Huhut otteluselostuksen kuolemasta yhä ennenaikaisia

| Julkaistu 11. 3. 2012 21:58

Tein elämäni ensimmäisen otteluselostuksen (eli lehtijutun, jonka aiheena on esimerkiksi jalkapallo-ottelu) vuonna 1995. Toimeksiantajan ohjeet olivat maakuntalehdessä selkeät: ”Pistät alkuun tuloksen ja sen mikä ottelun ratkaisi. Sen jälkeen kronologisesti kerrot, mitä pelissä tapahtui ja laitat loppuun molempien valmentajien kommentit. Helppoa kuin heinänteko!”

Moinen journalismi, mikäli sanaa tässä yhteydessä kehtaa edes käyttää, oli vanhanaikaista jo noihin aikoihin. Nettivallankumouksen myötä oli perinteisen otteluselostuksen määrä sujahtaa mediahistorian romulaariin; miksi kukaan enää seuraavana päivänä haluaisi painetusta lehdestä lukea, mitä joskus viime vuorokauden puolella matsissa tapahtui?

Aika moni ainakin täällä Englannissa. Sun on Sundayssa on tänään 112 sivua, josta tasan neljäkymmentä käsittelee jalkapalloilua. Noista neljästäkymmenestä sivusta yli puolet käytettiin otteluselostuksiin.

Sun on Sunday on kelpo esimerkki, koska se edeltäjänsä News of the Worldin tapaan noussee maan laajalevikkisimmäksi lehdeksi. Lisäksi lehden kohderyhmänä on työväenluokka, jonka parissa futis on kaikkein suosituinta.

Sunin jalkapallotoimittajat ovat asiantuntevia ja sanataiteellisesti lahjakkaita, mutta otteluselostuksia mitä otteluselostuksia. Miten ja miksi tuo urheilutoimittamisen alalaji selvisi – näin kai uskaltaa jo sanoa – Internetin invaasiosta?

Haen vastausta peilistä. En eilen katsonut futista sen paremmin telkusta kuin paikan päällä (Swindon voitti naapurikylän Cheltenhamin yli 10 000 katsojan edessä ja vahvisti asemaansa sarjakärjessä!). Oli ensimmäinen oikeasti lämmin kevätpäivä, nautiskelin siitä shortseissa ja teepaidassa takapihaa kunnostaen. BBC:n mainio Match of the Day jäi sekin väliin, kun tuttavia oli illallisella.

Niinpä en tänään herätessäni tiennyt lauantain matseista kuin tulokset. Pannullinen teetä, Sun on Sunday ja parin tunnin lukusessio pyhäpäiväisessä aamuauringossa. Mukavaa ja rentouttavaa. Tabloid-formaatti hakkasi kannettavan tietokoneen käyttöliittymänsä osalta 6-0. Eikä haitannut, vaikka lehdelle kaatui teetä.

Suurimmalla osalla englantilaisista jalkapallonystävistä ei ole käytössään maksukanavia, joilta katsoa Valioliigaa. Merkittävä osa ihmisistä ei varsinaisesti viihdy netissä, vaan lukee uutiset mieluummin painettuna. Hyvin tehty sanomalehtiaukeama, ja sellaisia esimerkiksi Sunin aukeamat lehden yleisestä arveluttavuudesta huolimatta usein ovat, on ilo silmälle.

Otan riskin elitistiksi leimautumisesta. Kaikki lukijat eivät luullakseni edes kaipaa syvällistä ja valmiiksi pureskelematonta futisjournalismia, vaan rempseitä ja samalla informatiivisia otteluselostuksia. Tai no, niin kaipasin minäkin tänä aamuna tiedonnälkääni tyydyttäessäni.

Olisiko otteluselostusten yllättävä elinvoimaisuus vihje printtilehtikonseptin positiivisesta elinajanodotteesta ylipäätään?

Sunnuntain iso uutinen on Swansean voitto Manchester Citystä. Suurin kiinnostus kohdistuu mestaruustaisteluun, mutta kannattaa katsoa myös Swanseaa. Putoajakandidaatti on käytännössä varmistanut säilymisensä ennen kuin omenapuu Walesin etelärannikolla kukkii.

