96 Liverpool-marttyyria, salaliiton uhreja jokainen

| Julkaistu 13. 9. 2012 2:36

Kirjoitin viime vuoden elokuussa Hillsborough’n tragediasta. Olihan tuolloin käynnissä kansalaisaloite totuuden (joka on koko ajan ollut monien viranomaisten ja poliitikkojen tiedossa) paljastamiseksi. Ja eilen, 12. syyskuuta vuonna 2012, viimein tuotiin myös viralliseksi totuudeksi, että melkein sata kuollutta Liverpoolin fania olivat salaliiton uhreja.

Salaliitossa olivat mukana muun muassa poliisi, tuolloinen konservatiivihallitus Margaret Thatcherin johdolla sekä maan suurin ja vastenmielisin sanomalehti The Sun.

Salaliitto-sanalla en tarkoita, että mainitut tahot olisivat aktiivisesti juonitelleet mahdollisimman monen Liverpoolin kannattajan surmaamiseksi tuona mustana päivänä. Mutta eilen julkaistu raportti kyllä – en tietenkään ole massiivista raporttia kyennyt vielä lukemaan vaan pohjaan etenkin BBC:n uutisointiin ja analyyseihin – kertoo, että kuolonuhrien ja loukkaantuneiden määrää ei suuremmin pyritty minimoimaan ja surmansa saaneiden maine pyrittiin kaikin keinoin lokaamaan.

Todistajanlausuntojen hävittämistä kuulustelupöytäkirjoista (melkein 200 tapausta!), todisteiden hävittämistä, paikallisen poliisijohdon Sunille kertomia keksittyjä tarinoita siitä kuinka Liverpoolin fanit muka olisivat ryöstäneet kuolleiden kaveriensa lompakot ja väkivaltaisesti häirinneet pelastustoimia. Pistää oikeasti vihaksi.

Pelastustoimiahan ei juuri ollut, koska poliisi ei päästänyt ambulansseja tuhoalueelle. Suuronnettomuuden tapahtumapaikalle laskettiin tasan yksi ambulanssi, ja minuutteja katastrofin jälkeen välitettiin hälytysajoneuvoille tieto, että ketään ei voi enää pelastaa.

Tämä tieto eli virallisena (joskaan ei juuri kenenkään uskomana) totuutena eiliseen saakka. Tosiasiassa olisi kymmenien ihmisten henki tiettävästi ollut pelastettavissa, jos apua olisi päätetty tarjota. Ambulanssien jono seisoi stadionin ulkopuolella, mutta niiden henkilökuntaa saati itse autoja ei päästetty sisään. Miehet, naiset ja lapset kuolivat jalkapallokentälle, jos eivät suoranaisen henkirikoksen uhreina niin vähintään erittäin tuottamuksellisesti.

Tätä mieltä tuntuu nyt olevan ainakin pääministeri David Cameron, joka lausui, että nyt on paljastunut totuus, mutta oikeus vielä odottaa toteutumistaan. Se oli kova kommentti, kun muistamme, että Hillsborough’n tragediasta aikanaan hyötyi ehkä eniten Thatcher, jonka maine Tory-puolueessa on verrannollinen Urho Kekkoseen keskustapuolueessa.

Rautarouva on yhä elossa, muttei maailmasta siten kuin me sen ymmärrämme paljoa tiedä. Poliittisia vastuunkantajia ei muutenkaan ole luvassa, ja koskapa olisi.

En kuitenkaan usko, että tämä keissi menisi kuten Bloody Sunday, jolloin Britannian erikoisjoukot kenttäjohdolta tulleen ohjeen mukaisesti Pohjois-Irlannin Derryssä ampuivat hengiltä neljätoista aseetonta ja vaaratonta mielenosoittajaa. Vuonna 1973 tapahtunut hirmuteko pari vuotta sitten todettiin Hillsborough-paneelia vieläkin massiivisemmassa tutkimuksessa täysin perusteettomaksi, mutta ketään ei ole koskaan syytetty tai edes nimetty vastuulliseksi.

Mutta Hillsborough’n tapauksessa on kyse englantilaisista uhreista, kiistatta vallan huipulle asti ulottuneesta salaliitosta ja tapahtumasta on ”vain” 23 vuotta.

Suomen osalta minulla oli ja on vakaa usko siihen, että viranomaiset eivät aktiivisesti tai tuottamuksellisestikaan tapa täysin viattomia kansalaisia. Eivätkä henkilökohtaiset kokemukseni ole saaneet minua pelkäämään poliisia täälläkään.

