Vuonna 2012 käytävien Lontoon kesäolympialaisten jalkapalloturnauksessa on mukana Yhdistyneen kuningaskunnan joukkue, jota kutsutaan Iso-Britannian joukkueeksi, mutta jossa pelaa vain englantilaisia.
Yhdistyneen kuningaskunnan yhdistelmäjoukkueen alkuperäisenä tarkoituksena oli saada olympialaisten isäntävaltio näyttäytymään kisoissa yhtenäisenä. Jo tässä vaiheessa voi todeta, että tulos on päinvastainen, kun valtion kaikki osat Englantia lukuun ottamatta jättäytyivät joukkueesta pois.
Siksi ihmettelenkin, jos Roy Hodgsonilla tosiaan olisi kiinnostusta lähteä vetämään tätä farssia. Englannin joukkueen, jollainen siis tosiasiallisesti olympialaisissa Union Jackin alla pelaa, tappioita tullaan toivomaan tuhansissa pubeissa Skotlannissa, mutta myös Walesissa ja Pohjois-Irlannin tasavaltalaisalueilla. Kolmessa Yhdistyneen kuningaskunnan muodostavasta neljästä alueesta pidetään siis peukkuja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkueen konttaamiselle.
Kuvio on alusta asti ollut läpeensä politisoitunut. Skotlanti olisi suostunut lähtemään mukaan, jos joukkue olisi muodostettu Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin yhdistelmäjoukkueen nimellä ja pelannut ilman kansallisia tunnuksia. Tämä ei taas Englannille käynyt. Skotlannin itsenäisyyttä ajava SNP-puolue sai prosessista kovasti vettä myllyynsä ja nousevaa käyrää gallup-lukuihin.
Niin sanotun ison politiikan takana on kiista tietysti ollut myös urheilupoliittinen. Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa pelätään, että Britannian yhdistelmäjoukkue (jollaista ei ole olympiafutiksessa esiintynyt sitten 1960-luvun) voisi vaarantaa Yhdistyneen kuningaskunnan eri osien historiallisen statuksen omina toimijoinaan myös MM- ja EM-kisoissa.
Ajatus tuntuu kaukaiselta, mutta skotit, walesilaiset ja pohjoisirlantilaiset eivät halua ottaa pienentäkään riskiä, antaa vähäisintäkään signaalia että tällainen voisi heille koskaan käydä.
Pohjois-Irlannin tilanne vasta kummallinen onkin. P-Irlannin maajoukkueen kannattajat ovat valtaosin protestanttisia lojalisteja katolisten kannattaessa Irlannin maajoukkuetta. Silti Yhdistyneen kansakunnan joukkue ei kelvannut edes heille.
Mitä tavallinen kansa Englannissa miettii? Epätieteellisen pubigallupini ja yleisen mielipiteen haistelun perusteella englantilaiset ovat iloisia saadessaan olympialaisiin oman joukkueensa, vaikka se Iso-Britannian nimellä virallisesti kulkeekin.
Koko Iso-Britannia ei ylipäätään tunnu herättävän suuria tunteita. Ei Englannissa Union Jack liehu kuin hallintorakennuksissa, tavallinen kansa vetää salkoon tai ripustaa ikkunaan Pyhän Yrjön punaristilipun. Sekään ei muuten ole kovaa valuuttaa esimerkiksi Englannin eteläkärjessä Cornwallissa, jossa etnisesti tai ainakin identiteetiltään kelttitaustaiset asukkaat suosivat omaa lippuaan anglosaksiselta haiskahtavan punaristin sijaan.
Lontoossa (jonka asukkaiden enemmistö on muuten syntynyt ulkomailla) vieraileville turisteille voi Westminsterin, Tower Bridgen ja muiden brittiläisyyden symbolien sekä joka paikassa vastaan tulevien Union Jack -lippujen myötä syntyä illuusio, että Iso-Britannia olisi varsinainen kansakunta. Tosiasiassa se on, kuten lipun nimikin viittaa, unioni. Brittiläinen identiteetti on ohut, kun Lontoon monumentit ja turistikrääsä jäävät taakse.
Siksi koko farssi Iso-Britannian jalkapallojoukkueesta olympiakisoissa olisi kannattanut jättää väliin. Tämä joukkue ei yhdistä, se erottaa.
