Hyvää J. L. Runebergin päivää
Vaaleihin on enää kuusi viikkoa aikaa, ja huomenna tiistaina 6.2. kello 16 päättyy vaalien ehdokasasetteluaika. Ehdokkaat saavat numeronsa tällä viikolla. Se merkitsee vaalikampanjoinnin kiihtymistä.
Viikonvaihteessa Sdp ja kokoomus saivat runsaasti julkisuutta. Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokous jäi suurten puolueiden vaaliavausten varjoon. Onneksi puheenjohtaja Tarja Cronbergin vetoaminen taannoiseen Ruotsin demarien ja vihreiden yhteistyöhön sentään ylitti uutiskynnyksen. Kokouksen varsinainen pihvi oli kuitenkin perustulomalli. Siksi on oikein ja paikallaan palata vihreiden ajatuksiin.
Vihreät esittelivät perustulomallinsa, joka on Ville Niinistön, puolueen varapuheenjohtajan ja tulevaisuuden toivon, diplomityö. Osmo Soininvaaran siirtyessä kirjansa Vauraus ja aika hengessä sivummalle Niinistöstä on tulossa vihreille sellainen voimavara, joka pystyy yhdistämään teoreettista ajattelua ja käytännön politiikkaa.
Onhan vihreissä toki muitakin nousevia kykyjä. Muutamat heistä kirjoittavat aktiivisesti tämän blogin kommenttipalstalle. Hyvä Sami S. ja muut!
Tässä tärkeimmät kohdat vihreiden perustulomallista:
- perustulo olisi 440 euroa kuukaudessa,
- se maksettaisiin täysi-ikäisille 18 vuotta täyttäneille suomalaisille,
- työtulojen verotus muuttuisi kaksiportaiseksi: alle 5000 euron kuukausituloista menisi veroa 39 prosenttia, yli 5000 euroa kuukaudessa tienattavista ansioista menisi menisi veroa 49 prosenttia,
- sen päälle tulisi 5 prosentin sosiaaliturvamaksu,
- pääomatulojen veroprosentti nousisi 28 prosentista 32 prosenttiin,
- verovähennyksiä karsittaisiin, mutta asuntolainavähennys, ay-jäsenmaksuvähennys ja kotitalousvähennys jäsivät,
- perustulo korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten opintotuen ja työmarkkinatuen, mutta toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät, ansiosidonnaisista päivärahoista jäisi käteen yhtä paljon nykyisinkin,
- eläkeläisille tulisi 600 euron veroton vähimmäiseläke,
- lapsilisää maksettaisiin 17 vuotiaaksi asti,
Lisää tietoa perustulomallista löytää puolueen nettisivulta www.vihreat.fi
Vihreiden perustulomallin pohdiskelu on vaikea aihe, mutta tämän blogin keskustelijoille se ei ole ylivoimainen. On hyvä muistaa, että sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen nousee esille jo hallitusneuvotteluissa tai sitten ei. Joka tapauksessa se on tulevan vaalikauden 2007-2011 suuri kysymys, väitän minä.
Ette usko vai? Ei siitä paljon mitään puhuta. Se ei todista mitään.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen sanoi jo joulun alla, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa perusremottia. Keskustan johdosta on varovaisesti kannatettu Huuhtasen ajatusta, mutta muuten tämä tärkeä puheenvuoro on vaiettu – tulevien eduskuntavaalien takia.
Puhuiko Jorma Huuhtanen, Kelan pääjohtaja, entinen sosiaali-ja terveysministeri ja keskustan kansanedustaja, muuten vain lämpimikseen?
Huuhtasen kaltaiset patut eivät puhu lämpimikseen sosiaaliturvan perusremontista. Heillä on tietoa sellaisista suunnitelmista, jotka yltävät kymmenen kahdenkymmenen vuoden päähän.
Enpä yhtään ihmettelisi, jos tulevalla vaalikaudella sosiaaliturvajärjestelmän perusremontti toteutettaisiin samalla mallilla kuin kunta-ja palvelurakenneuudistus päättyvällä hallituskaudella. Ei kuntien lakkauttamisesta ja pakottamisesta yhteistyöhön valtion toimin puhuttu juuri mitään ennen viime eduskuntavaaleja 2003 – eikä ennen 2004 kunnallisvaaleja – vaan tehtiin päätöksiä niiden jälkeen. Mainitusta uudistuksesta ei ollut edes mainintaa punamultahallituksen ohjelmassa keväällä 2003, vaikka siitä tuli ehkä tämän hallituksen kauaskantoisin ja painavin päätös.
Mutta me emme vaikene, vaan keskustelemme vaikeistakin asioista.
Siispä päivän hyvä kysymys: Onko vihreiden perustulomallista tulossa olevan vero- ja sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi?
5. helmikuuta 2007 kello 9.11
Tämä vihreiden esitys on juuri sitä asioiden edistämistä, josta minä pidän: esitykset ovat konkreettisia. Niitä on helppo kannattaa tai vastustaa, ja niistä voi esittää kommentteja tai niihin tehdä muutosesityksiä.
Olenkin odottanut, että KELAn väki olisi esitystä kommentoinut, koska onhan Vihreiden perustulomalli ollut jo jonkin aikaa esillä. Tämän viikonlopun jälkeen uskoisi ministeri Hyssälänkin ottavan kantaa esitykseen.
Joka tapauksessa uudistuksia tarvitaan nykyiseen monimutkaiseen järjestelmään. Tässä on hyvä lähtökohta niille.
5. helmikuuta 2007 kello 9.33
Vihreiden malli vaikuttaa liian hyvältä ollakseen toimiva. Olisiko puolueelta mahdollisesti jäänyt jokin muuttuva tekijä huomioimatta? Koulutukseni ei riitä sen arvioimiseen. Lisäksi perustulomalli on liian oikeudenmukainen ja solidaarinen mennäkseen läpi demareiden hallitsemassa yhteiskunnassa. Kaikista puolueohjelmista löytyy aina jokin yksityiskohta, josta kohdin vasemmisto aloittaa vyörytyksen. Siksipä suuret puolueet eivät uskalla tehdä ennen vaaleja tämän kaltaisia avauksia.
Jos mikään puolue ei esitä uskottavampaa vaihtoehtoa ennen vaaleja, ääneni menee Vihreille. Demaritkin tarjosivat vaaliavauksessaan pelkkää sirkushuvia.
5. helmikuuta 2007 kello 9.40
Miksei kelpaisi? Onhan jo nykyinenkin hallitus käytännössä toteuttanut ekologista verouudistusta, eli energiaverojen tuotto on kasvanut ja tuloveroa on pienennetty…
Edellisestä verouudistuksesta on kohta 15 vuotta, eli remontti on joka tapauksessa tulossa, jos ei tulevalla niin sitä seuraavalla hallituskaudella. On verrattain päivänselvää, että epäsuorat verot (ALV, energiaverot, alkoholivero, kiinteistövero…) nousevat kolmesta syystä. Ensinnäkin kulutusta tai maata ei juuri voi viedä ulkomaille, eli nämä eivät ole niin alttiita verokilpailulle. Toiseksi tulo- ja/tai kunnallisveroa on pakko keventää edes sen verran, että todellinen työn verotus ei nouse eläkemaksujen korotusten mukana. Kolmanneksi ympäristösyyt ja kansainväliset velvoitteet kasvihuonepäästöjen suhteen ajavat tähän suuntaan.
Jos ja kun tämä regressiivisten verojen kiristys halutaan jotenkin kompensoida vähätuloisemmalla väestönosalle, jäljellä jää lähinnä suorat tulonsiirrot. Ruuan ALV:n pienentäminen on huono ratkaisu, koska se sotii kulutuksen verotuksen kiristämistä vastaan.
Lisäksi tämä valtiontalouden tehostamisohjelma tulee bumerangina takaisin eduskunnalle: virkamiehet toteuttavat lakeja, ja jos virkamiehistä halutaan enemmän tehoja niin lainsäädännön pitää olla tehokkaampaa, eli yksinkertaisempaa. Jos vaikka sosiaalitoimesta halutaan enemmän irti, niin pitää pyrkiä eroon kumileimasin työstä eli lakisääteisten avustusten hyväksymisestä, jotta henkilökunnalle jää aikaa keskittyä todellisiin ongelmatapauksiin.
Yleisen hyväksynnän kannalta, KELAn surkuhupaisia palvelu toimii tehokkaana markkinointikeinoina kaikella byrokratian vähentämiselle. Huhtasen salajuoni?
5. helmikuuta 2007 kello 9.41
Jos asiasta kiinnostuneet tahot malttavat lukea perustulomallin huolellisesti, uskon että se saa paljon kannatusta. Olen koettanut miettiä erilaisia elämäntilanteita, joissa perustulosta olisi apua arjesta selviämiseen, enkä ole löytänyt yhtään tilannetta, jossa näin ei kävisi.
Esimerkkejä on paljon, mm. on kyse sitten taiteilijasta, pienyrittäjästä, kotivanhemmasta tai eläkeläisestä perustulo varmistaa tietyn pohjan toimeentulolle.
Toivon todella, että puoluepolitikointi ei vesitä tätä hienoa aloitusta, vaan ihmiset keskittyisivät alkajaisiksi miettimään itse asiaa, ei sitä kuka sen on julkistanut.
5. helmikuuta 2007 kello 10.07
Mitä perustulo-malli maksaisi nykyiseen verrattuna, kas siinä pulma.
Pitkäaikaisia työsuhteita ei voi saada, ei kerry eläkettä. Yrityksiä ei voi
lainsäädännöllä sitoa pitkiin työuriin, mutta ei täällä pärjää rahatta.
Perustulomalli karsisi pykäläviidakkoa, ja pienituloiset kuluttaa kotona.
