Blogit

Aloitetaan luvattu Malta-spesiaali kauhujutulla, jonka päivällä kertoi IS:n jalkapallotoimittaja Janne Kosunen. Myrskyjen riepottaman Euroopan halki Suomen pelaajien ja joukkueenjohdon tapaan Maltalle lentänyt Jankka sanoi, että Frankfurtiin (josta oli vaihto Maltalle) laskeutunut kone tuli maahan erittäin huojuvasti ja osa matkustajista kirkui kauhusta.

Kiitos myrskyjen saapuivat useammat suomalaiset Maltalle pahasti myöhässä, mutta onneksi kuitenkin ehjin nahoin. Sen verran tuulet Suomea horjuttivat, että tämän aamun harjoitukset jäivät väliin.

Maailman tyrskyt olivat jossakin kaukana, kun Suomi piti tiedotustilaisuuttaan vanhan maailman glamouria hehkuvassa Corinthia -hotellissa Maltan sydämessä. Koska Corinthia sijaitsee keskellä saarta ei se ole niinkään turistien, vaan Maltan yläluokan suosiossa. Hieman hävetti tallustella hotellin käytävillä shortseissa ja tennispaidassa, olisihan sitä voinut vetää päälle maaottelun kunniaksi mukana kulkevan pikkutakin.

Ennen varsinaista pressitilaisuutta törmäsin Roman Eremenkoon. A-maaotteluiden herrasmiessääntöihin kuuluu, ettei pelaajia pyritä haastattelemaan sovittujen tilaisuuksien ulkopuolella, joten lyhyestä jutustelustamme ei sen enempää. Kohtaaminen kuitenkin pisti jälleen kerran miettimään kuinka ihmeellinen tämä (jalkapallo)maailma oikein on.

Kuusi vuotta ja kolme kuukautta sitten tuolloin 16-vuotias Roma kuunteli oven takana, kun isä-Aleksei ja allekirjoinut neuvottelimme Eremenkojen Vantaan-talon keittiössä asioista, jotka osaltaan määrittäisivät Romankin tulevaisuuden. FF Jaron silloinen puheenjohtaja Timo Kuusisto halusi isän ja pojan Jaroon, ja kokonaisratkaisua väännettiin keittiönpöydän ääressä kolme ja puoli tuntia. Toimin asiassa Jaron neuvottelijana ja Jere sekä hänen rouvansa Nelia tarjosivat kovan vastuksen.

Lopulta diiliin päästiin ja oluet korkattiin. Perhe muutti Pietarsaareen, Jere on nykyään Jaron päävalmentaja ja Roma, joka tuolloin oli ujo lapsenkasvoinen kikkarapää, on Suomen A-maajoukkueen arvokkain pelaaja.

Pressitilaisuudessa keskityin haastattelemaan Teemu Pukkia ja Tintti Johanssonia. Tämä kuulostaa mummomaiselta kommentilta, mutta 19-vuotias Pukki (jota en ollut koskaan tavannut enkä ikinä edes katsomosta nähnyt) näytti uskomattoman nuorelta ja hennolta, aivan poikaselta. Pukki ei mitenkään erottuisi, jos hänet pistettäisiin kuvaan U16-joukkueen kanssa.

Poikamaisuus ei pelimiestä pahenna eikä maalinteko parrankasvua edellytä. Kysymyksiin Teemu vastaili harkitusti kuin pitkän linjan ammattilainen ikään. Juttutuokion oleellisin anti oli, että Pukki (jolla on Sevillan kanssa sopimusta vielä kauden 2010 -2011 ajan) yrittää aktiivisesti hakeutua seurasta pois, jos peliaikaa ei seuran organisaatiossa kohta tipu.

Pukin agentti on monessa liemessä keitetty Tapio ”Ekku” Raatikainen, joka taisi pelaajaurallaan katkoa parikin jalkaa. Ekku on niin sanottu mielipiteitä jakava persoona, mutta esimerkiksi Henri Myntin ura on pelaajan kovin rajalliset lahjat huomioiden Ekulta hieno työnäyte. 

Tiistain painettuun lehteen tulevan haastattelun kuvineen tein entisestä babyfacesta Tintistä, jutussa hän vastaa yhteen keskustelupalstoilla kovasti pohdintaa herättäneeseen kysymykseen. Tintti on mukava haastateltava hänkin, ja olisi varmasti puhunut vielä vapautuneemmin äidinkielellään tai englanniksi. Toki ruotsia äidinkielenään puhuva Tintti vallan hyvää suomea puhuu, mutta ei ole kieltä pitkään aikaa juurikaan tarvinnut.

Olen huomannut saman oman ruotsini osalta (äidinkieleni on suomi, mutta isäni suku ruotsinkielistä), sanoja joutuu välillä hakemaan. Niin hassulta kuin se tuntuukin, niin sujuvimmin me kaksi molempia kotimaisia puhuvaa suomalaista olisimme kai kommunikoineet englanniksi.

Nyt aurinko laskee, ja paljon nähnyt Välimeri pauhaa parvekkeen takana.  Edessä on vielä teaser-tyyppisen nettijutun kirjoittaminen Johansson-jutun pohjalta ja päivä alkaa olla paketissa. Tintti muuten viimein on ex-babyface, parransänki ja hauberit löytyvät joten miehen standardeissa ollaan.

___

Stuart Baxter on vuorossa huomenna, jolloin luvatusti välitän hänelle myös blogimme terveisiä.

Aihe: Maajoukkueet, Memory lane, Suomalaispelaajat | 3 kommenttia »