Aloitin tämän blogin tasan kaksi vuotta sitten Pariisin muotiviikolta. Nyt lopetan sen, ainakin väliaikaisesti, Pariisin muotiviikolle.
Tällä kertaa täällä on kylmä! Hrrrr. Aurinko on kyllä paistanut kirkkaalta taivaalta, mutta silti Pariisi on ollut kuin jääkaappi. Tai oikeastaan pakastin. Läheisellä bulevardilla lätäkötkin ovat umpijäässä.
Muotiväki on tietysti ollut täysin pulassa. Stiletoissa on tavallistakin vaikeampi kävellä, kun nyt ei auta pelkkä normaali tasapainoilu, vaan on myös pysyttävä pystyssä jatkuvasta jäätymisen aiheuttamasta tärinästä huolimatta. Ja miten näytöksiin voi muka saapua tyylikkäänä, kun päässä pitää olla pipo ja kaulalla suuri hursti. Kampaukset ovat olleet koko viikon piloilla ja tyyli tiessään. Turkikset on kaivettu kaapeista ja turkiskauluksia on ollut erityisen paljon miehillä.
Parasta olisi tietysti tulla näytöksiin makuupussiin kääriytyneenä, mutta olisiko se nyt sitten tyylikästä?
Vähän riippuu. Viime vuonnahan A.F. Vandevorst esitteli Pariisin näytöksessään takkeja, jotka näyttivät makuupusseilta.
Muotimaailmassa ei toki olla täysin kädettömiä, mitä tulee pukeutumiseen. Tavallaanhan pukeutuminen on jopa muoti-ihmisten leipälaji. Alan ammattilehti olikin käynyt kysymässä muotiviikon näytösvierailta, kuinka he tarkenevat nyt Pariisissa.
Catherine Deneuve paljasti kiertohaastattelussa käyttävänsä japanilaisen Uniqlon alusvaatteita. Arvatenkin pitkälahkeisia. YSL:n entinen muusa Loulou de la Falaise taas sanoi suoraan, että pitää lämpökerrastoa. Kylie Minogue sen sijaan ei ollut tajunnut laittaa alle mitään lämmintä. Sen toki ymmärtää, kun hyvin lyhyet, suorastaan olemattomat lahkeet ovat hänen tavaramerkkinsä.
Vasemmalla poiminta Givenchyn, oikealla Sonia Rykielin näytöksestä. Kuvat: Pierre Verdy / AFP ja Rindoff-Borde / Lehtikuva.
Olen nauttinut suunnattomasti tästä näytösviikosta. Sonia Rykielin näytös oli iloinen ja energinen. Ihania neuleita ja naisellisia mekkoja! Kenzossa lavan ylle oli rakennettu korsista irokeesimainen katos. Se oli hieno, mallisto ei niinkään. Givenchy taas oli aivan upea, samoin Chanel, suorastaan satumainen, mutta niistä ja niissä paljastuneista yllätyksistä kerron lisää toukokuun Gloriassa.
YSL on ollut yksi suosikeistani, mutta näytöskuvien perusteella mallisto oli tällä kertaa kummallista nunnamuotia. Ei Kate Mossiakaan enää varmaan harmita, ettei hän nähnyt näytöstä. Mossin piti kuulemma tulla katsomaan YSL, mutta hän ei ilmestynyt paikalle. Huhujen mukaan Moss myöhästyi junasta.
Huomenna yritän itse ehtiä Jasmin Santasen näytökseen, ja näytösviikko päättyy iltapäivällä Louis Vuittoniin. Sinne pitää taas muistaa mennä poikkeuksellisen ajoissa, sillä Louis Vuitton on Pariisin ainoa näytös, joka alkaa minuutilleen ilmoitettuna ajankohtana.
Kun aloitin syksyllä Glorian päätoimittajana, lupasin, että jatkan tätä blogia. Niin jatkoinkin − pari viikkoa. Sitten söin sanani, sillä kävi niin, että uusi työ vei mennessään eikä aika riittänyt enää blogille. Nyt ajattelen, että on parempi panna tämä homma hyllylle, ja hoitaa se toinen kunnialla. Sitten jonakin kauniina päivänä palaan blogistiksi. Sillä niin hauskaa ja palkitsevaa tämä on ollut.
Arvaatteko miksi? No teidän takianne. Blogin kirjoittaminen on ollut toimittajalle poikkeuksellisen suora ja välitön yhteys teihin lukijoihin.
Haluan kiittää teitä siitä, että olette kiittäneet, haukkuneet, kannustaneet, oikoneet, vaatineet ja antaneet. Tämä on ollut melkein kuin ihmissuhde, ja nyt minulle taitaa tulla sitä ikävä.
Kiitos teille jokaiselle, koko tästä sydämestä.
Hyvästi, vaan ei jäähyvästi!
10. maaliskuuta 2010 kello 2.42
Kiitos itsellesi! Olen tainnut lukea kaikki postauksesi, ja blogia tulee epäilemättä ikävä. C’est la vie.
Työn iloa ja lämpimien kevätpäivien odotusta!
11. maaliskuuta 2010 kello 9.43
Olenkin ihmetellyt, oletko jäänyt jonkinlaiselle ilmoittamattomalle jäähylle, kun vuodenvaihteen jälkeen ei ole näkynyt ensimmäistäkään postausta. Se ei olisi ollut kovin tyylikästä – tämä on paljon reilumpi tapa hoitaa asiat.