Unskin huomio kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on aivan oikea,
15 kunnan nimilista on jo annettu julkisuuteen – suoritustila uhkaa.
Vastaus – minusta on mielenkiintoista ajatella näitä kysymyksiä vihreiden
tavalla. Lapsilisät, opintotuet, toimeentulotuet, kansaneläkkeet ovat jo
perustuloa, olisiko tämä mikään hyppy tuntemattomaan ?
5. helmikuuta 2007 kello 10.09
Yhden pienen virheen Perässähiihtäjä on nyt tehnyt. Ehdokkaat nimittäin saavat vaalinumeronsa vasta ensi viikolla (15.2).
5. helmikuuta 2007 kello 10.37
Menemättä vielä itse asian ruotimiseen haluan kyllä kiittää vihreitä siitä, ”että ovat tulleet ulos kaapistaan”.
Nyt esitelty suunnitelma on rohkea ja raikas poikkeus puolueitten yleiseen linjaan puhua paljon mutta sanoa vähän.
Vihreät ovat esittelemässä KONKREETTISTA toimintamallia, joka purevuudeltaan ja vaikutuksiltaan hyvinkin mittaa nyt toteutetun kunta-uudistuksen mittasuhteita ja siten mielenkiintoinen mietittävä.
Suurella kiinnostuksella seuraan, miten muut puolueet reagoivat nyt esitettyyn suunnitelmaan ? Tuleeko tyrmäysiskuja ? Varastavatko muut puolueet ”parhaat palat” suunnitelmasta ? Pyritäänkö asia vaikenemaan kuoliaaksi ?
Minkälainen keskustelu syntyy vaalien jälkeen tämän suunnitelman ”parhaitten palojen” sisällyttämisestä hallitusohjelmaan ?Suunnitelmaa ja/tai sen osiahan voivat hallitukseen menevät puolueet mainiosti omia itselleen milloin milläkin verukkeella. Siitähän meillä on mainio esimerkki nykyhallituksen veronkielto/veronalennuslogiikasta.
Mutta seuraavaksi täytyykin pohdiskella tämän ”veret seisauttavan” suunnitelman sisällöllistä antia. Mutta siitä toisella kertaa.
5. helmikuuta 2007 kello 10.53
Unohdit Unski mainita, että esittämämme perustulomalli olisi valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Tämä on mielestäni tärkeä asia tuoda esille, sillä perustuloa ovat jotkut jo ennen mallin julkistamista olleet tuomitsemassa liian kalliiksi…
5. helmikuuta 2007 kello 11.01
Se, että Tarja Cronberg vetoaa Ruotsin ympäristöpuolueen ja vasemmiston yhteistyöhön on hieman ontuvaa, koska toisin kuin esimerkiksi Helsingin vihreät Ruotsin ympäristöpuolue ei olisi valmis privatisoimaan terveydenhuoltoa, kuten Suomen vihreät (HS:n mukaan vihreät ajoivat lautakunnassa Helsingin omistamien sairaaloiden osastojen antamista yksityisyrityksille), tai menisi vaaliliittoon Moderaattien kanssa.
Vihreiden veroehdotus on populismissaan huippusuoritus. Kuinka esimerkiksi kuntien rahoitus turvattaisiin? Sinänsä mielenkiintoinen bloginpitäjän listassa on maininta, että Vihreät haluaisivat poistaa työntaja- ja tuottajajärjestöjen jäsenmaksujen verohelpotuksen, koska puhutaan vain ay-jäsenmaksujen verohelpotuksista.
Vihreiden ulkopolitiikastakaan ei ota selkoa, sillä puheenjohtaja Cronberg korostaa Venäjä-suhteiden merkitystä, kun taas eduskuntaryhmän puheenjohtaja näkee Venäjän pahan valtakuntana.
Onko vihreiden perustulomallista tulossa olevan vero- ja sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi? Ei ole.
5. helmikuuta 2007 kello 11.25
Muuten hyvä, mutta kaatuu tuohon pääomaveronkorotukseen, oikeisto ei tule sitä hyväksymään.
Ja toinen seikka, nuo energianveron korotukset rasittava juuri eniten tuota perustuloporukkaa ja pienituloisia.
Tuosta byrokratian vähentämisestä pitäisi keskustella, koska Suomessa on valtava byrokratia, sekä valtiolla että kunnilla. On Stakesia, Kelaa, HUSia, Tuotevalvontakeskusta, ministeriöitä ja niin edelleen.
5. helmikuuta 2007 kello 12.02
Ööh, minä en ymmärrä. Mutta olenkin ihan aloittelija tämän tyyppisessä ajattelussa. Jos siis palkkani on nyt 3000 euroa ja veroprosenttini 24 (opintolainaa ja asuntolainaa), minulle jäisi tuon uudistuksen jälkeen kuukausittain rahaa käteen aivan ratkaisevasti vähemmän, niin että tuskin pystyisin suoriutumaan viime vuonna ostamani ensiasunnon lainanlyhennyksistä. Enkä varmastikaan ole ainoa. Miten tällainen sunnitelma voi olla mahdollinen. Olen kai ymmärtänyt jotain melko lailla väärin?
5. helmikuuta 2007 kello 12.39
Joo, niinpä. Perustulo kuuluu siis kaikille, myös työssäkäyville. Kylläpä ehdin jo säikähtää rahaparkojeni puolesta… oh, well. Onneksi tosiaan on ihmisiä jotka huolehtivat ja osaavat ajatella kun itse ensin hutkin ja sitten vasta tutkin. Täytyy terästäytyä, ehdokas on vielä ihan mysteeri ja vaaleihin enää puolitoista kuukautta. Olen aina mekaanisesti äänestänyt Vihreitä kun haluaisin että tuo luonto pelastuisi, mutta osaanko muka oikeasti arvioida mikä puolue asian eteen tekee fiksuimmat päätökset? Epäilyttää.
5. helmikuuta 2007 kello 12.48
Kolmen tonnin tuloilla Katja Huttuselle jäisi vihreiden perustulomallissa 2270 euroa eli 10 euroa vähemmän kuin nyt 24 prosentin verotuksella.
Todellisuudessa käteen jäisi enemmän kuin nyt, koska sinulla on opinto- ja asuntolainaa. Vihreiden perustulossa nimittäin säilyisivät asunto- ja opintolainojen korkovähennykset, kotitalousvähennys sekä tulonhankkimis-, työmatka- ja ammattiyhdistysten jäsenmaksujen vähennykset.
Ihan kaikki eivät tässäkään mallissa voita, mutta Katja Huttunen kuuluisi voittajiin. Työntekijöistä 70 prosenttia hyötyy perustulosta, useimmilla muilla vaikutus on neutraali ja alle 10 prosenttia häviää. Toimihenkilöistä hyötyy puolet, kolmanneksella vaikutus on neutraali ja loput häviävät.
Eniten hyötyisivät köyhät: opiskelijat, köyhimmät eläkeläiset, sosiaalietuuksien varassa elävät sekä pätkä- ja silpputyöläiset.
Jouni Vauhkonen
kansanedustajaehdokas, vihreät
Jyväskylä
5. helmikuuta 2007 kello 12.57
Katja, yksinkertaistaen (unohdetaan eläke, ym. maksut)
Verot: 3000 * 24% = 720
Netto: 3000 – 720 = 2280
Malli perustulo
Verot: 3000 * 0,39% = 1170
Netto 3000 – 1170 + 440 (perustulo) = 2270
Eli kympin vähemmän, mutta allaolevassa ei ole huomioitu vähennysten (lainat) vaikutusta, jotka tekevät sinulla jotain luokkaa 100 euroa lisää. Eli tuohon malliin on sisäänrakennettu palkkaveron kevennys ja käytännössä nykyinen veroaste.
5. helmikuuta 2007 kello 13.13
Kiitos Perässähiihtäjälle panostuksesta asiapitoisen keskustelun käymiseen vihreiden perustulomallista! Kommentoin nyt vihreiden perustulotyöryhmän puheenjohtajana esitettyjä näkökulmia.
Mallimme on rakennettu siten, että se on tosiaan valtiolle ja kunnille kustannusneutraali. Koska lähtökohtiimme kuului, että sen tulee sekä perusturvaa vahvistava että työntekoon kannustava, tuli perustulon tason olla riittävän suuri korvatakseen kaikki nykyiset vähimmäisetuudet (lukuunottamatta kansaneläkettä). Siksi päädyimme tarkkojen laskelmien jälkeen 440 euroon. Mallin laskemisessa on käytetty mikrosimulaatiomallinnusta, jossa on verrattu mallin vaikutuksia väestölle suhteessa nykytilanteeseen. Jouni Vauhkonen jo esittikin tulonjaollisen vaikutuksen: valtaosa pienituloisista voittaa, keskituloiset voittavat keskimäärin hiukan, ja yhteiskunnan rikkain kymmenys häviää jonkin verran. Staattista vertailua suurempi vaikutus on periaatteellinen: se vapauttaa ihmiset byrokratian kahleista, ja tekee kaikesta työnteosta työntekijälle aina kannattavaa. Vasemmiston kritiikki silpputyön lisääntymisestä tai palkkojen alentumisesta työnantajien sanelulla ei pidä paikkaansa: koska perustuloon ei liitetä työn vastaanottamisen pakkoa, lisää se työntekijän neuvottelumahdollisuuksia työtä hakiessa. Ikävästä työstä on maksettava siis enemmän palkkaa. Mallimme taloudellinen kannustaa kuitenkin ottamaan työtä vastaan. Se tuo mielekkään työn mahdollisuuden uudestaan tarjolle monille työelämästä syrjäytyneille, jotka nyt eivät pysty sosiaaliturvan kannustinongelmista tai työn rajallisesta kysynnästä johtuen työllistymään. Perustulo parantaisi pienyrittäjän perusturvaa, ja kannustaisi heitä työllistämään.
