ja yleisöön päin.

Siitä paikalta havaitsi, kuinka rutinoitunutta Maikkarin väki on. Näin pitkän keskustelun aikana ón osattava monta kikkaa, jotka eivät näy ruudussa. Yksi niistä yleisön tyynnyttely. Väki pystyttiin pitämään melko mukavasti kurissa. Mainoskatkojen aikana juontajakaksikko Eeva Mikkonen ja Vesa Kallionpää piti jöötä yleisölle.

Asioita käytiin keskustelussa valtava määrä läpi. Erityisesti pistin merkille, että vaikka
kolme ns. kärkiehdokasta olivat enemmän esillä kuin muut ehdokkaat, nämäkin pääsivät kolmen keskusteluihin mukaan. Ja ainakin pari kertaa se oli keskustelulle onneksi, sillä muiden joukosta tulivat parhaat mielipiteet.

Minulle jäi mieleen Henrik Laxin lohkaisu, joka meni suunnilleen näin: valittiinpa Halonen, Vanhanen tai Niinistö, seuraavan kuuden vuoden aikana Suomi jättää Naton jäsenhakemuksen.

Seurasin yleisön reaktioita ja minulle jäi se käsitys, että salissa nyökkäiltiin – eivät tietysti kaikki. Laxin lailla monet muutkin näin väittävät. Tämä on yleinen tuntuma, mutta ns. poliittiset realiteetit ( jäsenyyden vähäinen kannatus ja puolueiden kielteinen suhtautuminen) ovat tätä tuntumaa vastaan.

Halonen teki seuraavassa keskustelunkohdassa taitavasti selväksi oman näkemyksensä. Halonen ei ole viemässä Suomea Natoon. Jos olisin MTV3:n arkistossa töissä, pistäisin tämän kohdan keskustelusta varmaan talteen. Sillä voi olla myöhemmin käyttöä.

Toinen asia, johonka kiinnitin huomiota, oli Halosen voimakas ote Vanhasesta. Halonen käytti Vanhasesta johdonmukaisesti titteliä pääministeri. ”Nyt pääministerikin sai sanotuksi”, kun puhuttiin Erkki Liikasen nimityksestä Suomen Pankin pääjohtajaksi. Tällä tokaisulla Halonen muistutti nimittäneensä Liikasen Vanhasen hallituksen esityksestä.
Viime päivien mainonnossa Vanhanen on peitellysti tehnyt pesäeroa Haloseen, mutta keskustelussa Halonen ei antanut siihen paljon mahdollisuutta.

Halonen piti myös päänsä ja puolensa, kun keskusteltiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin esittämästä kutsusta Haloselle. Selväksi tuli, että Halonen lähtee siihen Venäjän, EU:n ja muiden talousmahtien huippukokoukseen – jos on presidenttinä.

Minun mielestäni keskustelussa ei ollut selviä voittajia tai häviäjiä. Mutta tästä asiasta voi olla perustellusti eri mieltä – varsinkin jos sattuu olemaan jonkin ehdokkaan puolella ja/tai jotakin ehdokasta vastaan. Minä en ole kenenkään puolella – puhumattakaan nyt jotain vastaan. Hyviä tyyppejän nämä ovat.

Ja velikullat Soini ja Kallis jaksavat iskeä väliin. Niille jutuille Kansallisteatterin yleisökin nauroi – puoluerajoista välittämättä.

Jatkan tätä blogia aamulla, kunhan olen toipunut jännityksestä ja järkytyksestä ja mahdollisesti saanut ajatukseni jonkinlaiseen järjestykseen.

Huomasin, että keskiviikon blogiin eli ns. väärän paikkaan alkoi tulla jo ensimmäisiä kommentteja MTV3:n keskustelusta. Siksi teenkin niin, että näillä muutamilla riveillä avaan kommenttilinjan MTV3:n keskusteluun.

