Pari sanaa musiikkitalosta

Sami Sykkö | Julkaistu 21. 8. 2008 12:58

Olin viime viikolla tilaisuudessa, jossa julkistettiin Helsinkiin valmistuvan musiikkitalon ilme. Talon tunnus koostuu 151 erivärisestä pisteestä, jotka on sommiteltu ympyrään, kuin auditorion katsomo. Keskellä on mustista pisteistä muodostuva M-kirjain.

Ilmeen on suunnitellut graafikko Pekka Piipon johdolla Hahmo-niminen suunnittelutoimisto. Musiikkitalon johto toivoo, että talo yhdistäisi kaikenlaista kansaa. Ilmeen tulisi kertoa juuri siitä ja tietysti Musiikkitalosta. Mutta kun olen esitellyt tunnusta tutuille - graafikoille ja maallikoille - palaute ei ole ollut pelkästään positiivista.

musiikkitalo_logo.jpg
Helsingin Musiikkitalon tunnuksessa on paljon väriä.

Tunnusta pidetään sinänsä taitavasti tehtynä ammattilaisten työnä, mutta kaikki siinä ei taida olla aivan kohdallaan. Yhdelle pilkkutunnuksesta tuli mieleen sirkus tai lastenteatteri, toiselle monimediafirma, kolmannelle kulttuurisidonnainen toimikunta.

 

Tunnus on reipas ja iloinen, mutta jokin siinä ei viesti pysyvyyttä, vaikka Musiikkitalosta taatusti kaavaillaan pitkäikäistä kulttuurikeidasta.

Vielä pari sanaa itse talosta. Jonakin päivänä se kohoaa yhdelle Helsingin komeimmista paikoista. Vaikka olisi toivonut, että 15 vuotta kestäneen hankkeen aikana olisi pystytty suunnittelemaan suurenmoinen rakennus, pienoismallista päätellen se on yhtä hieno kuin nykyisin rakennettavat koulut tai lastentarhat. Vain suurempi.

musiikkitalo_julkisivu.jpg
Musiikkitalo rakennetaan yhdelle Helsingin parhaista paikoista.

Se on ihan hyvä saavutus, sillä koulujen ja lastentarhojen arkkitehtuuri on Suomessa todella hienoa. Mutta ei se riitä. Kun tuttu ruotsalainen arkkitehtuurikriitikko kävi kylässä, hän sanoi, että musiikkitalo näyttää laatikolta.

Laatikolta.

Ainakaan enää ei pidä mennä tinkimään materiaaleista, niin kuin on ollut puhetta. Ettei käy niin kuin Kansallisoopperan kanssa. Siinä se nyt seisoo ja näyttää – tuttua muotoilijaa siteeratakseni – suurelta meijeriltä.

24 vastausta artikkeliin “Pari sanaa musiikkitalosta”

  1. Lauri Gröhn kirjoittaa:

    Minusta talo ei lainkaan näytä laatikolta. Siinä on ulokkeita ja kaikenlaista. Hesarin Kiasman viereen tunkenut toimitalo sensijan on ja näyttää laatikolta.

    Logo. Kaikki logot näyttävä pieninä surkeilta.

  2. minimi kirjoittaa:

    Kiva, että olet palannut blogi-todellisuuteen, Sami.
    Minusta musiikkitalon tunnus voisi olla metro-pysäkin opaste. Olisiko talolle voinut antaa yksilöllisen nimen kuten Kiasma kikkailevien logoyritelmien sijaan?

  3. Tino kirjoittaa:

    Hyvä Sami!

    Loistava kolumni. Hauskaa lukea mielipiteitäsi.

    -T

  4. Kristiina kirjoittaa:

    Täytyy sanoa, ettei tuo musiikkitalon ulkomuoto hirveästi miellytä. Jotenkin kolkko vaikutelma. Tietysti materiaaleilla on paljon vaikutusta, eikä lopputulosta voi ennustaa kuvien pohjalta, mutta olisin silti kaivannut enemmän väriä ja lämpöä sisustukseen.
    Toinen asia on musiikkitalon nettisivujen intron musiikki. Minun korviini se kuulostaa kamalalta, jopa tuskalliselta. Luulisi, että asiaan olisi voitu panostaa vähän enemmän, kyseessä on kuitenkin MUSIIKKItalo

  5. gmph kirjoittaa:

    Minusta talossa on liian vähän kahvioita. Yleensä tuollaisissa rakennuksissa näyttäisi olevan paljon hukkatilaa, tiloja, joita ei kukaan käytä tai niissä ei oleskella kuten Kiasmassakin. Nuo talot pitäisi suunnitella käyttöä varten. Kritisoisin myös sitä, että talon ulkopuolelle ei istutettu jalopuita kasvamaan. Kunnollinen puisto, jossa voisi myös oleskella ja kävellä. Nuo tyhjät isot asfaltti-kivipihatkin voitaisiin kyseenalaistaa. Miksei rakenneta tiiviimmin? Finlandiatalokin on ollut vuosikymmeniä jotenkin sivussa kaupungista. Talothan rakennetaan ihmisiä varten eikä kummallisiksi monoliiteiksi yksinään nököttämään.

