Onko Suomessa kevät? laulaa kuoro Aulis Sallisen Punainen viiva-oopperassa ja se kysymys on – monessa mielessä – paikallaan. Helsingissä paistaa aurinko, lämpöasteita on yli kymmenen, lumi sulaa pois ja valmistaudutaan kahteen suureen juhlaan, ensi sunnuntain eduskuntavaaleihin ja perjantain oopperaensi-iltaan. Punainen viiva palaa Kansallisoopperan lavalle eduskunnan 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Kuten eilen oli jo puhetta tänään iltapäivällä vanha eduskunta oli koolla viimeisen kerran. Hetki sitten päättyneissä valtiopäivien päättäjäisissä puhuivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen.
Puheet julkaistaan presidentin ja eduskunnan nettisivuilla.
En osallistunut eduskunnan päättäjäiskahveille, mutta äsken tapasin kaksi poliittista vaikuttajaa, toinen oli demari ja toinen keskustalainen. Puhuimme yhdestä tulevasta tilaisuudesta, mutta heidän puheistaan sain sen käsityksen, että tänään julkistetaan MTV3:n tilaama mielipidemittaus.
Toinen vieraista arveli, että tutkimuksen tiedot kerrotaan paraikaa eduskunnan päättäjäiskahveja juoville poliitikoille, joilta pyydetään kommentteja. Onpa aika taitavaa peliä MTV3:n toimittajilta, sillä näin nostatetaan vaalikuumetta.
Niin siinä kävin kuin ennustettiin päivällä. 11 päivää kestänyt odotus päättyi, kun MTV3 julkisti äsken Seitsemän Uutisissa tuoreet mittausluvut. Ja samaan aikaan Nelosella on menossa puheenjohtajatentti. Mittauksen on tehnyt Researh International, vastaajia 1600 ja viimeiset kysymykset on tehty tämän viikon alussa. Tuoretta tietoa. ( 5-11.3 kysytty)
Keskustan kannatus 24, 1 ja verrattuna RI:n aikaisempiin mittauksiin hienoisessa nousussa.
Sdp:n kannattus on 22,8 prosenttia ja verrattuna RI:n aikaisempiin mittauksiin hienoisessa laskussa.
Kokoomuksen luku on 21,1 prosenttia ja verrattuna RI:n mittauksiin hienoisessa noin prosenttiyksikön nousussa.
Vasemmistoliitto 10,0 prosenttia, vihreät 8,7 %, Kristillisdemokraatit 5,6 %, Rkp 4,4 %, Perussuomalaiset 2,2 % ja muut 1,1 %. Pienten puolueiden kannatuslukemissa ei ole tapahtunut juuri muutoksia.
Virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä puoleen ja toiseen.
Mitä tästä voi päätellä?
1. Vaaleista voi tulla tasaiset. Kaikki kolme suurta puoluetta ovat kimpussa: keskusta on hivenen niskan päällä, mutta mitään irtiottoa se ei ole pystynyt tekemään demareista. Kokoomus on saanut lisää potkua vaalikampanjan alettua ja pystynyt kääntämään nokkansa nousuun.
2. Erot ovat pieniä ja hyvin lähellä vuoden 1999 mielipidemittausten lukemia aivan niiden vaalien alla. Silloin tulos oli se, että kolme suurta puoluetta olivat viiden paikan sisällä, Sdp 51, keskusta 48, kokoomus 46. Nyt on erittäin lähellä, että päädytään samanlaiseen tilanteeseen, ja puolueiden suuruusjärjestystä on hankala veikata.
3. Demarien on saatava jostain lisäpuhtia, jos mielivät vallata keskustalta suurimman puolueen paikan. Sdp:n kentältä tulleet viestit kertovat jostain selittämättömästä väsymyksestä, johon taatusti etsitään Hakanimenen puoluetoimiston ”sotahuoneessa” virkistyslääkettä.
4. Kokoomuksen kannatuksen pitäisi olla vielä voimakkaammassa nousussa, jos se mielii hallitukseen eli murtaa keskustan ja Sdp:n yhteisen eduskuntaenemmistön, joka on nykyisessä eduskunnassa 107 paikkaa. RI:n kannatusluvuilla keskustalla ja demareilla säilyisi eduskuntaenemmistö ja mandaatti jatkaa hallituksessa, jos niin haluavat.
5. Vasemmistoliitto ei ole ollenkaan niin allapäin kuin vielä ennen joulua. Vasemmistoliiton romahdusta povattiin, mutta se ei romahdukselta näytä. Vihreiden mahdollisuus saavuttaa vasemmistoliitto ja neljänneksi suurimman puolueen asema ei ole vahvistunut.
6. Kristillisdemokraattien ja Rkp:n kannatuksissa on pientä liikettä, mutta kristillisdemokraateilla on vaikeuksia muuttaa kannatuksensa paikoiksi. Rkp on mukana vain neljässä vaalipiirissä, joten se pystyy hyödyntämään äänet paremmin. Silti Rkp:ssa ollaan huolestuneita.
Päivän hyvä kysymys on. Miltä näyttää 11 päivän mielipidemittaustauon jälkeen? Tuntuuko sormenpäissä siltä, että RI:n mittaus kertoo maaliskuun alun tilanteen vai onko teillä toisenlainen tuntuma?
Ennakkoäänestyksen osanotto:
Ennakkoon äänesti 1,193 2 92 kansalaista. Heistä naisia oli 669 210 ja miehiä 524 082. Peräti 29,22 % Suomessa asuvista suomalaisista äänioikeutetuista on jo äänestänyt. Äänestysvilkkaus oli selvästi suurempaa kuin viime eduskuntavaaleissa, jolloin äänesti vain neljännes eli noin miljoona äänestäjää.
Vilkkainta ennakkoäänestys oli Lapissa ( 35,10 %) ja Satakunnassa (33,4 %). Itä- ja Pohjois-Suomessa on monia kuntia, joissa yli puolet on jo äänestänyt.
Naiset ovat olleet miehiä huomattavasti ahkerammin liikkeellä. Jos lopullinen äänestysprosentti olisi 70 %
eli hieman parempi kuin viime eduskuntavaaleissa, näin suuri ennakkoäänestäneiden osuus tarkoittaisi, että lähes 40 prosenttia äänestävistä olisi jo äänestänyt. Huh – onhan tietysti mahdollista sekin, että äänestys jatkuu vilkkaana myös varsinaisena vaalipäivänä.
Päivän blogisiteeraus.
Kaupunginvaltuutettu Elina Moisio on vihreiden ehdokkaana Helsingissä. Tänään hän kirjoittaa blogissaan jäähyväiset työnsä päättävälle eduskunnalle.
”Vanha eduskunta menee tänä iltana Helsingin kaupunginteatteriin katsomaan Mestariluokkaa. Toivottavasti mahdollisimman moni edustaja pääsee katsomoon, ennen kuin joutuu vaaleissa meidän nuorempien pudottamaksi. Loistavien roolitöiden lisäksi tekee hyvää nähdä, miksi poliitikkojen ei pidä ruveta opettamaan säveltäjille säveltämistä. Suosittelen näytelmää!
Teatteri on hyvä esimerkki kulttuuripalvelusta, joka ulottuu laajemmalle kuin yhden kunnan rajojen sisälle. Tuntuu aivan luontevalta, että palvelut mietitään koko pääkaupunkiseudulle ja laajemminkin. Monissa muissa palveluissa ajattelu pysähtyy kunnanrajalle. Tuloksena on tehottomuutta, huonoa palvelua kuntalaiselle, huonoa yhdyskuntarakennetta, ympäristön kuormitusta ja kilpailua väärissä asioissa.
Suomen järkevimmän kuntaliitoksen voisi tehdä pääkaupunkiseudun metropolialueella. Kaikki hyötyisivät, vaikka muutama virkamies ja luottamusmies menettäisikin komean tittelin. Hyvinvointipalveluista voidaan nauttia tulevaisuudessa, kun ne tuotetaan järkevillä alueilla, kehitetään uusia tapoja toimia, otetaan opiksi muiden hyvistä kokemuksista ja pidetään yhteiskunta elinvoimaisena. Hyvinvoinnin salaisuus on: uskalla olla rakastumatta vanhoihin rakenteisiin! ”
13. maaliskuuta 2007 kello 16.16
Tämän aamun Taloussanomissa VM:n ylijohtaja Jukka Pekkarinen harmitteli poliitikkojen hurlumhei-vaalilupauksia. Ymmärrän hyvin: missä muussa maassa olisi mahdollista valtiovarainministerin vähätellä nyt nähdyllä tavalla omien asiantuntijoidensa huolella perusteltua näkemystä? Kun VM:n julkistama laskelma edellyttää vaalikaudella parin miljardin tiukennusta tehtyyn tekniseen kehyspäätökseen, ministeri kertookin että tarvitaan parin miljardin löysennys. Voin vain kuvitella, kuinka Tony Blair ja Gordon Brown revittäisiin riekaleiksi alahuoneen keskustelussa, jos tekisivät tällaista. Meillä puhutaan sen sijaan enemmän mainosten tyylistä kuin puheiden johdonmukaisuudesta.
13. maaliskuuta 2007 kello 16.51
Kaikilla puolueillahan on suurinpiirtein saman verran lupauksia. Täytyy muistaa, että osan rahan arvosta vie myös inflaatio.
Eikös valtionvarainministeriön viesti ollut, että noin miljardi pitäisi jättää menoihin, miljardi veronalennuksiin ja kolme miljardia lainan maksuun?
Kaikki puolueethan ovat puhuneet muutaman miljardin jakovarasta, Kokoomus painottaa veronkevennyksiä, SDP palveluita ja Keskusta siltä väliltä.
Pitäisikö valtionvarainministeriön perustaa oma puolue?:) Eiköhän valtionvarainministeriöllä ole hyvin valtaa muutenkin.
13. maaliskuuta 2007 kello 17.14
Pirttijärven VM-puolue ideaa jatkokehitellen, voitaisiin saman tien äänestää eri ministeriöitä. Vaalien parhaita debatteja on ollut KTM:n ja STM:n kansliapäälliköiden kinastelu terveydenhuollon tehokkuudesta.
Tuosta metropoliasiasta, minulle on kotona opetettu että ongelma on vielä suhteellisen pieni jos siitä selviää rahalla. Eli jos se asian ydin oikeasti on se, että Vantaa on vähän velkaantuneempi kuin Helsinki ja Espoo, niin eikö tuon voisi hallitus hoitaa kertarahoituksella?