Muttei poliisiin välttämättä suuremmin luoteta ainakaan syvästi työväenluokkaisilla alueilla. Viime viikolla sattui kadullamme sellainen juttu, että erään irlantilaisäidin aikamiespoika aamuyöllä tolkuttomassa humalassa rysäytti autonsa tien viereen pysäköidyn auton kylkeen. Sellainen pamaus kyllä herättää koko kadun, kun brittiläisen tiiviillä 1800-luvun lopun terraced streetilla ollaan.

Rysäyttäjä horjui autostaan kotiinsa, auto jäi keskelle tietä sen tukkimaan seuraavaan aamuun saakka. Kukaan ei soittanut poliisille. En minäkään, maassa maan tavalla. Asia sitten seuraavana päivänä sovittiin asianomaisten kesken. Ja kyllähän kadulla naureskeltiin, kuinka äippä oli kuulemma poikaansa läksyttänyt!

Yhdisteestä Kansakunnasta kertoo kuitenkin peräti hyvää se, että yleisesti tiedossa ollut totuus sekä Bloody Sundaysta että Hillsborough’sta lopulta tuli viralliseksi. Kunhan riittävän moni kansalainen totuutta riittävän sitkeästi vaati, niin asioita tutkimaan molemmissa tapauksissa asetettiin ihan oikeasti riippumaton toimielin.

Kuten olen monasti aiemminkin todennut, niin tämä maa onnistuu olemaan samaan aikaan ruma ja kaunis, pelottava ja toivoa valava.

15 vastausta artikkeliin “96 Liverpool-marttyyria, salaliiton uhreja jokainen”

  1. Mikko kirjoittaa:

    Järkyttävää toimintaa viranomaisilta; sitkeä ja sinnikäs taistelu omaisilta.

  2. Kolmosvaihtoehto kirjoittaa:

    Hillsborough’n murhenäytelmä, kuten useat muutkin katastrofit, oli monen sattuman summa ja virkavallan tekemät virhearvioinnit johtivat 96 kannattajan kuolemaan.

    Virheiden tekeminen on inhimillistä, mutta systemaattinen vastuun pakoilu ja totuuden vääristely on häpeällistä.

  3. Pessimisti kirjoittaa:

    Surullistahan tämä on, mutta toisaalta suuri helpotus monille uhrien omaisille.

    #YNWA

  4. JFT96 kirjoittaa:

    12.09.2012 oli surun, vihan, liikutuksen ja ilon päivä. 23 vuotta jatkunut salailu on vihdoin päättynyt. Seuraavan kerran kun istun turvallisesti Valioliigakatsomossa muistan nämä 96 uhria.

    YNWA

  5. Osataanko meilläkin? kirjoittaa:

    “Suomen osalta minulla oli ja on vakaa usko siihen, että viranomaiset eivät aktiivisesti tai tuottamuksellisestikaan tapa täysin viattomia kansalaisia.”

    Paatuneimpien autoverottajien toimia sietäisi kyllä tarkastella tässäkin valossa. Autoveron seurauksena meillä on vanha ja turvaton henkilöautokanta. Kirsikkana kakun päällä on suhteettoman järeät hyötyajoneuvot, kun keveitä tavara-autoja verotetaan henkilöautojen lailla.

  6. Tauno kirjoittaa:

    Hyvä, että totuus tulee julki. TV sarjassa Cracker jaksossa “To Be A Somebody” vuonna 1994 jo sivuttiin aihetta tästä näkökulmasta.

  7. Mikko kirjoittaa:

    Media oli pääosin mukana Hillsborough uutisoinnissa. Mutta mutta… konservatiiveihin kallistuvat Daily Telegraph ei katsonut raportin kuuluvan etusivulleen:

    http://www.politicshome.com/uk/article/61274/the_daily_telegraph_wednesday_12th_september_2012.html

    Tuolta voi klikkailla muitakin Brittien suurimpia lehtiä. Telegraph kyllä erottuu…

  8. TotalRed kirjoittaa:

    Hieno kirjoitus todella vaikeasta asiasta (molemmat tekstit). Itse tulee seurailtua hyvinkin paljon liverpool-aiheisia keskustelupalstoja niin tämä asia on todella usein pinnalla sekä myös tagi että don’t buy the s#n.
    Virallisilla sivuillakin on ollut nyt päätöksen jälkeen erittäin paljon ilmaisia videoita kyseisesta julkistuksesta ja tilaisuudesta. Kannattaa katsoa jos on aikaa!

    Kiitokset Kristianille tästä!

