ManU varmisti mestaruutensa käytännössä jo keskitalvella ja teoriassakin hyvissä ajoin huhtikuun puolella. Kaksi kolmesta putoajasta varmistui varhain, ja Mestarien liigasta englantilaisseurat tippuivat varsin aikaisessa vaiheessa.

Isot tarinat eivät ensisijaisesti liittyneet peliin ja pelaamiseen. Jos jotain vielä suurempaa olisi tapahtunut ei Sir Alexin lähtö dominoisi kevään brittifutisuutisointia. Jotenkin hauskaa kuitenkin on ajatella, että tuo kontrollifriikki lähti eläkkeelle kymmenen maalin hawaijifutismatsin saattelemana.

Muuten Sir Alex piti linjansa äärimmäiseen loppuun saakka. Suomessa ei ehkä ole kuultu irlantilaisesta Sean McGintysta. Fergie taannoin poimi tuolloin 16-vuotiaan McGintyn Charltonin akatemiasta.

Pari viikkoa sitten kävi ilmi, että Tranmeressa lainalla lainalla ollut McGinty, 19, ei ollut ilmaantunut harjoituksiin, syynä oli huhujen mukaan krapula. McGintyn aiempi lainadiili Oxfordin kanssa oli päättynyt rattijuopumustuomioon, mikä tarkoitti ehdollista vankeutta ja 18 kuukauden ajokieltoa.

Noh, Sir Alex viime töineen yksipuopuolisesti irtisanoi McGintyn pelaajasopimuksen Manchester Unitedin kanssa. Hän olisi voinut jättää sen tekemättä, muttei jättänyt. Elbow-man, kyynärpäämies, oli nimensä veroinen loppuun saakka. Nimitys on omani, mutta mielestäni sopiva.

McGintyn sopimuksen irtisanominen jopa nivoo yhteen erään ympyrän. Manchester Unitedissa – kuten monissa Englannin ykkösdivisioonan seuroissa Fergusonin saapumisen aikoihin eli 1980-luvun puolivälissä – oli vallalla varsin kostea kulttuuri, alkoholia kului ja laulu raikasi.

Se on mennyttä maailmaa, joten Fergie ei manageriuransa viime päivinään armahtanut edes 19-vuotiasta irkkua. Irlantilaiset kun ovat tunnettuja siitä, että heille maistuu muukin kuin tuoremehu.

Sean McGinty siis jää historiaan viimeisenä Sir Alex Fergusonin irtisanomana Unitedin sopimuspelaajana, ja pääsee sikäli komeaan seuraan.

McGintyn tapauksen lähteenä on tiistain Daily Mail, tarkemmin ottaen kolumnisti Charles Sales, joka ei asiaa lähteytä. Tulkoon tällainen kuluttajansuojakommentti mainituksi, yleensähän esimerkiksi Maililta, Guardianilta tai jopa Sunilta lainataan sisältöä lähde kyllä mainiten, mutta kiinnittämättä huomiota alkuperäisen jutun uskottavuuteen.

Tsunami, eli hyökyaalto, syntyy yleisimmin merenalaisesta maanjäristyksestä. Näistä esimerkkeinä muistatte varmasti Japanin v. 2011 ja Kaakkois-Aasian v. 2004 tsunamit. Muita syitä tsunamin syntyyn ovat tulivuoren purkaukset, maanvyörymät ja asteroidin putoamiset. Jälkimmäiset voisivat periaatteessa synnyttää jopa 100 m korkean hyökyaallon ja niiden energiasisältö vastaisi pahimmillaan 200 000 atomipommia! Huh, kaksisataatuhatta Hiroshimaa!

Kuviteltu tsunami iskee San Fransiscoon (kuva: baghdadbythebaysf.com)

Massiivisimpia tsunameita on havaittu valtamerillä, joissa veden syvyys on suuri. Tsunamiaalto yltää pohjaan saakka eli siinä liikkuu käytännössä koko vesimassa. Ajatella, jos tämä aallon sisältämä suunnaton energiamäärä pystyttäisiin ottamaan talteen ja käyttämään jotenkin hyödyllisemmin… Ehkä vielä jokin päivä!

Mutta entäs tsunamin mahdollisuus esimerkiksi Suomen rannikoilla? Itämeremme on syvimmilläänkin naurettavan matala: syvin kohta on 452 metriä ja keskisyvyys vain 54 metriä. Keskisyvyys on lähes sata kertaa vähemmän kuin vaikkapa Intian valtameren syvyys. Vaikka jokin päivä asteroidi päättäisikin iskeytyä Itämereen, on hyökyaalto mahdoton skenaario. Tsunami sammuisi ennen kuin ehtisi syntyäkään; vesimäärä on liian vähäinen kuljettaakseen mukanaan hyökyaallon tarvitsemaa energiamäärää.