Se on manageri Brendan Rogersille hurja meriitti. Esitin Rogersille pari kysymystä Swansean elokuun alussa pelaaman Celtic-harjoitusmatsin jälkeen. Hän painotti Swansin jatkavan aivan samalla lyhytsyöttöpelitaktiikalla kuin sarjatasoa alempana ja oli luottavainen, että tyyli puree Valioliigassakin.

Eivät suuret sanat suuta halkaise, mutta kun niille löytyy katetta, niin hattu päästä ja kohtelias kumarrus. Brendan Rogers ja hänen luomansa Swanselona-pelityyli on kova juttu.

12 vastausta artikkeliin “Huhut otteluselostuksen kuolemasta yhä ennenaikaisia”

  1. albiceleste kirjoittaa:

    Swansea pelaa todella kaunista futista. Sitä on ilo katsella. Leon Britton erityisesti on hieno pelaaja. Mutta ei kannata vielä julistaa Unitedia liigavoittajaksi, koska Cityllä on tiedät-kyllä-kuka heitettävänä kentälle, ja hän haluaa varmasti tukkia parinkin tyypin suut. Niin joutuu myös Mancini syömään sanansa. :) Elämme mielenkiintoisia aikoja. Mutta mitä ihmettä sattui Spursille? Ei kai se Harryn ehdokkuus Englannin peräsimeen voinut vaikuttaa näin tuhoisasti?

    Mitä taas printtiformaattiin ja otteluselostuksiin tulee, niin sanomaleti tulee pitämään pintansa niin kauan kuin se tarjoaa merkittävää lisäarvoa nettiversiolleen. Enemmän analyysia, ajatuksia, ja tunteita, vähemmän populismia (joka hakee vain klikkauksia). Otteluselostus > Balotellin kampaus. Näin se menee sekä Suomessa että Englannissa, oli minkä tason lehti hyvänsä. Toinen asia kokonaan on se, että Lontoossa asuessani yksi suosikkiasioista oli lehtien parissa vietetty sunnuntaipäivä. Sisällä ja puutarhassa.

  2. Perttu Hillman kirjoittaa:

    Tämä seurattu blogisikin todistaa, että asiantuntevaa kommentointia ja syvyyttä kaivataan.

    Otteluselostuksiin ja niiden merkitykseen havahduin uudelleen, kun täällä Singaporessa liigapelien oikeudet osti toinen operaattori. Olisi pitänyt tehdä toinen tv-diili, raahata himaan toinen digiboksi ja maksaa sievoinen summa pelkistä peleistä – kaiken muun taloudessamme seuratun tv-sisällön lähettää se toinen operaattori.

    Ei siis enää lauantain pikkutunteja parhaimmillaan viiden suoran matsin parissa. Suoraa yhteyttä ottelupaikkakunnille edustavat kylmä iPad-sovellus ja Ylen teksti-tv. Ilokseni olen tosin löytänyt taas radion, BBC5:n tunnelmallista otteluseurantaa on hieno kuunnella tropiikin yössä. Sunnuntai-illan futistapahtuma puolestaan on laadukkaan Bundesliigan suora matsi. Suosittelen.

    Jotenkin huvittaa, kun esim. BBC World Newsin urheiluosio ei näytä liigamatsien maaleja ollenkaan. Tuuletuksia kyllä. No, rahapeli on kovaa. Byyrit voi katsoa vaikkapa Slobojen kv. kanavalta.

    Suomessa käydessäni huomasin, että myöskään siellä yllättävän monella liigaa tiiviisti seuraavalla ei ole maksutv-diiliä.

    Sunnuntain brittilehdet futisliitteineen on parasta maanantaissa. Nokkelia otteluanalyyseja (elintärkeitä fantasiamanagereille) ja kantikkaita kolumneja lukiessa tuntuu itsetakoituksellinen tosiaikaisuus toisarvoiselta. Tämän sisällön lisäarvo kun ei happane muutamassa tunnissa.