12. marraskuuta 2009 kello 14.33
Vielä 80-luvulla Englannin maaotteluissa taisi näkyä lähes yksinomaan Union Jackeja. Italian MM-kisoissa 1990 oli sekaisin molempia. Englannin kotikisoihin 1996 mennessä oli jo siirrytty yksinomaan Pyhään Yrjöön.
Kuinka moni englantilainen identifioi itsensä vielä reilu pari vuosikymmentä sitten muuhun lippuun kuin Union Jackiin?
Samasta syystä moni skotti tai walesilainen identifioi Union Jackin englantilaisiin. Heille se ei ole yhteisen kansakunnan lippu, vaan englantilaisjohtoisen valtion lippu.
Minusta on äärimmäisen kyseenalaista, miksi saman valtion eri alueiden joukkueet voivat vielä 2000-luvullakin pelata neljänä eri maana maaotteluita. Toki syyt löytyvät historiasta, mutta Euroopassakin on alueellisesti jakautuneempia valtioita kuin Iso-Britannia.
Perusteeton oikeus pitää poistaa ja yhteinen olympiakisajoukkue on siihen hyvä askel, toivottavasti.
12. marraskuuta 2009 kello 15.30
Olen tällä kertaa kyllä aivan eri mieltä kuin Elmslie. Mielestäni jalkapallo ei ole siinä mielessä eksaktia tiedettä. Maajoukkueella on etenkin Skotlannissa massiivinen merkitys koko kansalliselle identiteetille Skotlannin jalkapallokulttuurista puhumattakaan.
Lisäksi reiluusaspektikin on vähän niin ja näin – kun UK:n neljä jalkapalloliittoa palasivat Fifan jäseniksi vuonna 1946, ne hyväksyttiin ilolla mukaan. Senkin jälkeen ne ovat toimineet täysin itsenäisinä liittoina, jotka sellaisinaan muodostavat brittiläisen jalkapalloilun ytimen. Mikäli ne kaikki erotettaisiin FIFA:sta ja pakotettaisiin muodostamaan uusi Yhdistyneen kansakunnan liitto, tuhottaisiin samalla se perusrakenne, jonka pohjalla kuningaslaji saarilla toimii.
Fifahan muuten otti vuonna 1988 jäsenekseen Färsaaret, joka on Tanskaan kuuluva autonominen alue. Gibraltar puolestaan on jo pitkään yrittänyt päästä jäseneksi, mutta Espanja estää jäsenyyden ulkopoliittisista syistä. Vaikka Färsaaret ja Gibraltar ovat täydellisiä lilliputteja, niin yhdistää Skotlantiin, Walesiin ja P-Irlantiin se, että niillä on aina ollut omat, itsenäisesti toimivat jalkapalloliittonsa. Teknkisesti ottaenhan Fifa hyväksyy jäsenikseen jalkapalloliittoja, ei maita.
Elmslien huomio, että Union Jack oli vielä verraten hiljattain Englannin kannattajien käytössä on totta ja erinomaisen mielenkiintoinen juttu. Pitänee kysyä pubiparlamentilta, mistä tuo siirtyminen Pyhään Yrjöön on johtunut.
Voisiko olla, että kun Britannia suurvaltana on nyky-englantilaisille yhä kaukaisempaa historiaa, niin imperiumin lippu on korvautunut oman kansan lipulla? Tämänsuuntaisen teorian on heittänyt toimittajalegenda Jeremy Paxman: imperiumin aika tavallaan söi englantilaisen identiteetin, ja englantilaiset kadehtivat esimerkiksi skotteja, joilla yhä on voimakas kansallinen identiteetti.
12. marraskuuta 2009 kello 17.11
Tietääkö kukaan, onko olemassa muita kuin poliittisia syitä sille, että Katalonia ja Baski-maa pelaisivat omien lippujensa alla omina joukkueinaan? Käsittääkseni molemmilla alueilla on vahvempi paikallis kuin espanjalaisidentiteetti ja molemmilla alueilla koetaan Espanjan (Madridin) valta alueella imperialistisena.
Molemmilla on kai haluja omaan joukkueeseenkin, ainakin Katalooneilla sellainen onkin, mutta FIFA ei sitä hyväksy. Olen myös ymmärtänyt katalonialaiset ja baskilaiset pelaajat useimmiten mielummin pelaisivat oman lippunsa kuin Espanjan lipun alla. Jotkut jopa väittävät Espanjan joukkueen historiallisesti huonon menestyksen johtuvan enimmäkseen siitä, että eri maakuntien pelaajat eivät tule toimeen keskenään tai muuten viihdy joukkueessa.