  9. Isävalkku kirjoittaa:

    Ei tietenkään voi suoraan verrata, eikä siinä tiettävästi viranomaiset olleet osallisia, mutta kyllähän Suomessa
    hiihdon doping oli sellainen asia, joka antoi viimeisen kuoliniskun ajatukselle “puhtaasta” urheilusta. Koko soppa oli hyvin iljettävä ja hiihtäjätkin siinä joutuivat marttyyreiksi..

  10. somebody think of the children! kirjoittaa:

    Onhan tuo uskomaton salaliitto. Vaikea edes kuvitella, miltä uhrien omaisista ja ystävistä tuntui, varsinkin, kun uhreja syytettiin tapahtuneesta kaikkien näiden vuosien ajan. Maine tuhottiin, ja valtaapitävät väärintekijät pääsivät kuin koirat veräjästä. Asian mittasuhteita on hankala käsittää. Toivottavasti rikossyytteet seuraavat.

    Tässä muuten vielä saatavilla Being Liverpool -sarjan eka osa:

    http://vimeo.com/49443761

    Ei varmaan ole kauan saatavilla tämä.

  11. juha kirjoittaa:

    Muisti voi toimia ajankuluessa siten että on aivan varma , että jokin asia on niin ja niin , mutta osoittautuukin että henkilökohtainen ajatustenkulku on kaavoittunut ja “muistijäljet
    ajatuksista” on syytä tarkistaa…

    Yritin muistaa syytä siihen seikkaan miksi Liverpool Joukkueena oli pitkään Eurooppa-Ottelujen kiellossa ?
    Ennen sitä kieltoa Liverpool oli Euroopan ehkäpä menestyksekkäin Seurajoukkue ja Englantilaisista Seuroista menestyksekkäin.
    Pelaajat olivat myös Brittiläisiä.

    Kyseisen kieltoon Liverpoolin “menestys era” eräällä tavalla päättyi.

    Hillsborough – uutisoinnin ylilyönnit ja Viranomaisten peittely
    vaikuttavat näin ajanpäästä yli ymmärryksen meneviltä , mutta
    asioiden laajempi yhteys on kyllä tutustumisenarvoinen.

    Surunmäärää on vaikea mitata ja ymmärtää täysin mutta
    sen tajuaa , että “never walk alone” soi asianosaisille
    eritavalla koskettavasti kuin meille muille.

  12. Leena, ei saa julkaista kirjoittaa:

    Juttusi aina vain paranevat. Mutta älä masennu, jos tulee stoppi, elämä on yhtä Aku Ankkaa. Varoitin Sinua loukkaantumisista, pitäis hoitaa vain omat asiat, täällä niitä jo on. Täällä on myös naapurinrouvan mukaan lama ja minun mukaan kuivuudenkin takia “Pikku Kolmonen”, joten aika tukalat paikat.
    Koetapahan kirjoittaa valaisevia juttujat. toivoo ja rukoilee Leena

  13. Työmatkapyöräilijä kirjoittaa:

    Muistaakseni Liverpoolin euro-ottelukielto liittyi Heysel-stadionin tapahtumiin 1985, kun 39 katsojaa kuoli katsomomellakassa Juventusta vastaan pelatun ottelun aikana.

  14. Leikkikalu kirjoittaa:

    Jos muuten joku muu on kiinnostunut lukemaan raportin, niin se löytyy osoitteesta:
    http://hillsborough.independent.gov.uk/repository/report/HIP_report.pdf

  15. vm -38 kirjoittaa:

    Muistaakseni kahta vahtimestaria syytettiin siitä, etteivät saaneet pidettyä tungeksivaa väkijoukkoa aloillaan. Onnettomuus johtui suunnitteluvirheestä: ihmiset puristuivat hengiltä kiinteää rauta-aitaa vastaan, kun takaa tuli yhä lisää ja lisää väkeä.

    Vanha totuus on, että onnettomuudesta syytetään virkahierarkian alimmilla portailla olevia, niin Suomessa, Saksassa kuin Brittein saarilla. Stadionin kulkuväylien suunnittelussa ja turvallisuudessa oli tehty raskaita virheitä, joista vastuussa ovat aivan muut henkiläö kuin paikalla olleet vahtimestarit. Vanhaan tyyliin kuuluu myös Margaret Thatcherin syyttäminen kaikesta mahdollisesta. Aivan varmasti brittihallinto yritti rauhoittaa tilannetta, mutta tuskinpa pääministeri ja hallitus olivat suunnitelleet ne sisäänkäynnit, jotka osoittautuivat surmanloukuiksi.

Kommentoi