Torstain hyvä kysymys on: Kuka nousi ? Kuka laski Kansallisteatterin keskustelussa?
Jäikö mieleenne keskustelusta jokin sellainen kohta (kaksintaistelu, mielipiteenvaihto tai muu kohta), jossa tunsitte, että nyt saattoi tapahtua jokin siirto?

JK. Joissakin kommenteissa on jo ennätetty harmitella, että blogin keskustelun tyyli on muuttunut kärkevämmäksi. Näin on hieman käynyt, mutta pidetään nyt viimeisinä päivinä tämän blogin kommenttipalstan hienostuneesta tyylistä kiinni.
Jos provosoidaan, ei provosoiduta!
Jäitä hattuun!
Ta det lugnt!

JKK. Torstai-iltana säädämme kanavan Yleisradion TV1:n kohdalle kello 21.10 – 23.oo. Se
ohjelma ruoditaan sitten vasta perjantaina.

Kahdeksan ehdokasta olivat keskustelemassa tiistai-iltana Nelosella ( Nelonen & HS) . Edellisestä tv- keskustelusta oli kulunut parisen viikkoa: pidetty joulu välissä ja juhlittu uutta vuotta. Ehdokkaat olivat tietysti olleet vaalikentillä ahkerasti, mutta nyt heille avattiin mahdollisuus tulla uudistuneina ja taistelutahtoisina taas ruutuun kaiken kansan nähtäviksi.

Miten se onnistui?

Harmi kyllä – kovin paljon ei ollut muuttunut. Perusasetelma oli samanlainen: kolme ns. pääehdokasta keskustelivat keskenään ja he myös saivat keskustella niistä tutuista aiheista, jotka pikkusen rupeavat jo alan harrastajaakin kyllästyttämään. Ehkä syynä on sekin, etteivät ns. pääehdokkaat kyenneet Nelosen keskustelussa viemään teemoja yhtään eteenpäin. Ei uusia avauksia, ei uusia ideoita, ei uusia näkökulmia.

Ehkä siksi päällimmäisiksi jäivät ehdokkaiden arviot omasta vaalimenestyksestään.

Tarja Halonen vakuutti, ettei muka olisi tappio, jos kannatus ei yltäisi yli 50 prosentin ja mentäisiin toiselle kierrokselle. Halosen kannatus heiluu ”ärsyttävän mukavasti” 50 prosentin tietämissä – keskiviikkoiltana ja torstai-iltana saamme tästä lisätietoa.

Sauli Niinistö uskoi toisen kierroksen tulevan ja ounasteli oman kannatuksensa nousevan 25-30 prosentin välille. Niinistön tavoite on siis selvästi yli kokoomuksen gallup-kannatuksen.

Matti Vanhanen uskoi myös yltävänsä 25 prosenttiin, joka oli keskustan kannatus ja jonkin verran liikkuvia äänestäjiä, kuten hän sanoi.

Nelosen vaaliohjelmaan tuotiin myös tutkimustietoa. Marketing Radarin tekemän puhelinkyselyn mukaan käsitys Niinistöstä oli kampanjan aikana muuttunut 18 prosentin mielestä huonompaan suuntaan. Halosella vastaava luku oli 9 ja keskustan Matti Vanhasella 6 prosenttia. Vanhanen sai myös kaikkein vähiten mainintoja, kun vastaajilta kysyttiin, ketä ehdokasta ei voisi edes harkita äänestävänsä.

Niinistö itse arvioi, että tuloksessa näkyvät hänen vuotensa valtiovarainministerin tehtävässä. Poliittiset vastustajat leimasivat pitkään Niinistön syylliseksi, kun rahaa ei ollut jaettavaksi enempää. Nytkin Niinistön kampanja on ärsyttänyt erityisesti vasemmistoliiton, mutta muita enemmän myös vihreiden ja SDP:n kannattajia.
”Valitettavasti kovat ajat vaativat henkilön, johon päätökset henkilöidään”, Niinistö arveli.