Ehkä tsunamin murehtimisen sijasta heittäisin jokaiselle haasteen miettiä, voisiko tämmöinen tavallinen tallaaja omalla toiminnallaan jotenkin parantaa Itämeren nykyistä kurjaa tilannetta?

Tässä perinteinen ennakko toisen kierroksen jo alettua tiistaina kahdella ottelulla.

- – -

Kahdeksasta Stanley Cupin voittaneesta nyt päävalmentajina playoffeissa joukkueittensa penkkien takana seisovista miehistä San Jose Sharksin Todd McLellan ja Ottawa Senatorsin Paul MacLean voittivat sormuksensa apulaisvalmentajina Detroitissa vuonna 2008. Muut kuusi;  Darryl Sutter, Mike Babcock, Joel Quenneville, Claude Julien, John Tortorella ja Dan Bylsma ovat voittaneet mestaruuden päävalmentajina.

Maalivahdeista Jonathan Quick, Antti Niemi ja Marc Andre Fleury ovat voittaneet Stanley Cupin ykkösvahteina, Tuukka Rask kakkosena vuonna 2011.

- – -

Itäinen konferenssi:

#1. Pittsburgh Penguins vs. #7. Ottawa Senators

Ottawa Senators pelasi ensimmäisellä kierroksella tämän kevään Stanley Cupin ilkeimmän pelisarjan Montreal Canadiensia vastaan. Jäähyjä annettiin 91 kappaletta, 347 minuuttia viidessä ottelussa. Ottawa oli kurinalaisempi ja samalla kovempi joukkue.

Viimeinen Stanley Cupissa jäljelläoleva kanadalainen joukkue sai tuosta voitosta paljon itseluottamusta, jonka se tuo nyt kovaa vastustajaa vastaan. Senatorsin kokoonpanossa on paljon nuoria pelaajia, jotka ovat tottuneet pelaamaan pitkälle kevääseen AHL:ssä.

Vastassa on nyt ylemmässä sarjassa pelaava Pittsburgh Penguins, paljon kovempi joukkue kuin vielä itseään etsivä Montreal Canadiens.

Erikoinen sivujuoni tässä pelisarjassa voi olla runkosarjassa tapahtunut Matt Cooken ja Erik Karlssonin tapaus, joka jätti pahaa verta joukkueitten välille. Täysijärkisten ihmisten mielissä silkka onnettomuus, jonka tulisi tässä tärkeässä vaiheessa olla jo vanha juttu. Jos Senators lähtee hakemaan kostoa, se kaivaa itselleen syvemmän haudan kuin on tarpeellista.

Paras keino kostaa on lähettää Penguins kesälomalle. Ainoa keino sen saavuttamiseksi on pelata äärimmäisen kurinalaisesti ja älykkäästi.

Ottawan omistaja Eugene Melnykin olisi mielestäni järkevintä seurata joukkueensa peliä taustalta. Tämän omistajan julkiset kommentit voivat vielä luoda joukkuetta haittaavan häiriötekijän pelisarjalle.

Ottawa Senatorsin valmentaja Paul MacLean on Jack Adams-ehdokas hyvästä syystä. Yksi hänen haasteistaan kauden alussa oli tehdä joukkueen sisällä olleista kahdesta erilaisesta ryhmästä – veteraaneista ja nuorista AHL:ssä oppisopimuksensa tehneistä pelaajista yhtenäinen joukkue. MacLean huomasi, että nämä ryhmät eivät viettäneet paljoakaan aikaa toistensa kanssa edes kaukalon ulkopuolella.

Valmentaja onnistui tehtävässään. Tämä on kovin Ottawa Senators-ryhmä sitten kevään 2007, vaikka joukkueessa on paljon ensimmäistä kertaa playoffeissa pelaavia. Keltanokat pelasivat loistavasti vielä ensimmäisellä kierroksella. Cory Conacherin, Jean Gabriel Pageaun ja Kyle Turrisin sankariteot jäivät mieliin. Nyt vastassa on erittäin rutinoitunut playoffjoukkue Pittsburgh Penguinsissä, joka saattaa tulla seinänä vastaan adrenaliinin avulla toistaiseksi selvinneille kokemattomille.

Maalivahtipeli on Ottawan vahvuus. Craig Anderson on yksi NHL:n parhaista ellei peräti paras maalivahti. Montrealia vastaan torjuntaprosentti 95.0%. Anderson päästi vain neljä maalia Ottawan viimeisissä kolmessa pelissä Canadiensia vastaan voittaen kaikki kolme.

Maalivahtipeli on playoffeihin kaikilla muilla osastoilla erittäin upeasti varustautuneen Pittsburgh Penguinsin mahdollinen akilleen kantapää. Stanley Cupin vuonna 2009 voittanut ja Game 1:ssä nollapelin New York Islandersia vastaan ottanut Marc Andre Fleury pelasi huonosti ottelut 2-4 päästäen 14 maalia noissa kolmessa ottelussa.