Ympäristöveron korotus yhdellä miljardilla on mukana takaamassa sitä, että perustulo yhdistetty työn verotukseen merkitsee useimmille työn todellisen verotuksen laskua. Katja Huttunen aivan oikein havaitsi, että perustulo tulee siis huomioida kaikkien kokonaisansioissa. Olemme huomioineet ympäristöverotuksen korotuksen tulonjaollisessa vaikutuksessa: se kohdistuisi sellaiseen toimintaan, joka ei muuttaisi tulonjaollista vaikutusta, ja pieni- ja keskituloisten hyödyt säilyisivät.
Yksityishenkilöiden (huom, ei siis yritysten) pääomatulojen verotuksen korottaminen neljällä prosenttiyksiköllä oli osa malliin kuuluvaa tulonjaon hyvin maltillista tasausta. Sen voi nähdä myös työn ja omistamisen välisen oikeudenmukaisuuden lisääntymisenä: työtä ja pääomatuloja tulisi verottaa lähtökohtaisesti samalla tavalla. Jos pääomatulojen verotuksen näkee mallissa ongelmana, voidaan asia ilmaista myös toisin: noin kahden vuoden talouskasvu poistaa tarpeen sen korottamiseen, ja silloin malli olisi muilta osin toteutettavissa kustannusneutraalina. Silloin se ei kuitenkaan tasaisi tulonjakoa, vaan vaikutus olisi siinäkin suhteessa täysin neutraali. Kansainvälisen verokilpailun takia myönnämme, että yksityishenkilöiden pääomaverotuksen nostaminen ei olisi ongelmatonta. Ennen kaikkea ongelma pääomaverotuksen nostamisessa liittyy siihen, että yhtiöveron hyvitysjärjestelmä poistettiin pari vuotta sitten. Sen takia osinkoja verotetaan turhan ankarasti, todellisuudessa yli 40%. Siltä osin olemme valmiita harkitsemaan muutoksia, jotka helpottavat myös pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia osakesijoittamiseen. Se tulisi siis huomioida myös tässä yhteydessä.
Perustulon nerokkuus on juuri siinä, että se jaetaan kaikille: se helpottaa huomattavasti ihmisen siirtymistä statukselta toiselle. Se lisää siis ihmisten vapautta. Kansalaiset saisivat entistä vapaammin valita, ovatko he kokopäivätöissä, hoitovapaalla, opiskelemassa vai ryhtyvätkö he yrittäjäksi. Nykyään useita tällaisia valintoja mutkistaa ihmisen statuksen muutos hyvinvointivaltion tulonsiirtojärjestelmissä. Perustulo antaa paremmat mahdollisuudet elämänhallintaan ja omien valintojen tekemiseen ja sen varassa on helpompi uskaltaa tehdä toivottuja uravalintoja. Työntekijälle on taloudellisesti nykyistä helpompaa esimerkiksi lyhentää työaikaansa ja viettää lisää aikaa perheensä ja läheistensä kanssa. Perustulo tukee myös vuorotteluvapaan kaltaisia mahdollisuuksia esimerkiksi täydentävään koulutukseen ja uusien taitojen oppimiseen.
5. helmikuuta 2007 kello 13.29
Jos Vihreiden nettisivuilla olevaa perustulomallia on uskominen, niin 3000 euron kuukausituloilla vero olisi juuri 24%. Kun huomioidaan korkovähennys, jää veroprosentti tätäkin alhaisemmaksi.
Kun perustulo toteutetaan julkisen vallan kannalta kustannusneutraalisti, niin miten siitä seuraa, että kuntien rahoitus jää vaille turvaa?
Yllättävän kevein ja nopein vedoin osaavat jotkut Vihreiden esityksen seuraukset laskea. Päivi Räsänen blogissaan on tässä aivan omaa luokkaansa.
5. helmikuuta 2007 kello 15.59
Käsittääkseni perustulolla ei olisi kuntien verotuloihin rapauttavaa vaikutusta, sillä perustuloryhmän puoluevaltuuskunnalle 31.1.2007 tekemän esityksen mukaan yli 60 000 euron vuosituloista maksettava 49% vero on vain laskennallinen arvio, joka käytännössä suhteutettaisiin kunkin kunnan veroprosenttiin. Esitys on nähtävissä kokonaisuudessaan Vihreiden internetsivuilla.
Yleisesti ottaen Vihreiden esityksessä on piristävää se, että se on mitä mainioin keskustelunavaus. Täysin subjektiivinen reaktioni taas on se, että tutkijan urasta haaveilevan lukiolaisen kannalta on ilahduttavaa, jos luovaa työtä tulevaisuudessa arvostettaisiin Suomessakin siten, että siihen liitettäisiin kunnollinen perusturva. Tämä taas on erittäin tärkeä tekijä niin kilpailukyvyn kuin innovatiivisuudenkin kannalta.
5. helmikuuta 2007 kello 16.17
Ymmärrän kyllä vihreiden aloittaman keskustelun perustulosta, kun
tiedetään mitä maksaa niin voimme ottaa kantaa. Kovia palkkoja saavat
nämä laskuesimerkkejä esittävät. Monen pitää tulla toimeen vähällä.
Paavo Lipponen ja Heidi Hautala, ja keskustelu ydinvoimasta luo väriä.
Minusta Paavo Lipponen on eduskuntamme puhemies, ja jos hän
jossain puhuu niin titteli saa mainita. Sehän luo vain syvyyttä asiaan.
Niin metsä vastaa kun huudetaan. Paavolla ja Heidillä puheoikeus- kyllä
5. helmikuuta 2007 kello 16.53
Mielestäni vihreiden perustulomallista on todellakin pohjaksi vero- ja sosiaaliturvauudistukselle. Se toisi aidosti perusturvaa niille, jotka sitä elämäntilanteensa vuoksi eniten tarvitsevat ja kokoaisi samalla koko yhteiskuntaa. Pätkätyöläiset, kaiken ikäiset opiskelijat, eri alojen taiteilijat, pienyrittäjät, kotiäidit, kerrankin jotakin konkreettista, eikä pelkkää passiivia. Perustulo mahdollistaisi lyhyenkin työsuhteen vastaanoton ilman pitkiä katkoja päivärahojen maksatuksessa, takaisi opiskelijoille ihmisarvoisen toimeentulon ja lyhentäisi opiskeluaikoja, takaisi yrittäjäksi ryhtyvälle riskienkin keskellä jokapäiväisen leivän. Tällaisessa myönteisessä mallissa on tilaa innovaatioille, se ei nujerra ketään, vaan kannustaa. Siinä on se pieni ero.
5. helmikuuta 2007 kello 17.20
Minulla on se käsitys, että kuntaverotusta odottaa menoerä, joka on nykyistä verotulomäärää huomattavasti isompi: palvelujärjestelmän virittäminen oleellisesti nykyistä isommaksi (palveluiden äkäisesti nouseva tarve ja hinta, erityisesti sosiaali- ja terveys-alueilla). Kannattaa myös muistaa, että maksajien määrä on kohtsiltään (kts myös viimeinen kappale sotu- ja eläke) vähenemässä oikein runsaasti.
Tämä Niinistön ikiliikkuja – joka on mielestäni hyvä avaus – joutuu laskutehtävän eteen: kuka tuon maksaa (eli kuka minkäkin kokoisen osan).
Lisätäänkö palvelumaksuja, omavastuuta vai lainataanko rahat?
Muutos yhteisten huolto-menojen määrässä on joka tapauksessa useita miljardeja / vuosi ja se maksetaan kuntaveron kautta kerättävillä rahoilla, joihin valtio korkeintaan siirtymävaiheessa (PARAS-projekti) jonkin aikaa tulee porkkanoita maksamaan.
Samaan aikaan verotuloilla valtion rahoitattavaksi tulee huomattava määrä sellaista tuotannollista toimintaa, jonka päätösprosessi kiertää yhä hintavammaksi käyvän EU-jäsenyyden ”kautta”.
Myös puolustus-doktriinin kehittäminen tulee nielemään melko rapsakkaasti valtionveroilla kerättäväksi tarkoitettua rahaa.
Malli on siis ollut aiheellista esittää, mutta kansantalouden kasvu (tai heikentyminen) muuttaessaan sen sisältämiä + ja – panoksia edellyttänee sellaisten vaihtoehtojen esittämistä, joilla erilaiset suuretkin muutoshaasteet tulevat asianmukaisti rahoitetuiksi.
Ihan siunatuksi lopuksi: yhä isompi osa veroluoteisia maksuja kannetaan palkasta eläke- ja sosiaaliturvan takaamiseksi. Mitenkäs ne ympätään tähän malliin, ettei mikään ryhmä joudu kohtuuttomuuksien selkään ampumaksi.
Näitä mietteitä muun muassa tiedän ja arvaan KELAssa ja Puron eläke-työryhmässä pyöritellyn, joten jatketaan keskustelua.
5. helmikuuta 2007 kello 18.51
Googlasinpa huvikseni, että
440 Euros = 20 275.27 Thai baht
440 Euros = 5.19176642 million Indonesian rupiah
Kohtalaisen paljon rahaa siellä.
Nykyvihreiden perustulon on kai tarkoitus kannustaa töihin, toisin kuin 1980-luvulla hellityn kansalaispalkan, jonka tarkoitus oli mahdollistaa yksilöllisiä elämäntapavalintoja periaatteella oikeus joutilaisuuteen.
Jos perustulo on vastikkeeton 18-vuotiaalle jonka ei edes tarvitse oleskella Suomessa saadakseen sitä, johtaisikohan se käytännössä ennemminkin helppoon elämään kansalaispalkalla Kuta Beachillä kuin rohkaisisi ”paskaduuneihin” perustuloa paremman elintason hankkimiseksi?
