Archive for the ‘Estetiikka’ Category

Unelmien arkkitehti vei voiton

Tiistai, Huhtikuu 14th, 2009

Viime keväänä suunnittelimme kaveriporukalla yhteistä matkaa. Kaverini Heikki tiesi Sveitsissä olevan kylpylän, joka oli jollakin tapaa erityinen.

Menisimmekö sinne, hän ehdotti. Sopii, rakastan kylpylöitä.  

Tulimme kapiseen Valsin kylään, jota ympäröivät Alpit. Ulkoa Therme-kylpylä näytti harmaalta kivilaatikolta vuoren kyljessä. Tätä vartenko tänne tultiin?

Mutta sisältä.

pritzker_combo2.jpg
Palkitun arkkitehdin mestariteos: Therme-kylpylä Valsin kylässä Sveitsissä. Kuvat Helene Binet.

En ollut aiemmin kuullut rakennuksen suunnitelleesta sveitsiläisestä arkkitehdista, Peter Zumthorista. Mutta kun näkee erityisen hienoa arkkitehtuuria, se on samanlainen kokemus kuin suurenmoinen sinfonia tai koskettava elokuva: se läpäisee ihmisen panssarit.

Kylpylän suunnittelu ja rakentaminen kestivät kymmenen vuotta. Lopputuloksessa on jotakin erityisen rauhoittavaa ja vangitsevaa. Suuri kiviallas keskellä, pieniä altaita laidoilla. Ulkoaltaassa olimme monta tuntia. Alppi-ilma oli kylmää ja päälaki oli jäässä, mutta kuinka Alppien arkkitehtuuria ja pilvien muodostelmia voisi väsyä katselemaan? 

Ei ihme, että arkkitehti Zumthor sai nyt elämäntyöstään Pritzker-palkinnon, jota sanotaan maailman merkittävimmäksi arkkitehtuuripalkinnoksi. Sääli, että hän on suunnitellut niin vähän ja enimmäkseen Sveitsiin. Harva pääsee katsomaan hänen hienoja rakennuksiaan.

pritzker_combo1.jpg
Pieni kappeli, jonka tilasi Zumthorilta Scheidtweilerin viljelijäpariskunta. Kappeli sijaitsee Wachendorfissa, Saksassa. Kuvat Walter Mair ja Pietro Savorelli.

Arkkitehtuurin lisäksi sveitsiläisen voisi palkita myös siitä, mitä hän on arkkitehtuurillaan saanut aikaan. Peter Zumthor on rakennuksellaan pelastanut Valsin kylän. Kylä oli kuihtumassa hengiltä, kun Zumthorin kylpylä valmistui.

Nyt Vals voi hyvin ja Therme on kylpylöiden kuningas ja arkkitehtuurin ystävien mekka. Lisäksi ja ennen kaikkea se on myös paikallisten yleinen uimahalli, jossa jokainen voi käydä pikkurahalla kokemassa, millaista on todella merkittävä arkkitehtuuri.

http://www.therme-vals.ch/

Muotikeskustelu

Torstai, Huhtikuu 2nd, 2009

Eilen Radio Helsingin äänimies paljasti Sanomatalon hississä, että radion sivuilla voi käydä kuuntelemassa vanhoja lähetyksiä. Menin sinne ja löysin muiden ohjelmien joukosta myös maanantaisen keskustelumme filosofi Jukka Relanderin kanssa.
Puhuimme viikon aluksi kaksi tuntia muodista. Se on pitkä aika, vaikka aihe onkin rajaton. Relander väittää lähetyksessä, ettei ymmärrä mitään vaatteista, mutta se taisi olla puppua.
Hän esitteli asiantuntevasti muiden muassa tunikan historiaa.
Puhuimme myös esimerkiksi Dannyn nahkapuvusta ja kiharakampauksesta. Muodit muuttuvat, vuosikymmenet vierivät, mutta Dannyn nahkapuku ja kiharat pysyvät.
Kun on kerran löytänyt tyylinsä, miksi siitä pitäisikään luopua?

