Archive for the ‘Musiikki’ Category

Tuhannet mun kasvot

Maanantai, Lokakuu 8th, 2007

Eikös tää internet ole sitä varten, että ihmiset voivat suositella toisilleen hyviä asioita globaalin tietoverkon tarjoaman väylän kautta suoraan – ohittaen kaupallisia intressejä ajavan aivopesuun perustuvan mainonnan ja varsinkin valtaapitävien etuja ajavan, rakenteellisesti vääristyneen median?

Ottakaa siis minut nyt kansalaisena ja ihmisenä ja valistuneena kuluttajana, kun sanon seuraavat sanat:

Sauna Arla Kalliossa on ihana! Ihan spa, seitsemällä eurolla.

Myös Kotiharjun sauna on ihana, mutta se on remontissa, ja toivottavasti auki taas parin viikon päästä (putkiremppa venyy).

Ja sitten vielä yksi asia on ihana, nimittäin Kotiharjun hieroja nimeltään Åke. Sen käsittelyyn kun pääsee, niin väistyy huoli, murhe ja ahdistus, eikä tarvitse mennä edes rosenterapiaan eikä varvasmanikyyriin. Musta tuntuu, että ihmiset – noin laajasti ottaen – olisivat onnellisempia, jos ne kävis enemmän saunassa ja hieronnassa. Ja voisko olla, että myös juotaisiin vähemmän viinaa, jos olis enemmän Åkeja ja sellaisia jättimäisiä kiukaita ku Arlassa ja Kotiharjussa?

Lopuksi takaisin valtamedian pariin.

Radio Helsingin nettisivuilla on sellainen mainio palvelu, jossa kerrotaan lähes reaaliajassa, mitä biisejä missäkin ohjelmassa soitetaan. Se on aivan loistava. Tapahtuu näin: kuuntelen Lasse Kurkea, hoilotan biisin mukana, tapahtuu jotain, poistun radion vaikutuspiiristä (esim. nostamaan Veelaa vaatekaapin ylähyllylle, koska hänelle on tullut yllättäen sellainen olo että jalkaan on saatava kärpässienisukat ja nopeasti ja minä itte), ja sitten jää kuulematta että mikä hemmetin biisi se olikaan. Apuun rientää internet: ai se oli Kula Shaker, niinpä tietenkin.

Mutta entä tää Jenni Vartiainen. Siitä pitäisi muodostaa pikaisesti jokin valistunut kansalaismielipide.

Kuningas ei

Torstai, Syyskuu 13th, 2007

Yks mahtava levy on Ipanapa!

Meillä asuva kuningas ei kulkee parhaillaan ympäri olohuonetta ja laulaa:

”En tahdo syödä muumilautaselta, en tahdo syödä mitään. Mä en tahdo istua ruokapöydässä, mä en tahdo tehdä mitään!”

Eikö koskettavin musiikki perustu juuri samaistumiseen? Siihen, että voi yhtyä biisin sanoihin sydämensä kyllyydestä:

”Mä en tahdo laittaa sukkahousuja, mä en tahdo laittaa mitään!”

Miksi pienen lapsen pitäisi hymistellä aa-aa-ankka, takapuoli vankka, kun voi karjua tämän Tuure Kilpeläisen biisin tahdissa:

”En tahdo, eikä mun tarvitse! Olen kuningas, suuri kuningas, kuningas ei! Täällä hallitsee kuningas ei!”

My Generation

Sunnuntai, Heinäkuu 8th, 2007

No nyt ne Kuukausiliitteen roistot ovat laittaneet tän mun vanhan festarijutun nettiin (Kk-liite 09/02).

En halua lukea sitä itse, koska lähetin juuri Roskildeen viestin, jossa sanotaan että kuolen ehkä kohta festarikateuteen. Mudasta huolimatta, ja ehkä juuri sen takia. Sillä rapa kuivuu housunlahkeisiin, aika kultaa muistot, eikä mistään puhuta niin pitkään kuin mutavuosista.

Mutta jotain on tapahtunut vuoden 2002 jälkeenkin, pikakelauksella.

2003
Mahan kanssa Provinssissa, Ruisrockissa ja Ankassa.
Provinssissa itkettää vähän kaikki. Ekaa lastaankin odottava tajuaa, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut. Festariyleisö kohtelee raskaana olevaa naista hellästi: antakaa tilaa, täällä on odottava äiti! Vikat bändit jäävät kuulematta, koska olemme keskustan Rossossa pizzalla. Yöksi mennään teltta-alueen sijaan Seinäjoen Cumulukseen.
Ruisrock kuukautta ennen laskettua aikaa. Öinen kävelymatka Ruissalosta busseille tuntuu oudon pitkältä. Myöhemmin saan kuulla, että ne kiristelyt mahassa olivat supistuksia.
Ankan Scorpions-keikka on vauvalle viimeinen pisara. Veela syntyi vuorokausi sen jälkeen, kun mahaan kaikui Still loving you.