13. maaliskuuta 2007 kello 17.16
Risto Ranki kyselee, missä maassa valtiovarainministeri voisi suhtautua yhtä kevyesti virkamiestensä talousennusteisiin kuin Suomen Eero Heinäluoma. Vastaus: kaikissa niissä maissa, joissa kansantaloustiede asetetaan sille kuuluvaan asemaan osaksi muita yhteiskuntatieteitä.
Talouspolitiikka ei ole matematiikkaa, erilaisia oikeita malleja, vaikka me ekonomistit usein niin uskommekin. Kun sosiaalipoliitikot esimerkiksi Helsingin yliopistossa tutkivat esimerkiksi nykyään kieltä ja ranskalaisia elämäkertateorioita, muistan kuulleeni vaatimuksia, joissa sosiaalipolitiikka kuvattiin offensiiviseksi alaksi ja moitittiin käytännön toteutusten defensiviisyyttä.
Sosiaalipolitiikan heitteillejättö näkyy esimerkiksi eläkkeellepääsyn säädöspohjaisena estämisenä sekä työttömyysturvalla kiristämisenä.
Myönnän olleeni eri mieltä sosiaalipolitiikan merkityksestä, joten nyt on helppo tunnustaa, että 35 vuotta sitten nuori ekonomistiminäni oli hirmuisen väärässä uskoessaan sosiaalipolitiikan alistamisen kansantaloustieteelle olleen oikea ratkaisu. Yksi esimerkki yhteiskuntapolitiikan moniulottuvuudesta on tutkija Pekka Parkkisen havainto, että eläkeläiset maksavat myös veroja ja me ruotsinsuomalaiset Suomeen saamistamme tuloista vielä toistamiseen sosiaalivakuutusmaksua. Meidän 65-70-vuotiaiden koko työuran tehneiden eläkkeet ovat niin hyvät, että kyllä niistä verojen kautta kertyy rahaa hyvinvointivaltiollekin.
Kuulin eilen talven 2012 presidentinvaalien ehdokkaiden ”dreamteamin”: Paavo Väyrynen 66-v., Erkki Tuomioja 66-v. ja Sauli Niinistö 64-v.! Voi kauheaa: ilman ikä- ja sukupuolirasismia joukosta puuttuvat vain Martin Saarikangas ja Paavo Lipponen. Onneksi Tuomioja on selvästi ilmoittanut, että ei ole ehdokkaana. Mutta asiaa toiselta puolelta katsoen Väyrynen on pitkäksi elävää ja viriiliä sukua.
Mielenkintoista kuulla illan gallup-tulokset. Mainostelevisiollahan on perinteitä yllättämisessä ja ohjaamisessa.
13. maaliskuuta 2007 kello 18.08
VM:n jakovaralaskelma tehtiin sen pohjalta että kaikki jatkuu samoja uria pitkin ja työllisyysastekin jäisi vaatimattomaan 70 prosenttiin. Muistaakseni neljän vuoden takainen vastaava selvitys ennusti jopa työllisyyden laskua. Politiikalla on väliä!
Jos laskelman lopputulos ei tyydytä, pitää puuttua premisseihin.
Siihen VM:n raportti kannustaakin: ”Julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä voidaan tehokkaasti parantaa vahvistamalla taloudellista kasvua työllisyysastetta korottamalla ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla. Myös työeläkerahastoinnin etupainotteinen lisääminen vahvistaisi tehokkaasti julkisen talouden kestävyyttä. Julkisten palvelujen tuottavuutta on niin ikään mahdollista parantaa.”
VM:n keskeinen viesti oli että jotain on tehtävä: joko tuettava työllisyyden ja talouden kasvua tai leikattava menoja. Tuskin moni on halukas leikkaamaan eläkkeitä, sosiaalietuuksia tai palveluja, kun tarpeet ovat kovat, tai ainakaan sitä ei myönnetä. Sitten jää kysymykseksi miten työllisyyttä ja talouskasvua parannetaan. Siinä on puolueiden väli myös, että veronalennukset eivät paranna työllisyyttä kuin aikaisemmin.
13. maaliskuuta 2007 kello 18.18
sorry, viimeiset lauseet jäivät kesken. Olen liian nopea painamaan enteriä
Siis. Puolueiden välillä on näkemyseroja talousasioissa ja priorisoinneissa. Oikeisto vannoo edelleen veronkevennysten nimeen, vaikka VM:n raportissa todetaan ettei niillä enää ole samanlaista työllistävää vaikutusta kuin aikaisemmin.
13. maaliskuuta 2007 kello 19.34
En jotenkin syty mitenkään tästä veronalennuskeskustelusta – ainakaan siten kuin minun ilmeisesti pitäisi, kun kai pitäisi ajatella että jää muutama euro enemmän käteen ja sitten siitä pitäisi olla kait kauhean iloinen.
Jos olen ymmärtänyt niin Suomessa on parisataatuhatta julkisen sektorin työpaikkaa vähemmän suhteuttuna väkilukuun kuin muissa pohjoismaissa. Koska nämä muut pohjoismaat eivät ole joutuneet mihinkään erityisiin taloudellisiin ongelmiin tämän takia, päättelen että argumentti siitä kuinka yksityinen on aina parempi kuin julkinen on vain yksinkertaisesti mielikuvituksen tuotetta ja varsinaisesti testaamatonta teoriaa.
Kun nyt on lisäksi ylpeilty sillä että viime vaalikauden veronkevennyksillä on luotu niin ja niin monta työpaikkaa (joista hämmästyttävä osa on siis pätkätöitä, käsittääkseni työtuntien määrä ei varsinaisesti ole lisääntynyt), niin mietin vain montako työpaikkaa sillä rahalla olisi saatu julkiselle sektorille (ja mitkä niiden kerrannaisvaikutukset olisivat sitten olleet.)
Maikkarin gallup oli aika harvinaisen yllätyksetön. Ainoa mikä minua jaksaa ihmetyttää on Matti Vanhasen suosio – en jotenkin usko että se todellisuudessa on niin suurta kuin annetaan ymmärtää. Noin muutoin gallupin tulokset olivat aika odotettuja. Kokoomus saavuttanee jonkinlaisen vaalivoiton, mutta en usko että kolmas sija muuttuu mihinkään. Vihreiden kannatus vaikuttaisi laskeneen samaa tahtia kuin vasemmistoliiton kannatus on noussut. Vihreiden aggressiivinen keskitys ei ilmeisesti toimi – olenkin miettinyt joskus että onkohan vihreiden tapa tehdä selkeät paremmuuserot omien ehdokkaidensa välille loppujen lopuksi kovin toimiva konsepti.
13. maaliskuuta 2007 kello 19.46
Mielestäni galluptulokset antavat selvää osviittaa tulevasta. Kokoomus on menossa selvään vaalivoittoon ja tästä täytyy olla ylpeä, ja onnellinen. Suomalaiset ovat huomaamassa Jyrki Kataisen työn ja puolue on saamassa vahvaa tukea hallitusvastuuseen. Kokoomukseen kannattaa nyt panostaa, puolueen linjaan kannattaa nyt uskoa sillä äänestämällä kokoomusta, äänestää tulevaisuutta ja muutosta. Mielestäni vastakkainasettelun aika on lopullisesti ohitse. Mielestäni olemme kaikki suomalaisia, työväkeä. Kokoomus haluaa panostaa Suomeen, luoda uutta uskoa ja toivoa huomisesta. Vastakkainasettelun aika on todella ohitse.
Jan Rossi
13. maaliskuuta 2007 kello 20.14
Minulla on se vaikutelma, että keskusta säilyttää niukan johtoasemansa loppuun saakka. Varsinaisen vaalipäivän äänet tuskin kuitenkaan yksin ratkaisisivat vaalitulosta pääministeripuolueen eduksi. Kokoomuksen kampanja näyttää selkeästi nousujohteiselta niin tunnelmaltaan kuin heijastuksiltansa galluplukuihin. Katainen on saanut jatkuvasti lisää varmuutta esiintymiseensä ja haastaa nykyisen koalition debatista toiseen hyvin terävästi ja uskottavasti.
SDP näyttää sen sijaan hukanneen vaalipallonsa pahemman kerran. Heinäluoman voimakas irtiotto VM:n Jukka Pekkarisesta ei ole ollenkaan uskottava, kun Pekkarisen pitkäaikainen avainrooli demarien talouspoliittisessa sisäpiirissä on kaikkien tiedossa. Puolueen panos vaalikeskusteluun on ollut sangen laimea ja latteuksia toistava. Mainonnan suunnittelussa puolueella ei taida olla omaa tahtoa ollenkaan, vaan mainostoimistolle on annettu avoin valtakirja. Se ilmenee mitäänsanomattomina stereotypioina. Napanuora SDP:n ja SAK:n välillä taitaa katketa näiden vaalien jälkeen tehtäviin jotopäätöksiin. Hyvä niin.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.16
Nelosen pääministeritentti päättyi juuri. Päälimmäiseksi jää mielikuva, jonka mukaan nämä TV:n vaalikeskusteluohjelmat ovat ehkä jo kääntyneet itseään vastaan. Kun ohjelmasta toiseen samat herrat jatkuvasti toistavat samoja vaalilupauksia, joita kaikkia ei voi missään tapauksessa toteuttaa, koska rahkeet ei riitä, kysyn kuinka paljon koko politiikan uskottavuus tästä kärsii ja onko seurauksena poliittisen välinpitämättömyyden kasvu ja lopullisen äänestysvilkkauden lasku ennakkoäänestyksen hyvistä osaanottoluvuista huolimatta. Pääministeriehdokkaiden käsitykset Venäjän vaikutusvallan rajusta kasvusta Itämeren alueella ja tämän kehityksen vaikutuksista maahamme ovat liiaan optimistisia. Meidän tulisi olla valmiita siihen, että ongelmia voi syntyä koska Venäjän oma kehitys on niin epävarmalla pohjalla. Keskustelu maamiinoista ja rypälepommeista ei anna vakuuttuvaa kuvaa johtavien politiikkojen kyvystä ratkaista puolustusvoimiemme kehittämiseen jatkossa liittyviä haasteita. On edelleenkin käsittämätöntä, että NATO-kysymystä ei haluta vaalien jälkeenkään käsitellä, kunpa edes joku kertoisi yksiselitteisest mitä ns. NATO-optiolla tarkoitetaan!!!