    Sisällön merkitys tuntuu unohtuneen itseään sähköisten välineiden puristuksessa itseään etsivältä sanomalehdistöltä. Suomalaisessa lehdistössä on urheilujournalismi typistynyt tulosluetteloiksi. Paperisen käyttöliittymän kilpailukyky liene ammattitaitoisessa sisällössä, mutta kilpailussa yritetään pysyä mukana sähköisten välineiden ehdoilla. Ja huonostihan siinä käy.

    Ei kai kukaan nykyisin kuvittelekaan löytävänsä mitään lukemisen arvoista mainoksenkantotelineiksi nöyrtyneistä suomalaisista sanoma- ta iltapäivälehdistä. Siis ainakaan futiksesta.

    Voittiko City? Katso kuva.

  3. Jalkapallon ystävä kirjoittaa:

    Kyllä ehdottomasti otteluselostuksille on edelleen kysyntää. Mutta henk.koht. mielipiteeni on, että olennaista on se, minkälaisille. Olen ehkä puhunut tästä joskus aiemminkin täällä.

    Ei ole juurikaan hyötyä kenellekään selostuksesta, jossa todetaan että joukkue A voitti koska pelaaja X laukoi hienon kaukolaukauksen, ja sitten luetetellaan yhtään analysoimatta irtonaisia pelitapahtumia ja lopuksi valmentajien mitäänsanomattomimmat kliseekommentit. Sen sijaan ainakin itse lukisin mielelläni jutun, joka menee syvemmälle ja kertoo ymmärrettävästi syistä ja seurauksista, ehkä taktiikasta ja siinä onnistumisessa menemättä termi-hifistelyyn (ja kenties saa valmentajistakin irti jotain sisältöä). Jopa siinä tapauksessa että olen nähnyt pelin se voi kiinnostaa.

  4. NKO kirjoittaa:

    Jos on Cityllä tiedät-kyllä-kuka heittää kentälle niin Unitedilla on kentän laidalla oma tiedätte-kyllä-kuka, jota vastaan ainoastaan hullu lyö vetoa kun mestaruustaisto kiristyy.

    Sitä paitsi United on huhtikuun City -peliä lukuunottamatta pahimmat vastustajat jo pelannut, kun taas Cityllä on mm. vierailu Britannialle, Emiratesille ja St Jamesille edessä. Tuskin Chelseakaan suosiolla pinnoja luovuttaa vierasreissullaan…

    Ei kahdeskymmenes vielä plakkarissa ole, mutta iso kiitos kuitenkin Joutsenten suuntaan.

  5. TOT kirjoittaa:

    Swansea on tosiaan kova jengi, erityisesti kotonaan, ja ainakin minä otin ilon (ja rahat) irti sen hävyttömän korkeasta kotikertoimesta Cityä vastaan. Hienoa, että pieni, nimilistaltaan vaatimaton joukkue osaa menestyä pelaamalla kurinalaisesti hienoa jalkapalloa. Painotan tätä loppua, sillä en erityisesti arvosta rikkuri-jengejä, jotka korvaavat taitojen puutetta kurinalaisella rappaamisella. Swanseassa on osoitettu, että kurinalaisella taktiikan toteuttamisella ja hyvällä tiimityöskentelyllä voidaan korvata henkilökohtaisten taitojen puutteita ja pelata parempaa jalkapalloa kuin nimekkäät vastustajat. Hyvä Swans!

    Tämä oli jo ennalta katsottuna niitä Cityn vaikeimpia pelejä, ja mestaruuskamppailu kallistui Unitedin puolelle jo viime kierroksilla, kun City ensin hävisi Evertonin vieraana ja sitten United kaatoi Spursin Lontoossa (onnekasta kohdata Spurs juuri nyt, kun se häviää kaikille). Tämä oli Unitedin viimeinen vaikeaksi luokiteltava peli lukuunottamatta Cityn kohtaamista Etihad-stadionilla. Cityllä taas on todella kova loppu-ohjelma. Vaikka City voi hyvinkin kaataa Chelskin kotonaan, sen jälkeen on vuorossa vierailu Stokelle, missä “karvapää gangsterit” vai mitä ne olivatkaan antavat Cityn multimiljonääreille perinteistä satikutia. Sen jälkeen City pelaa vielä vieraissa sekä Arsenalia että Newcastlea vastaan. United pelaa oikeastaan enää sarjan häntäpäätä vastaan, pahimpina kohtaamisina Swansea, Villa ja Everton, mutta nämäkin kaikki kotona.