Ilmeisesti Niinistö on onnistunut ärsyttämään vasemmiston perinteiset kannattajat työväen presidentti-teemallaan. Ja tätä käsitystä Halonen taitavasti ruokki myös tiistain keskustelussa. Halosta ei todellakaan kannata aliarvioida. Hän osasi taitavasti eläytyä sorretun ihmisen rooliinsa.

Jostain syystä keskustelun parhaat hetket sattuivat viiden muun ehdokkaan haastattelujen ja puheenvuorojen kohdalle. Kommenttipalstalla minua on moitittu Heidi Hautalan kehumisesta, se muka veisi Haloselta kannatusta. Mutta vieköön, jos on viedäkseen. En nimittäin vertaile Hautalaa Haloseen, vaan Hautalaa siihen vanhaan Hautalaan. Seurasin viime presidentinvaaleja hyvin tarkasti HS:n politiikan toimituksesta ja nyt tämän blogin takia vähän toisesta näkökulmasta. Tältä pohjalta uskallan sanoa, että näiden vaalien Heidi Hautala on huomattavasti parempi presidenttiehdokas kuin kuusi vuotta sitten tarjolla ollut. Eilisessäkin keskustelussa Hautala oli selkeäsanainen, periaatteellinen ja leppoisampi – jotenkin kypsempi – kuin se edellinen ehdokas-Heidi.

Seurasin keskustelua pienessä joukossa täällä Sanomatalossa. Porukassa oli talon omaa väkeä ja kutsuvieraina ehdokkaiden kampanjajoukkoa. Katsojajoukko nauroi laidasta laitaan – ei kuitenkaan pilkallisesti – kun äänessä olivat Timo Soini ja Bjarne Kallis. Kyllä he asiaa puhuivat mutta heille ominaisella tavalla. Ehdokasrooli ja sen takana oleva ihminen olivat hyvin lähellä toisiaan. Soini tunnusti senkin, että hän menee katolisen kirkkonsa tapaan ripille – mutta vasta vaalien jälkeen. Epäilen, ettei Soinin tunnolle näistä vaaleista kovin paljon syntiä jää.

Kallis on mestari kiteyttämään vaikeita asioita. Hänen ohjeensa Vanhaselle ja Haloselle siitä mitä olisi pitänyt vastata, kun Naton kriisinhallintajoukkojen harjoitukset nousivat esille, oli aivan mestarillinen. ”Harjoituksiin mennään – toimintaan ei mennä.”
Monelta inttämiseltä olisi vältytty, jos valtiojohto olisi jo joulukuussa selvittänyt tämän asian selvällä suomella.

Nelosen Nato-keskustelusta jäi käteen tietysti uutistakin. Suomesta ei todennäköisesti ole lähdössä joukkoja mukaan Naton kriisinhallintatoimiin, vaikka harjoituksiin osallistutaan. Näin on lupa päätellä ehdokkaiden vastauksista.

Ja voi olla, että Henrik Lax osui asian ytimeen, kun hän sanoi: Ei sinne (Naton uuteen kriisinhallintatoimintaan) voi mennä, jos ei kuulu Natoon.

Arto Lahtea taisi tulla aika monen katsojan sääli. Lahti kertoi rukoilevansa ja itkevänsä joka ilta. Onko ehdokkuus tämän arvoinen asia?

Keskustelun tekijät olivat uskaltautuneet viedä yhden toimittajan ja kameran Helsingin rautatieasemalle asti. Siellä oli kuulemma ollut tungosta kysymysten tekijöiksi. Kansalaiskysymykset olivat hyviä, selkeitä ja jämerästi esitettyjä.

Yhteenveto: Tiistain keskustelu avasi suurten vaalikeskustelujen sarjan. Keskiviikkona jatketaan tuosta naapurista rautatientorin varrelta Kansallisteatterista, jonne MTV3 on rakentanut oman studionsa. Ehdokkaat ovat värvänneet sinne tukijoukkojaan. Lähetys alkaa kello 19.30 ja jatkuu vielä Kymmenen Uutisten jälkeenkin kello 23.00 asti. Kannattaa muuten katsoa loppuun asti.

