Onnistuneita esimerkkejä H&M:n ja
Marimekon yhteistyöstä. Kuvat H&M.
H&M on viime vuosina tehnyt mestarillisia markkinointitempauksia. Se on saanut maailman huippusuunnittelijat muodin keisari Karl Lagerfeldiä myöten tekemään kanssaan yhteistyötä.
Nyt valtava markkinointikoneisto on valjastettu myymään Marimekkoa, tai oikeastaan H&M:n tulkintaa Marimekosta. Yhteistyötä kutsutaan kunnianosoitukseksi Marimekolle. Hyvä idea! Maailmanlaajuinen näkyvyys Marimekolle. Uusia ystäviä suomalaismerkille! Ilmaista mainosta!
H&M:n asiakkaatkin tunnetusti pitävät väreistä ja kuvioista.
H&M:n ajatuksena oli valita Marimekon suunnattomista arkistoista kankaita, joita Marimekon omassa vaatemallistossa ei juuri nyt käytetä. Kankaiden tuli myös toimia yhdessä, ja luoda vaikutelma värikkäästä printtiräjähdyksestä.
Sitten suunnittelijat H&M:llä värittivät kankaat uudelleen. Siinä mentiin pieleen, minun mielestäni.
Ei hyvältä näytä.
Marimekko on valtavan vahva väreissä. Marimekon kankaat eivät koskaan näytä halvalta, mutta osa H&M:n kankaista näyttää. Siitä huolimatta, ettei vaatteissa ole käytetty tekokuituja, vaan puuvillaa, silkkiä ja silkin ja puuvillan sekoitteita. Värien maailmassa se on niin pienestä kiinni.
Edullinen voi toki näyttää arvokkaalta, mutta ainakin H&M:n esittelyvaatteiden kankaat olivat jo valmiiksi rypyssä. Ja vaatteiden malleissa, kuten tunikoissa ja polvihousuissa, on suomalaiseen silmään liikaa 1960-lukua. Se tyyli täällä on jo nähty, 1960-luvulla.
Olisi ollut kiinnostavampaa, jos H&M olisi tehnyt menneiden vuosikymmenten printeistä rohkeammin tämän hetken muotia ja jotain aivan uudenlaista ja odottamatonta. Sellaisiakin vaatteita on onneksi mukana muutama, esimerkiksi lyhyt naisten shortsiasu, löysä säkkimäinen mekko, pitkä hulmuava kesämekko ja bikinit.
Myös lastenvaatteet toimivat. Ne näyttävät raikkailta ja hauskoilta ja uudenlaisilta.
Veikeitä vaatteita perheen pienimmille.
Miesten puoli on sitten todella tylsä. Esimerkiksi pallokuosikauluspaita, jossa on lyhyet hihat. Hohhoijaa. H&M:n olisi luullut pystyvän parempaan.
Mallisto tulee myyntiin huhtikuun kymmenes päivä. Kannattaa käydä katsomassa. Isoon kokoelmaan mahtuu hyvää, vaikka Suomi saattaakin olla hankala markkina näille vaatteille. Olemme kasvaneet Marimekon kanssa. Kun on koko elämänsä nähnyt alkuperäisiä, kopio on kopio. Halpa on halpa. Ja Marimekko on Marimekko.
P.S. H&M:n suunnittelijat muuten kertovat lumoutuneensa Kirsti Paakkasesta.
”Mikä daami. Hän tuli mustassa asussaan ja korkeissa koroissaan palaveriin, suuret kangasnäytekassit käsissään. Rakastuin häneen. Hän oli niin luova, hän oli vahva väreissä. Sellaiseksi haluan tulla vanhana”, H&M:n suunnittelija Anna Teurnell kertoo.
13. maaliskuuta 2008 kello 20.36
Voi kauhistus noita ruskea-oransseja housuja! Koruna taas sama printti toimii.
14. maaliskuuta 2008 kello 7.16
Joo, ei kyllä iske, nämä yllä olevat kuteet näyttävät siltä, että ne on lödetty vintiltä vuosikymmenien jälkeen. Itselleni Marimekon parhautta edustavat selkeän väriset, kirkkaat Marimekot. Toi mekko ylinnä oli kyllä positiivisesti erottuva. Jotenkin nämä ovat Marimekon kulahtaneita kopioita. Saati sitten että kankaatkin ovat H&M-tyylistä liian löysää ja ryhditöntä puuvillaa..
14. maaliskuuta 2008 kello 10.48
Koko Marimekko on hieman väsähtänyt kierrättäessään loputtomiin vanhoja kuosejaan. Ja ovathan nuo kirkkkaat värit kivoja kankaina, mutta kun itse astun huoneeseen, haluan että MINUT huomataan, ei kirkuvaa riepua päälläni. Harvalle suomalaiskalpeanaamalle sopivat kirkkaat, suuret kuviot tai edes tyylikäs mustavalkoprintti.
16. maaliskuuta 2008 kello 15.11
Nyt marimekko upposi suon silmään. Sieltä on vaikea nousta. Kysyn kuka haluaa marimekkoa aleksilta kympillä? Matekudemateriaalista ja kuka Espalta satasella? Karl Lagerfelt teki hienoa jälkeä H&M:ään.
Ennen ostin jopa marimekkoa,nyt sen aika on lopullisesti OHI.