  6. gmph kirjoittaa:

    Olisin vielä esittänyt kysymyksen, miksei musiikkitaloa olisi voinut suunnitella siten, että siellä voitaisiin järjestää myös rock-konsertteja? Mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle.

  7. siirappi kirjoittaa:

    Logo näyttää minusta silmälääkärin näkötestiltä.
    Tällä logolla tutkitaan silmien karsastusta ja taittovikoja.

    vähän levoton

  8. Hanna kirjoittaa:

    Moi Sami, nice to have you back!
    Musiikkitalon logo olisi minusta yksinkertaisempi, tyylikkäämpi ja nokkelampi – oman oivalluksen tarjoava ilman tuota M-kirjainta siellä keskellä.

  9. Tukisukka kirjoittaa:

    Hei Sami, kiva kun olet taas palannut bloggailemaan!

    Kun katson Musiikkitalon logoa päässäni alkaa soida Pelle Hermannin tunnari. Värit ovat kyllä kauniit ja harmoniassa keskenään, mutta muuten suunnittelu on jäänyt ”vaiheeseen”.

    Entä sitten itse musiikkitalo? Se näyttää olevan sukua kehä kolmosen varrella oleville tylsille toimistopömpeleille.

  10. Lauri Gröhn kirjoittaa:

    Kristiina:
    ”Toinen asia on musiikkitalon nettisivujen intron musiikki. Minun korviini se kuulostaa kamalalta, jopa tuskalliselta. Luulisi, että asiaan olisi voitu panostaa vähän enemmän, kyseessä on kuitenkin MUSIIKKItalo ”

    Samaa mieltä. Introssa on käytetty jonkinlaista viemäriputkikaikua. Nämä tietokoneen viidessä sekunnissa generoimat biisitkin ovat inhimillisempiä:

    http://www.synestesia.fi/music.html

  11. jupa kirjoittaa:

    Sami Sykön huomautukset talon ulkomuodosta sopivat aika moneen nykylaatikkoon, onko se niin kauheaa?
    Samin suunnitelmissa parempi olisi kai ollut sitten vaikka banaanin muotoinen, ja se logo sitten?
    Sehän on todella hieno, hienompi kuin metron kyltti, tyylillä ja rahalla suunnitelutoimiston kahvihuoneessa tauon aikana luultavasti ihan läpällä keksitty, juuri niinkuin pitää, hämmentämään maailmaa.

  12. elisa kirjoittaa:

    Niin, nythän musiikkitalosta tulee Finlandia-talon ja Oopperatalon ohella jo kolmas klassiselle musiikille pystytetty pyhättö Töölönlahdelle. Se on aivan liikaa, kun ottaa huomioon, kuinka tuettu (lue=ei yleisölle populaarein) musiikki on kyseessä. Tässä näkyy, kuinka klassista musiikkia nostetaan jalustalle muihin musiikinlajeihin verrattuna.
    Mutta eipä ole jalusta sen kummoisempi kuin esimerkiksi Ruoholahden toimistotalot.
    Taas yksi yleisölle ilman rahaa suljettu tila keskustaan. Erittäin huono asia.
    Kun suurin osa kaupunkilaisista ei koskaaan edes mene taloon sisälle, olisi kiva, ettei se olisi noin ruma.
    Jos päättäjämme olisivat nuorempia…

  13. Jaakko kirjoittaa:

    Musiikitalosta puuttuu rohkeus. Oopperatalosta tuli täys floppi. Suomalaiset eivät uskalla suunnitella kulttuurilaitoksia rohkeasti kuten useissa Euroopan maissa tehdään, halutaan tuttua ja turvallista.
    Moni kauhistui Kiasmasta koska se ei muistuta latoa. Nyt se on Töölönlahden helmi.
    Hieno arkkitehtuuri loisi kaupunkikuvaa ja toisi lisää turisteja. Esim. Bilbaon Geggenheim-museo, joka on jo maksanut itsensä takaisin turismin kasvun kautta.

  14. Neiti Seinäjoelta kirjoittaa:

    Oopperataloa voi haukkua vaikka meijeriksi, mutta oikeasti se toimii upeasti. Katsomosta, varsinkin ensimmäiseltä parvelta, on hätkähdyttävän hienoa seurata sekä oopperaa että balettia.
    Jos musiikkitalo toimii yhtä hienosti, talo on paikkansa ansainnut. Sitä paitsi on täysin itsestään selvää, että selkeä, yksinkertainen ja laadukas arkkitehtuuri on aina kestävämpää kuin muotioikkujen muovaamat hörhelöt.