Ja keskiviikon hyvä kysymys: Kuka onnistui Nelosen vaalitentissä? Kuka epäonnistui?

JK. Tiistai-iltana päättyi ennakkoäänestys. Äänensä antoi 1 2487 789 suomalaista. Naisia oli huomattavasti enemmän – 718 633 ja miehiä vain 530 156. Ennakkoäänestysprosentti on näissä vaaleissa 30,7 %, kun se vuoden 2000 presidentinvaaleissa oli ensimmäisellä kierroksella 33,4 prosenttia. Pudotus on merkittävä.

Viime presidentinvaalien 1. kierroksen äänestysprosentti oli 76,9 %. Jos kuviteltaisiin, että aktiivisuus laskisi myös vaalipäivänä samassa suhteessa, äänestysprosentti olisi vain hädin tuskin 70%. Se saattaisi tuntua jo tuloksessa.

Alle 35-vuotiaista antoi äänensä ennakkoon vajaat 20 prosenttia, kun 55-64-vuotiaista äänesti ennakkoon noin 40 ja 65-74-vuotiaista liki 52 prosenttia.

Se kannattaa panna merkille, että ennakkoäänestyksessä jäätiin selvästi alle 30 prosentin kahdessa väkirikkaimmassa vaalipiirissä. Helsingissä äänesti ennakkoon vain 27,92 % ja Uudellamaalla 26,86 %. Näissä vaalipiireissä on äänioikeutettuja on yhteensä lähes 1,1 miljoonaa.
Veikkaanpa, että tänään keskiviikkona ainakin Halosen ja Niinistön vaalitoimistoissa pidetään pientä kriisipalaveria…

HS-Gallup sähköisti tänään vaalien ilmapiiriä. Tarja Halosen HS-Gallupien sarja näyttää viime marraskuulta seuraavalta: 52 – 55 – 54 – 51, joka on viimeinen loppiaisen tienoilla mitattu luku.

Arvioin, että Halosen päätavoitteen kannalta – läpi jo ensimmäisellä kierroksella – huomisen keskiviikon RI:n mittaus (MTV3) ja torstain Taloustutkimuksen mittaus ( Yle 1 Tv-uutiset) ovat ratkaisevia. Näistä kolmesta mittauksesta syntyy mielikuva: joko uskotaan Halosen voittoon jo sunnuntaina tai ei siihen oikein uskota. Haloselle plussaa on hänen kannattajiensa äänestysvarmuus, joka on selvästi parempi kuin kilpailijoilla.

Jos keskiviikon tai/ja torstain mittauksessa tulisi nelosella alkava luku, se olisi pieni muutos todellisissa kannatusluvuissa, mutta viimeisten vaalipäivien psykologisessa vaalisodankäynnissä ”tappio”. On hyvä muistaa, että viime vuoden aikana Halosen kannatus ei pudonnut kertaakaan alle 50 prosentin missään mittauksessa.

Sauli Niinistön sarja marraskuulta tähän aamuun on: 24- 20 – 20 – 21. Näyttää siltä, että Niinistön kannatus on pysynyt suhteellisen vakaana – ei nousuja ei laskuja. Niinistön kannatus on hieman kokoomuksen puoluekannatuksen yläpuolella, ja kun Niinistön äänestäjät näyttävät melko varmoilta, hän jatkaa sinnikkäästi kamppailua toisesta paikasta.