13. maaliskuuta 2007 kello 20.18
Jan Rossin vaalikirjoitukseen:
Miten niin vastakkainasettelun aika on ohi? Ei minusta ole. Kokoomus väittää (Kataisen suulla) että yritysjohdon ja työntekijöiden etu on yhteinen. Miten niin on? Mitä outoa kansallismielistä tekopyhää höpönpöä se tämä on? Miten työntekijöiden ja johdon etu voi olla yhteinen, kun yritysten ensisijainen tavoite ei olekaan tuottaa voittoa vaan pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä ja kurssi nousussa? Miten se etu voi olla yhteinen työntekijöiden kanssa kun tuottavia yksiköitä lopetetaan tuosta vain eikä sillä siis ole merkitystä tekevätkö työntekijät työnsä esimerkiksi hyvin vai huonosti? Miten pätkä- ja silpputyöt ovat työntekijän etu – johtoportaan etu ne vaikuttaisivat ainakin olevan.
Minä en halua että joku kokoomus tulee ilmoittamaan minulle että vastakkainasettelun aika on ohi, kun se hyvin selkeästi ei ole. Minua ei myöskään kiinnosta se, kun SAK ilmoittaa minulle että demareita olisi hyvä äänestää. Nykyään Suomessa työelämä on työntekijän kannalta jatkuvaa kamppailua edes jonkinlaisesta turvallisuudesta ja rauhasta tehdä vain niitä töitä. Ainakin allekirjoittaneen tapauksessa tuo kokoomuksen höpötys siitä kuinka kaikki olemme työväkeä ja vastakkainasettelua ei ole on suurin syy olla äänestämättä ko. puoluetta.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.23
Onko Jan Rossin automaattikirjoituksen ja pätkivän tajunnavirran tuottama propaganda jo vähän liian paksua näin tasokkaaseen blogiin? En väitä, että itse olisin vastakkainasetteluista puhdas, mutta ”uusi usko ja toivo huomisesta” voi kääntyä tarkoitustaan vastaan – näin vinkkinä arvon Rossille.
Itse galluptuloksesta en ole niin huolissaan, kuin sosialidemokraattina ehkä olisi syytä. SDP:n kannatus on laskenut kuitenkin maltillisesti mainoskohusta huolimatta – ja vaaleihin on vielä aikaa. Keskiviikon tv-keskustelu on mahdollisuus Heinäluomalle näyttää osaamistaan ja todistaa väittelytaitonsa. Vanhasen levään hymyyn ei tunnu pystyvän mikään, mutta Kataisen mainostoimiston ideoimat nollalauseet ja Kokoomuksen ihmeelliset hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykset saavat varmasti arvoisensa kohtelun.
Vaalien sujuminen suunnilleen galluptulosten mukaisesti mahdollistaa punamullan jatkon. SDP:n toivuttua kannatuksensa notkahduksesta on nykyisen hallituspohjan jatkuminen varmaa.
Uuden työväenpuolueen ponnetonta oppositiopolitiikkaa saamme todistaa vielä ainakin neljä vuotta. Sitä on tuskallista seurata sivusta, mutta tässä poliittisessa tilanteessa se lienee pienin kiusa.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.28
Allekirjoitan Anna Mikkolan tekstin täysi, vastakkainasettelua on ja pajon, ja se tulee lisääntymään.
Mm. eilinen Niinstö vs. Viialainen tapaus sen todisti, Niinistön ay-liike kauna on todella vahvaa. Ja kyllä mm. EVA:n tutkimus äskettäin osoitti että duunareiden ja työantajien edut ovat ristiriidassa ja duunarit kokevat olevansa heikoilla.
Toisessa blogissa jo todettiin että jos Kokoomus pääsee hallitukseen niin se ”kostaa” kaiken sen mitä se koki presidentinvaaleissa.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.30
Yhdyn täysin Martti Järnefeltin arvioon ja edelleen kysyn, että milloin Suomessa NATo nostetaan keskusteluun? Näissäkin vaaleissa NATO sivuutettiin täysin, vaikka Suomi on ajanut itsensä kiinni NATO:oon syistä, joita emme tiedä. Tilanne siis on tällä hetkellä se, että Suomi on mukana NATO-johtoisissa operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa. Jos NATO:lla olisi operaatioita jossakin muuallakin, Suomi olisi sielläkin mukana. Eli miksi Suomi haluaa vaarantaa omat sotilaansa operaatioissa, jossa sillä ei ole mitään vastikkeita saatavana? Mitä Suomi saa vastikkeeksi NATO:lta sotilaitaan ja siviilejään vastaan vaarallisissa operaatioissa maailmalla? Muilla mukana olevilla mailla on vastikkeet varmistettuna. NATO on antanut muille vastikkeeksi 5. artiklansa.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.30
Jos laskee SDP:n ja Vasemmistoliiton prosentit yhteen, saadaan tulokseksi 32,8%. Mahtaako tässä olla laskua edelliseen mittaukseen verrattuna? Eipä.
Mutta kun piirtelin lukemat muidenkin osalta muistiin, havaitsin, että toinenkin yhteenlasku tuottaa täsmälleen saman summan. Kahden erivihertävän puolueen lukemat tuottavat siis tuon saman prosenttiosuuden eli Keskusta ja Vihreät yhteensä 32,8%. Ja sitten yksi kolmasosa muodostuu Kokoomuksesta ja muista.
Tämä tämänhetkinen mielipidetulos saa liikettä viimeisiin päiviin ennen varsinaista vaalia.
Jotenkin tämä nyt saatu tulos ei tunnu oikealta , kun itse seisoo ja tekee havaintoja ulkoilureitin varrella tai torilla tai metroasemalla. Niin erinomainen on ollut tunnelma ja vastaanotto kansan keskuudessa. Mutta sitten taas muistuu mieleen, että saatu tulos kuvaa koko maata, ja tämä Helsinki on vain yksi osa siitä.
Uskon kuitenkin, että Etelä-Suomessa Vihreät kulkevat näissä vaaleissa ladunavaajina, vaikka lumet sulivat tänään – paitsi ei Paloheinästä.
13. maaliskuuta 2007 kello 20.37
Väitän, että vaaleissa on muhimassa yllätys.
Suomen kommunistisen puolueen tilaisuuksissa on ollut väkeä enemmän kuin vuosiin. Esimerkiksi Helsingissä Virgin Oilin vaalibileisiin tuli – pääsylipun ostaen – yli 650 henkeä. SKP:n kotisivujen kävijämäärä on kolminkertaistunut. Myös nuorisovaaleista tähän mennessä tulleet tiedot ennakoivat SKP:lle valtakunnallista etenemistä ja läpimurtoa Helsingissä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Ennakoimani tuloksen taustalla on tietysti monia tekijöitä. Eräs niistä on nykyisten eduskuntapuolueiden politiikan vaihtoehdottomuus. Tuskin koskaan ennen on vaaleihin käyty niin, että kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua hallitukseen ja minkä tahansa muun eduskuntapuolueen kanssa. Eduskunnasta on kadonnut todellinen oppositio.
Tästä kertoo esimerkiksi koko hyvinvointimallia koskevan kunta- ja palvelurakenteiden muutoksen hyväksyminen eduskunnassa tammikuussa yksimielisesti, vaikka sen keskeisiä tavoitteita on kuntien lähipalvelujen, henkilöstön ja menojen karsiminen. Samoin kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden tuki tulopoliittisille sopimuksille, jotka ovat paisuttaneet rikkaiden pääomatuloja palkansaajien kustannuksella. Poikkeuksellisen laajaa konsensusta kuvaa sekin, että Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa joukkojen lähettäminen Afganistanin sotaan hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti.
SKP on tuonut vaaleihin rehellisen vasemmistolaisen ja radikaalin punavihreän vaihtoehdon, joka nykyisestä eduskunnasta puuttuu.
Valtamediassa on valiteltu vaalikampanjoiden harmautta, selkeiden vaihtoehtojen ja ristiriitojen puuttumista. Samaan aikaan se on kuitenkin sulkenut lähes totaalisesti eduskunnan ulkopuolelta tulevat vaihtoehdot, kuten SKP:n, pois vaalijutuista ja -keskusteluista.
Valtakunnalliset gallupit ennakoivat usein melko pitkälle suurten puolueiden tuloksia. Ne ovat sen sijaan huonoja ennustamaan sitä, kun tyytymättömät lähtevät protestoimaan ja vaatimaan jakoa uusiksi.
Yrjö Hakanen
SKP:n puheenjohtaja
13. maaliskuuta 2007 kello 20.39
Kolmen kanavan samanaikainen seuraaminen on mielenkiintoista,
mäkihypyt, Nelosen keskustelu ja maikkarin tulosten odottelu. Ei
yllätä mutta on vaikea sanoa mitään muuta – tulee jännitävät vaalit.
Vasemmisto on korostanut kautta poliittisen historian, että korkea
äänestysprosentti merkitsee vasemmistolle korkeita lukuja. Nyt on
paljon äänestäneitä, merkitseekö se kokoomukselle toista sijaa ?
Keskustalla on ote maakuntalehtiin, ja puolue on modernisoitunut,
kun maatalouspuolueen leima on himmentynyt. Joka suvussa on jo
koulutettua väkeä, ja missä tahansa ammateissa. Poliittinen perinne
siirtyy parhaiten uusille sukupolville.
Jännät paikat. Niin ehdokkaille, puoluejohtajille, kuin kotikatsomoille.
13. maaliskuuta 2007 kello 21.09
Veli-Pekka Silvanille: Kokoomus ei ole menossa hallitukseen kostamaan mitään, vaan rakentamaan Suomea omien arvojensa mukaan. Minusta se on hieno ajatus, että työntekijät ja yrittäjät nähdään työskentelevän yhteisen tavoitteen eteen. Eikös se näin pitäisi olla.
MTV:een gallupin trendi on sama kuin Ylen 11 päivää sitten julkistama. Kepu on lievässä nousussa, demarit laskussa ja kokoomus nousussa. Samanlainen tuntuma on kentällä. Kokoomuksen tilaisuuksissa ja Korva-kahviloissa on paljon porukkaa liikkeellä.
Vaaliveikkaus tulee varmaan myöhemmin, mutta tämä MTV:een gallup muistaakseni näytti ainakin Niinistölle vuosi sitten selvästi vähemmän kannatusta, kuin mikä toteutui vaaleissa. Ykköspaikkaan Kokoomuksella on vielä matkaa, mutta ei sekään ihan mahdotonta ole.
13. maaliskuuta 2007 kello 21.24
Ajattelin leikkiä mieliksenne luvuilla ja ennustaa vaalin tuloksen. Mitä gallupit kertovat?