  15. Hemppa kirjoittaa:

    No sen verran vaan tuosta logosta, että värisokealle (lievästikin) moinen on kamala. Ja siltähän värinäkötestiltähän tuo näyttää. Eli siis silmälääkäriklinikan tunnus.

  16. Lauri Gröhn kirjoittaa:

    Jaakko:

    ”Moni kauhistui Kiasmasta koska se ei muistuta latoa. Nyt se on Töölönlahden helmi.”

    Kiasma ei ole edes lato, vaan suttuinen teollisuushalli. Sekö on sitä ”rohkeutta”.
    Eikä Kiasma toimi edes sisältä.

  17. male kirjoittaa:

    Luulen, että musiikkitalon logo olisi ollut hienompia, jos M-kirjainta ei olisi välttämättä myös laitettu pisteillä, vaan ihan normaalilla kirjoituksella. Ja mitä talon ulkomuotoon tulee, niin se on mielestäni valitettavan tylsä. Ei tuosta paljoa puhuttavaa jää.

  18. Aurora Borealis kirjoittaa:

    Tuetuista rakennuksista tuli mieleen jonkun viisaan lausahdus Oopperatalon synnytyksen ajoilta: ”Lennättäkää oopperasta kiinnostuneet Lontooseen, Milanoon tai Nykkiin, niin säästyy selvää rahaa ja kaikki ovat onnellisia. Lisäksi saavat kuunnella suuria nimiä, joita ikiharvoin saadaan Suomeen.”

    Saattaisi tuollainen lentelevä klassisen musiikin kuuntelu tosin houkutella sankoin joukoin uusiakin ystäviä klassiselle puolelle, tyyliin ”Aateltiin mennä ukon ja lasten kanssa Metropolitaniin Karita Mattilaa kuuntelemaan…” Olisiko ollenkaan huono juttu?

    Kun nyt kuitenkin näitä ökyrakennuksia on pian Töölönlahden rannat täynnä, niin parhaan vastineen verorahoilleen saa käyttämällä niitä. Oikeastihan pääsylippu vastaa vain murto-osaa kustannuksista, joilla elämykset kotomaassa tarjotaan, kun lasketaan mukaan sekä rakennuksten että henkilökuntien kustannukset.

  19. milla kirjoittaa:

    Mielestäni musiikkitalo sopii meijerin lähelle, maitoa saa sitten väliajalla, laatikkoja stadin oomme kaikki.

  20. ernest kirjoittaa:

    Kaikista hirvein on kuitenkin eduskuntatalo, siinä teille laatikko missä on pari sataa kappaletta palikoita ripoteltu sisälle.

  21. teemu kirjoittaa:

    Musiikkitalon logo näyttää aivan metrotunnelin tunnukselta, joka on tehty värisokeustestiä varten. Musiikkitalo on taas kuin laatikko, jonne on tehty auditorio paikallista kyläorkesteria varten. Kiasma puolestaan on Helsingin mielenkiintoisin rakennus eikä vieläkään näytä saavan vertaistaan.

  22. mimmi kirjoittaa:

    Jos musiikkitalo näyttääkin laatikolta, niin ainakin sijoituspaikka on onnistunut, vieressä kun on sanomatalo, vastapäätä eduskuntatalo ja sitten sokerina pohjalla, kiasma.
    Noitten rakennusten vieressähän tämä pytinki tullee lähinnä komistamaan maisemaa…

  23. jesse james kirjoittaa:

    logon idea on hyva mutta tunnelma on tosiaan kuin optinen harha tai varisokeustesti. varipaletti tuo mieleen lastentarhan tai lasten musiikkioppilaitoksen.

    musiikkitalon arkkitehtuuriin vaikea ottaa kantaa noin pienesta kuvasta, laatikoltahan se nayttaa. En usko etta frank gehryyn talla kertaa olisi ollut varaa, mutta maailmalta (ja miksei suomestakin) loytyy useita toimistoja jotka piirtavat mielenkiintoisempia, orgaanisia muotoja. Musiikki on aaltoliiketta ja se voisi hyvin heijastua talon arkkitehtuurissa.

    eiko molemmat, seka logon etta arkkitehtuurin voisi kilpailuttaa jotenkin paremmin? lopputuloksia (ainakin taloa) ihmetellaan kuitenkin seuraavat 100 vuotta. uskon etta parempia vaihtoehtoja loytyisi.

  24. MrTapi kirjoittaa:

    Olisi tosi mukavaa jos Suomalaiset bloggaajat ottaisivat huomioon myös sen, että meitä ulkomasalaisia tulee myös täältä tietoa hakemaan. Kun kirjoitatte että jotain nousee yhdelle Helsingin parehaista paikoista, olisi hyvä, jos sanoisitte myös mikä se paikka on.

    Juuri sitä tietoa olen hakemassa, mutta nyt olen jo kolmannella sivustolla, jossa pidetään ihan itsestään selvänä että ‘kaikki’ sen jo tietävät. Takaisin googeliin =o(

Kommentoi