Mielestäni myös kataloonit ja baskit ansaitsisivat omat joukkueensa. Sen, mitä Espanjan joukkue häviäisi, jalkapallon ystävät voittaisivat, kahden uuden huippujoukkueen liittyessä kisoihin. Etenkin kataloonit olisivat luultavasti jopa vahvempia kuin jäljelle jäävä Espanjan joukkue ja kykenisivät hyvin haastamaan maailman muut huiput – maailman luultavasti paras seurajoukkue Barcelona rakentaa joukkueensa etupäässä omien junioreiden varaan.
12. marraskuuta 2009 kello 23.07
Kristian: lienet oikeilla jäljillä viimeisessä kappaleessasi. Brittiläinen identiteetti kukoisti imperiumin aikana. Sen käsitteen alle oli hyvä myös skottien ja walesilaisten kuulua. Englantilaisuus ja brittiläisyys menivät sen sijaan täysin sekaisin keskenään – oli vaikea sanoa, mikä oli kumpaakin. Näiden kahden sekoittaminen ei ole vain ulkopuolisten ongelma.
Kun imperiumi on hajonnut ja maa pudonnut merkityksessä keskisarjaan, ei brittiläisyydellä ole enää samanlaista vetovoimaa. Skoteilla ja walesilaisilla pinnan alla ollut oma vähemmistöidentiteetti on noussut ja englantilaiset ovat seuranneet perässä löytäen jälleen uudestaan oman englantilaisuutensa erotuksena brittiläisyydestä, olkoonkin yhä kovin epäselvää.
Union Jackin totaalisessa korvautumisessa St Georgella yhtenä tekijänä taas lienee ensimmäisen leimautuminen nationalististen ääriryhmien tunnukseksi. Punaristilippua kantamalla olet tervehenkinen patriootti, Union Jackin tunnuksella BNP-aktiivi.
Saarifutiksen perusrakenteesta esittäisin seuraavaa: yhdistetään rakenne. Näinhän on käytännössä aina ollut Walesin osalta. Maan isot seurat (Cardiff, Swansea, Wrexham) sekä kuriositeettina yksi pikkuseura (Merthyr Tydfil) pelaavat Englannin sarjoissa, muut omissa paikallisissaan. Skotlannissa voitaisiin tehdä sama: käytännössä Skottivalion seurat siirtyisivät Englannin neljälle korkeimmalle sarjatasolle ja loput muodostaisivat omat alueelliset sarjansa.
Yhteisen brittiläisen Football Leaguen alla olisi näin jako kolmeen: Englanti, Skotlanti & Wales, jokainen omine pyramidirakenteineen (mallia kannattaa ehdottomasti ottaa Englannista, jossa tämä on laitettu hienoon kuntoon). Nousut ja putoamiset kiintiöiden mukaan, esimerkiksi Englanti kaksi paikkaa ja Skotlanti/Wales pelaisivat keskenään yhdestä (jonka ensimmäisen joukkue 98 % tapauksista voittaisi, mutta olisipahan ainakin mahdollisuus…).
12. marraskuuta 2009 kello 23.43
Niin, periaatteessahan Iso-Britannia on unioni, mutta käytännössä… Olen käsittänyt että tavallisille englantilaisille Iso-Britannia on, enemmän tai vähemmän, yhtä kuin Englanti. Näin etenkin tietysti historiallisesti, imperiumiaikana. Etenkään Walesia ei käsittääkseni oikein omana kansakuntanaan osata mieltää, ja yleensä se kai niputetaan yhteen Englannin kanssa — syntyy kumallinen valtio nimeltä ”England & Wales”…
En muuten jalkapalloa juurikaan seuraa, mutta tässä blogissa kommentoidaan brittiläistä kulttuuria niin osuvasti että tulee luettua.