    Jos ja kun City ottaa takkiin Stoken vieraana samalla kun United voittaa molemmat kaksi seuraavaa helpoksi luokiteltavaa peliään (Wolves vieraissa, Fulham kotona), on United jo vähintään (riippuen City-Chelski-pelin tuloksesta) 4 pisteen karkumatkalla, jolloin voitto on heillä omissa käsissään eikä Citylle riitä edes Unitedin kaataminen Etihadilla. Silloin aletaan jo kysellä Cityn henkistä kestävyyttäkin, mutta pahin ongelma ei ole se, että sen pitää voittaa loput pelit, vaan se, ettei sille enää riitä omien pelien voittaminen. Yksikin tappio nyt ja Mancinin täytyy alkaa rukoilla Unitedin menettävän pisteitä helpoissa otteluissa, mitä United perinteisesti ei tee.

    Uskallan ennustaa, että City häviää ainakin yhden Chelsea, Stoke, Arsenal ja Newcastle kohtaamisistaan, ja vielä enemmän, rohkenen epäillä että City ei voita näistä kuin korkeintaan yhden. Varmasti pisteitä tippuu Unitediltakin matkan varrella, mutta ero voi olla joka kerta liian suuri Citylle tavoittaa. Ja veikkaan, että Stoke-pelin jälkeen näin tulee olemaan.

    Loppu-ohjelmaa katsoessani minä uskalsin julistaa Unitedin mestariksi jo ennen eilisiä pelejä. Sillä on liian monta vaikeaa peliä ja se on liian huonossa iskussa. Lisäksi City mitä luultavimmin jatkaa Mikki Hiiri Liigan pelejään, United taas ei. Tästä seuraa Citylle ylimääräinen rasite – ja toisaalta mahdollisuus tuoda edes se yksi pytty kotiin tänä vuonna, onhan City eittämättä yhä ennakkosuosikki, vaikka Udinese, Bilbao ja Schalke ovatkin kovia vastuksia.

    Jännittävä kamppailu käydään kolmannesta ja neljännestä sijasta. Aiemmin varmalta kolmoselta näyttänyt Spurs saattaa hyvinkin vielä tippua neljän parhaan ulkopuolelle ja kriisijoukkue Arsenal näyttäisi uudestisyntyneen Pikku Mozartin johdolla nousevan kolmanneksi. Takaa tulevat Chelsea ja Newcastle.

    Spursilla on ylivoimaisesti helpoin ohjelma, Gunnersilla taas vaikein, mutta Arsenal on puolestaan kovimmassa iskussa, Tottenham heikoimmassa ja tällä hetkellä näyttää siltä, että Arsenal voi kaataa kenet tahansa, kun taas Tottenham voi hävitä kenelle tahansa. Spursin voi vielä pelastaa Chelsean huono vire sekä se, että Newcastle menetti mahdollisuuksiaan, kun se pelasi kaksi helppoa peliä kotonaan tasan. Ne saattoivat maksaa sille neljännen sijan, koska nyt sen täytyy ehdottomasti voittaa kilpailijansa keskinäisissä otteluissa (se kohtaa vielä sekä Arsenalin, Chelsean että Liverpoolin) päästäkseen ohi. Voitot kahdesta viimeisestä pelistä, ja Toon olisi ollut 48 pisteessä ottelun vähemmän Chelskiä pelanneena. Nyt näyttää jo huonolta. Voitto Arsenalin vieraana on tällä hetkellä aika ikävä pakkopulla.