HS gallup on perinteisesti ollut suurten puolueiden osalta kaikkein tarkin ennustamaan vaalitulosta. HS gallup on myös pysynyt muuttumattomimpana, eli tarkastelujakso on pisin. 2003 ek-vaalit oli kaikkien gallupien korrelaation suhteen huono vertailukohta, koska ihmiset ryhtyivät ottamaan Jäätteenmäki-Lipponen kysymykseen kantaa eniten viimeisten tutkimusjaksojen jälkeen.
Muuten HS gallupin viimeiset luvut suhteessa vaalitulokseen ovat menneet siten, että Kokoomus on saavuttanut keskimäärin reilun prosentin paremman vaalituloksen (mutta lisätään lopullisessa laskelmassa maltillisesti alakanttiin vain prosentti), SDP n. prosentin heikomman (vähennetään prosentti) ja Keskusta suunnilleen Gallupin luvun.
Koska olemme saaneet odottaa HS gallupia näin pitkään, niin katsotaanpa mitä se tulee antamaan tämän iltaisen maikkarin gallupin perusteella vertaamalla joulukuun ja helmikuun Maikkarin ja HS:n lukujen korrelaatiota toisiinsa.
Maikkari Joulu 06
Kesk 23,6 SDP 23,3 Kok 19,7
HS Joulu 06 (ja erotus Maikkariin)
Kesk 23,7 (+0,1) SDP 23,9 (+0,6) Kok 21,8 (+2,1)
Maikkari Helmi 07
Kesk 23,7 SDP 23,4 Kok 20,0
HS Helmi 07 (Ja erotus maikkariin)
Kesk 23,3 (-0,4) SDP 23,5 (+0,1) Kok 21,1 (+1,1)
Maikkari Maalis 07 (kahden aiemman keskihajonta, joka siis muutokseksi HS:n ennustamiseen)
Kesk 24,1 (-0,15) SDP 22,8 (+0,35) Kok 21,1 (+1,6)
ENNUSTE TÄMÄN VIIKON HS GALLUPISTA (Keskihajonta):
Kesk 23,95 SDP 23,15 Kok 22,70
Eli kaikki kolme olisivat 1,25% sisällä.
ENNUSTE VAALIN TULOKSESTA (”keskihajonta”/HS viime vaaleista)
Kesk 23,95% Kok 23,70% SDP 22,15%
Pistänpä tähän vielä samalla tavalla tehdyn ennusteeni Ylen tämän viikon mittauksen tuloksista:
Kesk 24,5 SDP 22,3 Kok 22,3
Eli jos tämän suuntaiset luvut tulevat Yleltä, niin tuo ennusteeni vaalin tuloksesta muuttuu entistä vahvemmaksi.
Voitte seurata ennusteeni toteutumista reaaliajassa kannatusmittauksista.
Jos Ylen ja HS:n gallupit poikkeavat näistä gallupennusteista, niin voitte niiden poikkeamalla tai molempien keskiarvopoikkeamalla muokata tuota ennustetta vaalituloksesta.
Tällaisia tuloksia. Nämä eivät olleet siis mielipiteitäni, vaan toteutuneita lukuja ja korrelaatioita lähihistoriasta. Veikkaanpa siis että jännäksi menee.
Ei kun jännittämään!
13. maaliskuuta 2007 kello 21.57
Jan Rossille lainaus Päivi Räsäsen blogista 12.03.2007
‘Tämän aamun uutinen STT:n TNS-gallupilla teettämästä kyselystä kertoo, että kansalaiset käyttäisivät ensi vaalikauden veronkevennysvaran mieluiten palvelujen parantamiseen eikä lainkaan veronkevennyksiin. Palveluihin veronkevennysvaran käyttäisi ensisijaisesti 38 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin vaihtoehto on ruuan arvonlisäveron alentaminen, jota pitää ensisijaisena vaihtoehtona neljännes eli 27 prosenttia kansalaisista. Tuloveroalennusten suosio jää vain 15 prosenttiin.
Kansan näkemys on kuin suora lainaus kristillisdemokraattien vaalitavoiteohjelmasta. Äänestäjien tulisi nyt viime hetkillä herätä muuttamaan suuntaa ajatustensa mukaisesti. Kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit ovat viimeisen 12 vuoden ajan hivuttaneetet verotuksen rakennetta tasaveromallin suuntaan. Kulutus- ja kunnallisverojen osuus on kasvanut voimakkaasti suhteessa ansiotulojen progressiiviseen verotukseen. Samalla talouden liikkumavara on ajettu ahtaalle, niin että palvelujen ja perusturvan kehittäminen on jäänyt heikoksi. Räikeimmäksi epäkohdaksi ovat nousseet juuri vanhuspalvelut. Miten sivistysyhteiskunta voi hyväksyä sen, että laitosvanhukset makaavat aliravittuina märissä vaipoissa hoitajavajeen vuoksi?
Keskustan ja sosialidemokraattien vaaliohjelmat eivät ole uskottavia – miksi linjanmuutos tarjoillaan vain vaaliohjelmissa, miksi ei käytännön politiikassa? Kristillisdemokraattien vaalivoitto merkitsisi myös terveellistä muistutusta kolmelle suurelle puolueelle. Niiden olisi pakko pysähtyä muuttamaan omaakin linjaansa käytännössä – ei pelkästään vaaliretoriikassa. Erityisesti kokoomuksen korvakampanjan tulokset ihmetyttävät: eikö kokoomus kunnellutkaan kansan ääntä? Kokoomuksen vaaliohjelma painottuu juuri verokevennyksiin, eikä vanhuksille edes luvata lisää hoitajia – tai ainakaan palkkaamiseen rahaa.’
Äänestäkää viisaasti!
13. maaliskuuta 2007 kello 21.58
Juho Romakkaniemi totesi: ”HS gallup on perinteisesti ollut suurten puolueiden osalta kaikkein tarkin ennustamaan vaalitulosta.”
Ainakin viime eduskuntavaaleissa käsittääkseni Taloustutkimuksen YLElle tekemät mittaukset olivat tarkimpia, jos kaikkien puolueiden poikkeamat lasketaan yhteen ja vertailukohteina ovat TNS Gallup ja Research International (muutkin tutkimusorganisaatiot tekevät mittauksia, esimerkiksi Zapera, mutta ne eivät ole yleisessä seurannassa). TOY/YLEn mittauksessa Kokoomus sai viimeisessä mittauksessa tuloksen 20,7% ja vaaleissa tuloksen 18,6%. Eroa oli siis 2,1 prosenttiyksikköä ja eri suuntaan kuin julkisuudessa on muisteltu.
Uutismixin nuorisokyselyn vaalitulos oli Keskustalle varsin myönteinen. Odotan mielenkiinnolla miten Keskustan menestystä pyritään selittämään pois.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.00
MTV:n gallupista: kolmen suurimman tulos on tasainen, virhemarginaalin huomioiden erittäin tasainen, eikä vaalit tosiaankaan ole käyty ennen kuin sunnuntai-iltana klo 20. Toivottavasti tutkimustulos virkistää muistamaan, että äänestämällä voi vaikuttaa.
Vaalilupauksista ja fraasien toistelusta: politiikan ei-ammattilaiset, ei-aktivistit, ns. tavallinen kansa (mitä se sitten tarkoittaakaan…) toimivat paljolti mutu-pohjalta, tunteiden varassa, irrationaalisinkin nippelitason perustein äänestyskäyttäytymisessään. Mutu-tasoiseen osallistumiseen kuuluu esim epäaitouden haistaminen – ja toisaalta tyhjyyttään kumiseviin lupauksiin uskominen. Tällainen ristiriitaisuus voi tarkoittaa arvaamatontakin äänestyskäyttäymista, kun ei tiedä mikä yksityiskohta sattuu juuri koppiin mennessä tökkäisemään.
Pöyristyttäviltä kuulostaa esim Heinäluoman lupaukset puoluejohtajana ikään kuin SDP ei olisi hallituksessa ollutkaan, eikä Heinäluoma valtiovarainministerinä. Vanhanen puoluejohtajana/pääministerinä tai kepu eivät ole sen kummempia. Heikki Hakalalla ylempänä oli hyvä kommentti juuri tästä epäaitoudesta ja irtiotosta koskien Heinäluomaa ja VVM:n Jukka Pekkarista. Ajan mittaan poliitikko punnitaan siinä, pysyvätkö jalat maassa, asiat yhteyksissään. Päättyneellä vaalikaudella Vanhanen on pärjännyt yllättävän hyvin, Heinäluomaa ei ole vielä tositoimissa nähty.
.
Ja yksi yksityiskohta: Oksennan kun kuulen seuraavan vaalilupauksen vanhuksille, noille elämäntyönsä tehneille muiden avusta riippuvaisille kaikkensa antaneille, jotka vielä käytetään ja kalutaan loppuun vaaliaseena. Ja vähänkö on ollut lihavia vuosia hoitaa henkilökuntaa vanhusten huoltoon!? Poissa silmistä, poissa mielestä; oma vaippahousuaika taitaa päättäjillä olla juuri niin riittävän kaukana sekä takana että edessä päin, että vaalien välillä voi vanhukset unohtaa. Vanhusten hoidossa jos missä on kyse arvoista (aineettomista konstruktioista), joiden pitäisi todellistua tekoina.
Poliitikot, poliittiset toimittajat ja muut politiikan aktivistit olivat huolissaan, etteivät vaalit kiinnosta. Ne alkavat kiinnostaa ei-ammattilaisia n1-2vk ennen vaaleja; sitä ennen on niin paljon muuta, ja hektinen arki on kädestä suuhun elämistä ja jaksamista kaikkine velvotteineen. Aidosti auki on, mikä tai kuka vielä loppuviikon aikana saa minut vakuuttuneeksi, ja samalla ääneni. Toki mielelläni olisin aatteellinen, vakaa ja sitoutunut äänestäjä, mutta poliittisesti olen vielä tähän ikään koditon, kansalaisena kuitenkin uskollinen äänioikeuden käyttäjä.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.06
Juhon arvaus on mielenkiintoinen, mutta ehkä sittenkin epätodennäköinen. SDP on nousussa, kun ihmiset ovat mukavan aktiivisesti heränneet vaaleihin. Äänestysaktiivisuus on nousussa ja arvioisin, että osasyy on SDP:n onnistuneessa puolueiden eroja esiin nostavassa kampanjassa. SDP ottanee erittäin tiukan kisan jälkeen paalupaikan.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.10
Vastakkainasettelu on ohi heti, kun ihmiset lakkaavat asettumasta toisiaan vastaan ja näkevät, että maailman lasten kohtalot ovat erottamattomasti kietoutuneet toisiinsa.