5. helmikuuta 2007 kello 19.13
Huuhtanen on aivan oikeassa. Järjestelmä on monimutkainen ja kaipaa pomminpurkajaa, eritoten järjestelmän suoltama kankea ja vieraannuttava kieli.
5. helmikuuta 2007 kello 19.39
Mitenköhän 440 euron automaattinen, joka kuukausi tilille tupsahtava perustulo vaikuttaisi etenkin nuorten työhaluihin? Miksi mennä töihin, kun rahaa saisi ilmankin? Kyseinen summa riittäisi esimerkiksi monelle kotona asuvalle lukiolaiselle tai opiskelijalle oikein hyvin.
Olin tyytyväinen, kun poikani kävi joululomalla tienaamassa varastossa reilut 600 euroa parin viikon ”pätkätyöllä”. Samoin hän teki rakennuksella viime kesänä.
Epäilen vahvasti, että motivaatio työnteon oppimiseen alkaisi hiipua hänen ja liian monen nuoren kohdalla, jos vastikkeeton rahan jakaminen perustulon tai kansalaispalkan nimellä aloitettaisiin. Toisten joutenolon maksajiksi joutuisivat sitten ne, jotka viitsivät herätä aamuisin, lähtevät töihin ja maksavat veronsa.
Eli perustulo olisi tulonsiirto työtätekeviltä niille, jotka eivät haluaisi työtä tehdä. Se ei olisi oikein eikä oikeudenmukaista katsoipa asiaa miltä kantilta tahansa. Siksi sosiaaliturva kannattaa säilyttää etupäässä syyperusteisena ja ansiosidonnaisena eli työhön kannustavana.
Työväenliikkeen alkuaikoina 1800-luvulla Marxin vävy Paul Lafarque esitti utopiansa joutenolon puolesta. Nyt utooppista sosialismia esittävät kotimaiset vihreät. Järjestelmää kannattaisi kokeilla ensiksi vaikkapa kymmenen vuoden ajan ruotsalaisilla ennen kuin kallis erehdys tehdään Suomessa.
5. helmikuuta 2007 kello 20.20
Älkää nyt hyvät ihmiset ja kylänmiehet sekä naiset ampuko upoksiin tätä vihreitten tekemää aloitetta suoralta kädeltä. Tottakai siinä on monta heikkoa kohtaa, monta asiaa, joita on muutettava, hiottava ja ehkä poistettavakin. Myös uumoilen siihen voivan ja tarvittavankin melkoisesti lisäyksiä ja muutoksia.
Olennaista on mielestäni se, että vihreät ovat tehneet KONKREETTISEN esityksen. Esityksen, joka on SKAALALTAAN sekä MERKITTÄVYYDELTÄÄN tuore, laaja että varsin kattavasti koottu. Ehdotan mieluummin aloitteen syvällistä ja analyyttistä tarkastelua erilaisine heikkoudet- vahvuudet -, uhka- ja mahdollisuus -analyyseineen.
5. helmikuuta 2007 kello 20.48
Kovin huono käsitys tuntuu Matti Viialaisella olevan suomalaisten työmoraalista. Ai että jäisivät kotiin lorvimaan jos tilille tupsahtaa 440 kuuussa? Riittäisikö se tappamaan Viialaisen Matin omat työhalut – vaiko pelko joutumisesta maksamaan toisten joutenolon?
Mahdatko tekstilläsi myös tarkoittaa, että ”kotona asuvan” lukiolaisen tai opiskelijan pitäisikin opiskelun ohella tehdä myös palkkatyötä?
Mitä mahdat tarkoittaa syyperusteisella sosiaaliturvalla – kuulostaa kovin syyllistävältä.
Ai että sinusta ruotsalaiset joutavat koekaniineiksi – vitsi?
Minä puolestani epäilen vahvasti, että nuoret suomalaiset motivoituisivat nykyistä enemmän opiskelemaan, jos ei samalla ole aivan pakko tehdä palkkatyötä. Nuoret motivoituisivat myös huolehtimaan monista yhteiskuntaa hyödyttävistä ja heitä itseään kehittävistä tehtävistä, jotka nyt jäävät tekemättä.
5. helmikuuta 2007 kello 21.00
Mitä tulee vihreisiin, he iskivät tänään suoralta kädeltä Paavo Lipposeen ja ihan aiheesta. Lipponen näyttää ottaneen puhemiehen roolissa asiakseen alkaa masinoimaan ydinvoimaa Suomeen ja kaikkialle. Ottamatta nyt kantaa ydinvoimaan, mielestäni Lipponen osoitti jälleen kerran, että hänelle kaikki on sallittua ja hänen ei tarvitse kantaa mistään mitään vastuuta. Heittäytymällä ydinvoimateollisuuden mannekiiniksi, Lipponen alensin eduskunnan arvovaltaa tavalla, jota ei voi käsittää. Miksi Suomessa ei ymmärretä poliittista vastuuta? Miten voi olla mahdollista, että tälläistä hyväksytään?
Eduskunnan puhemiehen tehtävä on olla puolueeton, ja hänen tulisi olla politiikan teon yläpuolella ja hänen tulisi kaikissa olosuhteissa ylläpitää eduskunnan arvovaltaa. Lipposen toimintaa ei voi ymmärtää.
5. helmikuuta 2007 kello 21.54
Oudoksunpa minäkin Matti Viialaisen pelkoa siitä, että 440 euron perustulo tekisi työhaluttomaksi tai laiskaksi opiskelemaan. Tosi alhaalla on usko ihmiseen!
Ihan käytännön esimerkkinä kerron, että olen nauttinut vuosikymmeniä yli 700 euron kuukausittaista ”perustuloa”. Koskaan se ei ole saanut minua edes ajattelemaan, että en opiskelisi tai tekisi työtä. Kyllä se perustulon vaikutus on ollut täysin päinvastainen, se on innostanut ponnistelemaan eteenpäin.
5. helmikuuta 2007 kello 22.00
Matti Viialaisen heitto siitä, että kansalaiset – varsinkin nuoret – jäisivät 440 euron perustulolla lorvimaan kotiin, on täysin tuulesta temmattu ja perustelematon; jopa nuoria loukkaava. Ei uskoisi, että Viialaisen kaltainen vaikuttaja perustaa perustulokritiikkinsä mitä ilmeisimmin ”musta tuntuu” -tyyliseen heittoon, jonka taustalla ei ole minkäänlaista tutkimusta, vaan ainoastaan oma fiilis siitä, miten asiat viiaversumissa saattaisivat olla.
Suomalaiset nuoret arvostavat työtä, vieläpä pysyvää ja turvallista työtä, erittäin korkealle. Viialainen voisi vaikkapa vilkaista Nuorisobarometria, jonka tulokset eivät tässä suhteessa jätä mitään epäselväksi. 92 % nuorista on samaa mieltä väitteen ”työ on tärkeä osa ihmisen elämänsisältöä” kanssa. 77 % haluaa sitoutua kunnolla johonkin työpaikkaan ja työskennellä sen menestyksen eteen. 70 % pitää työtä jopa velvollisuutena yhteiskuntaa kohtaan. Ja niin edelleen. Tämä – ja paljon muuta – suomalaisen työmoraalista on luettavissa barometrista, os http://www.minedu.fi/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/barometrit/liitteet/Nuorisobarometri_2006.pdf
Viialaisen heittely on sisällötöntä ja perustelematonta. Ei voi kuin haukkoa henkeä ja ihmetellä, että tällaisella, täysin perusteettomalla pohjallako lepää SAK:n tai Viialaisen puolueen SDP:n perustulokritiikki?
5. helmikuuta 2007 kello 22.40
Perustulomalli vaikuttaa jotenkin liian hyvältä ollakseen totta ja toimiakseen. Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen on kannatettavaa, mutta toisaalta nykymallissa kaikki erilaiset tuet on räätälöity juuri oikeaan tarpeeseen.
Kun hyötyjiä olisi suurin osa kansasta niin aikamoinen summa rahaa pitäisi jostain löytyä jaettavaksi. Vihreät korottaisivat pääomatuloveroa ja ympäristöveroja. Sekään ei ole aivan ongelmatonta. Pääomaa ja teollisuutta voisi jonkin verran paeta Suomesta. Pääomia tarvitaan investointeihin ja siten työllistämään ihmisiä. Hyvinvointi kun taitaa syntyä Niinistön sanoin vain työstä.
Perustulomalli olisi kannustava matalissa tuloluokissa. Työn vastaanottaminen kannattaisi aina. Toisaalta jo ennestään jyrkkä veroprogressio kiristyisi ja saattasi lisätä ”aivovuotoa”, eikä ainakaan olisi omiaan houkuttelemaan tärkeitä huippuosaajia Suomeen.
Jos nuori ihminen saisi 440 euroa ja asumistuen siihen päälle tekemättä mitään, niin sillähän jo pärjäisi. Sitten vielä jotain pientä osa-aikatyötä tai vaikkapa kokouspalkkioita järjestötoiminnasta ja/tai kunnallispolittikasta, niin puhdas tulo olisi helposti yli 1000 euroa todella vähäisellä vaivannäöllä. Kyllä siinä on riski, että osa porukasta laiskistuisi, eikä ainakaan opintoajat tällä mallilla lyhenisi.
5. helmikuuta 2007 kello 22.58
Millainen on Viialaisen käsitys rahasta, jos hän kuvittelee, että 440 euroa perustuloa kuukaudessa antaa mahdollisuuden heittäytyä vapaamatkustajaksi? Eihän sillä makseta edes uusmaalaisen vuokrayksiön vuokraa, ruuista, kännyköistä tai tv-luvista puhumattakaan.
Tuon perustulon lisäksi on olemassa harkinnanvarainen toimeentulotuki niille, joiden elämäntilanne on heikko. Sellainen hetki voi lyödä kenelle vain. Kysyy vaikka valkeakoskelaisilta tai Perloksen työntekijöiltä jos ei muuten usko.