  6. Arsun miäs kirjoittaa:

    Swansea on ollut loistava piristys Valioliigaan. Ennestään tuntemattomat pelaajat ovat pelanneet kaunista jalkapalloa ja paljon menestyksekkäämmin kuin juuri kukaan ennen kauden alkua ennakoi. Muiden muassa mainittu Leon Britton, Joe Allen ja Michel Vorm esimerkiksi ovat olleet todella loistavia eikä heistä suuri yleisö ollut kuullut mitään vajaa vuosi sitten.

    Ehdottomasti suuri hatunnosto Brendan Rogersille, joukkue on pitänyt identiteettinsä ja toteuttaa todella hyvin managerinsa pelifilosofiaa. Managerilla, kuten myös joukkueella, näyttäisi olevan hyvä tulevaisuus edessä.

    Myös Norwich on ollut mielestäni hyvä lisä liigalle, täysin erilainen joukkue kuin Swansea. Suuri osa maaleista päällä ja lisäväriä muutenkin kuin paitojen muodossa.

    Tottenhamin seuraavat kaksi vieraspeliä tulevat näyttämään paljon suuntaa kolmannen sijan suhteen. Chelsea ja Sunderland vieraissa ovat Spursin pahimmat jäljelläolevista otteluista, muut näyttävät etukäteen ajateltuna helpoilta.

    Toki keväällä ratkaisupelien aikaan ei helppoja matseja olekaan, ja ratkaisu tullee venymään kalkkiviivoille. Kuitenkin, näistä kahdesta ottelusta tappiot Tottenhamille, niin kolmas sija saattaa karata itseluottamuksen mentyä. Näistä voitot, niin kolmas sija on vahvasti omissa käsissä.

    Chelsealla on todella vaikea loppukauden ohjelma, vieraissa ei yhtään helppoa matsia: City, Villa, Fulham, Arsenal ja kauden toiseksiviimeisessä ottelussa Liverpool. Lisäksi vielä Tottenham ja Newcastle kotona.

    Arsenalin jäljelläolevista vierasotteluista vaikemmat ovat Everton ja Stoke. Kotona joukkue on ollut todella vahva viimeaikoina, mutta pahoja otteluja ovat vielä tämäniltainen Newcastle, Man City ja Chelsea.

    Chelsea pelaa vielä siis molempia Pohjois-Lontoon seuroja vastaan, kunnon kuuden pisteen otteluita.

    Jos Newcastle tänään häviää, taitaa neljäs sija olla heiltä liian kaukana.

    Vielä veikkaus, että Bolton ja Blackburn tulevat säilymään kauden lopuksi ylhäällä. Molemmat ovat luottaneet manageriinsa, vaikka Steve Keania erityisesti on huudeltu ulos pitkään. Näin ollen putoajat olisivat QPR, Wolves ja Wigan. Mick McCarthyn erottaminen ei ole näyttänyt toimivan Wolverhamptonissa ja tuntuu että tänä keväänä Wigan ei onnistu pakenemaan putoajapeikkoa, Roberto Martinez on tehnyt kyllä hyvää työtä pitäen Wiganin ylhäällä näinkin pitkään.

  7. Kristian kirjoittaa:

    Olin ajatellut keskiviikkona tai torstaina spekuloida kärkijoukkueiden loppuohjelmilla ja mestaruustaistolla ylipäätään, vaan eipä siihen ole enää tarvetta! Siksi jämäkät paketit tuosta yläpuolelta löytyy.

    Spursin viimeaikainen konttaaminen sisältää erityistä jännitettä, koska syitä haetaan ‘Arryn mahdollisesta kassakaappisopimuksesta FA:n kanssa. Lauantaina Spurs tosin pelasi raporttien ja koosteen mukaan hyvin, vaikka hävisikin. Redknappin messiaanisuus kuitenkin rapistuu hyvin nopeasti, jos kurssi ei nyt käänny.

  8. Riba de Sella kirjoittaa:

    @Perttu, no niin, onhan täällä muitakin fantasiamanagereita! Perustin tonne

    http://fantasy.premierleague.com/

    uuden classic leaguen, nimi Brittifutisblogi, liittymiskoodi 10591-583479

    Että siitä vaan kaikki lajin harrastajat ja uudetkin managerit mittelemään loppukaudeksi! Pisteytys alkaa gameweek 30 (ens GW on 29), joten uusillakin on 24.3. 13.30 (GW30 deadline) asti aikaa ottaa selvää, mistä oikein on kysymys.