Kenen etujen mukaista on nähdä työnantaja ja työntekijä vain vastavoimina ja usuttaa heidät toistensa kimppuun? Miksi tulosta tuottava yritys ei saisi irtisanoa ihmisiä? Millä logiikalla yrityksen voi velvoittaa pitämään yllä tappiollista yksikköä?
Vastakkainasettelua pitävät yllä itsekeskeiset ihmiset ja järjestelmät, jotka asettavat ihmiset toisiaan vastaan: poliittiset, uskonnolliset, maantieteelliset, taloudelliset, filosofiset. Haluan uskoa ja itse toimia niin, että ihmiset eivät rakenna omaa identiteettiään erimielisyyksien varaan ja pyrkivät löytämään keinoja rakentaa sellaista maailmaa, jossa ajattelun muurit on pirstaleiksi pistetty.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.14
Tero Tuovisen kommenttiin vielä:
Niin, tuon Maikkarin gallupin tulokset vuosi sitten presidentin vaaleissa antavat jotakin viitettä paljonko tämä Research Internationalin tekemä gallup ”valehtelee” KokoomukselleTulokset olivat vuosi sitten verrattuna vaalien tulokseen molemmilla kierroksilla seuraavat.
1.kierros
Kok/Niinistö
MTV3/RI: 19%
Vaalin tulos: 24,1% (+5,1%)
2.kierros
Kok/Niinistö
MTV3/RI 45
Kok/Niinistö 48,2% (+3,2%)
Toisella kierroksella mukana oli myös Vanhasen äänestäjät ja muita, joten se ei ole yhtä hyvin vertailukelpoinen Kokoomuksen tuloksen kanssa. Mutta 1. kierroksen ennuste suhteessa Niinistön saamaan tulokseen olivat hyvin vertailukelpoisia Kokoomuksen normaalikorrelaatioon.
Tässä muuten muiden KOK/Niinistö gallupien luvut 1. kierrokselta sekä suluissa paljonko siis varsinainen KOK/Niinistö vaalitulos oli galluplukua suurempi:
Yle 20 (+4,1%)
HS 21 (+3,1%)
Kuten näkyy, niin HS ennusti vähiten kokoomukselle alakanttiin.
2. kierroksella HS oli ylivoimaisesti tarkin mittaamaan tulosta. Se heitti vain 0,8% kun Yle ja MTV3 heittivät 3,2%
Näiden molempien lukukavalkaadien tärkein muistutus on se, että Unskinkin tässä blogimerkinnässä tekemä arvio, mitä nämä gallupluvut oikeina vaalituloksina kertoisivat, on nämä säännönmukaiset heitot huomioiden väärä lähestymistapa.
Siis: esim jos MTV3:n gallupluku heittää vaaleista toiseen saman säännön mukaan jonkin verran tiettyyn suuntaan verrattuna varsinaiseen tulokseen, niin miksi ihmeessä se ei tekisi sitä nytkin?
Oikea lähestymistapa onkin kysyä mitä tämä galluplukema kertoo tilastojen mukaan todennäköisestä vaalituloksesta?
Ja vastaus tähän kysymykseen on muun muassa tuossa aiemman viestini vaaliennusteessa eräällä tavalla esitettynä.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.25
Mielestäni Heikki Peltola kuvaa tilannetta hyvin. Tähän vastakkainasettelun lopettamiseen ainakin kokoomus on pyrkinyt, mutta SDP laittaa vastaan. SAK:n mainos kuvaa tilannetta erinomaisesti. SAK loi vastakkainasettelua yrittäjien ja työntekijöiden välille. Samaa tekevät SDP:n vaalimainokset. Tätäkö arvomaailmaa tarvitaan työpaikoille? Vastakkainasettelua? Mielestäni olemme kaikki työväkeä ja tämän vuoksi kaikki työ on arvokasta ja tätä kokoomus haluaa olla edistämässä. Kokoomus haluaa puolustaa suomalaista työtä ja työpaikkaa. Mielestäni nyt on valittavana kaksi toisistaan selkeästi erottuvaa vaihtoehtoa. Toinen on sulkeutuva, vastakkainasetteluun pyrkivä vaihtoehto, ja toinen, kokoomuksen edustama vastakkainasetteluun lopettamiseen tähtäävä vaihtoehto.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.31
Aiemmat kaksi viestiänikin – kuten tämäkin – sisältävät pelkkiä faktoja. Nämä eivät siis ole mielipiteitäni tai toiveitani.
Ilkka Halava:
2003 eduskuntavaalien gallupien ja vaalitulosten vertailu kertoo huonommin kuin minkään muun vaalin kohdalla tutkimusten ja tuloksen korrelaatiosta. Oikeastaan ei mitään.
Syy tähän on se, että vaalien asetelmassa tapahtui viimeisten tutkimusten tutkimusajankohdan jälkeen radikaali muutos. Jäätteenmäki hyökkäsi täysillä Irak-papereillaan ja pääministerikisa kärjistyi kysymykseksi Lipponen vai Jäätteenmäki? Tämän muutoksen jälkeen ei enää tehty (julkistettuja) tutkimuksia, joten korrelaatiota tutkimusten ja tulosten välillä ei voi laskea.
Arto J. Virtanen:
Kyseessä ei siis ole ”arvaus”, vaan matemaattinen laskelma. Kaikki käyttämäni luvut löydät netistä. Näiden vaalien ”arvaukseni” voit käydä lukemassa Alexander Stubbin blogista.
En tiedä missä olet sen ”SDP:n nousun” nähnyt. Kaikissa valtakunnallisissa ja vaalipiirikohtaisissa tutkimuksissa (ja julkaisemattomissa…) tänä vuonna SDP on ollut jatkuvassa laskussa.
Äänestysaktiivisuus ennakkoäänestyksessä oli viime vaaleja suurempaa. Ennakkoäänestyksen suosion kasvu yleensä on kuitenkin ollut trendi kaikissa vaaleissa. Se ei ole korreloinut lopulliseen äänestysprosenttiin.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.42
Luulisin, että kaikilla suurilla gallupien tilaajilla (YLE, MTV3, HS) on käytettävissään niin hyvät tutkimusten tekijät, että jokaisen lopputulos on yhtä luotettava. Tilastomatematiikkahan on sellaisenaan eksaktia tiedettä. Virheellisen tuloksen saa aikaan vain virheellisellä otannalla. Ja otannan suuruus määrittelee virhemarginaalin. Oikaiskaa joku, jos olen väärässä.
Näin ollen veikkaan, että MTV3:n joulukuussa kokoomus sattui virhemarginaalinsa alareunaan ja demarit taas nyt vastaavasti omansa. HS:n tulokset ovat siis keskusta 23,2 – demarit 23,4 – kokoomus 20,8. Nuo virhemarginaalit ovat ilmeisesti 95% luotettavuustasolla, joten on jopa mahdollista (tosin erittäin epätodennäköistä), että kokoomus nousee ykköseksi. Kakkossijakin on kokoomukselle edelleen erittäin epätodennäköinen.
No, sunnuntai-iltana virhemarginaali on 0%.
Muuten, parasta TV-mainontaa tekee Vasemmistoliitto. Rauhallista ja asiallista.
13. maaliskuuta 2007 kello 22.47
Veli-Pekka Silvan:
Kyllä minä kiinnitin huomiota mainitsemasi työnantaja/työntekijä aiheen vilahtavan eilisessä debatissa. En täysin ymmärrä kaikkia premissejäsi, enkä toisen blogin johtopäätöstäsi, koska asiaan ehdotettiin ratkaisuksi molempien osapuolten tuumailua yhdessä.
Kyseessä saattoi olla juontajan kommentti, en kuunnellut erityisen tarkkaan. Yleisökysymys jäi hyvin mieleen, mahtaako toinen blogi viitata siihen?
13. maaliskuuta 2007 kello 23.18
Moni kirjoittaja on todennut, Kokoomuksen sanomaan yhtyen, että vastakkainasettelun aika on ohi. Seuraavassa muutamia ajatuksia aiheesta:
-maailman suuria ongelmia ovat lisääntyvät tuloerot, kattamattomat eläkevastuut ja maailmankaupan kiistat
-taloudellisen vallan heiluri on kestämättömässä ääriasennossa: työntekijöiden saama osuus kansantulosta teollistuneissa maissa on historiallisen alhainen ja yritysten voittojen historiallisen korkea
-työntekijät kokevat tämän teollistuneessa maailmassa ahdistavana, varsinkin kun työvoiman tarjonta on Kiinassa ja Intiassa kasvanut ja ammattiliittojen voima heikentynyt
-tämä tyytymättömyys on monissa maissa merkinnyt siirtymää vasemmalle vaaleissa
Nämä ajatukset eivät ole minun. Eivät myöskään Eero Heinäluoman, Martti Korhosen tai Yrjö Hakasen. Ne ovat suuren amerikkalaisen investointipankin Morgan&Stanleyn pääekonomistin Stephen Roachin artikkelista Newsweek-uutislehdessä 5.2.2007.
13. maaliskuuta 2007 kello 23.35
Jäi Luhtanen-ilmiö huomioimatta -demarit 22,9, jos HS:n kysely yltää tämän viikon puolelle.
14. maaliskuuta 2007 kello 0.30
David Seligsonin kommenttiin yhtyen: alkaa olla näköpiirissä jopa vastakkainasetteulun globaali kärjistyminen, kun globaalikapitalismi lähtee todella vauhtiin vailla mitään pidäkkeitä kansalais- yhteiskunnan ja kansanvallan jäätyä lopullisesti alakynteen.
Tällöin ainoaksi pidäkkeeksi jää enää luonnon rajallinen kestokyky. Ja senkin rajan globaalikapi- talismi ylittää viimeisenä virheenään.
14. maaliskuuta 2007 kello 2.10
Mielenkiintoista gallupkeskustelua taas käydään. Ainoa joka kuitenkin on loogisesti tulkintojaan perustellut on Romakkaniemi, jonka tulkintoihin luvuista aika pitkälle yhdyn. Itse asiassa Juhon analyysihan tuo mukaan jo tulossa olevat ennusteetkin ja antaa jo tietyn tulkinnan tarkistamisen paikan lähipäivinä. Muiden analyysit ovat olleet vähän mielipiteen omaisia, joille toki niillekin on sijansa.