2004
Veela ja Peltorit Ruissalossa. Tanssimme meressä, lapsi nukkuu kantoliinassa, kerrankin näemme päivän ensimmäiset bändit.
Ilosaareen ilman lasta! Kaikki on kuten ennenkin, mikserikopin oikealla puolella nähdään, plasmapussi tyhjenee punaviinistä. Bajamajassa voi hyvin pumpata rintoja – mutta sunnuntaina äiti haluaa lähteä takaisin vauvansa luokse.

2005
Ilosaareen, Ruisrokkiin, Ankkaan, vanhalla tutulla porukalla. Ja hotelliin yöksi, tällä univelalla ei jaksa telttailla. Ihanimpia ovat aamut hotellin terassilla. Kuohuviiniä ja hervotonta hölinää, festareille sitten kun jaksaa nousta terassin tuolista.

2006
Ja sama setti kuin aina. Von Hertzen Brothers Ruissalossa, ah, Maija Ilosaaressa, sitä huutoa, ja paljon missattuja bändejä väärillä lavoilla, väärään aikaan.

2007
Tekstiviestiraportit Roskildesta sisältävät paljon huutomerkkejä, lisääntyviä määriä rakkaudentunnustuksia sekä paljon lausahduksia jotka eivät varsinaisesti avaudu täällä ei-festareilla. Sovimme raskaana olevien ja pienten lasten äitien kanssa paluusta Tanskaan. Isoäidit varautukoot, samoin muu seurue. Siskokset tulevat vielä, ja sitten kaikki on niin kuin pitääkin olla.

Breaking the girl

Tiistai, Heinäkuu 3rd, 2007

En koskaan kasva niin isoksi, ettenkö vihaisi tätä päivää, kun kaikki muut lähtevät Roskildeen paitsi me.

Mutta mekin palaamme vielä takaisin tanskalaiselle pellolle, green camppiin – tai ehkä asuntovaunualueelle. RHCP, tule sitten taas käymään Euroopassa joohan.

Tänä kesänä imetyksen tuki ry suosittaa täsmäiskua Ankkarockiin. Tietenkään se ei korvaa mitään, mutta sen sentään olen oppinut, että kaikilla asioilla on aikansa.

Totuutta ja tehtävää

Perjantai, Toukokuu 25th, 2007

Nightwishin uuden laulajan valinnassa oli tällainenkin vaihe:

Maaliskuussa 2006 Holopainen kuitenkin ilmoitti Olzonille, ettei hänestä voisi tulla yhtyeen uutta laulajaa, koska Olzonilla on lapsi. (HS 25. 5.)

Haloo Holopainen, lapsi händikäppinä on niin ysäriä, että huh huh. Kuten uusi Tarja itse toteaa, on lapsella isäkin.

Mutta noin muuten: onnea Nightwishille mediatilasta, jonka se sai operaatio Turusen kaikissa vaiheissa.

Monet bändit vaihtavat jatkuvasti kokoonpanoa, eikä puolysin uutisissa puhuta siitä mitään. Jan Pethman ei soita enää rumpuja ja perkussioita Maija Vilkkumaan bändissä!!! Eikö kiinnosta? Pitäis kiinnostaa!

Jokaselle hommaa

Maanantai, Huhtikuu 16th, 2007

Siis mielettömän kuumottavia ministerivalintoja!

Ike Kanerva vuonna 2007 ulkoministeriksi. Nyt vielä Väyrynen kehiin, niin päästään kekkostunnelmiin.

Tekstiviestit sisältävät superministeriöihmetystä, aluepolitiikkahuvittuneisuutta, ja suosituksia kesän uusista jäätelömakuvaihtoehdoista.

Erään Töölönlahtea lastenrattaiden kanssa ympäri kävelleen asiantuntijaryhmän mielestä Sauli menee hukkaan puhemiehenä, mutta Kataiselle ja Vanhaselle on varmaan helpotus, että arvaamaton ja nuukaileva besserwisser ei kuumota koko ajan samoissa kabineteissa.

Viikon nimitysuutinen, kaikesta huolimatta: Jukka Pojan nuorin lapsi on nimeltään Hampus.

Ote irtoaa

Maanantai, Huhtikuu 2nd, 2007

Iltapäivälehtien kansiin kuvataan parhaillaan rohkeita tipuja ja kujeilevia pupuja.

Tähän aikaan vuodesta missille voi hyvin laittaa korvat ja töpöhännän, vähän höyheniä uikkariin, ja kas: uusi, rohkeampi pääsiäis-Susanna on valmis kertomaan, mitä tuleviin pyhiin kuuluu ja onko muna kenties jossain muodossa kuvioissa mukana.