Paola Suhonen tarttui pulloon

Keskiviikko, Huhtikuu 1st, 2009

Siivosin pari päivää sitten keittiön kaappeja, ja sieltä löytyi ikivanha HP-kastikepullo. Olen hillonnut sitä kaapissa, sillä (nyt kulinaristit vetäkää henkeä) Hp on mainio kastike ja tämä pullo kuului erikoiserään. Sen teltta-aiheisen etiketin oli tehnyt Paola Suhonen, joka oli sitä suunnitellessaan nuori lupaus.

No, kastike oli mennyt vanhaksi vuosia sitten, joten heitin sen menemään.

Saman tien tuli tieto, että Suhonen on taas tarttunut pulloon. Päivän tyylimaailman uutinen on nimittäin ollut, että Paola Suhoselta on tilattu Coca-Cola light -limonaadin pullolle kuosi. IVANAhelsinki eli Paola Suhonen suunnitteli pullon verhoksi vaaleanpunaisen bambin. Pulloja myydään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Colat
Paola Suhosta pullon ja tölkin kyljessä.

Suhonen ei ole ensimmäinen muotisuunnittelija, jota kolayritys käyttää markkinoinnissaan. Esimerkiksi Matthew Williamsson, Manolo Blahnik ja Roberto Cavalli ovat hekin tehneet Coca Colan kanssa yhteistyötä. Suhonen on lisäksi jo toista kertaa pappia kyydissä, niin kuin sanotaan. Aiempaa Suhosen pulloerää myytiin Benelux-maissa.

Tällä kertaa Suhonen on yksi neljästä suunnittelijasta, jonka pullovaatteita nähdään täällä pohjolassa. Muoti-ihmisestä on mukavaa, että Coca Cola osaa hyödyntää markkinoinnissaan myös muodin maailmaa. Sillä onhan mukavampi työntää suuhunsa kivan näköinen pullo.

Pieni ilon aihe on sekin, että koska Suomen pääministeri on tunnetusti Cokiksen ystävä, Matti Vanhanen ostaa todennäköisesti kevään aikana kaupasta – ehkä tahtomattaan – muotia. Jospa pääministeri vaikka pääsisi Cokis Lightia kulautellessaan muodin makuun?

Ulkoista ja sisäistä

Maanantai, Maaliskuu 23rd, 2009

Sunnuntaina näin kaksi hyvin erilaista näytöstä. Ensimmäinen oli Gloria-lehden muotinäytös.

Täyttä oli. Neidit ja rouvat ja ne pari miestäkin olivat saapuneet hyvissä ajoin ja istuivat paikoillaan imien kuohuviiniä pillillä pullosta. Lipun hintaa kuului pikkolopullo.

Näytös näytti ammattimaiselta. Oli nousevat katsomot molemmin puolin catwalkia ja videoscreenit ja hyvät valot, sekä onnistuneet meikit ja hiukset.

Glorian päätoimittaja Riitta Lindegren esiintyi näytöksen alussa valtava kukkapanta päässään ja toivotti katsojat tervetulleeksi muotimatkalle. Hän huomautti, että vaikka talousmaailmassa korot ovat alhaalla, Glorian näytöksessä ne ovat korkealla. Takarivistä ei tosin nähnyt, kuinka korkeat olivat päätoimittajan omat korot.

Yleisö näytti viihtyvän.

Illalla menin kavereiden kanssa toisenlaiseen show’hun. Mikael Agricolan kirkossa oli Tuomasmessu. Muotinäytöksissä olen käynyt paljon, mutta tämä oli ensimmäinen Tuomasmessuni. Sielläkin oli täyttä ja yleisö näytti viihtyvän.

Luulin meneväni konserttiin, mutta tämä oli jotakin ihan muuta. Kyllä laulu soi ja soitto raikasi, mutta tilaisuus olikin uudenlainen jumalanpalvelus.

Ilta oli täynnä ohjelmaa. Vähän väliä jollakin oli asiaa alttarille. Esimerkiksi yksi mies kävi tunnustamassa, että ei ole tehnyt kotitöitä, ja yksi rouva, että on ollut huono äiti.