Millainen arvomaailma tämän päivän demareilla oiken on? Minä kuvittelin joskus, että oikeisto edustaa kovia arvoja, mutta että vasemmistokin. Olipa todellakin pettymys. Ketkä sitäpaitsi jarruttavat vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen jakamista kaikkien työnantajien kesken? Ja millä perusteilla?
Mielelläni kuulisin mikä on sakkilaisten mielipide perutulosta. Suhtautuvatko nuoret ammattiin opiskelevat ihmiset sosiaaliturvan muutokseen yhtä epäluuloisesti, vai onko tämä vain vanhenevien poliitikkojen ongelma?
5. helmikuuta 2007 kello 23.45
Lainaan perustulomalliamme suoraan, sieltä löytyy vastaus muutamiin esitettyihin kysymyksiin. Toivon ylipäätään kriitikkojen tutustuvan malliimme, niin vältytään perusteettomilta väitteiltä.
Totean myös, että mallimme tavoite on olla keskustelunavaus, ei keskustelun päätepiste. On selvää, että mallin yksityiskohdista voidaan olla eri mieltä, ja ihan perustelluista syistä. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, että työelämän ja sosiaaliturvan ongelmiin on olemassa ratkaisuja ja muutoksen suunta on selvä: riittävän hyvän ja selkeän perusturvan universaalinen saatavuus sekä työnteon kannattavuus kaikille väestöryhmille. Perustuloon pohjautuva tai siihen rinnasteinen järjestelmä eri variaatioineen on ylivertainen näiden tavoitteiden toteuttamisessa kansantaloudellisesti järkevällä tavalla. Perustulomalli lyö selkeydessä, kannustettavuudessa ja perusturvan riittävydessä syyperusteisen järjestelmän ylivoimaisesti. Huvittavaa on myös se, että perustulomalliin liitetty kritiikki ”rahan jakamisesta ilmaiseksi” voidaan aivan yhtä hyvin liittää nykyjärjestelmään – vain sillä erolla, että nykyjärjestelmä ei kannusta sosiaaliturvan varassa olevia työntekoon vaan pikemminkin estää sen.
Marko Hamilolle:
”• 440 euron perustulo maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle kuukausittain (konkreettisena maksuna pankkitilille). – perustulomalli, s. 6″ [eli sen saadakseen on asuttava Suomessa, aivan kuten useimpien sosiaaliturvaetuuksien osalta nykyäänkin. Pitkäaikainen oleskelu Kuta Beachilla vie oikeuden perustuloon]
Matti Viialaiselle:
”Monet pelkäävät, että perustulo kannustaisi laiskuuteen ja muiden siivellä elämiseen. Näin ei kuitenkaan ole, koska perustuloa ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen toimeentuloon sellaisenaan. Nykyäänkin työn vastaanottovelvollisuus toimii vain paperilla: käytännössä työttömien ei ole pakko ottaa vastaan sellaista työtä, jota he eivät halua. Suomessa voi jo nyt halutessaan olla tekemättä työtä ja nostaa sosiaalitukia. Näin siirtyminen perustuloon ei muuttaisi tilannetta. Päinvastoin kansantaloudellisen vaikutuksen voi arvioida olevan positiivinen, kun nykyään työttömiksi passivoidut ihmiset voivat tehdä erilaisia keikka- ja osa-aikatöitä ilman, että kaikki tuet putoavat heti pois.
Tämä pätee myös nuorten asemaan perustulomallissamme. Jotkut ovat epäilleet nuorten saavan perustulon myötä vääränlaisen kannustimen, joka vähentää halukkuutta opiskeluun tai työn tekoon. Halutessaan nuori voi jo nykyään elää sosiaaliturvan varassa. Sen sijaan että perustulo johtaisi tämän ongelman pahentumiseen, antaa se pikemminkin nuorille nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset tehdä uraan ja koulutukseen liittyviä valintojaan omien kykyjensä mukaisesti. Perustulomalli vähentää myös opiskelijoiden tarvetta koulutustaan vastaamattomaan työntekoon ja antaa heille hyvät edellytykset keskittyä opintoihinsa. Tämä edistää siten yhteiskunnan sosiaalista tasa-arvoisuutta ja koulutuksen avoimuutta kaikille, perhetaustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta. Jatkoselvityksissä on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten käyttäytymiseen perustulomallissa. – perustulomalli ss. 15-16″
6. helmikuuta 2007 kello 0.35
Upea keskustelu, kerrassaan verraton! Kiitos kysymyksen asettajalle. Toimin takavuosina muutamia vuosia koulutustani vastaavassa työssä peruskoulun opettajana. Vantaan Hiekkaharjun ala-asteella oli tuolloin muuankin varsin vilkas luokka, joka harvoin jaksoi pysähtyä pureksimaan kunnolla yhtäkään pähkinää.
Tuolloin jonain suvivirttä edeltävistä päivistä annoin muutamalle lahjakkaimmalle pohdittavaksi kysymyksen siitä, miten he kehittäisivät mallin, jossa mahdollisimman monelle suomalaiselle olisi työtä. Muutaman tunnin istuttuaan ”komitea” toi mietintönsä. He olivat hahmottaneet työn määrää tienatuilla veromarkoilla (niitä aikoja kun elettiin) ja päätyneet seuraavaan:
Jokainen suomalainen saa tienata vain tietyn määrän rahaa elämässään. Kun tuo summa on koossa on levättävä. Jos haluaa tienata lisää pitää mennä ulkomaille töihin.
Tuo toiselle kymmenelle vuodelle päässeiden taloustieteilijöiden malli teki minuun vaikutuksen. Vaikka se olikin kestävyydeltään kaarnaveneen kaltainen se avasi silmäni sille, että erilaiset mallit ovat – ainakin ajatustasolla mahdollisia.
Olen monasti pohtinut, miksi emme voisi antaa sapattivuotta viettäville ”tasausta” tai palautusta vaikkapa viimeissen viiden vuoden verokertymästä. Osa suomalaisista työskentelee ammateissa, joissa tulot vaihtelevat rajustikin vuosittain ja itse kullekin tekisi hyvää elpyä välillä vuosi tai sen osa. Olisi rehtiä tunnustaa tällaisen työtahdin oikeutus myös verotuksessa.
6. helmikuuta 2007 kello 1.23
Tähän blogimerkintään tuli mielestäni varsin monia järkeviä kannanottoja ja niitä oli ilo lukea. Ehkä ajatukseni ovat osittain muiden toisintoja, mutta haluan ne kuitenkin tähänkin rokkaan mukaan heittää.
Vihreiden perustulo on kannatteva ajatus varsinkin, jos ymmärretään, että se vaatii toteutuakseen melkoisen määrän säätämistä. On joka tapuksessa hienoa, että vihreilläkin on myös varteenotettavia ehdotuksia muistakin kuin ympäristöön lliityvistä asioista. Onko meille kenties syntymässä uusi liberaali poliittinen voima?
Perustulo ei saa estää varsinkaan pieniä yrityksiä saamasta työvoimaa. Siksi varsinkin pienille työnantajille (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) pitäisi jatkossa olla entistä helpompaa irtisanoa työntekijöitä ja palkata työntekijöitä. Tällainen järjestely vaatii paitsi lainmuutoksia myös sitä, että irtisanotun työntekijän asema ei samantien johda perustulolla elämiseen vaan voimakkaiden työllistävien tukien ja toimenpiteiden ansiosta mahdollisimman nopeaan paluuseen työelämäään. Perustulo tarvitsee toimiakseen siis myös työllistämistä helpottavia tukia varsinkin pienille yrityksille.
Perustuloa ei voi mielestäni rahoittaa ympäristöön sidonnaisia veroja korottamalla vaan lähinnä korottamalla pääomatuloveroja ja ylempien palkkaluokkien verotusta. Olisi jo meilläkin aika ymmärtää, että korkeammat verot ylimmissä palkkaluokissa ovat paras takuu myös korkeatuloisille sen suhteen, että jokainen meistä voi kävellä rauhassa kadulla tuntematta itseään uhatuksi ja jokainen meistä voi asua turvallisesti.
Näin ei suinkaan ole kaikkialla, onko vielä Suomessa?
6. helmikuuta 2007 kello 7.42
Realiteetti on se että tuloloukkuja ei voi purkaa ja samalla pitää syyperusteisuudesta ja riittävistä tuista kiinni, koska syyperusteisuus nimenomaan on se kannustinloukku. Jos ihmisen pitää saadakseen riittävän tuen osoittaa olevansa työtön niin kyllä hän sen myös tekee. Eli sitä saa mitä tilaa.
Jotenkin minua kummastuttaa sos. dem. leirin kyvyttömyys kohdata tämä tosiasia. Virallinen selitys on että halutaan panna rahat palveluihin, mutta ei ihminen elä pelkillä palveluilla. Epäilen todellisen vastahangan syyn olevan se, että monimutkaista tukiviidakkoa pidetään hyvänä asiana: se ehkäisee tukien varassa loikoilua, eli ihmiset kyllästyvät niin totaalisesti Kelan pompotukseen, että menevät mielummin töihin. Voihan näin ajatella, jos tukien toimivuus ja hallinnon kustannukset on yhdentekevä asia, mutta se aliarvioi pahasti ihmisten kekseliäisyyden.
Ja Matti Viialaiselle, minun lähijuniori jätti menemättä Jouluna töihin kun opintotuen tuloraja tuli vastaan…
6. helmikuuta 2007 kello 8.32
Mitenkä 4400 euron automaattinen, joka kuukausi tilille tupsahtava perustulo vaikuttaa Matti Viialaisen työhaluihin? Miksi mennä toimistolle, kun rahaa saa vaikkei tekisi mitään?