36-vuotias kakkosvahti Tomas Vokoun tuli tilalle ja oikaisi kurssin viidennessä ja kuudennessa ottelussa. Penguinsin ongelma voi olla se, että lähinnä Fleuryn runkosarjataakkaa keventämään hankittu Vokoun ei ole koskaan ollut vastustajissa pelonsekaista kunnioitusta herättävä maalivahti NHL:ssä. Hän ei ole koskaan loistanut playoffeissa.

Tomas Vokoun aloittaa pelisarjan, mutta jos Senators onnistuu häätämään hänet pois tolppien välistä, Penguinsin on pakko turvautua uudelleen konseptinsa sekoittaneeseen Fleuryyn. Jos niin tapahtuu, pääsemme todistamaan todellista jännitysnäytelmää, ehkä tragikomediaa.

Erikoistilannepelaaminen ja samalla kurinalaisuus voi nousta todella tärkeään osaan. Pittsburgh Penguinsin ylivoima teki 7 maalia 21:stä ylivoimastaan ensimmäisellä kierroksella. Ottawan ylivoima teki kuusi maalia 25:stä ylivoimastaan Montrealia vastaan.

Senatorsin alivoimapeli oli NHL:n paras runkosarjassa. Penguinsin alivoimapeli takelteli, mutta on parantanut viime aikoina. Ottawan odotetaan yrittävän aiheuttaa suunnanmuutoksia pelaamalla kovaa vastakarvaa Penguinsia vastaan. Pelityyli voi aiheuttaa jäähyjä. Jos tämä pelisarja ratkaistaan erikoistilannepelaamisella, kummallakin on omat vahvuutensa.

Hyökkäyspelissä Pittsburgh pystyy luomaan painetta Senatorsin päähän erittäin syvällä hyökkääjistöllään. Joukkueessa pelaa neljä playoffien pistepörssin seitsemästä parhaasta.

Ottawa on hyvin luisteleva joukkue ja sillä on NHL:n paras hyökkäävä puolustaja Erik Karlsson.

Yksi vähemmän mainittu pelisarjan monista sivujuonista on Pittsburghissä erittäin suositun puolustaja Sergei Goncharin paluu Steeltowniin nyt vastustajan paidassa.

Tätä ottelusarjaa miettiessä ja joukkueita tarkastellessa on helppoa ennustaa Pittsburgh Penguinsin voittavan. Penguins on vahva ennakkosuosikki, mutta sen pelit ensimmäisellä kierroksella nuorta, innokasta ja peräänantamatonta New York Islandersia vastaan jättivät pienen epäilyksen siemenen mieleen.

En päässyt katsomaan kaikkia Pens vs. Isles pelejä, mutta Islanders oli parempi joukkue suuren osan kuuden ottelun sarjasta. Veikataan tässä, että Penguins ottaa voiton leveällä hyökkäyksellään ja hyvällä puolustuspelillä. Maalivahtipeli voi aiheuttaa harmaita hiuksia Dan Bylsmalle.

Pittsburgh oli loistavan runkosarjansa ansiosta idän suurin ennakkosuosikki. Penguins on vieläkin mestaruusehdokas, joka ei ole löytänyt peliään. Parhaatkin pelaajat tekivät kohtalokkaita virheitä ensimmäisellä kierroksella, kuten Kris Letang ja Evgeni Malkin kiekonmenetyksillään. Kun tämä nimirikas ja paperilla ylivoimainen joukkue saa pakettinsa kokoon, Ottawa on vaikeuksissa.

Pittsburghin puolustus on aliarvostettu. Kukaan ei puhu Brooks Orpikista tai Matt Niskasesta tai kovapintaisesta Deryk Engellandista. 

Tämä pelisarja on jo alkanut Penguinsin otettua voitto etenkin paremman ylivoimapelinsä ansiosta ensimmäisessä pelissä tiistaina.

Jos Pingviinit saavat pelinsä kuntoon ja maalivahtipeli pitää, tämä on ohi kuudessa. Pittsburghillä on liikaa kokemusta, rutiinia, korkeaoktaanista hyökkäyspeliä ja voittamisen kulttuuria kokoonpanossaan.

Jos taas toisella kierroksella jossain pelisarjassa tulee yllätys, se tulee tässä.

Ennustus: Penguins in six.

- – -

#4. Boston Bruins vs. #6. New York Rangers

Mikään ei ole hienompaa Stanley Cupissa kuin kahden klassisen Original Six-joukkueen kohtaaminen seitsemän ottelun kovassa pelisarjassa. Sana kova on kirjoitettava tummin kirjaimin, sillä kummatkin joukkueet pelaavat mielellään kovaa ja fyysisesti. Kummatkin pelaavat kaikilla neljällä ketjullaan.