    Alkukauden pisteitä ei siis oteta huomioon, mutta jos joku pelaaja on onnistunut kasvattamaan joukkueensa varallisuutta kauden mittaan, siitä on tietenkin ko.pelaajalle etua. Tämä loppukausi voisi myös olla verryttelyä ens kauteen – jos innostusta löytyy, voisin vaikka perustaa tälle blogille ihan ikiomat classic ja head-to-head leaguet heti alusta.

    Ittellä tämä kausi ei oo kauniisti sanottuna menny ihan parhaalla mahdollisella tavalla,

    http://fantasy.premierleague.com/entry/10591/history/

    niin kuin sijoituksesta (507,277) näkyy. Viime vuonna meni paljon paremmin (2064) paljolti siitä syystä, että monet ratkaisut vain sattuivat osumaan oikeaan, mutta myös siitä syystä, että en ole tällä kaudella kerta kaikkiaan ehtinyt lukea asiantuntevia ja suomalaiseen futiskirjoitteluun verrattuna aivan toiselta planeetalta olevia juttuja brittifutiksesta esimerkiksi tuolta:

    http://www.fantasyfootballscout.co.uk/

    tai täälläkin monesti mainitusta:

    http://www.zonalmarking.net/

    Jos ny otetaan esimerkiksi zonalmarkingia pitävän Michael Coxin Swanseaan liittyviä kirjoituksia:

    http://www.zonalmarking.net/2011/11/25/goalkeeper-short-passing-distribution/

    http://www.guardian.co.uk/football/blog/2012/feb/13/paul-lambert-norwich-swansea

    ja edelliseen liittyvät kuvat:

    http://www.zonalmarking.net/2012/02/13/swansea-2-3-norwich-link-and-graphics/

    niin onhan ne jotain aivan muuta, kuin suomalaista lehdistä saa lukea. Vielä se, että aiemmin FFS:n ja ZM:n tyypit teki juttujaan ihan harrastuspohjalta.

    Mulla suomalaisen futiksen ja siitä kirjoittelun seuraaminen jää tosin lähinnä HS:n verkkoversion varaan, joten en ny ihan kaikesta kirjoittelusta ole tietoinen. Yhden futiksestakin kirjoittelevan suomalaisen urheilujournalistin tunnen, mutta senkin kanssa juttu menee tosi äkkiä pelkkään yksittäisten pelaajien suoritusten arviointiin. Mitäs esimerkiksi Huuhkajien siirtymisestä uuteen 4-3-2-1:een kirjoitettiin lehdissä? Lähinnä taidettiin mainita, että nyt on käytössä tämmöinen touhu ja kysyttiin joltain vastustajalta mielipidettä? Analysoitiinko missään systeemin hyviä ja huonoja puolia? Oliko missään pohdiskelua siitä, ketä pelaajia voisi käyttää milläkin paikoilla ja mitä kyseisten paikkojen pelaajilta vaaditaan? Tai jotain muuta sellaista?

    Jos Timo Walden lukee tämän, niin ehdottaisin, että tulevassa nettilehdessä kirjoitettaisiin edes jotain tämmöisistä taktisista kuvioista. Ei ne varmaan kiinnosta kaikkia, mutta ainakin mulle ZM:n jutut 2010 MM-kisoista olivat jotain aivan uutta ja ihmeellistä, loivat aivan kokonaan uuden tavan katsoa jalkapallo-otteluita. Varsinkin kun ZM:ssä oli ennen kisoja tosi hyviä ennakkokatsauksia joukkueiden mahdollisista kokoonpanoista, pelisysteemeistä, peli-ideoista sekä joukkueiden vahvuuksista ja heikkouksista, oli mahtava katsoa pelejä ja miettiä että ei hemmetti, tuonkin se tiesi. Tuolta:

    http://www.zonalmarking.net/category/matches/internationals/worldcup2010/page/21/

    löytyy ZM:n MM-jutut.