Sitten luettiin rukouksia, joita paikalla olleet kävivät kirkon takaosassa kirjoittamassa paperille (paperiin sai erikseen merkitä, jos ei halunnut, että se luetaan ääneen).

Suurta suosiota näytti saavuttavan myös rukoilu esirukoilijoiden kanssa. Kansaa virtasi kirkon etuosaan, ja moni lähti kirkon vapaaehtoisten avustamasta rukoiluhetkestä kyyneleet silmissä.

Tyyli oli tietysti erilainen kuin Glorian näytöksessä. Täällä esiinnyttiin toppakengissä, liukuesteissä, kantositeissä. Meikkiä oli toki kirkkokansallakin, ja yhdellä rouvalla valtava tekotukasta koottu poninhäntä.

Mukana oli myös monta uutuutta, kuten alkoholitonta viiniä ja gluteiinittomia öylättejä ehtoollisella.

Kun pastori julisti messun päättyneeksi, vieressä ollut nuori pariskunta vaihtoi pari sanaa ja nauroi vähän. Se ei miellyttänyt edessä istunutta rouvaa - sitä samaa joka oli käynyt alussa hurskaasti tunnustamassa syntinsä äitinä. Hän sihahti jotakin hampaidensa välistä ja loi pariskuntaan murhaavan katseen.

Kirkko näköjään voi muuttua, ihminen ei.

Kunnia sille jolle se kuuluu

Tiistai, Maaliskuu 17th, 2009

Kun palasin Pariisin muotiviikolta, luin lentokoneessa lehdestä kivan uutisen. Suomen kauneimmat kirjat oli valittu. Minun ja valokuvaaja Jaanis Kerkiksen kirja Sisäänkäyntejä oli vuoden 2008 kaunempien kirjojen joukossa.

aukeama_uusi
Sisäänkäyntejä-kirjan aukeama. Graafikko Timo Tervojan kädenjälkeä.

Asia uutisoitiin, mutta niin kuin joskus ennenkin, unohtui mainita yksi tärkeä nimi. Hän, jonka työ tässä varsinaisesti palkittiin. On graafikko Timo Tervojan ansiota, että kirjasta tuli kaunis, hieno ja luettava.

Palkintoraati sanoi Tervojan työstä näin: ”Jo kirjan komea formaatti ja kansikuva houkuttelevat. Kirjassa on kautta linjan korkeatasoiset kuvat ja hyvä painojälki. Kirjan typografia on vahva ja monet ratkaisut ennakkoluulottomia. Kirjan rakenne on poikkeuksellisen hallittu.”

Helsingin Sanomien julkaisemista kirjoista pääsi finaaliin myös Ilkka Malmbergin ja kuvaaja Hannes Heikuran teos, joka kuvaa Suomea ilmasta käsin. Sen taittoi Kuukausiliitteen AD eli Sami Rissanen.

linnun_silmin
Graafikko Sami Rissanen loi ulkoasun Hannes Heikuran ja Ilkka Malmbergin kirjalle Suomi linnun silmin.

Onnea Tervojalle. Onnea Rissaselle. Onnea kaikille niille nimettömille graafikoille, joiden tekemät kirjat ovat menneet yksin kirjoittajien ja kuvaajien nimiin.

Toki onnea myös kauneimpien kirjojen kuvaajille ja kirjoittajille.

Ja jos kauniit kirjat kiinnostavat, Suomen ja Viron Kauneimmat kirjat 2008 -näyttely on esillä Kansalliskirjastossa 20. huhtikuuta asti. Suomen kauneimpien kirjojen kokoelma kiertää myöhemmin kirjastoissa ja kirjamessuilla.

 

Ihastuminen Chanelilla

Torstai, Maaliskuu 12th, 2009

Ei sitä minkä tahansa muotinäytöksen takia juokse Pariisin halki sateessa ja tuulessa. Chanel pistää kuitenkin töppösiin vauhtia. Chanel on nähtävä ja siitä myöhästyminen on muotimaailmassa kuin myöstyisi omista häistään tai hautajaisistaan. No ehkä vähän liioittelen.

chanel2.jpg
Vahvoja mustia ja valkoisia linjoja Chanelilta ensi syksyksi. Kaikki kuvat Leena Aro.