6. helmikuuta 2007 kello 9.06
Jos saa esim. työmarkkinatukea ja tekee verokirjalla töitä niin minusta
sellainen tulisi sallia jo nyt. Eli heti ei saisi tulla katto vastaan. Esim. jos
työmarkkinatuen saaja tienaisi 900 euroa verokirjalla niin kannustaisi
häntä yrittämään, ja kunta saisi lisää verotuloja.
Jostain tälläisestä pitäisi uudistus aloittaa, tulevan työvoimapulan aikana tämänkaltaiset uudistukset ovat tarpeellisia. Ei tarvittaisia uusia lakeja, nostetaan laillisesti verokirjalla tienattavan määrän kattoa.
Varmaan tätäkin on ajateltu, jokin pelko on siinä taustalla. Kannattaa
kuunnella nuoren sukupolven käsityksiä, harmaaparta hätkähtää kun
he lyövät pöytään laskelmat mitä kannattaa tehdä – mitä ei.
Linus Torvalds oli maanantai-iltana ruotsinkielisen TV 2 ohjelmassa.
Hän oli todennut kokouksissa istumisen turhaksi. Ensmmäisen 15
minuutin aikana on oleellinen sanottu. Kuntauudistuksessa on istuttu
lukemattomia palavereita, ja monen aika menee hukkaan.
Hyvä ohjelma, käännetään myös suomeksi.
6. helmikuuta 2007 kello 9.20
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on toimittaja Susanna Niinivaaran kirjoitus siitä, että miksi hän päätti kysyä Natosta Putinilta. Putinhan lausui, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen ja Venäjän välisiä suhteita jos Suomi liittyisi Natoon. Niinivaara ilmoittaa vastustavansa Natoa siitä syystä, että USA hyökkäsi Irakiin. Niinivaara kirjoittaa, että ”En halua kuulua samaan sotilasliittoon Yhdysvaltain kanssa, jonka Irakiin tekemän laittoman hyökkäyksen seurauksia on surullista ja suututtavaa katsoa.”
Jos Niinivaaralla on tämä logiikka toimissaan, silloin hänen on myös alettava vaatimaan Suomen irrottamista myös YK:sta, WTO:sta ja muista järjestöistä, jossa USA on mukana. Myös ETYJ:istä Niinivaaran olisi vaadittava Suomea lähetemään, koska USA on siellä. Mielestäni toimittaja Niinivaaran syyt vastustaa Natoa ovat kummallisia, sillä Nato ei ole Irakissa. NATO ei ole USA:n käsikassara järjestö, joten ihmettelen, että miksi Niinivaara yhdistää Irakin miehityksen ja NATO:n toisiinsa. Afganistanissa NATO on mukana, koska Afganistanin ISAF-operaatiolle on YK:n turvallisuusneuvoston siunaus.
6. helmikuuta 2007 kello 9.49
Matti Viialainen voisi kokeilla 440 euron kuukausituloilla elämistä. Jos omat vanhemmat ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen, niin asuminen jonkun eläkeläispariskunnan nurkissa vaikkapa kuukauden voisi tuoda hieman konkretiaa ja empatiaa työttömien, tulottomien, pätkätyöläisten ja opiskelijoiden tilanteisiin.
Erittäin monille 440 summa olisi kuitenkin elintason merkittävä elintason nousu. Erityisesti se toisi suojaverkon niihin monenlaisiin sosiaaliturvan aukkoihin, joita nykyjärjestelmä ei tavoita.
Vihreiden valtuuskunnassa pitämässäni puheessa toivoin, että ammattiyhdistysliike ottaisi esityksemme kädenojennuksena. Tällä ei pyritä romuttamaan matalapalkka-alojen järjestäytymistä vaan luomaan turvaa juuri matalapalkkaisten alojen sekä pätkä- ja silpputyöläisten kohtuuttomaksi käyviin tilanteisiin.
Liitot tuntuvat pelkäävän, että motivaatio järjestäytymiseen menee, jos perusturva lähenee matalapalkka-alojen ansiosidonnaista turvaa. Mallissa ei puututa ansiosidonnaiseen turvaan millään tavoin.
Nykyinen työelämä on muuttunut niin kovaksi, että liitoille jää vielä yllin kyllin tehtävää, vaikka pätkä- ja silpputyöläisten asema paranisi.
Toivoisin Viialaisen lukevan esityksemme huolella. Se todella parantaa myös ay-liikkeen kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien jäsenten asemaa ja useimpien muidenkin töitätekevien käteen jää nykyistä enemmän.
Jouni Vauhkonen
kansanedustajaehdokas, vihreät
Jyväskylä
http://jounivauhkonen.fi/
6. helmikuuta 2007 kello 11.25
Vihreiden malli on hyvä keskustelun avaus. Ymmärrän, ettei se tästä syystä ole kokonaan valmis. Tutustuessani siihen jäi muutama asia askarruttamaan.
Perustulon vaikutuksesta nuorten työntekohaluihin on jo yllä keskusteltu. Muistaakseni työmarkkinatukeen liitettiin kymmenisen vuotta sitten nuorille työnteko- tai opiskeluvelvoite, kun havaittiin aika monen nuoren pitävän työmarkkinatukea ns. kansalaispalkkana. He eivät olleet kiinnostuneita opiskelemaan tai edes hakemaan töitä. Jos 70 % nuorista pitää työntekoa velvollisuutena yhteiskuntaa kohtaan, kuten Vesa Saarinen edellä toteaa, niin se merkitsee, ettei 30 % koe tällaista velvollisuutta. Se on aika suuri luku varsinkin, kun ikäluokat pienenevät! Tätä on syytä pohtia vakavasti.
Perustulomallin mukaan perustuloa maksettaisiin Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle. Näin EU-aikana pelkään, että EY-tuomioistuin pitäisi perustuloa ns. eksportoitavana etuutena. Näinhän kävi lasten kotihoidon tuelle EY-tuomioistuimessa, vaikka se alunperin rajattiin vaihtoehtona lasten päivähoidolle maksettavaksi vain Suomessa asuville. Niinpä sitä maksetaankin nyt Suomessa vakuutettuina olevien perheenjäsenille, vaikka he asuvatkin ulkomailla. Sitä saa yhtä hyvin Saksassa asuva suomalainen perheenäiti kuin Tallinnassa asuva virolainen perheenäiti, jos heidän miehensä ovat suomalaisen työnantajan palveluksessa ja siten Suomessa vakuutettuja. Määräytyisikö Suomessa asuminen edelleen samoin perustein kuin nykylaissa vai olisiko sitä tarkoitus rajoittaa? Rahaetuuksien rajoittaminen vain Suomessa asuvlle Suomen kansalaisille ei EU-säännöksien mukaan onnistu järin helposti. Silläkin on vaikutuksensa perustulon kustannuksiin, kun työvoima liikkuu vapaammin ja EU laajenee.
Mallin rahoituksesta ei ilmene, miten ansiosidonnaisten etuuksien rahoitus muuttuisi. Jäisikö perustulon osuus työnantajien ja työntekijöiden maksettavaksi esim. sairauspäivärahassa ja työeläkkeessä? Jos se siirtyy verotuksen kautta maksettavaksi, niin kumman osapuolen verotusta kevennetään tällä osuudella?
Kun EU:ssa ja muissa maissa ei verotusta ja sosiaaliturvaa välttämättä käsitellä käsi kädessa, niin on tarkkaan selvitettävä, miten perustulo suhtautuu kansainvälisiin sopimuksiimme, ettei tule yllätyksiä.
Pikaisella tutustumisella en löytänyt kannanottoa ns. yksinhuoltajakorotuksiin, mitkä ovat monissa etuuksissa ja työllistävät varsinkin Kelaa monien etuuksien toimeenpanossa. Yksinhuoltajuuden käsitteesta ei ole päästy kunnolla yksimielisyyteen ja se voi olla erilainen eri laeissa. Poistuisiko tämä korotus?
Kun perustulo on yksilöllinen, niin ilmeisesti avio-tai avoliitto ei vaikuttaisi etuuteen. Se helpottaisi toimeenpanoa, mutta lisäisi kustannuksia. Onko tämä huomioitu alustavissa kustannuslaskelmissa?
6. helmikuuta 2007 kello 11.39
Itsekin olin mukana työstämässä vihreää perustulomallia puolueen perustulotyöryhmässä ja Vihreän Sivistysliiton aihetta käsittelevässä tutkimuksessa.
Matti Viialaisen kommentit olivat odotettuja ja niissä tuli esiin yleisimmät ennakkoluulot perustuloa vastaan. Minusta on kohtuullista, että opiskelijat saavat 440 euroa kuussa rahaa nykyisen opintorahan tilalle. Tällä rahasummallakaan ei tule toimeen kuin korkeintaan väliaikaisesti ja vanhempien luona asuessa.
Meidän on syytä olla huolissaan niistä nuorista, jotka eivät opiskele, vaan syrjäytyvät heti peruskoulun jälkeen (tai kesken koulunkäynnin). Olen sitä mieltä, että perustulomalli auttaisi heitäkin. Nyt he ovat usein sosiaalitukien kannustinloukussa. Perustulomallissa he voisivat joustavasti tehdä pieniäkin töitä ja saada siten kiinni työelämästä.
Kaiken kaikkiaan halusimme rakentaa perustulomallista sellaisen että juuri kenenkään asema ei muuttuisi nykyjärjestelmään verrattuna. Mikrosimulaatiomme osoitti, että se on mahdollista. Toki tarvitaan vielä paljon lisälaskelmia ja selvityksiä ennen kuin malli siirretään käytäntöön. Olemme kuitenkin avanneet keskustelun konkreettisella ja selkeällä ehdotuksella.