Monet kiitokset, sinun juttujasi on ollut ilo lukea. Onnea ja menestystä. Me kommentoijat emme häviä minnekään, meidät saat takaisin varmasti.
11. maaliskuuta 2010 kello 12.36
Itsekin luin lähes jokaisen blogi-kirjoituksen, jonka Sami kirjoitti. Olen ollut iloinen, että myös miehet kiinnostuvat tyylistä ja estetiikasta, mutta se olisikin ollut liian täydellistä ollakseen totta ja tapahtui se miksi lopetin Sami Sykön seuraamisen: hän puolusti ja promotoi turkistarhausta, josta jo pian viimeisimmätkin jääräpäät ovat valmiita luopumaan.
Samasta syystä en myöskään aio koskaan enää ostaa Gloria-lehteä. Ainakaan ennen kuin päätoimittajan mieli muuttuu. Kirsti Paakkanenkin myönsi viikko sitten turkisvirheensä. Ehkä jonain päivänä myös Sami?
11. maaliskuuta 2010 kello 17.21
Kiitos Sami hienoista jutuistasi ja menestystä jatkossakin!
11. maaliskuuta 2010 kello 20.03
Voi kiitos Sami sinulle erittäin tasokkaasta ja mielenkiintoisesta blogista!
Ehkä voisit jossain vaiheessa jatkaa blogia Glorian nettisivuilla?
Niiden uudistamista kaipaisin muutenkin.
Aurinkoista keväänjatkoa!
13. maaliskuuta 2010 kello 8.54
Kiitos Sami ihanista lukuhetkistä, toivottavasti tosiaan jatkat Glorian nimissä bloggailua?
Aurinkoa:)
13. maaliskuuta 2010 kello 14.51
Kiitos tästä ajasta ja mielenkiintoisen erilaisesta blogistasi! Harmi että täm äpäättyy kun ns. ammattilaisen pitämiä blogeja ei meillä Suomessa monia ole. Mutta ymmärtäähän tuon ettei joka suuntaan kannata repeytyä vaan hoitaa mieluummin yhden asian kunnolla.
Ja täältäkin suunnasta toivomus Glorian suuntaan, että lehden nettisivut uudistettaisiin, sisältöä saisi olla hurjan paljon enemmän! Miksi suomalaisten muotilehtien nettisivut on ikäänkuin vain pieni tiiseri lehdestä, kun niistä voisi rakentaa aivan oman kokonaisuutensa joka olisi päivittäin elävä ja vuorovaikutuksellinen lisä lehden kylkeen?!
14. maaliskuuta 2010 kello 14.51
Kiitos Sami! <3
14. maaliskuuta 2010 kello 19.19
jes, lopetit. eipähän tarvitse katsoa enään diivailuasi, varsinkaan finnairin suhteen.
15. maaliskuuta 2010 kello 0.46
Kiitos Sami tästä mielenkiintoisesta blogista! Olen nyt sinun takiasi Glorian tilaaja eikä ensimmäinen sinun käsistäsi lähtenyt numero ollut lainkaan pettymys. Hyvä että elämä jatkuu Gloriassa vaikka blogi päättyy.
Kuten edellinen kirjoittaja jo totesi, Gloria kyllä kaipaa saneerausta ja uusia raikkaita ideoita. Eikä vähiten tietoa kaiken maailman kyldyyristä. Uskon että Gloriasta tulee entistä laaja-alaisempi ja toivotan rohkeutta haasteellisessa hommassasi päätoimittajana! Tämän blogisi takia tilasin Glorian pitkästä aikaa.
17. maaliskuuta 2010 kello 21.25
R.I.P.
24. maaliskuuta 2010 kello 22.03
No sehän oli arvattavissa että päätoimittajan työ vie mennessään. Kiitos kuitenkin tästä nyt päätyvästä blogista, tämä oli oman aikakautensa tärkeä havaintopiste, vaikkakin suhteellisen lyhytaikainen sellainen. Täällähän välillä kinasteltiiin kaikenlaisista asioista, paljon muustakin kuin muodista.
Ostin tänään uusimman Glorian Kiviniemen haastattelun houkuttamana. Hänhän on tyylikäs nainen kuten kuvista näkyy ja onhan se sääli jos nainen ei vielä tänäkään päivänä saa päteä asiatiedoillaan vaan pitäisi pelleillä tuolla turuilla ja toreilla suosioita kalastelemassa. Kiviniemi oli tosi ajankohtainen valinta Gloriaan juuri nyt ja jos pystyt pitämään yhtä skarpin linjan jatkossakin niin hyvä tulee. Oli myös hienot muotikuvat ja muutakin kiinnostavaa asiaa ja Roosin kodin kuvat sen Jaanis Kerkiksen ottamat todella kauniit.
Tilasin Gloriaa joskus 90-luvun alkuaikoina kun tässä maassa oli ehkä kaksi muotilehteä jos niinkään montaa mutta lopetin sittemmin. Nyt kun lehti syntyy uudella otteella niin ainakin alan seuraamaan miten kehitys jatkuu.
Kun tämä blogi nyt loppuu niin mikäs estää laittamasta uudenlaista blogia Glorian sivuille?
8. toukokuuta 2010 kello 6.42
Muoti kiinnostaa, mutta ei turkismyönteinen lähestymistapa. Ne on hieman vanhanaikaisia. Onneksi on valinnanvaraa ja näin internetin aikana voi lueskella ulkomaalaisiakin lehtiä ja sivustoja. Kiitoksia kuitenkin aikaisemmista kirjoituksista.. =)