  9. TOT kirjoittaa:

    Vielä Cityn kannalta lohduton tilasto:

    mestaruus ratkaistaan luultavasti vieraspeleissä (molemmat joukkueet ottanevat lähes täydet pisteet kotipeleistään), ja kahdeksasta viimeisestä vieraspelistään Unitedilla on 6 voittoa, 1 tasuri, 1 tappio, Cityllä vastaavasti 2 voittoa, 2 tasuria ja 4 tappiota. United on tehnyt näissä peleissä 19 maalia, City vain 4. Näyttää todella huonolta Citylle, vielä kun ajattelee, kuinka pahoja vieraspelejä sillä on edessä.

  10. Mischa kirjoittaa:

    Otteluselostukset sopivat ihan hyvin päivittäiseen sanomalehteen. Itsekin tykkään lukea ns. syvällisempiä taktiikkaa, henkilöitä tai lajikulttuuria yms. käsitteleviä juttuja, mutta niitä kyllä löydän urheilun erikoislehdistä ja netistä. Jos toimittaja katsoo yhdeksän-kymmenen aikaan illalla päättyvän pelin, niin eipä siitä kovin syvällistä analyysia ehdi varmaan seuraavan aamun lehteen raapustaa. Sitä paitsi, ovathan ulkomaanuutisetkin usein tällaista “tulosuutisointia”: missä ja kuinka monta uhria jokin onnettomuus tai sota on taas vaatinut jne. Talousuutisista nyt puhumattakaan. Syvällisemmät analyysit ovat harvinaisempia, ja niille on myös vaikkapa politiikan saralla omat julkaisunsa. Ajoittaisia analyyttisempiä urheilukirjoituksia kyllä odottaisin esim. hesarilta (johon lehtiperheeseen toki Veikkaaja kuuluu).

    Itse odottaisin urheilukirjoituksilta, ihan niiltä otteluselostuksiltakin, enemmän tunteiden ja tunnelmien kuvausta. Kulttuurin puolella juuri esityksien herättämät tunteet ja fiilikset yleisössä (kirjoittajassa) ovat kirjoittelun keskiössä, ja tunnelman takiahan moni myös peleihin ja muihin urheilutapahtumiin lähtee.

  11. Mikko kirjoittaa:

    Komppaan Riba de Sellaa: Veikkausliigan kannattaisi ottaa oppia Zonal Marking blogista ja monista muistakin. Näillä on tosin analyyseissaan apuna melkoinen määrä tilastoja, joita noiden isompien liigojen matseista tehdään. Veikkausliigassa ei varmasti tehdä vastaavaa tilastointia. Jos tehdään, kannattaisi tilastot saattaa harrastajille vapaasti saataville. Kysyntää voisi olla Veikkausliigan peleistäkin.

    Muita huomionarvoisia futisjournalismin esimerkkejä netissä ovat mm. http://www.theblizzard.co.uk/ (futis yleisesti) ja http://tomkinstimes.com/ (Liverpool). Molemmat tuottavat kirjoittajilleen ihan oikeita tulojakin.

  12. TOT kirjoittaa:

    Hyvä pointti Mikolta. Veikkausliigasta PITÄISI kerätä edes kohtuu tarkkaa tilastointia ja se PITÄISI saattaa tavallisten katsojien tietoon ilmaiseksi. Idea voi tuntua hullulta Veikkausliigan johdon mielestä, mutta he saattaisivat yllättyä siitä kuinka paljon se lisäisi kiinnostusta Veikkausliigaa kohtaan, samoin kuin siitä, että veikkausliigaan keskittyneitä laadukkaita blogeja voisi alkaa ilmestyä ihan ilmaiseksi ja ilman mitään Veikkausliigan omaa effortia. Kristianinkin jutut veikkausliigasta ovat tavallista kiinnostavampia juuri siksi, että hän tietää joitakin taustakuvioita, jotka eivät näy meille ulkopuolisille.

Kommentoi



HS in English