13. marraskuuta 2009 kello 9.55
Mitä tulee Kataloniaan ja Baskimaahan, olen varsinkin ensimmäisen elämää ja jalkapalloelämää seurannut sen verran että uskoisin molemmissa olevan melko vahva kannatus omalle maajoukkueelle (onhan varsinkin Baskimaassa vahva kannatus itsenäisyydelle ylipäänsä, mitä Madrid ei kuitenkaan ymmärrettävästi haluaisi hyväksyä, Kataloniassa käsittääkseni merkittävä osa väestöstä olisi myös tyytyväinen itsenäisyyteen). Ainakin katalaaneilla (huom. siis aalla, ei oolla) on tosiaan se oma ”maajoukkueensa” joka pelaa suht säännöllisesti epävirallisia maaotteluita. Valistunut arvaukseni kuitenkin on, ettei kummallekaan virallista FIFAn hyväksymää maajoukkuetta tule ennen itsenäisyyttä (jota ei välttämättä tule koskaan), sillä kun poliittinen tilanne on tulenarka erityisesti Baskimaan tapauksessa, ei sitä varmaankaan ulkopuoliset uskalla jalkapallon välityksellä lähteä sorkkimaan.
13. marraskuuta 2009 kello 11.00
Espanjasta, katalooneilla ja baskeilla (ja vähemmässä määrin mm. galicialaisilla ja valencialaisilla) on tosiaan voimakkaat irtaantumistoiveet, mutta toisaalta Barcelona, Espanyol, Girona ja mitä heittiä onkaan pelaavat Espanjan liigassa. Ja irtaantuminen omaan liigaan olisi aika synkkää molemmille osapuolille, toisessa jyräisi Real Madrid ja toisessa FC Barcelona (Valencia voisi periaatteessa mennä myös katalaaniliigaan, kun se on jossain määrin katalaanin ja kastellaanin välissä).
Hyvät maajoukkueet molemmat varmasti saisivat aikaan, mutta olisihan nuo liigat vähän tylsiä kun perinteinen titaanien taistelu puuttuisi.
Espanja on muuten kyllä hyvä esimerkki moneen suuntaan vetävästä Euroopan maasta…samaan joukkoon voisi kyllä lukea myös Saksan, jossa poliittisesti erityisesti Baijeri elää omaa elämäänsä, en tiedä kuitenkaan pyrkisikö tekemään omaa maajoukkuetta (ja taas kerran, olisihan Saksan liiga paljon tylsempi jos lähtisivät eri teille).
13. marraskuuta 2009 kello 13.09
Käsittääkseni Pyhän Yrjön lippu yhdistettiin 80 ja 90 lukujen alussa vahvasti äärioiskeiston merkiksi. Sinäänsä hauskaa, että nykypäivänä Union Jack on saanut samanlaisen merkityksen BNP vuoksi.
Toivottavasti en ikinä tule näkemään sitä päivää, kun Skotlanti, Wales ja P-Irlanti yhdistyy saman lipun alle potkimaan palloa. Erillään pysymisestä kyllä pitää huolen ko. maiden jalkapallo-ja rugby-liitot. Rugbyn puolellahan on jo British & Irish Lions pelaamassa eteläsellä pallonpuoliskolla. Vaikka kyseisellä joukkueella on yli 100 vuotta historiaa takana, ei kiinnostus sitä kohtaan yllä lähellekkään omia maajoukkueita.
Espanjassa Katalonian ja Baskimaan tilanne on suurlta osalta polittinen, mutta osaksi syynä on myös Espanjan jako autonomisiin itsehallintoalueisiin. Eli jos Katalonia hyväksyttäisiin UEFAn jäseneksi ei periaatteessa pitäisi olla estettä miksei Andalusiaa tai Murciaa hyväksyttäisi. Todellinen syy kuitenkin on varmaan se, mitä Jalkapalon ystävä mainitsi, UEFAn asia ei ole puuttua maiden politiikkaan.
13. marraskuuta 2009 kello 16.48
Jalkapallon ystävä.
Sori, toi itsekin lainaamasi ”kataloonit” taitaa olla lähtöisin multa. Joo, olin kai alkujaan kirjoittanut kataloonialaiset ja siitä se.
Itse asiaan, olen ymmärtänyt, että katalooniassa itsenäisyystoiveet ovat kasvussa ja saavuttava baskimaan tasoa, johtuen Espanjan ”decentralisaatio-politiikasta”, joka tuntuu olevan vain uusi tapa syrjiä nimenomaisesti Kataloniaa. Katalonia on maakunnista vaurain ja katalaanit tuottavat eniten valtion tuloista, mutta maakunnassa on kai kaikista vähiten (tai ainakin suhteessa hyvin vähän) valtion projekteja ja infrastruktuurin ylläpitoa. Ennen siis vain puhtaasti suosittiin pääkaupunkia, nyt selkeästi sorretaan kataloniaa.