Päivä alkoi joka tapauksessa näin: hotellissa ei toiminut nettiyhteys. Tässä työssä se on välttämätöntä, kun pitää lähettää juttuja kotitoimitukseen. Mutta Pariisi on Pariisi, ja juuri tänään yhteydet cybertodellisuuteen oli katkaistu.
Monsiuer, viisi minuuttia, sitten toimii taas.
Ja toimi. Asun pienessä edullisessa hotellissa, mutta isäntäperhe on mukava ja luotettava.

Aikataulu oli jo poskellaan, joten oli laitettava juoksuksi.
Onneksi metro tuli nopeasti. Epäonneksi meidät heitettiin sieltä ulos kesken matkan. Pommiuhka tai terroristiuhka tai jotakin, mutta kun tiedote annettiin vain ranskaksi, ei voinut tietää.
Oli vaihdettava taksiin. Se ei päässyt perille ruuhkan takia.
Oli pantava taas juoksuksi. Sateenvarjo meni rikki.

Mutta tämä oli vielä pientä. Suomalaiskollega oli kuulemma ollut jäädä Grand Palaisin rautaoven väliin taistellessaan paikasta näytöksessä. Urhea muotisoturi vei taisteluvoiton ja pääsi paikalleen.

Kun pääsin katsomoon, valuin hikeä. Eikä Chanel ole se näytös, jossa haluaa esiintyä rillit huurussa ja otsa hiessä. Sillä olisittepa nähneet missä seurassa olin. Lähes kaikilla oli tietysti Chanelia, se on täällä tapana. Herroilla oli suitut tukat ja yhdellä rouvalla jopa korkea kettuhattu päässään.

Claudia Schifferillä, joka näyttää olevan jo katsomon vakiokalustoa, oli kaunis vaalea paitapusero, Chanel-neulehame ja täydellinen kiiltävä keskijakaus.
Milla Jovovichillä oli hauska tiaramainen panta.
Ja oli paikalla muitakin julkkiksia, mutta vasta juuri ennen näytöstä saapunut Kate Moss pisti kuvaajiin todella vauhtia.

En ole koskaan nähnyt sellaista hullunmyllyä. Henkivartijat ja turvamiehet eivät meinanneet saada kuvaajia aisoihin mitenkään. Lavakin meni rikki.
Kate Moss vain hymyili baananinuttura päässään. Miten ihmeessä hän voi säilyä tervejärkisenä maailmassa, joka kohtelee häntä näin järjettömällä tavalla?

Mossista pitää vielä sanoa, että ilman kuvankäsittelyä hän on aika ryppyinen. Rypyt ovat charmikkaita, joten miksi niitä ei siis voisi hieman näyttää mainoskampanjoiden kuvissakin?
Myös Mossin tukka pisti silmään: se oli yllättävän huonosti värjätty. Ehkä tarkoituksella? Päältä väri oli pissankeltainen, alta tumma. Yllä miss Mossilla oli Chanelia, pyjamahousut ja smokkitakki. Oikein tyylikäs yhdistelmä tietysti. Kainalossa hänellä oli poikaystävä, jolla oli likainen tukka mutta hyvä tyyli.

Vielä juuri ennen näytöksen alkua paikalle ryntäsi lyhyt mutta leveä englantilaislaulaja Beth Ditto. Hän laulaa rokkia Gossip-nimisessä bändissä ja esiintyy kuulemma alasti uuden Love-lehden kannessa. Ditto piti huolen, että kaikki huomasivat, kuinka hyviä ystäviä he ovat Kate Mossin kanssa. Kun järjestysmiehet komensivat hänet paikalleen, että show pääsisi alkamaan, Ditto kommentoi:
”Aivan kuin koulussa.”
Englantilainen kohulaulaja Lily Allenkin oli paikalla, mutta piileskeli ilmeisesti jossain, kun häntä ei näkynyt.

chanel1.jpg
Iltapukujen kuningattaria. Karl Lagerfeldin taidonnäytteitä.

