Ilmastoskeptisyys ei ole edennyt yhtään, mutta synnytyksestä olisi mielipiteitä.
Oltiin tyttöjen kanssa ulkona ja mistä sitä nyt tyttöporukalla muusta puhuttais kuin synnyttämisestä ja vähän kengistä ja kirjoista mutta ei kylläkään yhtään meikeistä eikä miehistä.
Lisää skumppaa, eiku epiduraalia!
Synnytysmielipide: Miksi ketään kiinnostaa, mitä kivunlievitystä tai synnytyslaulua muut haluavat synnytyksissään käyttää? Onko jollakin mielipide siitä, pitäisikö jonkun naisen Kaakkois-Suomessa pyytää puudutusta viisaudenhampaan poistossa vai ei? Miksi naiset jaksavat niin usein moralisoida ja normittaa toistensa tekemisiä?
Juhlavasti: Mistä me puhumme, kun puhumme synnyttämisestä?
Itselleni kannattaisin ilokaasua, myös ilman synnytystä.
11. elokuuta 2009 kello 17.19
Niinpä. Mitä se kellekkään kuuluu..
18. elokuuta 2009 kello 9.41
Synnytysjutut ovat naisten armeijajuttuja
…. kyllä ne loppuvat vuoden sisään synnytyksestä. Tai siis ainakin miehillä armeijajutut loppuvat vuoden sisään kotiutuksesta….
18. elokuuta 2009 kello 20.52
Yhtä luovasti kuin meikäläisten inttijutuissa kertoillaan näissä naisten synnytysjutuissa sankaritarinoita realismissa pitäytymisen sijasta. Ilmeisen harvoin tulee esille sitä tyypillisintä synnytystarinaa: synnytys on suurimmaksi osaksi tylsää odottelua. Meidänkin perheen äippä se pukkasi puisevan odottelun jälkeen sekä Jeren että Leevin tunnissa pihalle, homma pakettiin ja varpajaisiin. Vaan samanlaista liioitteluahan se armeijajutuissakin on, sitä en kiistä.