On aivan paikallaan vertailla saman tutkimuslaitoksen tuloksia suoraan vain keskenään.
Muutoin ihan blogikysymykseen sen verran, että Keski-Suomen näkökulmasta mielipidemittaukset eivät yllätä. Täällä keskusta kampanjoi hurjalla temmolla ja kokoomus tähtää tosissaan vaalivoittoon. Demareilla on sen sijaan vähän puheissakin tavoitteena vain paikkojen säilyttäminen. Toki virallinen tavoite on toista, mutta sellaista hurjaa kampanjointia ja uhoa ei näy.
Tavallaan esimerkkinä käyköön soppatykki viime launtailta JKL:n kävelykadulta, kun jo ennen jaon alkua kuulutettiin jonolle (joka ei mitenkään erityisen pitkä ollut) että tänään ei sitten santsata voi. Vaalityötä tehdään vähän siis kuin rutiinilla ja pakosta???
Vaaleissa on todellista otatusta nyt, kun kärkikolmikon sijat ovat auki – se lienee syytä todeta kuitenkin, että keskusta on vahvoilla ja molemmat (SDP ja Kokoomus) eivät siitä ainakaan ohi tule. Mutta maakunnassa vaaligallupien mukaisien tuloksien kaltaista vaalityötä ainakin tehdään.
14. maaliskuuta 2007 kello 8.30
Minusta Romakkaniemen analyysi lähtee siitä, että MTV3:n käyttämä tutkimuslaitos käyttää tutkimusmenetelmää, joka tuottaa aina kokoomukselle todellista pienempiä kannatuslukemia. Jos näin on, niin MTV3:lla on halu vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Mitähän psykologiryhmää he ovat käyttäneet asiantuntijoina, sillä valittu keino on umpikiero. En pysty edes päättelemään, halutaanko kokoomuksen kannatusta nostaa vai laskea.
Jos taas MTV3 ei ole pyytänyt biasoitunutta tutkimusta mutta tutkimuslaitos tekee sellaisia siitä huolimatta, ehdotttaisin MTV3:lle seuraavalla kerralla tutkimuksen tekijän vaihtamista.
14. maaliskuuta 2007 kello 8.42
Tämän päivän Hesari on haastatellut veroasiantuntija Hirvosta, joka toteaa ettei verottajalle aiheutunut vahinkoa Luhtas jutussa koska yrittäjä maksoi alv:in 980 eurosta. Tulkinta on täysin väärä. Juhani Luhtanen maksoi pöydän alta ns. pimeänä 1600 laskusta vain osan eli 980 euroa.
Summa pieneni koska Luhtanen ajatteli ettei yrittäjä maksa rahasta alv- veroa eikä tuloveroa. Verottaja kärsi tappion 620 euron alv -veron osalta ja tuloveron osalta. Hesari jatkaa koko jutun kirjoittelussa perinteistä demarimyönteistä linjaansa puolustelemalla Luhtasta kaikin tavoin. Tämän päivän Iltalehti on oivaltanut asian ytimen kysymällä suutarilta kengän korjausta siten että vasen kenkä korjataan alv- verollisena ja oikea ilman alv:ia työsuhteessa. Suutarin vastaus on sehän on laitonta.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.01
Katsoin aamulla kristallipalloon, kahvinporoihin ja otin vielä korttipakankin avuksi, ja nyt tilanne näyttää tältä: Keskusta säilyttää neljän vuoden takaisen kannatuksensa, demarit ovat kauhusta kangistuneina jääneet
tuleen makaamaan ja pysyvät siellä sunnuntai-iltaan saakka, Jyrki-boy
hymyilee leveästi ja saa isällisen olantaputuksen Saulilta. Mitä tästä seuraa? Se, että ennen pääsiäistä maassa on Vanhasen kakkonen, porvarihallitus, jonka ulkoministerinä on Katainen, valtiovarainministerinä Sauli Niinistö, puolustusministerinä Seppo Kääriäinen, maatalousministerinä Timo Kalli tai Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministerinä Maija Perho, peruspalveluministerinä Mari Kiviniemi, sisäministerinä Jyri Häkämies, opetusministerinä Antti Kaikkonen, kulttuuriministerinä Marjukka Karttunen, oikeusministerinä Kimmo Sasi, kauppa- ja teollisuusministerinä Paula Lehtomäki, liikenneministerinä Marja Tiura, kuntaministerinä Markku Koski, ympäristöministerinä Stefan Wallin, veroministerinä Astrid Thors.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.07
Juho hyvä, ”matemaattinen laskelmasi” on ennuste. Sinun ennusteesi. Joka indikoi toiveidesi mukaista tulosta. Se on kuitenkin niin monen ”mutta”- ja ”jos”-sanan takana, että itse lähtisin aivan yhtä lailla vetämään johtopäätöksiä esimerkiksi tv-tenteistä, jotka saavat kaiken huomioarvon vaalien viimeisellä viikolla. Onkin erittäin mielenkiintoista nähdä, että kuinka monta tenttiä tarvitaan ennen kuin Kataisen ympäripyöreys alkaa todella vaikuttaa puolueenne suosioon.
Yleisarvioni on, että mikäli vaalikeskustelu tästä päivästä vaalipäivään asti pysyy asiakysymyksissä siten, että puolueiden todelliset erot kirkastuvat entisestään, kasvattaa se äänestysaktiivisuutta ja heikentää Kokoomuksen kannatusta ja puhkaisee teidän ”Enää ei ole eroja, olemme kaikki työväkeä”-kuplan.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.27
Juho Joensuu:
Ei mediayhtiöillä ole varmasti mitään salattuja motiiveja tutkimusyhtiön valinnassa. Ne vain eivät halua tilata samalta yhtiöltä. Yhtiöt taas muuttavat otantaan sovellettavia korjauskertoimiaan varovaisesti, koska lopputulosten ”ennustavuuden” tarkentumisesta ei ole mitään takeita. Korjauskertoimien muuttaminen pilaa myös aina tutkimussarjan, koska uudet tulokset eivät ole vertailukelpoisia vanhojen kanssa.
Tuo ”analyysisi” oli niin sekava, että en ymmärtänyt sitä, joten en oikein tiedä mitä siihen vastaisi. Tunnen kyllä käyttämäsi tilsatotieteen termit, mutta käytit niitä niihin minulle tuntematonta logiikkaa.
Sitten lisätietoa:
Kannattaa katsoa Timo J. Anttilan blogista suhteelliset muutokset ennakkoäänestysaktiivisuudessa verrattuna viime vaaleihin!
Viidestä viime vaaleihin verrattuna suhteellisesti aktiivisimmin äänestänestä vaalipiiristä Kokoomus sai viime vaaleissa 54% äänistään, Keskusta 32%.
Viidestä suhteellisesti passiivisimmin äänestäneestä vaalipiiristä Kokoomus sai viime vaaleissa vain 16% ja Keskusta 44%.
Näitä ennakkoääniä on annettu niin paljon, että lopullisen äänestysprosentin päätyessä n. 70 % tienoille jo 41,5% äänistä on annettu.
Jos HS gallupin tulokset ovat sitä suuntaa mitä esitin tuossa arviossa, vieläpä tarkennettuna siten, että Kokoomus on siinä mittauksessa enintään 1,5% keskustaa pienempi, niin uskallan lyödä vetoa, että Kokoomus johtaa nyt annetuissa ennakkoäänissä!
Edelleen, kaikki ovat nähneet mitä lukuja ja tilastoja olen käyttänyt laskennassani. Jos joku näkee niissä virheen, niin kuulisin mielelläni. Siis sellaisia arvioita, joissa otetaan kantaa tietoihin tai laskuihini. ”Musta tuntuu” arvioille en antaisi paljon painoarvoa.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.36
Gallupeissa unohtuu, että äänestäjien pitää löytää myös hyvä ehdokas. Jos ehdokaslistalta ei löydy sopivaa, jää kansalainen kotiin nukkumaan tai äänestää toista puolluetta. Uskon, että vihreiden todella kovat listat Helsingissä ja Uudellamaalla kantavat tässä suhteessa hedelmää.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.36
Lauri Tapio Leponiemelle: ajatus porvarihallituksesta ei ole huono. Siihen tarvitaan kuitenkin mainittujen lisäksi vihreä viikunanlehti. Tuolloin Heidi Hautala on joko ulko- tai ulkomaankauppaministeri. Hänhän on kielitaitoinen ja hänellä on kokemusta myös liiketoiminnasta.
Mainosgallup vahvistaa käsitystä, että Keskusta jatkaa suurimpana puolueena, SDP kakkosena, kokoomus kolmosena ja kommunistit nelosena. Vihreät ja SFP/RKP ovat kokolailla samaa kokoluokkaa runsaalla kymmenellä paikalla. Timo Soinin ryhmän menestys lienee joko selvä tappio tai yllätyshyvä tulos. Keskittyminen pääministerivaaliin on käsittääkseni leikannut erityisesti perussuomalaisten kannatusta.
Yrjö Hakasen arvio SKP:n menestymisestä voi olla kohdallaan. Ei olisi yllätys, jos puolue saisi ehdokkaan läpi Helsingistä ja Turusta. Politiikan ja vaalikeskustelujen, joissa mukana ovat kaikki eduskuntapuolueet, taso voisi nousta, kun argumentoimaan kykenevät SKP:n edustajat olisivat myös mukana.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.38
Väitän että demarit ovat ongelmissa sen takia, ettei Kokoomus suostu ärsyttämään heidän peruskannattajiaan uurnille. Joka lienee Kokoomukselta täysin harkittua, omat protestoi viime valeissa ja äänestää nyt joka tapauksessa, korkeamman profiilin kamppanja auttaisi lähinnä vastapuolta. Ja tämä kelpaa myös Keskustalle, jonka päähaastaja suurimmaksi puolueeksi on edelleen SDP. Ja siksi nämä vaalit ovat niin värittömät ja demarien mainokset niin yliampuvia.
14. maaliskuuta 2007 kello 9.41
SKP:n Yrjö Hakanen kertoo yllä havainneensa kentällä sen suuntaista liikehdintää, että SKP olisi nousussa. Virgin Oilin tilaisuudessa kyllä oli väkeä – mitä tekemistä tällä on vaalikäyttäytymisen kanssa, se on ihan toinen juttu. Minua jäi kiinnostamaan se, millä äänimäärällä SKP, tai siis sen sitoutumaton ehdokas Steen1 saattaisi päästä vaaleissa läpi? Isojen puolueiden listalta alle 4 000 henkkoht ääntäkin voi riittää, mutta millaista kannatusta vaaditaan, että esimerkiksi Stenkka voisi päästä eduskuntaan? Vaalimatemaatikot, spekulaatioita?