6. helmikuuta 2007 kello 12.07
Vihreiden malli on sekä-että -malli ja nykyinen malli on joko-tai -malli. Eli kun nyt syyperustaisessa turvassa nuori joutuu valitsemaan joko työmarkkinatuen tai työn, niin perustulomallissa nuori voi ensinnäkin keskittyä opintoihin ja toiseksi tehdä keikka- ja pätkätöitä ilman suurta byrokraattista operaatiota.
Nuoret ”työn vieroksujat” voivat jo nyt jättäytyä työttömäksi ja elää työmarkkina- ja toimeentulotuella. Ei nuoria ja kouluttamattomia työttömiä kukaan hae kotoaan töihin.
Vihreiden näkökulma on se, että työ on sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta niin oleellinen elementti, että ihmiset tekevät kyllä töitä siitä huolimatta, ettei heidän tarvitse olla veitsi kurkulla perustoimeentulonsa suhteen. Tähänhän koko pohjoismainen hyvinvointimalli on koko ajan tähdännyt. Että ihmisistä huolehditaan ja välitetään eikä jätetä heitä / meitä pelkästään sen varaan, mikä on oma arvo työmarkkinoilla. Eikös demarien vaalikampanjakin ole ajavinaan tällaista näkemystä?
6. helmikuuta 2007 kello 15.09
Tämä kansalaistulo-ehdotus on saanut paljon ansaittua huomiota. Aihetta olisi hyvä kehitellä eteenpäin selkeämmän kokonaiskuvan saamiseksi.
Erityisen tärkeänä koko ajatuksen etenemiselle pidän riittäävän laajan ja syvällisen analyysin ja keskustelun rakentamista. Jotta tämä palsta ei hautautuisi almanakan ja uusien päivänaiheitten jalkoihin, kysynkin Unskilta, olisiko sopivaa ja kannatettavaa avata aiheelle aivan oma nimikko- bloginsa ? Siihen sitten voisivat aiheesta kiinnostuneet ”bloggarit” kirjoittaa näkemyksiään aina kun ”runosuoni” ja aika sen sallivat.
6. helmikuuta 2007 kello 16.39
Ilkka Ruoppila; ymmärrän huolestuneisuutesi nuorten syrjäytymisestä. Se on tärkeä aihe – sekä yhteiskunnan, mutta erityisesti nuorten itsensä kannalta.
Mutta kommentissasi tulkitset linkittämääni nuorisobarometria ja sieltä poimimiani esimerkkilukuja sen verran villisti – ehkä jopa tarkoitushakuisesti? – että tunsin tarvetta vastata. Barometria lukemalla, eikä vain numeroihin tuijottamalla, sekä sen tuloksia tulkitsemalla käy nimittäin enemmän kuin päivänselväksi, että nuoret haluavat tehdä Suomessa työtä. Syyt sille, miksi kukin työtä haluaa tehdä, vaihtelevat hieman, mutta se ei poista sitä tosiseikkaa, että työtä halutaan, suorastaan himoitaan.
Pelko siitä, että suuret nuorisojoukot – vaikkapa Ruoppilan esittämistäni luvuista virheellisesti kaivamat 30 prosenttia – jäävät kellottelemaan 440 euron perustulon varaan, on tutkimuksen valossa täysin perustelematon. Työn arvostus ja halu vaurastua on nuorten keskuudessa valtavaa. On erittäin vaikea nähdä skenaariota, jossa asenteet muuttuisivat radikaalisti. 440 euron perustulosta siihen ei ole.
Ottamatta kantaa siihen, onko perustulo sinällään ”hyvä” vai ”vähemmän hyvä” juttu, kritiikin olisi syytä perustua tosiseikkoihin. Vaikka on tietenkin mahdotonta tietää, miten perustulo tosiasiassa vaikuttaisi esimerkiksi nuorten asenteisiin työtä kohtaan, nykytiedon valossa ei ole millään tavalla perusteltua väittää, että perustulo lisäisi missään määrin merkittävästi nuorten haluttomuutta tehdä töitä.
6. helmikuuta 2007 kello 22.27
Nuorisosta. Helsingissä oli viime vuonna sellainen tilanne, jossa suuri joukko toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeneita nuoria jäi vaille koulutuspaikkaa, koska niitä ei ollut tarjolla. Samaan aikaan nuoria väkisin hätistellään pakkohaun kautta opiskelemaan, mikä johtaa usein väärälle alalle päätymiseen ja keskeyttämisiin.
Sen sijaan, että nuoriin kohdistetaan erilaisia pakkotoimenpiteitä, voitaisiin aloittaa siitä, hettä heistä pidettäisiin huolta ja tarjottaisiin erilaisia vaihtoehtoja. Tämä voisi tarkoittaa kymppiluokkia, työpajatoimintaa, oppisopimuskoulutusta jne. eli subjektiivista oikeutta toisen asteen koulutuspaikkaan ja ehkä myös kymppiluokkaan.
Tätä nuoret vain elävät jouten toimeentulotuella (tai sitten tulevaisuuden perustulolla) -argumenttia käytetään paljon, mutta mielestäni asiaa pitäisi käydä läpi aika tarkoin. Keitä nämä nuoret ovat? Mikä on heidän taustansa? Mitä he oikeastaan tekevät?
6. helmikuuta 2007 kello 22.49
Ilkka Ruoppila: ”Kun perustulo on yksilöllinen, niin ilmeisesti avio-tai avoliitto ei vaikuttaisi etuuteen. Se helpottaisi toimeenpanoa, mutta lisäisi kustannuksia. Onko tämä huomioitu alustavissa kustannuslaskelmissa?”
Hyvä, että tämä nousi esiin. Yksi perustulon tärkeimmistä asioista on nimenomaan se, että tuet irrotetaan perheestä ja niistä tehdään aidosti yksilökohtaisia. Ainakin jokainen opiskelija tietää, miltä tuntuu, kun vaaditaan, että avopuolison pitäisi elättää toinen. Vaikka toinen jotain tienaisikin niin elatusvelvollisuudesta syntyy todella ikävä valtasuhde. On hyvä, että ihmisellä on omaa rahaa aivan riippumatta puolison tuloista.
Käsittääkseni tämä on huomioitu kustannuslaskelmissa.
7. helmikuuta 2007 kello 10.50
Viialaiselle: Perusturvajärjestelmää ei voi rakentaa siitä näkökulmasta, että miten estetään sen kaikkinainen väärinkäyttö. Kaikissa järjestelmissä tulee olemaan se muutama prosentti, joka haluaa elää sen varassa.
On aivan pöyristyttävää ajatella, että ihminen haluaa tehdä työtä vain rahasta ja lopettaa heti, jos saa 440 euroa kuussa käteen. Työn käsite on muutenkin aivan liian kapea: myös kotona tehdään töitä, kansalaisjärjestöissä tehdään vapaaehtoistyötä ja lukemattomia tunteja kuluu hoivatyöhön. Palkkatyö ei ole ainoa työn muoto.
7. helmikuuta 2007 kello 13.51
Minua ihmetyttää että perustuloa kritisoidaan siitä, että ihminen siinä saa vastikkeetonta rahaa. Onko näiltä kriitikoilta unohtunut, että Suomessa jo nyt saa ns. vastikkeetonta rahaa. Perustuslaki takaa minimitoimeentulotuen. Sen lisäksi tulee usein asumistuki yms. tukia. Nykyjärjestelmää ei kukaan olisi voinut suunnitella, niin sekava se on. Tukia maksetaan useasta paikasta (KELA, kuntien sosiaalitoimi) ja näiden yhteensovittaminen on oma tieteenlajinsa.
Nykyjärjestelmä myös mahdollistaa väärinkäytökset, kun ihminen voi eri paikoista hakea tukea eri perustein.
Perustulo yksinkertaistaa tukijärjestelmää, vähentää byrokratiaa, ja mikä tärkeintä, kannustaa vastaanottamaan myös lyhytaikaista väliaikaistyötä. Nykysysteemissä työttömyystuki viivästyy lyhyen työpätkän jälkeen viikoiksi, eikä rahattomilla ole siihen varaa.
8. helmikuuta 2007 kello 18.50
Minusta koko ehdotuksen olemassaolo on valitettava merkki siitä, kuinka pahasti viallinen nykyinen järjestelmä on.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on vääristynyt ja osin ylimitoitettu, mutta ainakin teoriassa lähtökohta on se, että rahaa ei saa vastikkeetta. Jos ei ole ansainnut eläkettään tai vanhempainlomalla, pitää vähintään olla hakevinaan töitä, opiskelevinaan tai sairas.
Suomeen valitettavasti kasvaa yhä enemmän sellaista sukupolvea, jolle raha sataa taivaalta ja valtio on ilkeä, jos ei anna rahaa. Sairaanhoidon, koulutuksen ja kaikenlaisten palvelujen pitäisi olla ”ilmaisia”, koska ”niihin on oikeus”.
Vihreiden perustelu sille, että ilmaispalvelujen lisäksi pitäisi jakaa riihikuivaa rahaa on mm. tämä: ”Palkkaan sisältyy valtavasti koko yhteiskunnan omaisuutena olevaa teknistä kehitystä ja historian aikana hankittua vaurautta. On moraalisesti oikein, että tätä vaurautta jaetaan kaikille ihmisille riippumatta heidän työansioistaan.”
Edes Marx ei keksinyt mitään näin nerokasta, mutta itänaapurissa systeemin näivettyminen kestikin vuosikymmeniä. Lisäksi vihreiden manifestin tekijät eivät tunnu ymmärtävän, kuinka paljon yhteiskunnan ”vaurautta” jo nyt jaetaan vastikkeetta muutenkin kuin pankkitilille.
Toinen huolestuttava mutta usein muuallakin nähty perustelu on tämä: ”Monenlainen työ järjestöissä, kansalaisliikkeissä tai vaikkapa omassa työpajassa hyödyttää yhteiskuntaa ja perustulo parantaa ihmisten mahdollisuuksia panostaa tällaiseen toimintaan.”
