Blogit

Tämä blogi on ollut olemassa runsaat seitsemän kuukautta. Huomenna blogi matkustaa pohjoiseen (jossa on luvassa Liverpool – Portsmouth maanantaina ja Wigan – Aston Villa tiistaina), mutta katsotaan sitä ennen peiliin.

Meikäläisellä on nimittäin ollut viikon verran päällä eräänlainen writer’s block. Kiinnostavia aiheita riittäisi kyllä vaikka joka päivälle, mutta niiden jalostaminen keskustelunavauksiksi ei ole onnistunut.

Syinä mainittakoon työkoneeni kovalevyn kuolema ja bloggarin jalkapalloilun ulkopuolinen elämä, mutta on siinä muutakin. Vaikka olen kirjoittanut ammatikseni suuren osan aikuisikääni on tämä blogiprojekti ollut ainutlaatuinen. Kolmesta kuuteen keskustelunavausta viikossa sitoo kirjoittajan paitsi blogiinsa niin myös blogin kommentaattoreihin, ja niin kuuluukin olla. Neljän päivän kirjoitustauosta tulee huono omatunto.

Eeppinen futismatka Manchesteriin (jossa vietän kolme yötä), Liverpooliin ja Wiganiin tulee mainioon kohtaan, koska piristysruisketta nyt tarvitaan. Blogimme ei ole ollut virkamiespalloilua, eikä se sellaiseksi saa muuttua.

Virkamiehistä ja byrokratiasta puheen ollen. Sanotaan, että Saksa on maa, jossa kaikki toimii mutta mikään ei järjesty siinä kun Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy. Englanti taas on runsaan viiden vuoden kokemusteni perusteella usein maa, jossa mikään ei toimi eikä mikään järjesty.

Yli kuukausi sitten netitse ostamani Wigan-pelin liput eivät koskaan postiluukusta tipahtaneet. Soitin eilen Wiganin lipputoimistoon, jossa kerrottiin, että liput on kyllä minulla luultavasti lähetetty. Mitään merkintää siitä, koska näin olisi tapahtunut ei järjestelmään kuulemma ollut jäänyt. Mutta ei hätää, lohdutti lipputoimiston neito, seurueemme pitää hänen mukaansa saapua hyvissä ajoin ennen peliä kyseiseen toimistoon, jossa meille printataan uudet liput.

Varmaa on, että lipputoimistossa ei enää tiistaina muisteta eikä tiedetä mitään perjantaisesta soitostani, joudun siis selittämään kaiken alusta asti. Kysyin lipputoimiston asiakaspalvelijalta, että mitäpä jos ostamani liput ovat päätyneet joillekin muille, jotka sitten istuvat maksamillamme paikoilla. Tällaiset ryökäleet kuulemma hätystellään stadionilta pois, jos noin pääsee käymään.

Kaikki perienglantilaisen sähläyksen merkit ovat ilmassa, ennustan että pääsymme stadionille ensin evätään mutta vänkäämisen jälkeen pääsemme istumaan ostamillemme ja maksamillemme paikoille. Noh, olen kerran tällä kaudella päässyt valioliigamatsiin ilmaiseksi sisään ja vieläpä VIP-katsomoon vaikka stadionilta ei löytynyt mitään tietoa meikäläisen tulosta, joten kaiketi Wiganissa sentään maksava asiakas omille paikoilleen lopulta lasketaan.

Olen käynyt Anfield Roadilla aiemminkin, mutta Liverpool kaupunkina on jäänyt varsin vieraaksi ja Manchester samoin. Tuntuu hyvältä lähteä reissuun, ja tuntuu hyvältä ajatella, että reissusta voi raportoida rakkaaseen blogiimme. Huomisesta alkaa blogin kevätrypistys, joka hellittää aikaisintaan, kun FA Cupin finaalin loppuvihellys on soinut.

Muuten, jos tämä törkeys menee läpi, niin mainittu vihellys voi tulla outoon aikaan. Brittifutiksessa mikään ei näytä enää olevan pyhää, ei edes FA Cupin loppuottelu.

Aihe: Valioliiga, Yleinen | 2 kommenttia »