14. maaliskuuta 2007 kello 10.01
Juho Joensuulle sen verran, että Romakkeniemihän on tuonut asian esille vain toteutuneiden asioiden perusteella ja näiden vaalien jälkeenhän voimme sitten tarkistaa jatkuuko gallup-tuloksen ja vaalitoteuman ero samanlaisena ja jo pikemmin jatkuvatko eri mittaajien erot puolueiden välillä samanlaisina.
Jos jatkuvat ja vaalituloskin osoittaa jatkumoa, niin sitten olisin JOensuun tavoin valmis ehdottamaan MTV:lle tutkimuksen tekijän vaihtamista tai metodin tarkistamista. MUtta varmasti on paikallaan katsoa nämä vaalitkin ensin ja ottaa sitten huomioon seikat, jotka loppusuorallakin voivat vaikuttaa, kuten viime vaaleissa Irak-keskustelu.
Nyt ei kyllä näkyvissä ole mitään suurta asiakokonaisuutta, joka yllättäen asetelmia kääntäisi ja oikeastaan sellaisen asian pitäisi putkahtaa esille jo tänään MTV:n tentissä.
14. maaliskuuta 2007 kello 10.44
Jan Rossille:
Missä SDP:n mainoksessa luodaan vastakkainasettelua yrittäjien ja työntekijöiden välille? ”Sinisen maailman tarinoissa” vastakkain ovat ideologiat ja arvot: mm. onko pienituloisilla ja vähavaraisilla oikeus korkeatasoisiin terveys-, hoiva- ja koulutuspalveluihin, vai määrääkö lompakon paksuus palvelujen tason ja saamisen?
PS. David Seligssonilla oli vastakkainasettelusta erinomainen kommentti.
14. maaliskuuta 2007 kello 11.14
Reetta Räty,
pienpuolueiden mahdollisuuksista on havainnollisesti spekuloitu Helsingin Uutisissa (?). http://www.perussuomalaiset.net/Eduskuntavaalit/Eduskuntavaalit.htm
Äkkiä katsoen Helsingissä yhteen paikkaan on saatava n. 12000 ääntä. Steen siihen tuskin yltää. Kysymys on mielenkiintoisempi Perussuomalaisten kohdalla – pääseekö internetin maahanmuttokriittinen guru Jussi Halla-Aho läpi?
14. maaliskuuta 2007 kello 11.18
”Minä en halua että joku kokoomus tulee ilmoittamaan minulle että vastakkainasettelun aika on ohi, kun se hyvin selkeästi ei ole.”
Tässä nyt unohdetaan, mitä iskulauseet tarkoittavat. Ei iskulauseeksi kelpaa: ”Vastakkainasettelun pitäisi olla ohi”. Naurettavahan tuollainen olisi.
Ei, vaan vastakkainasettelua on edelleen, ja sitä pyrkii lisäämään ainakin SAK vihakampanjoillaan. Kokoomus taas pyrkii siihen, että vastakkainasettelu lopetettasiin: ”Vastakkainasettelun aika on ohi”.
Ei tosin puolueiden välistä. Sitä on kokoomuksenkin kampanjassa. Puolueiden samanlaisuushan näivettää äänestysaktiivisuutta.
14. maaliskuuta 2007 kello 11.46
Reetta Rädylle:
Edellisissä eduskuntavaaleissa pienen vertausluku, jolla pääsi läpi, oli kokoomuksen Jan Vapaavuoren 13 003
http://192.49.229.35/E2003/s/valitut/helsinkivpval.htm
Se on siis se minimiäänimäärä puolueen ehdokkaille yhteensä, mikä pitäisi saavuttaa. Se, mitä yksittäinen ehdokas saa, merkitsee tietysti vain puolueen sisäisessä kilpailussa. Nyt äänestysprosentti (ja näin äänimäärätkin) ovat ilmeisesti nousemassa viime vaaleista, joten tuo 13000 ääntä puolueelle tai vertausluvuksi isomman puolueen viimeiselle läpimenijälle ei ehkä riitä.
Piilevä äänikynnys vaihtelee vaalipiireittäin. Vaihtelu prosentteina on suuri. Siitä kertoo esim. OM:n muistio vuodelta 2002
”SUHTEELLISUUDEN PARANTAMINEN EDUSKUNTAVAALEISSA”
http://www.om.fi/uploads/p0yt86h0difo.pdf
Tässä alimmat vertausluvut neljä vuotta sitten suuruusjärjestyksessa vaalipiireittäin:
Helsinki 13003
Varsinais-Suomi 12403
Oulu 11868
Uudenmaa 11758
Vaasa 11675
Kymi 11637
Lappi 11543
Häme 11416
Etelä-Savo 11402
Pirkanmaa 11289
Keski-Suomi 10950
Satakunta 10831
Pohjois-Savo 10583
Pohjois-Karjala 9698
Oman vaalipiirin osalta sen pienimmän vertausluvun saavuttaneen viime vaaleissa voi käydä tarkastamassa täältä:
http://192.49.229.35/E2003/s/tulos/lasktila.html
Klikkaatte oman vaalipiirinne nimen jäljessä olevaa linkkiä ”Valitut”.
14. maaliskuuta 2007 kello 11.51
Tarkennus edelliseen viestiini. Kommenttini Rädylle ja vertausluku Vapaavuorelle liittyi tietysti Helsingin vaalipiiriin.
14. maaliskuuta 2007 kello 11.53
Kari Ahoselle vastaisin näin, että mielestäni SDP:n Sinisen maailman ihmeellisiä tarinoita, osa 2 jakaa maailmaa kahtia ja luo vastakkainasettelua. Ei voi olla niin, että sininen maailma olisi jakaisi lapsetkin ja heidän tulevaisuutensa kahteen leiriin varallisuuden mukaan. SDP yrittää selvästi osoittaa, että vain rahalla olisi merkitystä tulevaisuuden maailmassa. Tämä on absurdia, käsittämätöntä ja ei kertakaikkiaan pidä paikkaansa. Samalla haluaisin todeta, että SDP:n halu jakaa Suomi punaisiin ja sinisiin on vastakkainasettelua. SDP ei halua yhtenäistä Suomea, toisinkuin kokoomus, jonka mielestä vastakkainasettelun aika on todellakin ohitse. Kumpaa Suomi haluaa?
14. maaliskuuta 2007 kello 12.28
Onko vastakkainasettelun aika suomalaisten mielestä ohi?
EVAn 1.3. julkaistun kansallisen arvo- ja asenneraportin mukaan
”Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti
yhteneväiset” kanssa samaa mieltä on 23 % vastaajista. Siis vain
hieman Kokoomuksen kannatusta suurempi joukko.
Vain 16 % vastaajista on muuten samaa mieltä väitteestä ”markkinatalous toimii Suomessa nykyisin hyvin kaikkien kansalaisten parhaaksi”.
Eikö kannattaisi siirtyä vastakkainasettelun lietsontasyytöksistä tosiasioiden tunnustamiseen ja siitä edelleen asioiden paremmaksi muuttamiseen? Ja kannattaisiko paukut käyttää puolueiden tai edes ehdokkaiden eikä etujärjestöjen väliseen keskusteluun?
Raportti kokonaisuudessaan täällä http://www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=65
14. maaliskuuta 2007 kello 12.46
Minua alkaa kyllästyttää tuo epäanalyyttinen vastakkainasettelu-keskustelu. Politiikassa ollaan aina napit vastakkain: äänestetäänhän eduskunnassakin lain sisällöstä ja lopullisesta hyväksymisestä jaa tai ei. Vastakkain ollaan milloin missäkin asiassa ja milloin kenenkin kanssa. Arvokonservatiivi kookomuslainen on vastakkain liberaalin kokoomuslaisen kanssa, kun kysymys on homojen ja lesbojen oikeuksista. Kommunistit ovat olleet koko olemassaolonsa ajan vastakkain porvarien, demarien ja toinen toistensa kanssa. Minä ainkain haluan olla vastakkain jokaisen sellaisen toopen kanssa, joka ei ymmärrä ajatella niin kuin minä ajattelen.
14. maaliskuuta 2007 kello 12.51
Yrjö Hakasen arvioon liittyen, toivon todella että se osuu nappiin. Kuulun niihin jotka eivät ole varsinaisesti SKP:n kannattajia, mutta jotka vähän salaa toivovat että SKP nousisi eduskuntapuolueeksi. Se nähdäkseni tervehdyttäisi ja tasapainottaisi kenttää, joka nyt on voimakkaasti kallellaan oikealle. Erityisen hyvin tämä näkyy Perussuomalaisten vedätyksessä varsinkin maahanmuuttoasioissa, joita kantoja sitten kokoomuslaiset, keskustalaiset ja jotkut demaritkin toistelevat aivan kuin omaa analyysiä ei edes olisi. Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä että Kokoomuksen olemassaolo on perusteltua siksi, että se pitää suomalaisen äärioikeiston jotenkin aisoissa pitämällä näiden kantojen edustajat hiljaisina omissa riveissään. Tämä funktio näyttää nyt kokoomuksesta kuitenkin poistuneen, ja äärioikeistolaiset populistit ovat löytäneet itselleen oman puolueen jossa räksyttää. SKP:n nousu eduskuntapuolueeksi pakottaisi suurempia puolueita ottamaan kantaa kysymyksiin, joista ei tällä hetkellä mielestäni keskustella lainkaan.
14. maaliskuuta 2007 kello 13.41
Aloitin työelämässä tekemällä raskaita ruumillisia töitä, kun päivän
kärrää betonia niin tietää leivän hinnan. Opin kunnoittamaan niitä
ay-miehiä – naisia – jotka pitivät huolta että saimme sovitut edut.
Myöhemmin olin toisella puolen teollisuuden pikkupomona, ja
yleensä pääluottamusmiehet olivat järkeviä ihmisiä. Työantajan rooli
ymmärrettiin, markkinoilla täytyy pärjätä, toiminnan täytyy kannattaa
ja onhan palkkaratkaisut olleet Suomessa maltillisia.
Blogin kirjoittajista jotkut kuvittelevan kaiken olevan hyvin jos vain
SAK saadaan polvilleen. Kaikissa yhteiskunnan tosikriiseissä on tarvittu koko kansaa, siksi ns. tammikuun kihlaus tapahtui 1940,
STK tunnusti SAK:n sopimusoikeuden. Talvisodan keskellä.