Maalivahti Henrik Lundqvist oli Broadway Blueshirtsin tärkein pelaaja ensimmäisellä kierroksella. Kaksi nollapeliä Washington Capitalsia vastaan Rangersin oltua 3-2 tappiolla kahdessa viimeisessä ottelussa on historiallinen suoritus, jonka vain kolme maalivahtia on tehnyt aikaisemmin. Näin Curtis Josephin tekevän saman tempun Edmontonissa Dallas Starsia vastaan vuonna 1998.

Tämä tyylikäs ja komea ruotsalainen on hallitseva Vezina-palkinnon voittaja, mitä ei tule unohtaa. Helsinkiin ensimmäisellä vuorokoneella matkustanut Alexander Ovechkin ja muut Capsin pelaajat ampuivat 226 laukausta kohti kuningas Henrikiä, joista hän torjui 214.

Nyt odotettavissa on paljon liikennettä Henrikin edessä ja isokokoisia pelaajia mustan ja kullan väreissä, jotka joskus ajavat suoraan päin.

Tuukka Rask otti erittäin tärkeän sarjavoiton Toronto Maple Leafsistä pelaten tarvittavan hyvin. GAA 2:49, torjuntaprosentti 92.3%. Tuukka päästi taakseen 18 maalia ensimmäisen kierroksen 7 pelissä. Henrik päästi vain 12. Etu New York Rangersin tolppien välissä.

Odotettavissa erittäin vähämaalinen ottelusarja. Puolustuspeliä, laukausten blokkauksia ja kahden erittäin hyvän maalivahdin kaksintaistelu.

Bostonin hyökkäyspeli on toiminut toistaiseksi pudotuspeleissä hyvin. David Krejci on varhainen Conn Smythe-suosikki mielestäni hänen tehtyään viisi maalia ja 13 pistettä jo Torontoa vastaan. Nathan Horton teki neljä maalia ja Patrice Bergeron nousi sankariksi tekemällä tasoitus- ja voittomaalit seitsemännessä pelissä.

Milan Lucic löysi oman pelinsä runkosarjan lopussa ja oli ratkaiseva voima Leafsiä vastaan. Yhdeksän pistettä, jatkuvaa kovaa peliä kulmissa ja maalin edessä. Ratkaisevan tärkeä pelaaja.

Broadwayn Sinipaitojen puolella sivuosien esittäjät ovat toistaiseksi nousseet joukkueen onneksi hyökkäyspelin johtajiksi. Viisi pelaajaa teki kaksi maalia ensimmäisellä kierroksella. Derick Brassard johti tehden 9 pistettä. Arron Asham teki pari tärkeää maalia.

Manhattanin poliisikaan ei tiedä, missä Rick Nash, Brad Richards ja Ryan Callahan ovat piileskelleet tähän saakka. Rangersin ylivoimapeli teki vain kaksi maalia 28 mahdollisuudesta Washingtonia vastaan. Glen Sather pureskelee sikariaan aitiossaan ihmeissään nähdessään norjalaishobitti Mats Zuccarellon päihittävän nämä isopalkkaiset tähdet hyökkäyspäässä.

Ensimmäisellä kierroksella John Tortorella vastakkainpeluutti puolustaja Ryan McDonaghia erittäin menestyksekkäästi Ovechkinia vastaan. Saamme pian nähdä käyttääkö Tortorella McDonagh-Dan Girardi paria Bruinsin parhaita vastaan samalla tavalla. Tai miten Claude Julien käyttää Zdeno Charaa vastakkainpeluutuksissa Rangersin parhaita hyökkääjiä, ehkä Rick Nashiä vastaan.

Boston Bruinsin ongelma voi olla tärkeitten puolustajien loukkaantumiset. Andrew Ference nähtiin viimeksi TD Gardenin käytävällä jalka paketissa. Dennis Seidenbergin pelaaminen jäi lyhyeen seitsemännessä ottelussa.

Pelaajien loukkaantumisstatuksesta ei anneta pudotuspelien aikana tietoja julkisuuteen kuin vasta kauden päätyttyä. Jos Bruinsilta loppuvat pakit sille voi käydä kuten kevään 2006 Buffalo Sabresille, joka menetti mahdollisen Stanley Cup-mestaruuden puolustajaloukkaantumissuman iskettyä.

Boston Bruins pudotti Toronto Maple Leafsin historiaan jääneessä seitsemännessä ottelussa. Katsantokannasta riippuen tuon ottelun viimeisten 10 minuutin ja jatkoajan tapahtumat voidaan nähdä uskomattomana romahduksena tai uskomattomana nousuna.

Bruins ansaitsee kunniaa peräänantamattomuudestaan. Joukkue kieltäytyi häviämästä täysin mahdottomalta näyttäneessä tilanteessa, mikä kertoo parin vuoden takaisen mestarijoukkueen henkisestä kovuudesta.