On myös toinen pääsiäisjuttugenre. Siinä kysytään piispalta/julkkispapilta/arkkipiispalta, joudutaanko me helvettiin ja millaista siellä on. Onko rikin hajua? Kuinka kuumia lieskoja? Vai peräti sietämätöntä kylmyyttä?

Nyttiinkin on tehty lukuisia versioita tästä jälkimmäisestä pääsiäisaiheesta. Helvetti kiinnostaa, ainakin kerran vuodessa.

Viikonvaihteen Pressossa arkkipiispa Jukka Paarma yrittää vastata toimittaja Juha Jaakkolan helvettikysymyksiin, vaikka eihän niihin oikein voi vastata sanallisesti, kun kaikki on Raamatussa vähän niin kuin vertauskuvallista (paitsi joidenkin mielestä se naisen vaientamiskohta).

Paarma arvelee, ettei Jumala ole niin julmuri, että antaisi ihmisten kitua helvetissä. Mutta sitten herra arkkipiispa yllättää, ja kuvailee helvettiä – ja taivastakin – musiikin kautta:

”Paras kuva kärsimyksestä, tuskasta ja autuudesta syntyy musiikista. (…) Nyt paaston aikana ja pääsiäisen lähestyessä Bachin musiikki, passiot, kantaatit ja messut. Ne jollain lailla luovat pääsiäisen tunneilmaston. Bach osaa erinomaisella tavalla kuvata tuskan ja kärsimyksen, mutta myös riemun ja autuuden.”

Suomen syntisiä tuskin saa millään ruotuun pelottelemalla Lutherin helvetillä – mutta ehkä Bachilla uhkailu toimii ainakin hevipiireissä.

Minusta on ilahduttavaa kuulla, että arkkipiispakin saa noin voimakkaita fiiliksiä musiikista. Saiskohan omat pahat, itsekkäät ja syntiset ajatukset ja teot kuriin ajattelemalla, että taivas on vähän kuin Roskilde, johon on saanut toivoa kaikki bändit itse – saa toivoa myös niitä, jotka ovat jo sekoilleet itsensä tuonpuoleiseen.

Joka tapauksessa herra Paarmalle kiitos tolkullisesta helvetin ja taivaan kuvauksesta. Iankaikkinen autuuskin sai päässäni merkityksen, kun tajusin että sitä voi ajatella musiikin kautta. Kent? Mutta mikä biisi?

Bitter End

Keskiviikko, Maaliskuu 14th, 2007

1. Placebo tulee Suomeen.

Aaltoja! Hurraa-huutoja! Kiljuntaa!

2. Tori Spelling on saanut vauvan (vaikka hänestä raskaana oleminenkin oli ihanaa).

Aaltoja? Hurraa-huutoja? Kiljuntaa?

Jos ei nyt vaan yksinkertaisesti ole yhtään kiinnostunut hömpästä tai ei ole tajunnut katsoa klassikkosarjaa Beverly Hills 90210, asiaa voi käsitellä myös talousuutisena, tai uutena käänteenä mediamogulimaailmassa. (Ku Tori on Aaron Spellingin tytär ja perijä, ja Aaron taas ehti tuottaa suunnilleen kaikki tv-sarjat joita läntinen maailma hänen eläessään katsoi.)

3. Rautatieaseman luistinrata sulatetaan sunnuntaina.

Aaltoja! Ehdottomasti! Kevät!

Miehistä parhaita

Maanantai, Maaliskuu 5th, 2007

Femmat on jaettu, Von Hertzen Brothers palkittu, Rubik nähty.

Mutta yleisössä vallitsee suuri epätietoisuus. Auki on monia isoja kysymyksiä:

Kuka Hertzeneistä on ihanin? Montako Von Hertzen Brothers -kangaskassia ihminen voi ostaa? Jos valitsee Kien, voiko antaa kunniamaininnan Pidelle? Jaetaanko musiikkimaailmassa ylipäänsä liian vähän kunniamainintoja ihanuudesta? Milloin Kentin uusi levy ilmestyy? Mitä väliä on millään, jos osaa soittaa kitaraa?

Sitten vielä tämä:

Onko kohta se hetki, kun Rubikin Artturi Taira voittaa kaikki, ja muut saavat vain mainintoja? Se pään tärisyttäminen, silmät kiinni, kädet mikissä, katsokaapa sitä.

Neljän hengen ääripuolueellinen asiantuntijaraati vetäytyy miettimään asioita ja järjestää useita suljettuja lippuäänestyksiä.

My thing

Maanantai, Helmikuu 12th, 2007

Tähän on tultu: äiti osti Tuomon uuden ennen meitä.

Viikonlopun aamulastenohjelmassa oli vieraana Lovexin Theon.

Ja minä vaan kuuntelen Zen Caféta.

Lohdutan sua, kun sielu tummuu ja sydän sanoo poks.