Jos joskus uhkaa unohtua, miten käsittämättömän massiivinen asia jalkapalloilu näillä saarilla on, niin törmää johonkin vavahduttavaan huomioon.
Kun käyttää adjektiiveja käsittämätön, massiivinen ja vavahduttava samassa virkkeessä on syytä perustella: huomenna sunnuntaina on Wembleyllä bloggarin lisäksi 21 000 Carlislen ja 45 000 Southamptonin fania. Siis 66 000 kannattajaa epäseksikkään alasarjacupin loppuottelussa, tavallisia, lippunsa omalla rahalla maksavia ihmisiä joiden ansiosta futiksen synnyinmaan kansallistadion on huomenna täynnä. Suunnatonta.
Eivät nämä massat tietenkään normaalisti käy edes seuransa kotiotteluissa, mutta mitä sitten? Satojen mailien päästä Carlislesta matkustaa perheitä kolmessa polvessa, väkeä jotka kyllä jännäävät seuran edesottamuksia muutenkin mutta joilla ei ole rahaa tai lopulta riittävää intoa kausikortin ostoon. Kaupungissa on 103 000 asukasta, eli viidennes Carlislesta on huomenna Wembleyllä (okei, luvussa lienee mukana jonkin verran neutraaleja, mutta kuitenkin). Suunnatonta.
Pääsen huomenna kokemaan kansanjuhlan, jotain mikä säilynee mielessä pitkään. Silti kyse on Englanninkin mittarilla niin pienestä pelistä, että se hädintuskin ylittää kansallisen uutiskynnyksen. Ulkomaisissa lehdissä matsista ei julkaista edes tulosta, enkä itsekään ollut koko kilpailusta kuullut ennen kuin Englantiin muutin, vaikka brittifutista olen koko ikäni jollain tasolla seurannut.
Meikäläiselle huominen kruunannee Carlisle-kauden. Takana on surrealistisia kokemuksia Milton Keynesistä Exeteriin ja kausi huipentuu komeasti Wembleylle. Carlislen asema sarjataulukossa on nimittäin sellainen, että ei seura putoa eikä nouse. Kaltaiseni leikkifani voi nostaa jalan kytkimeltä jo tässä vaiheessa kevättä.
Siispä varaan huomiselle kaksi kuivumisuhan alla olevaa miehekästä sikaria (en ole varsinainen asianharrastaja joten humidori ei tahdo pysyä iskussa), jotka voimme Miken kanssa Carlislen maalipytty-cupin mestaruuden kunniaksi pössytellä.
Huomenna pitänee viimein ostaa se Carlislen huivi. Harmi vain, että huivi tulee olemaan jobbareiden kauppaama piraattituote, mistäpä Wembleyn ympäristöstä aidon saisi. Pitihän minun sellainen tilata jo hyvissä ajoin, mutta se jäi.
Huomenna siis jotain suunnatonta. Olen melko innoissani, mutta jos en olisi ei matseissa kannattaisi kiertää tai tällaista blogia pitää.
27. maaliskuuta 2010 kello 20.39
On kyllä suunnaton ihmettelyn aihe kun aikuiset miehet jaksaa fanittaa jotan potkupallon peluuta. Taitaa kuitenkin olla oluen juonti se tilaisuuden kohokohta.
28. maaliskuuta 2010 kello 12.10
Juupa Juulle:
Sinulta taisi mennä koko asianydin ohi kun tuollaisen aivopierun päästit? Suosittelen lukemaan uudestaan ajatuksen kera
Nythän kyse ei ollut pelkästään ”aikuisista miehistä” vaan liikkeellä ovat myös mummot ja vaarit, teinit ja tiineet, tädit ja sedät, sanalla sanoen kaikki.. vaikea kuvitella 80v isoäidin menevän matsiin vain oluen takia??
28. maaliskuuta 2010 kello 22.46
Olipahan hieno kokemus, vaikka Carlisle nokkaan ottikin maalein 1-4. Kirjoitan huomenna maanantaina aiheesta enemmän, joitain yllättäviä havaintoja Wembleyllä sattui silmään.