Samalla maanantaina kaiken jäälle jättäneen joukkueen henkinen tankki voi olla tyhjänä vain pari päivää tuollaisen tapahtuman jälkeen, mitä on pidettävä ainakin alussa yhtenä huolenaiheena. Samalla Bruins oppi paljon Toronto-sarjasta.

Henkisen väsymyksen lisäksi Boston Bruins saattaa kärsiä myös fyysisestä väsymyksestä. Kumpikin joukkue pääsi toiselle kierrokselle pelattuaan täydet seitsemän ensimmäisellä, mutta tämän lisäksi Bruinsin viimeinen kuukausi on ollut erittäin kiireinen ja tiukka. Bostonin lasketaan pelanneen 17 ottelua viimeisen kuukauden aikana.

Odotettavissa paljon vanhaa tuttua Big Bad Bruins-kiekkoa ja erittäin tiukkaa puolustusta New York Rangersiltä. Kaksi joukkuetta, joilta odotetaan paljon. Mielenkiintoisia vastakkainpeluutuksia. Taklauksia. Vähämaalisia otteluja. Sinipaitojen ongelma on maalien teko ja Boston on sarjaa kovempi joukkue puolustamaan kuin mitä Washington oli.

Veikataan tässä, että tämäkin sarja ratkaistaan vasta ihan lopussa. Boston Bruinsin mahdollinen henkinen väsymys ja puolustuksen loukkaantumiset erittäin suuria kysymysmerkkejä. Bruins on parempi joukkue molempiin suuntiin, mutta Henrik voi pysäyttää niistä toisen yksin.

Pidän Bostonia vielä kovempana, vain kahden vuoden takainen mestarijoukkue on lopussa vähän parempi.

Ennustus: Bruins in seven.

- – -

Läntinen konferenssi:

#1. Chicago Blackhawks vs. #7. Detroit Red Wings

Kahden Original Six-joukkueen viimeinen playoffkohtaaminen, sillä ensi kauden uudelleenjaon mukana Detroit pääsee vihdoinkin siirtymään helpompaan itäiseen konferenssiin. Nämä joukkueet eivät tulevaisuudessa voi kohdata toisiaan playoffeissa muuten kuin Stanley Cup-finaalissa.

Presidents-palkinnon parhaana runkosarjajoukkueena voittanut Chicago Blackhawks pudotti helponnäköisesti kauteen satojen miljoonien dollarien satsauksilla lähteneen Minnesota Wildin ensimmäisellä kierroksella. Tämä tehtiin vielä siten, etteivät Jonathan Toews ja Patrick Kane esiintyneet päärooleissa. Se kertoo kaiken tämän joukkueen syvyydestä.

“Goaldust Twins”-nimellä NHL:ssä uransa alussa tunnetun parivaljakon jäädessä vähän varjoon, Patrick Sharp teki viisi maalia Minnesotaa vastaan.

Detroit Red Wings teki upean nousun ja pudotti loistavan runkosarjan pelanneen Anaheim Ducksin ensimmäisellä kierroksella. Detroitin teräsmies/batman-kaksikko Henrik Zetterberg ja Pavel Datsyuk jätti Ducksin Corey Perryn ja Ryan Getzlafin varjoonsa, etenkin tärkeimmissä otteluissa kun pelisarjan voitosta taisteltiin.

Zetterbergiä on verrattu 1990-luvun alussa uskomattomia esityksiä pudotuspeleissä tehneeseen Doug Gilmouriin. Anaheim sarjassa kuudennen ottelun jatkoaikamaalin kaukaa laukonut ja ratkaisevassa pelissä loistanut Wingsin kapteeni ei ole fyysisesti NHL-pelaajan näköinen, ei osaa luistella kovaa eikä hän omista laukausta, jolla maalivahteja voisi pelotella. Silti yksi NHL:n parhaista pelaajista kun rahat ovat pöydällä.

Chicago Blackhawksia vastaan suurimpia teemoja on se, miten valmentaja Mike Babcock käyttää teräsmies/batmania ja miten Hawksin valmentaja Joel Quenneville yrittää eliminoida tämän kaksikon. Kaksi NHL-valmentajien ehdottomaan kärkikastiin kuuluvaa valmentajaa vastakkain. Vastakkainpeluutukset ja ottelusta toiseen tehtävät pienet hienosäädöt erittäin mielenkiintoisia pelien ulkopuolella käytävän mediapelin ohessa.

Tässä  vastakkain kaksi joukkuetta, joitten Top-6 hyökkääjistöt ovat täynnä taitavia pelaajia. Erittäin hienoja pelejä tulossa. Mielestäni Blackhawksilla on paljon enemmän aseita hyökkäyksellisesti.

Runkosarja ei tässä vaiheessa merkitse mitään, mutta Hawks voitti kaikki neljä keskinäistä kohtaamista.