Raha on pelkästään vaihtokaupan symboli. Joku rakentaa talon ja toinen kirjoittaa vastineeksi hänelle sanomalehden, kutoo sukat, hoitaa kipeää mummoa tai hakee etelästä appelsiineja. Mikään ei ole ilmaista. Jos hyödyllisestä työstä ei makseta, asian voi korjata esimerkiksi maksamalla ”perustuloa” vastikkeena työttömille järjestötoimintaan tai talkoisiin osallistujille. Ei siten, että jokainen työtön taiteen tohtori, ikiliikkujan rakentaja tai puolueiden nuorisojärjestössä puuhaileva voi katsoa olevansa oikeutettu täyttämään omaa kutsumustaan samalla kun jonkun heitä tyhmemmän yksilön kuuluu rakentaa heille talo, lämmitysverkosto, sähkö, jätehuolto, sairaanhoito ja tuoda ruokaa kauppaan.
Käyttäjän maksaman ja verovaroilla toteutetun palvelun ero on vain siinä, miten kustannukset jaetaan. Lisäksi maksut ohjaavat ihmisten käytöstä, harkintaa ja maailmankuvaa. Esimerkiksi kalliin koulutuksen maissa ainoastaan hemmotellut miljonäärikakarat ajelehtivat vuosikausia päämäärättä viettäen opiskelijaelämää. Suomessa tämä oikeus on tasapuolisesti kaikilla ja harva ajattelee, että koulutus maksaa jotakin.
Opiskeluajat eivät ainakaan lyhenisi eikä hukkaan heitetyn kalliin koulutuksen, väärien uravalintojen ja nuorison työtä tekemättömien vuosien määrä vähenisi, jos koulussa voisi käydä päivähoidossa entistä mukavammin ja 18-vuotiaasta saisi satasen viikkorahaa töitä tekevien l. veronmaksajien pussista.
Asumislisä, toimeentulotuki ja erilaiset porrastetut maksut jättäisivät lisäksi runsaasti erilaisia kannustinloukkuja. ”Perustulon” merkittävin ansio olisi tehdä joutenolosta täysin hyväksyttyä, helppoa ja turvallista. Tienaamalla asumislisän ja perustulon lisäksi muutaman satasen pimeästi pystyisi elämään ihan siedettävästi.
Perustulomallissa on kuitenkin ihailtavan yksinkertainen ja selkeä populistiviesti. Siinä yhdistyy useita kauniita ajatuksia, kuten ”otetaan rikkailta ja annetaan köyhille”, ”vähennetään byrokratiaa”, ”nostetaan ympäristöveroja” ja ”kannustetaan opiskelijoita ja työttömiä”.
Vihreiren tai ei-vihreiden kirjoittajien ei onneksi tarvinne liikaa murehtia mihin mallin toteutuminen johtaisi. Se lienee yhtä todennäköistä kuin että vihreiden äänestäjät lopettaisivat bensiinin ja hiilisähköllä rakennettujen tavaroiden käytön, ostaisivat vain suomalaisia luomuelintarvikkeita, aurinko paistaisi joka päivä, kukaan ei olisi kateellinen ”historian aikana vaurastuneille” sikaporvareille tai Suomi voittaisi uudestaan Euroviisut.
Suomessa on äänestysikäisiä nelisen miljoonaa, ja jos jokaisen tilille kolahtaisi kuukaudessa 440 euroa, vuodessa summa olisi noin 20 miljardia. Koko valtion v.2007 talousarvion loppusumma on suuruusluokassa 40 miljardia. Voi miettiä, mitä vaatisi koko talouden täysi uudelleen rakentaminen, kun nykyisellään prosentin viilaaminen verotuksesta, yhden ydinvoimalan rakentaminen tai jokin hedelmöityshoitolaki vaativat vuosien taistelun. Mutta saadaanpa äänestäjät liikkeelle.
11. helmikuuta 2007 kello 5.16
4 000 000
440
160 000 000
1 600 000 000
——————-
1,76 miljardia euroa
Toivottavasti meni oikein?
12. helmikuuta 2007 kello 1.20
tietysti kerrottuna 12
saadaan se n.20miljardia euroa
13. helmikuuta 2007 kello 18.46
Antti Hämäläisen surullisesta vuodatuksesta ei voi paljoa muuta sanoa kuin että toivon sinun harkitsevan taloustieteen opintoja.
Perustulo ja negatiivinen tulovero johtavat ihmisten käteen jäävien ansioiden osalta samaan tulokseen – myös niiden ohjaava vaikutus on sama. Toisessa kuitenkin verotus kiristyy, toisessa se kevenee.
Onko siis kenties vika sittenkin mittarissa, kun kaksi saman lopputuloksen tuottavaa mallia näyttävät verotulojen kertymän osalta niin erilaisilta?
Perustulossa nimellinen verotus kevenee, mutta sen jälkeen kaikki työtätekevät saavat perustulon. Sosiaaliturvan varassa olevien osalta staattisessa vertailussa heidän asemansa paranee hieman, mutta jo nyt he saavat erilaisia tukia lähes vastaavan määrän. Perustulo on keski- ja suurituloisille huomioitava eräänlaisena verovähennyksenä. Käteen jäävät ansiot eivät työtulojen osalta merkittävästi muutu. Pienituloisten osalta perustulo negatiivisen tuloveron tavoin tukee työn tekemistä sosiaaliturvan varassa olemisen sijaan.
Nykyinen järjestelmä pakottaa sosiaaliturvan varassa olevat jouten oloon, perustulossa työnteko on aina kannattavaa. Perustulomallissamme ihmisellä on aina taloudellinen kannustin ottaa vastaan työtä.
Tähän perusasetelmaan ei Antti Hämäläisen absurdi argumentaatio tarjoa mitään uutta. On sääli, että vastikkeetonta perusturvaa vastustetaan syillä, joihin perustulo tarjoaa itse asiassa nykyjärjestelmää paljon paremman vastauksen. Suosittelen taloustieteen opintojen lisäksi tutustumista suomalaiseen sosiaaliturvaan ja sen kannustinloukkuihin. Ja jos perustulo ei ratkaisuksi kelpaa, voi kenties esittää joitain omia ratkaisuja ongelmien korjaamiseen.
13. helmikuuta 2007 kello 18.48
Anteeksi kirjoitusvirhe äskeisessä kommentissani: perustulossa nimellinen verotus siis kiristyy, ei kevene.
[Perustulossa nimellinen verotus kevenee, mutta sen jälkeen kaikki työtätekevät saavat perustulon.]
16. helmikuuta 2007 kello 8.54
Hienoa, että keskustelu jatkuu ja kaikki kunnia vihreille uusien ajatusten esittämisestä. Ville Niinistö ei ota tunteenpurkauksessaan kantaa siihen esittämääni perusasetelmaan, että rahan kuuluisi olla vastine jostakin. Ainakin minulla näyttää ekonomin koulutus menneen hukkaan, koska omien argumenttieni sijaan absurdilta tuntuu ajatus valtiosta joka lupaa jokaiselle rahaa vastikkeetta. Ehkä perustulon ymmärtämiseen vaaditaan tohtorin tutkinto ja oma tutkijankammio täynnä taloustieteellisiä malleja.
Kannustinloukkujen ja työllisyysongelmien poistamiseen on muitakin konsteja, mutta ainakaan Raimo Sailas tai ”työreformi” eivät ole saaneet suosiota. Annetaan kuitenkin perustulomallille uusi vaihtoehto, ”perustyömalli”, joka pääpiirteissään voisi olla seuraavanlainen:
Poistetaan nykyinen Kelan työttömyysturva sekä kaikki asumistuet ja erilaiset asumismuotoon ja tuloihin perustuvat tukiportaat. Opintotuki asumislisineen muutetaan korottomaksi lainaksi. Järjestetään kunnille tai valtiolle velvollisuus tarjota ”perustyötä” sopivan matalaa verollista korvausta vastaan.
Velvoite palkan saamiselle on työnteko erityisissä perustyökeskuksissa, mutta työn tekemisen voi keskeyttää milloin tahansa myös väliaikaisesti mukavamman työn tai väliaikaisten työkeikkojen vuoksi tai laiskotellakseen. Toisaalta perustyöhön on oikeus jokaisella, myös työtätekevillä, yrittäjillä, opiskelijoilla ja koululaisilla, ja työhön voi osallistua muutaman päivän varoitusajalla osa- tai kokopäiväisesti, olkoon kyse ”pikakomennuksella” väliaikaisesti vaikka puistojen siistimisestä tai ojan kaivamisesta siihen asti että uudelle perustyöläiselle löytyy jotakin muuta. Perustyöhön säännöllisesti osallistuville voidaan järjestää oma työterveyshuolto, koulutusta ja sosiaalista toimintaa ”normaaliin” työelämään osallistumisen helpottamiseksi. Riittävästi taloustieteitä lukeneet perustyön tekijät voivat ratkaista järjestelmän byrokratiaan ja esim. sairauspoissaoloihin liittyviä ongelmia. Oman mikrosimulaationi mukaan mallin suorat vuotuiset kustannukset eivät nousisi 20 miljardiin, ja lisäksi ainakin osa perustyöstä olisi ”tuottavaa työtä”.
Ns. toivottomia tapauksia varten voidaan järjestää ruoka- ja juoma-avustuksia ja asuntolapaikkoja, mutta vastikkeetonta rahan jakamista vältetään. Lisäksi progression kertautumisen välttämiseksi voidaan joko tulojen mukaan porrastetut maksut poistaa tai ottaa käyttöön tasaverotus. Eläkkeisiin ja lapsilisiin ei tarvitse tehdä muutoksia.