Ja nyt viimein itse vaatteisiin. Alku oli musta. Komea. Kapea. Mustiin vaatteisiin oli yhdistetty valkoisia irroitettavia kauluksia ja hihansuita. Koko näytöksen avaus oli tyylikäs kuin taivas, jossa Coco Chanel päättää mitä enkeleillä on yllään.

Väliin mahtui vaaleanpunaisia neuleita, joiden pussihihat ja rusetit tuntuivat ryöpsähtelevän joka suuntaan sekä jadenvihreä osuus. Heikoimmat hetket olivat mustat kiiltävät ryppypintaiset toppatakit, sekä kauheat suurin palloin koristellut trikoot.
Miesten vaatteet eivät toimineet, ja miesmallit näyttivät Chaneleissaan taas kerran siltä, että ne yllä on jotenkin vaikea olla.

Näytöksen kengät olivat hauskoja, tasakattoiset hatut vielä hauskempia. Mallit kantoivat läpinäkyviä kovia muovilaukkuja, joiden sisällä oli Chanelin nahkalaukkuja. Vitsikästä!

Lopussa alkoi vielä uusi nousu. Oli lyhyitä tyylikkäitä cocktail-mekkoja ja pieniin jakkuihin yhdistettyjä pitkiä alaspäin leveneviä tyllihameita. Hieno metallinhohtoinen jakkupuku ja upeita kauluksia, joissa Karl Lagerfeldt oli parhaimmillaan.
Näytös päättyi iltapukuun, joka oli Karen Elsonin yllä. Se peitti kaiken, mutta oli niin seksikäs, että piti ottaa kaiteesta tukea.
Chanel tuntuu paranevan vanhetessaan kuin se kuuluisa viini. Tai ehkä olen tullut siihen ikään. Niin tai näin, taidan olla ihan ihastunut.

Pariisin yötaivaan alla

Torstai, Maaliskuu 12th, 2009

Pariisin muotiviikot yhdistävät ihmisiä. En minäkään muuten olisi tavannut suomalaista vaateagenttia, joka on ennen opettanut aerobikkiä.

Meillä on yhteisiä tuttuja, ja tänä iltana täällä Pariisissa tiemme kohtasivat. Vaateagentti oli tulossa erään vaatemerkin tilaisuudesta, minä teekaupasta. Satuimme samaan seurueeseen Cafe Costesissa. Joillekin täällä pyörivän muotipossen jäsenille se on ilmeisesti toinen koti, mutta minä olin Costesissa ensi kertaa.
Ymmärrän nyt, miksi muoti-ihmiset viihtyvät siellä. Tarjoilijat näyttävät malleilta, ja sisustus on tumma, uhkea ja samettinen.
Kaipa sisustakin voi kuvailla niin kuin viiniä.

Sitten alkoi huikoa. Siirryimme italialaiseen ravintolaan, jonka omistaa entinen suomalaismalli. Hän on kotoisin Parikkalasta, ja luonut tänne Pariisiin kohtuullisen kokoisen ravintolaimperiumin.
Alkuruuaksi otimme ohueksi leikattua vasikkaa tonnikalakastikkeen kanssa. Se oli herkkua se. Pääruokapasta oli yhdentekevä, mutta jälkiruuaksi tarjoiltiin ihanaa löysää tiramisuta, josta löytyi tuoreita mansikoita.

Illallisen aikana vaateagentti kertoi, ettei kukaan tiedä mitä haluaa vaatekaupassa paremmin kuin suomalainen nainen. Hän kuulemma tietää jo kauppaan tullessaan mitä etsii. Muuta hän ei suostu edes kokeilemaan. Miksi pitäisi?
Agentti kertoi myös, ettei suomalaiselle naiselle kelpaa minkään huippusuunnittelijan luomus sellaisenaan. Suomalaisen naisen mielestä aina löytyy korjattavaa: hihojen pitäisi olla lyhyemmät tai pidemmät, hameen helmakin on yleensä juuri väärän pituinen.