Chicagon puolustus on erittäin hyvin liikkuva, viisi loistavasti luistelevaa pakkia. NHL:n kolme nopeinta vasenta pakkia Duncan Keithin johdolla.

Maalivahtipelissä annan edun Corey Crawfordille, joka numeroitten valossa on helpohkon Minnesota-sarjan ansiosta playoffien paras maalivahti toistaiseksi. GAA 1:32, torjuntaprosentti 95.0%. Crawford torjui 132 Wildin häntä kohti ampumista 139 laukauksesta.

Hawks voitti kaikki joukkueitten kohtaamiset runkosarjassa. Maaliskuussa pelatussa ottelussa Jimmy Howard jätti maalinsa päästettyään 4 maalia 14 ensimmäisestä laukauksesta Chicagon voittaessa lopulta maalein 7-1.

Viimeksi Howard pelasi erittäin hyvin Wingsin kahdessa viimeisessä ottelussa Anaheimia vastaan. Hän pystyi voittamaan kaksi kauden tärkeintä ottelua kun molemmissa oli yhtenä mahdollisuutena koko kauden menettäminen.

Detroit aloittaa pelisarjan vieraissa voitettuaan Anaheim Ducksin seitsemännessä pelissä sunnuntaina. Joukkue matkusti Chicagoon suoraan Kaliforniasta. Matkaväsymys saattaa olla Red Wingsin seurana jos ei ihan alussa, niin sarjan venyessä. Jo Anaheim-sarjassa se joutui lentämään Pohjois-Amerikan mantereen läpi kolmesti.

Blackhawks pelasi kaikki Minnesota-pelinsä mukavasti samalla aikavyöhykkeellä.

Detroit Red Wings on malliseura NHL:ssä. Organisaatio, joka vaatii pelaajiltaan paljon. Jokaikinen sen pelaajista tekee kovasti töitä, valmistautuu perusteellisesti ja noudattaa valmentajan ohjeita. Ei sooloilijoita, laiskureita eikä ikävyyksiä. Ei yhtään ainutta.

Kuusi päivää tämän sarjan alkua odottaneella Chicago Blackhawksilla on yksinkertaisesti liikaa aseita tällä kertaa Red Wingsin puolustettavaksi. Hawks saa nyt vastaansa paljon kovemman joukkueen kuin ensimmäiselllä kierroksella ja ottaa vastustajansa varmasti vakavasti.

Molemmilla joukkueilla on kaikissa ketjuissa pelaajia, jotka pystyvät tekemään maaleja. Chicagolla syvyyttä enemmän ja parempi puolustus. Corey Crawford oli pieni kysymysmerkki playoffien alussa, mutta ei enää. Tämä Chicagon joukkue on kehittynyt samanlaiseksi syväksi ja erinomaisella maalivahtipelillä loistavaksi joukkueeksi kuin Stanley Cup-mestaruusvuonnaan.

Ennustus: Blackhawks in six.

- – -

#5. Los Angeles Kings vs. #6. San Jose Sharks

Kings löysi kadonneen mestaruusmojonsa parin heikomman ottelun jälkeen ensimmäisellä kierroksella St.Louis Bluesia vastaan pelisarjassa, jota pidin ehdottomasti parhaana näkemistäni. LA hävisi kaksi ensimmäistä tiukkaa ottelua muuten erinomaisesti pelanneen maalivahtinsa Jonathan Quickin hasseista, mutta otti sitten neljä vakuuttavaa voittoa peräkkäin. Quick ei enää tehnyt virheitä.

Olin näkevinäni niissä neljässä ottelussa saman Los Angeles Kingsin, jonka näimme vuosi sitten. Drew Doughty on Kingsin ainoa supertähti, hän pelasi hyvin. Kapteeni Dustin Brown pääsi vauhtiin. Maalintekijä Jeff Carter löysi jyvän. Tärkeä monipuolinen sentteri Anze Kopitar oli hyvä. Mike Richards, entinen Philadelphia Flyersin kapteeni, pelaa taas playoffkiekkoa.

Justin Williams ja Dustin Penner ovat kaksinkertaisia Stanley Cup-mestareita, jotka näyttävät taitonsa ja voimansa tähän aikaan kaudesta. Slava Voynov on nousemassa tärkeäksi puolustajaksi.

Paljon nimiä. LA Kingsin vahvuus on sen syvyys. Nyt, ensimmäistä kertaa aikoihin Kingsillä on myös kotikenttäetu. Kotona aloittamisen mentaliteetti on täysin erilainen, etenkin joukkueelle, jonka taktiikkaan kuuluu aloittaa aina voittamalla vastustajan luolassa.

San Jose Sharksin kova ylivoimapeli pudotti vain kaksi vuotta sitten Stanley Cup-finaalissa pelanneen Vancouver Canucksin suoraan neljässä pelissä. Canucksin kaataminen näin vakuuttavasti oli osoitus siitä, miten kova joukkue Sharks on.