Matti Vanhasen sarja marraskuulta tähän aamuun on: 18- 19 – 18- 18. Näyttää siltä, että Vanhasen kannatus on pysynyt kohtuullisen vakaana – ei nousuja ei laskuja. Vanhasen kannatus on kuitenkin selvästi keskustan puoluekannatuksen alapuolella, ja hänen äänestäjänsä näyttävät hieman epävarmemmilta kuin Niinistön äänestäjät. Vanhasella on siis kasvunvaraa, mutta pelissä on myös riskinsä. Jos hän jäisi Niinistöstä myös RI:n ja Taloustutkimuksen mittauksissa, se olisi psykologisessa vaalisodankäynnissä tappio.

Yhteenvetona: vaalien kiintoisimmat kysymykset ovat vielä kutkuttavasti auki.

Se merkitsee sitä, että raha puhuu viimeisinä päivinä. Kolmeen ehdokkaan organisaatiot levittävät mainontaansa. Se merkitsee pitkää päivää vaaliorganisaatioiden rahankerääjille: nyt pitää kerätä viimeisetkin tukieurot yrityksiltä, yhteisöiltä ja muilta tukijoilta.

Matti Vanhasen rahankeruuseminaari pidetään tänään Helsingin Työväentalolla Paasitornin kokoustiloissa. Juuri nyt siellä puhuu SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Ihalaisen jälkeen puhuu apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Iltapäivän paneelikeskustelussa ovat pääsihteeri Eeva Kuuskoski Mannerheimin lastensuojeluliitosta, puheenjohtaja Risto Piekka AKAVAsta, puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta sekä filosofi Maija-Riitta Ollila. Seminaarin hinta on 350 euroa.

Sauli Niinistön rahankeruuseminaari pidettiin eilen hotelli Crowne Plazassa Mannerheimintien varrella. Niinistön seminaarissa puhuivat Helsingin yliopiston aivolaboratorion johtaja Päivi Liesi, F-Securen toimitusjohtaja Risto Siilasmaa, yrittäjä Päivikki Palosaari, ympäristöasiantuntija Sanna Perkiö, muotoilija ja graafinen suunnittelija Teemu Suviala, toimittaja Pirjo Kauppinen, Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt ja Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Seminaarin hinta oli 700 euroa.

Vielä en tiedä, kuinka paljon osanottajia Vanhasen seminaarissa oli, mutta Niinistön seminaarissa oli kuulemma runsaat sata. Jätän kertolaskutaitoisille tarkemman laskutehtävän seminaarin kokonaistuotosta.

Ehdokkaat esiintyvät vielä kolmessa yhteiskeskustelussa televisiossa:

Tänään tiistaina kello 19 – 20 Nelosella

Huomenna keskiviikkona kello 19.30 – 23.00 MTV3:n kanavalla

Ylihuomenna torstaina kello 21.10-23.00 Yleisradion TV1:ssa

Ajattelin katsoa ja arvioida nuo lähetykset. Ne ovat myös tämän blogin hyviä kysymyksiä keskiviikkona, torstaina ja perjantaina.

Tänään minua askarruttaa vähän toisenlainen näkökulma vaaleihin. Muutamissa blogin kommenteissa on jo kerrottu tietoja ja havaintoja vaalikentiltä kuten tilaisuuksista, vaalitempauksista, mainoksista ja tukijoukkojen liikkeistä. Vaalinaluspäivinä tuhannet tukimiehet ja -naiset ovat liikkeellä. Näistä olisi mukava kuulla vielä enemmän. Siksi päivän hyvä kysymys: Mitä vaalikentillä oikein tapahtuu? Miltä ehdokkaiden viime hetken kampanjointi näyttää? Onko joku mainos jäänyt mieleen?

Jk. Moni on kysellyt ulkoministeriön järjestämistä presidenttiehdokkaiden tenteistä. Niistä kerroin muistaakseni torstain kommenttipalstoilla. Tällä viikolla pidettävissä tilaisuuksissa ovat kyselijöinä ulkomaalaiset lehtimiehet. Tenteistä tehdään heti tilaisuuden jälkeen video, jota voi katsoa ulkoministeriön verkkosivulla www.formin.fi
- kannattaa muuten katsoa!