Espanjan jako itsehallintoalueisiin johtuu siitä, että Espanja ei ole mikään maakuntiin jakautunut valtio, vaan koostuu lukuisista vanhoista valtioista, jotka on yhdistetty Espanjan vallan alle (1700-luvun alussa Espanjan perimyssodassa). Maa ei ole koskaan ollut missään suhteessa yhtenäinen eikä Francon vallan jälkeisessä perustuslaissa tavallaan tehty mitään todella uutta jakoa itsehallintoalueisiin, vaan nämä alueet ovat ennen olleet täysin itsenäisiä.
Se politiikasta, mutta spekuloidaanpa nyt niitä jalkapallosarjoja. Jos Espanjan eri itsehallintoalueilla on jalkapalloliitot ja jos ne eroaisivat toisistaan ja perustaisivat omia sarjojaan, Realia jäisi uhkaamaan ainakin Atletico, Deportivo ja Valencia (ellei ko. maakunnan futisliitto myös irrottautuisi Espanjasta). Lisäksi jotkin muut joukkueet luultavasti vahvistuisivat hieman.
Athletic ja Real Sociedad saisivat varmaankin tarpeeksi kovan vastuksen toisistaan ja muutamista muista. Nehän eivät nytkään ole mitään Euroopan huippujoukkueita, saisivatpahan paremman mahdollisuuden päästä eurokentille. Baskifutis olisikin ehkä suurin voittaja.
Barcelona olisi ehkä aika yksinäinen valtias Kataloniassa. Ja siten ehkä suurin häviäjä. Jos Aragonia kulkisi Katalonian mukana, niin Zaragoza ehkä vahvistuisi hyväksi haastajaksi. Madrid-Barcelona on klassikko, jonka menettämisestä fanit kärsisivät varmasti ainakin pari vuosikymmentä.
Ehkä joukkueet voisivat pelata jollain tapaa toisiaan vastaan yhä. Siis Espanjan huiput. Sarjahan on jo nyt aika epätasainen, siitä voisi saada tasokkaammankin näin. Voitaisiin pelata esim. kunkin itsehallintoalueen oma pieni, vaikkapa 8 joukkueen kokoinen pääsarja syksyllä. Sitten sarjojen ylemmät puoliskot yhdistettäisiin 12 joukkueen kevätsarjaksi ja alemmat puoliskot pelaisivat omassa maakunnassaan karsintasarjaa. Tai jotain sellaista. Kyllä jotain saataisiin aikaiseksi, ei noiden yhteissarjojen järjestäminen niin mahdotonta olisi. Olisivat nuo maakuntasarjat ja maajoukkueet kaikki joka tapauksessa skotlantia vahvempia.
15. marraskuuta 2009 kello 20.57
Baskeilla on jo oma ”maajoukkue” Athletic Bilbao, joka pelaa tällä kaudella Europa-liigassa ja Espanjan pääsarjassa.
Se on Madridin ja Barcelonan ohella ainoa joukkue, joka ei ole koskaan tippunut pääsarjasta ja pelaa vain ja ainoastaan baskipelaajille.
Katalaanit varmastikin mielellään pelaisivat karsintoja omalla joukkueellaan, mutta pitkällä tähtäimellä oma Katalonian liiga viikosta toiseen tuskin kiinnostaisi maailmantähtiä siinä mielessä, mitä la Liga, vieraspelit Lleidaan tai Gironaan eivät vetäisi vertoja Madridin ja Sevillan reissuille. Tästä oman liigan = oma maajoukkue-seikan vetovoimasta voidaan vetää yhtäläisyysmerkit Skotlantiin. Sarjan ”mielenkiintoa” edustaa kumpi Old Firmista (Rangers ja Celtic) pystyy kokoamaan kaudelle paremman ryhmän ja voittaa mestaruuden. Muilla joukkueilla lähinnä kiusaajan rooli.