Taistelu Kaliforniasta on varmasti fyysisin ja kovin toisen kierroksen sarjoista. Runkosarjassa keskinäiset pelit voitettiin tasan, kotijoukkueen voittaessa joka kerta.

Pieni kysymysmerkki on se, miten paljon äärettömän kovasta St. Louis Blues-sarjasta jääneitä mustelmia ja vaivoja Kingsin pelaajilla on vielä jäljellä. Sharks taas ei ole pelannut viikkoon.

San Josen Logan Couture ja Joe Pavelski loistivat ensimmäisellä kierroksella Vancouveria vastaan.  San Jose ei ole enää vain Joe Thorntonin ja Patrick Marleaun ailahtelevien playoffesitysten varaan nojautuva joukkue, sen johtaviksi hahmoiksi ovat nyt nousseet myös muut nimet. Tämä on erittäin tärkeä asia huomata.

Parhailla NHL-joukkueilla on kaksi kovaa sentteriä. Sharksin keskikentällä pelaavat Thornton, Couture ja Pavelski. Erittäin kova kolmikko. Lisäksi joukkue näytti tulleen nopeammaksi siirtotakarajalla poismyytyjen hitaampien pelaajien myynnillä.

Vastakkainpeluutukset San Jose Sharksia vastaan ovat hankalia, koska joukkueella on kolme kovaa ketjua. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, ketä vastaan Darryl Sutter peluuttaa Drew Doughtya.

Maalivahtipelissä vastakkain yksi NHL:n todellisiin akrobaattivahteihin kuuluva Conn Smythe-voittaja Jonathan Quick mielestäni sulavammin kuin koskaan aikaisemmin pelaavaa Antti Niemeä vastaan. Niemen peli näyttää joskus kulmikkaalta, mutta hän tekee tarvittava torjunnat taistellen tavalla, joka tuo mieleen Tim Thomasin tai ehkä Dwayne Rolosonin parhaat päivät.

Tämäkin pelisarja on jo alkanut. Los Angeles Kings pääsi pelaamaan haluamallaan tavalla ja otti voiton ensimmäisestä pelistä tiistaina Staples Centerissä. Jonathan Quick oli paikalla kun Kings joutui hankalaan paikkaan välillä. Raffi Torres saattaa joutua NHL:n kurinpidon hampaisiin taklattuaan Jarret Stollin pois pelistä.

Sharks ja Kings kohtasivat edellisen kerran playoffeissa kaksi vuotta sitten. San Jose voitti. Se oli ennen Darryl Sutterin aikaa. Mielenkiintoinen pienempi sivujuoni on tietenkin se, että Sutter on entinen pitkäaikainen ja varmasti Sharksin seurahistorian suosituin entinen valmentaja.

Sharks on erittäin nopea ja kova joukkue, erittäin kova testi Stanley Cup-mestareille.

Ennustus: Kings in seven.

- – -

Tässä vielä toisen kierroksen ennustukseni kertauksena:

Penguins in six. 

Bruins in seven. 

Blackhawks in six. 

Kings in seven. 

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Twitter: @OnsideWithJouni

Jouninposti@shaw.ca

Facebook

(Olen muuten kuullut, että jotkut ihmiset onnistuvat tekemään toukokuussa ruokaa, joka ei sisällä parsaa. Ihailen heitä, mutta tyydyn kohtalooni parsamaanikkona.)

Pyttipannu, sauna, kesäilta ja kylmä olut tai jaffa muodostavat lähes täydellisen kokonaisuuden. Jos tämä ruoka olisi kerrostalokaksion keittiön sijaan nautittu vieläpä laiturilla tai mökin terassilla, oltaisiin jo liihoteltu sellaisissa täyttymyksen sfääreissä, ettei paremmasta väliä. Oi mikä kutkuttava ajatus, että tuokin skenaario tullee tulevina kuukausina muuttumaan haaveesta todeksi.

Niin ja en nyt lähde taistelemaan kenenkään kanssa siitä, onko väärin, epäisänmaallista ja rangaistavaa syödä ulkomaisia uusia perunoita. Minä syön niitä oikein mielelläni nyt, kun suomalaisia ei vielä saa.

Mutta siis, parsapyttipannua, olkaa hyvä. 

Parsapyttipannu (kahdelle)

10-15 pienikokoista uutta perunaa

1 puntti parsaa

pari kevätsipulia

2 maukasta makkaraa (itse käytin luomulammasmakkaraa, oli tässä tosi hyvä)

voita tai öljyä paistamiseen

2 kananmunaa

suolaa

mustapippuria myllystä

Keitä uudet perunat lähes kypsiksi – ne saavat jäädä aavistuksen napakoiksi. Anna jäähtyä hetki. Paras pyttipannu tulee päivän tai pari levänneistä potuista, joten tähän voi hyvin käyttää edelliseltä aterialta yli jääneitä perunoita. Leikkaa perunat 2-4 osaan koosta riippuen.

