Ajankohtaista sääterminologiaa

| Julkaistu 7. 12. 2011 20:00

Lumi ja talvi ovat nyt otsikoissa poikkeuksellisen leudon syksyn jälkeen. Tarkastellaan hieman tarkemmin mitä termit “ensilumi” ja “terminen talvi” tarkoittavat meteorologisessa mielessä.

Ensilumi

Ensilumella tarkoitetaan “virallisesti” Suomessa sitä, että aamulla tehtävässä lumen syvyyden mittauksessa on vähintään 1 cm lunta. Eli vaikka illan aikana olisi tullut kolme senttiä lunta joka sitten sulaisi aamuun mennessä, sitä ei laskettaisi ensilumeksi. Syynä tähän ovat historialliset syyt. Vuosikymmenien saatossa havainnontekijät tekivät havainnot, eivät automatisoidut mittalaitteet.

Koska ihmiset eivät voineet olla sadoilla havaintoasemilla tekemässä havaintoja 10 minuutin välein, tehtiin käytännössä kaikilla havaintoasemilla sade- ja lumimittaus aamuisin (joillakin asemilla myös useammin). Niinpä jotta nykyhavainnot lumesta ovat vertailukelpoisia menneiden havaintojen kanssa, käytetään edelleen vain tuota 06 UTC havaintoa virallisissa tilastoissa (kesäaikaan yhdeksältä, talviaikaan kahdeksalta aamulla).

Terminen talvi

Vuodenaikoja voidaan määritellä monella eri tapaa. Voidaan esimerkiksi jakaa vuosi neljään osaan kuukausien perusteella (talvi=joulukuu-helmikuu). Meteorologiassa on käytössä myös ns. termisen talven määritelmä. Se tarkoittaa sitä ajanjaksoa kun vuorokauden keskilämpötila on alle nollan. Eli termisen talven alkamispäivämäärä määritellään alkamaan siitä hetkestä kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi alle nollan asteen.

Termisen talven alkaminen voidaan vahvistaa vasta jälkikäteen kunhan nähdään, että lämpötila on todella jäänyt “pysyvästi” alle nollan. Käytännössä tämä lasketaan lämpötilakäyrän perusteella siitä kun miinuspuolen pinta-ala ylittää plussan puolella olevan pinta-alan. Seurantaa tehdään käytännössä hieman yli viikko.

Kun terminen talvi on alkanut, ei keskellä talvea oleva lauha jakso sitä katkaise. Tällöin puhutaan vain suojasäästä ja terminen talvi jatkuu tästäkin huolimatta kunnes lämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle keväällä.

Ongelmia tulee mikäli termisen talven alkaminen lykkääntyy hyvin pitkälle. Näin kävi esimerkiksi talvella 2007-2008, jolloin Helsingin Kaisaniemen asemalla terminen talvi alkoi vasta maaliskuun loppupuolella. Talven pituudeksi tuli tuolloin vain yhdeksän vuorokautta. Lähellä olikin, ettei “virallisesti” talvea ollut lainkaan Helsingissä.

Kommentoi