Todettakoon vielä katalaaneista, että Messi ja Iniesta mm. ovat toki FC Barcelonan omia kasvatteja, mutta Katalonian maajoukkueessa heitä ei nähtäisi. Messi on argentiinalainen ja Iniesta kotoisin Albacetesta, Kastilian sydänmailta.
Toinen katalaanijoukkue la Ligassa on Espanyol, seura jonka nimestä voi päätellä aika paljonkin, vaikka tätänykyä joukkueella onkin vahva katalaani-identiteetti. Silt seuran perustavat arvot ovat syvällä keskusvaltaisessa Espanjassa, eivätkä joukkueen kannattajat näe edustusta Espanjan paidassa ”pahana asiana”.
16. marraskuuta 2009 kello 9.42
Täsmennetään vielä, että Iniestan kotikylä on Fuentealbilla Albaceten provinssissa – ehkä alueensa kuuluisin kylä näinä aikoina kuuluisimman kasvattinsa ansiosta. Mutta vaikka Iniesta tai Messi eivät katalaaneja olekaan, mm. Victor Valdes, Puyol, Pique, Xavi, Busquets ja Bojan ovat, joten kohtuullisen kovan maajoukkueen niiltä kulmilta kyllä saisi aikaan Espanyolin, Gironan ja Gimnastic Tarragonan jne miehillä vahvistettuna. En silti edelleenkään pidä kovin todennäköisenä sitä, että he tai Baskit kovin pian pääsevät virallisia pelejä pelaamaan – se tosiaan taitaisi edellyttää itsenäisyyttä, joka taas johtaisi todennäköisesti ketjureaktioon jonka seurauksena Espanjasta ei jäisi juuri mitään jäljelle. Jos näin kuitenkin joskus tapahtuisi, kuka tietää, ehkä ei olisi mahdotonta säilyttää maiden yhteinen liiga, sillä ennen kaikkea Madrid-Barca-kamppailusta tuskin kukaan haluaa luopua.
En muuten ole ihan varma nykyisen sarjan erityisestä epätasaisuudesta. Tällä hetkellä sarjan peräpää on ehkä aavistuksen tavallista heikompi, mutta etenkin muutama vuosi sitten taitotaso häntäpään joukkueissa oli nähdäkseni aivan eri luokkaa kuin vaikka Valioliigan vastaavissa (fysiikassa saattoivat hieman hävitä tosin). Jotain kilpailun kovuudesta voi kertoa se, että Atleticon tähdet ovat tällä hetkellä putoamisviivan alapuolella ja Villareal vain juuri ja juuri sen yläpuolella.
16. marraskuuta 2009 kello 11.18
Ai niin, kun tässä vauhtiin pääsin niin lisäänpä vielä yhden kohtuullisen kovan vahvistuksen Katalonian maajoukkueeseen: Cesc Fabregas on toki myös katalaani ja Barcelonan juniorimyllyn kasvatti.
17. marraskuuta 2009 kello 16.30
selitys Union Jack v St. George’s lipun kaytosta on myoskin logistinen – St. George’s lipun ostaminen oli paljon hankalampaa, sita ei oikein loytynyt helpolla 80-luvulla (ja ehkapa ennenkin). Myos siihen aikaan kanssa Iso Britannia tuntui olevan enemman Englantilaisvetoinen homma – Mrs T. oli vallassa ja skottiparlamentti ei ollut edes paperilla suunnitelmana.
24. marraskuuta 2009 kello 17.15
Myös Skoonessa on sen verran selkeä identiteetti (ja aksentti…) että senkin voi ottaa mukaan keskusteluun. Syksyllä olin Skoonen kuumassa paikallispelissä, ja otteluohjelmassa Malmö FF:n ja Helsingborgin skoonelaisten pelaajien kansallisuutta osoitti Skoonen punakeltainen lippu eikä Ruotsin sinikeltaiset värit. Eikä muuten olisi huono maajoukkue tämäkään, kun mukaan saataisiin mm. Henke Larsson, Zlatan Ibrahimovic, Markus Rosenberg, Fredrik Ljungberg, Tobias Linderoth ja Mikael Nilsson.
14. joulukuuta 2009 kello 2.08
Union Jack näkyy toki usein skotlantilaisissa jalkapallokatsomoissa. Etenkin Glasgow Rangersin kannattajilla se on näkyvästi esillä, varsinkin kun vastassa on Celtic tai Hibernian.