Leikkaa parsa palasiksi (halutessasi voit kuoria parsan ensin, itse en koskaan vaivaudu). Viipaloi kevätsipuli ja makkara. Kuumenna pannulla voi tai öljy. Paistele parsaa n. 5 minuuttia, kunnes se alkaa pehmetä. Lisää sen jälkeen joukkoon kevätsipuli, makkara ja perunat ja paista, kunnes potut ovat reilusti ruskistuneet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Siirrä annokset lautaselle odottamaan. Paista kananmunat pannulla, mausta suolalla ja pippurilla ja tarjoile pyttipannun kera.

Osa oppilaista ei saa minkäänlaista kannustusta koulussa.

Yhdeksänvuotias suomalainen tyttö on muuttanut perheensä kanssa Bostoniin, Yhdysvaltoihin. Hän ei osaa englantia, mutta opettaja on laatinut tytölle haasteen. Jos uusi oppilas käyttää vähintään viittä englanninkielistä lappua kysyäkseen tai vastatakseen, viikon lopussa hän saa palkinnon. Myös muita luokan oppilaita palkitaan hyvästä koulutyöstä.

Uudessa-Seelannissa yläastelaisten ja lukiolaisten kouluviikko loppuu perjantaisin koko koulun kokoontumiseen. Kouluhallissa oppilaita palkitaan koulumenestyksestä sekä hyvistä suorituksista. Palkintona on usein pieni kunniarintamerkki. Melkein jokaisella vastaantulevalla oppilaalla on yksi tai useampi rintamerkki.

Kun palasimme suomalaiseen kouluun, huomasimme selkeän eron. Koulutyöstä ei saanut enää kunnollista palautetta, kannustamisesta puhumattakaan.

Sen sijaan meidän täytyy suoriutua koulun antamista haasteista virheittä. Ilman kannustusta oppilas tottuu helposti pelaamaan varman päälle.

Tulevaisuusvaliokunnan Uusi Oppiminen -hankkeen tavoitteena on uudistaa Suomen opetussuunnitelmaa. Kannustamisen merkitystä halutaan korostaa enemmän. Hankkeen teettämässä koulututkimuksessa vertailtiin opettajien ja vanhempien ajattelutapoja. Tutkimukseen osallistui 86 opettajaa ja 98 vanhempaa.

Opettajista 28 prosenttia ja vanhemmista yli kolmasosa edustivat muuttumatonta ajattelutapaa. Tämän mukaan ihminen ei voi kehittää ominaisuuksiaan ja kuuluu joko onnistujiin tai epäonnistujiin. Tulosten mukaan osa oppilaista ei saa minkäänlaista kannustusta koulusta tai kotoa.

Auktoriteettien ajattelutapa vaikuttaa voimakkaasti oppilaan itsetuntoon. Jos oppilas kokee, ettei riitä ihmisenä saavuttamaan hyvää koulumenestystä, vaarana on muuttumattoman ajattelutavan siirtyminen oppilaisiin.

Lahjakkuuden ihannointi on läsnä arjessamme – ilman, että huomaamme sitä. Puhumme “kielipäästä” ja “matikkapäästä” aivan kuin muuttumattomista ominaisuuksista. Ajattelutapa tukee käsitystä siitä, että geenit ovat antaneet ihmiselle eväät elämäänsä, emmekä todellisuudessa voi vaikuttaa menestykseemme.

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen ja tutkijatohtori Elina Kuusisto puhuivat kannustamisen puolesta Vieraskynä-palstalla (HS 2.3.2013): ”Vanhempien on hyvä tiedostaa, kuinka oppimisen stereotypiat ohjaavat heidän ajatteluaan, kun he kiittävät, palkitsevat ja kehuvat lastaan. Kannattaa kehua ahkeruutta ja ponnistelua, ei vain kympin suoritusta.”

Lipposen ja Kuusiston mukaan koulussa ei kannusteta kohtaamaan haasteita.

“Epäonnistumisen katsotaan kuvastavan yksilön kyvyttömyyttä – jos ei heti osaa, ei kannata edes yrittää.”

Ota kantaa! Kerro mielipiteesi tai kokemuksesi kommenttiosiossa.

Nuorten Ääni -toimitus jatkaa keskustelua A-studio: Streamissa 3.5. klo 21.00 (Yle TV1). Studiossa ratkaisua ovat etsimässä sosiaalipsykologi Leena Ehrling, entinen opettaja Tapio Toivanen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. 

Teksti: Roosa Himma ja Vivi Mattsson, Nuorten Ääni -toimitus. Tekstin kirjoittajat ovat käyneet koulua Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa.

Kuva: Verna Virkkunen, Nuorten Ääni -toimitus