En ollut aiemmin kuullutkaan, miten hyvin suomalaiset naiset tietävät, mikä heille sopii.
Jos näin tosiaan on, voi sanoa, että Pariisi opetti.

Päivällinen oli ihana jo siitä syystä, että sain kunnian istua samassa pöydässä neljän upean suomalaisen daamin kanssa. Sen jälkeen nappasin lähimmästä pyöräparkista (joita Pariisissa on melkein joka kulmassa) vuokrapyörän. Ajelin kapeita kujia pitkin kotia kohti.
Jossain vaiheessa huomasin, mikä matkaani valaisi. Pariisin taivaan yllä on tänä yönä täysikuu.

Aplodit Lanvinille!

Maanantai, Maaliskuu 9th, 2009

Ei sitä voi tietää, mutta ennustaa voi: Lanvin taitaa olla tämän Pariisin muotiviikon voittajia. Muotitalo esitteli lauantai-iltana malliston, jossa oli kaikki kohdallaan. Jokaista saumaa ja paljettia myöten.
Lanvin on viime vuosien kiinnostavimpia muotitaloja. Siksi suuren teollisuushallin katsomossa Pariisin laitakaupungilla istui koko maailman muotikerma. Ja Alber Elbazin suunnittelema mallisto sai kerman tutisemaan ja värähtelemään niin, että vähänkin pidemmän näytöksen aikana kermasta olisi tullut voita.

lanvin1.jpg
Kuin Hollywood-tähtien vanhan ajan glamouria, mutta kuitenkin nykymuotia. Lanvinin syksy 2009. Kuvat Leena Aro.

Muotimaailman titaanit istuivat tietenkin eturivissä. American Voguen Anna Wintour ja hänen pahin kilpailijansa Ranskan Voguen Carine Roitfeld oli laitettu istumaan vastapäätä. Roitfeld oli pukeutunut valkoiseen takkiin, jossa oli olkapäillä tupsuja. Kauempaa ne näyttivät jäniksen käpälöiltä, mutta lähempää kävi ilmi, että minkkiähän ne toki olivat. Roitfeldin valkoinen takki loisti pimeässä, Wintouria ei sen sijaan meinannut erottaa rivistä. Erä Roitfeldille!
(lisää…)

Erittäin hyvä uutinen Hangosta!

Torstai, Helmikuu 26th, 2009

Viime juhannuksena purjehdimme kaveriporukalla Hankoon. Kaupungilla on kauniin maine, onhan Suomen Saint-Tropezissa hieno vanhojen huviloiden alue.

Kirjoitin kesällä blogissani, että jos eksyy pois huvila-alueelta, tulee vastaan keskusta, joka on rumimpia, mitä olen aikoihin nähnyt. Nostin esimerkiksi hotelli Regatan.

Regatta pääkuva
Kauhulinna. Kuvat Sami Sykkö / HS.

(lisää…)

Tutise Ikea, H&M alkaa sisustaa

Maanantai, Helmikuu 23rd, 2009

Viime viikon lopussa sisustusmyymälät saivat kovan kilpailijan. H&M avasi nettikaupan, jossa vaatejätti kauppaa sisustustavaraa.

Jo pitkään on puhuttu, että muoti ja sisustus lähenevät toisiaan, siis sisustus muotia. Armani myy sisustusta, Zara myy sisustusta. Nyt H&M:n myötä tilanne alkaa ilmeisesti olla se, että muoti ja sisustus ovat yhtä. Koskahan Ikea alkaa myydä muotia?

hm_tuoli_ja_sanky.jpg
H&M tuli ulos vaatekaapista ja valtaa nyt myös kodin sisustuksen. Kuvat Pia Ulin / H&M.

H&M:n verkkopuodissa kaupataan tyynyjä, pyyhkeitä, lakanoita, liinoja. Eikä näytä yhtään hullummalta. Katsokaa itse.