14. maaliskuuta 2007 kello 15.20
Kokoomus pyrkii väittämään, että vastakkainasettelun aika on ohi, koska haluaa nimenomaan vähentää äänestysaktiivisuutta. Vastakkainasettelu on vaalien peruslähtökohta, muutenhan vaaleja ei tarvittaisi. Vastakkainasettelu täytyy olla rauhanomaista, kukaan ei tahdo tänne sisällissotaa tai vastaavaa.
Yrityksellä on tavoite saada voittoa, työntekijällä mahdollisimman paljon palkkaa. Yksityisyrittäjällä nämä intressit ovat yksi ja sama asia. SAK:n mainos ei ollut vihakampanja, vaan sillä yritettiin saada duunareita äänestämään, 90% erittäin hyvin toimeentulevista äänestää, kun taas duunareista paljon harvempi. Sen edut huomioidaan päätöksenteossa, joka äänestää.
Mitähän keksitään seuraavaksi SDP:n ja SAK:n mainoksesta. Loukkaako työelämäaiheinen mainos, jossa vaaditaan inhimillistä työelämää, miehiä? Siinähän kaksi miestä heittää tikkaa naistyöntekijän pään edessä olevaan tikkatauluun. Loukkaako SDP.n mainos, jossa vanhainkodissa ei pääse vessaan ilman, että maksaa, talonmiehiä, kun vihjataan, että talonmies olisi asentanut vessaan ilkeyttään rahalukon. Tai mitä parasta, mainos, jossa on tarkoitus ilmaista ilmaisen koulutuksen tärkeyttä, varmaan loukkaa opettajia, koska siinä mainoksessa opettaja ottaa rahaa oppilaalta, joka sitten pääsee sisään. Hieman absurdia.
14. maaliskuuta 2007 kello 16.46
Suomalaisen työn suurin uhka on, ettemme pysty vastaamaan globaalisaation haasteeseen.
Suomalaisen työntekijän ja yrittäjän molempien yhteinen etu on, että täällä kannattaa tehdä työtä ja yrittää. Suljetun talouden aikaiset keinot eivät päde tässä maailmassa, vaan tarvitaan uutta ajattelua.
Miten saamme yhdessä laskettua työllistämis- ja työllistymiskynnystä, pidettyä huolta työvoimamme kilpailukyvystä samalla kun huolehdimme, että sekä työntekijöillä ja yrittäjillä on turvallisuuden tunne ja luottamus tulevaisuuteen.
Se ei onnistu vanhakantaisella ajattelulla, jossa tietyt toimenpiteet ovat yksiselitteisesti jomman kumman etu ja toisen tappio.
En kannata Tanskan mallin tuomista Suomeen, mutta siinä on esimerkki tasapainoisesta rakenteellisesta uudistuksesta, johon tarvittiin tällaista uutta ajattelua. Siinä vanhasta näkökulmasta ”heikennettiin” ja ”parannettiin” eri työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä ja saatiin aikaan rakennemuutos, joka paransi kaikkien asemaa. Yksisilmäisesti vanhaan vastakkainasetteluun nojaten jotkin yksittäiset ratkaisut siinä ovat niin fundamentaalisti vastustettavia, ettei muutosta voisi toteuttaa.
Antaakseni ansaittua tunnustusta, niin Vihreiden perustulomallissa on tiettyjä elementtejä tällaisesta ajattelusta. Pureudutaan ennakkoluulottomasti ongelmiin esittämällä rohkeita ja perustavanlaatuisia uusia ratkaisuja.
Jotkut sekoittavat yllä olevan (perinteisen) ”vastakkainasettelun aika on ohi” viestin aivan toiseen asiaan. Totta kai vaaleissa eri puolueet ja heidän vaihtoehtoiset esityksensä ovat ja pitääkin olla vastakkain ja arvioitavana. Se on demokratiaa.
Ja se, kenen harjoittaman yhteiskuntapolitiikan vika on, ettei Suomessa kannata enää tehdä perinteistä teollista työtä, ei varmasti ole ainakaan Kokoomus.
14. maaliskuuta 2007 kello 17.36
Anssi Pirttijärvelle sanoisin näin, että opettajat ilmoittavat tänään, että SDP loukkaa heitä mainoksillaan. Opettaja-lehden päätoimittajan Hannu Laaksolan mukaan SDP:n tv-mainos halventaa ja loukkaa opettajien ammattikuntaa. En käsitä, että miksi SDP päätti lähteä loukkaamaan kaikkia mahdollisia osapuolia?
Onko tosiaan niin, että SDP haluaa rakentaa tulevaisuuden Suomea vastakkainasettelun ja eripuran varaan? Päätoimittaja Laaksola toteaa SDP:n mainoksesta, että
”Mainos antaa ymmärtää, että opettaja on lahjottavissa ja vaatii lahjuksia. Mainosta ei voi laittaa edes huonon huumorin piiriin, koska se on niin asiaton, ammattikuntaa halventava ja loukkaava. Kolmesta erilaisesta mainoksesta koostuvassa setissä ei tölväistä muita ammattiryhmiä.”
Mitä vielä SDP keksii vastakkainasettelun lisäämiseksi Suomessa? Mikä on seuraava siirto eripuran aiheuttamisessa?
14. maaliskuuta 2007 kello 18.12
Pentti Kangasluoma hyvä.
Sama kaiku on askelten. Nuorena hankin opiskelurahat raskasta ruumillista työtä tehden, joten koemusta läytyy.
Olen kanssanne eri mieltä siitä, että me ”bloggailijat” olisimme ”ikionnelliset” jos SAK saataisiin jotenkin polvilleen.
Minä ainakin kannan suurta huolta SAK:n toiminnasta ja sen timinnan kehityssuunnasta. Olen aikoinani oppinut, että SDP ja sen rinnalla SAK ovat olleet edistyksellisiä, aistineet työmaailman muutoksia, tunnistaneet ja huomioineet maailman talouselämän trendejä ja pyrkineet vastuulliseen työelämän kehittämiseen. Mutta, mutta; nyttemmin tämä mielikuva on muuttunut. Nämä organisaatiot toimivat liian vahvasti ”vanhoilla urilla”.
Maailma, ja me sen mukana, olemme tänään kokemassa viimeisen 100:n vuoden aikana nähtyä suurinta talouselämän mullistusta. Mullistusta, joka ravistelee kaikkia perinteisiä ja usein tutuiksi ja turvallisiksi kokemiamme rakenteita ja toimintatapoja.
Toivon todella , että niin SDP:n kuin SAK:n johdossa nähtäisiin nämä muutokset ja tehtäisiin niihin sopeutumisen edellyttämiä toimia ja muutoksia myös näiden suurten ja vahvojen organisaatioiden puitteissa.
Minun on vaikeaa nähdä ” paluuta vanhaan”. Nyt on uskallettava mennä aktiivisesti mukaan keskelle muutosten pyörteilyä, koettaa oppia niistä ja toimia vahvasti muutosten hyvien asioiden vahvistamiseksi ja heikompien asioiden haittojen minimoimiseksi. Siten toivon aktiivisempaa otetta niin SDP:n kuin SAK:n tonteilla. Haluammehan olla erilaisten hyvinvointimittausten kärkisijoilla myös seuraavilla vuosikymmenillä.
Suomea ja meitä vievät parhaiten eteenpäin vain vahvat toimijat – kaikilla rintamilla. Missä ovat tulevaisuutemme visionäärit, toimijat ja johtamisen sietämätöntä tuskaa kestävät todelliset johtajat ?
14. maaliskuuta 2007 kello 19.08
Vastakkainasettelua ei ole se, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä asioista. Kaksi ihmistä tai kahta ajatussuuntaa edustavat ihmiset voivat olla sen verran fiksuja, että pyrkivät yhteisymmärryksessä ja asiallisesti etsimään ”yhteistä hyvää”.
Tällaistä yhteisen hyvän henkeä on Suomessa ihan liian vähän. Puolueet lietsovat vastakkainasettelua syyttelemällä toisiaan ja haluavat lisää valtaa hinnalla millä hyvänsä. Ei päästä rakentavasti ja sivistyneesti keskustelemaan mitä asioille pitäisi todella tehdä todella isojen ja todellakin yhteisten ongelmiemme ratkaisemiseksi (yhteisten siinä mielessä, että kaikki kärsimme seurauksista, joita asioiden hoitamatta jättäminen aiheuttaa).
Vastakkainasettelun lietsominen on sivistymättömyyttä ja ymmärryksen puutetta, kyvyttömyyttä nähdä se mikä ihmisiä yhdistää.
Jos elämä olisi nollasummapeliä, jossa toisen voitto on aina toisen tappio, vastakkainasettelua olisi aina. Jos sen sijaan yhdessä toimimalla voidaan synnyttää hyvää kaikille, voidaan haudata vastakkainasettamisen ajatus ja alkaa etsiä keinoja yhteisen hyvän turvaamiseksi ja lisäämiseksi.
Matti Vanhasen suuressa kannatuksessa tunnistan halua välttää vastakkainasetteluja ja se miellyttää käsittääkseni monien suomalaisten tuntoja ja toiveita siitä, missä hengessä asioita halutaan hoidettavan. Heinäluoman ja Kataisen on haastajan roolissa yritettävä nostaa omaa profiiliaan tavalla, josta tulee asiallisen kotikasvatuksen saaneelle helposti kiusallinen olo. Kaivamalla kuoppaa toiselle he saattavat löytää itsensäkin sen pohjalta.
14. maaliskuuta 2007 kello 20.03
Hyvä Juho Romakkaniemi ja Christian van Niftrik, kiitos teille viimeisimmistä kommenteistanne. Jos ajatuksenne edes jotenkin onnistuisi yhdistämään, olisimme sellaisella tiellä, jolla sekä ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio kuin välttämätön yritys- ja työelämän uudistuskin saataisiin oikeille urille. Kannatan itse osin Tanskan mallia, koska se luo aktiivisuutta eikä kyräilyä työpaikoilla. Nyt vaikuttaa siltä, että jokainen pitää kiinni työpaikastaan, vaikka tekisi 10 tuntia duunia päivässä, mutta kuinka tehokkaasti ja kuinka paljon itseään ja työnantajaansa kehittäen. Määrä on vallannut laadun työnteossa, mutta eihän Suomi ole mikään 3:n maailman farkkutehdas, jossa pääasia on, että saadaan x-määrä tuotettua per päivä.
Joka tapauksessa kiitos teille molemmille rakentavista mielipiteistä!