Tiivistymisjuovat pois taivaalta!
25. 10. 2007 kello 11:50 Risto IsomäkiLentoliikenne tuottaa vain noin kolme prosenttia ilmastoa lämmittävistä hiilidioksidipäästöistä. Suihkukoneiden jälkeensä jättämien tiivistymisjuovien lämmittävä vaikutus on kuitenkin uusien tutkimuksien mukaan vähintään kolme mutta mahdollisesti kymmenen kertaa suurempi kuin lentoliikenteen tuottaman hiilidioksidin. Tämä tarkoittaa sitä, että tiivistymisjuovien hävittäminen pitäisi nostaa ilmastopolitiikan kiireellisimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi.
Tiivistymisjuovat ovat ainoa ilmastopolitiikan alue, jolla meidän olisi mahdollista saavuttaa hyvin merkittäviä tuloksia todella nopeasti, käytännössä heti kun haluamme niin tehdä. Jos meillä on onnea, pelkkä tiivistymisjuovien eliminointi taivaalta voi vielä hetkellisesti pysäyttää pohjoisten alueiden sulamisen ja ostaa meille vähän lisää aikaa.Lentoliikenne on maailman nopeimmin kasvavia hiilipäästöjen lähteitä. Lentämisen tuottamat hiilipäästöt kasvavat noin 5 prosenttia vuodessa. Jos suuntaus jatkuu, lentoliikenne tuottaa 30 vuoden päästä neljä kertaa enemmän hiilidioksidia kuin nyt. Tämä on ilman muuta pitkän päälle kestämätön suuntaus.
Suihkukoneiden taivaalle jättämät tiivistymisjuovat ovat kuitenkin vielä paljon tärkeämpi ongelma. Niitä syntyy kun suihkumoottorin ilmaan syytämä vesihöyry muuttuu pieniksi jääkiteiksi, samalla tavalla kuin ulos hengittämämme ilman vesihöyry pakkasella. Tiivistymisjuovien synty edellyttää muutaman kymmenen asteen suuruista pakkasta ja usein myös nousevaa ilmavirtausta.
Kaikilla pilvillä, tyypistä riippumatta, on sekä ilmastoa lämmittäviä että sitä viilentäviä vaikutuksia. Kaikki pilvet lämmittävät planeettaa yöllä ja viilentävät sitä päivällä. Joidenkin pilvityyppien kohdalla lämmittävät ja viilentävät vaikutukset suurin piirtein kumoavat toisensa. Matalalla sijaitsevien kumpupilvien kokonaisvaikutus on viilentävä, erityisesti silloin kun pilvet koostuvat hyvin pienistä vesipisaroista ja näyttävät tämän vuoksi kirkkaan valkoisilta.
Korkealla sijaitsevien cirrus- eli harsopilvien kokonaisvaikutus on sen sijaan voimakkaasti ilmastoa lämmittävä. Harsopilvet ovat huonoja auringonvarjoja, mutta ne ovat hyviä palauttamaan maan pinnalta öisin lähtevää infrapuna- eli lämpösäteilyä takaisin alas.
Kun lentoliikenne Yhdysvalloissa pysähtyi kokonaan kolmeksi päiväksi 11.9.2001 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen, tiivistymisjuovat hävisivät taivaalta ensimmäisen kerran puoleen vuosisataan. Tämä näkyi päivälämpötilojen nousuna ja öiden viilenemisenä. (Keskeisin tätä koskeva lähde on D. Travisin ja kumppaneiden Naturessa 8. elokuuta 2002 julkaisema artikkeli: “Contrails Reduce Daily Temperature Range”).
Kaikki asiaa selvittäneet tutkimukset ovat sittemmin päätyneet samaan lopputulokseen. Suihkukoneiden tiivistymisjuovat ovat merkittävä ilmastoa lämmittävä tekijä. Ehkä perusteellisin Euroopassa tehty tutkimus päätyi arvioon, jonka mukaan tiivistymisjuovat saattaisivat lämmittää ilmastoa kymmenen kertaa enemmän kuin lentokoneiden tuottama hiilidioksidi (Mannstein H. and Schumann U.: Observations of Contrails and Cirrus Over Europe, Proceedings of the AAC Conference, 30.6.-3.7.2003, Friedrichshafen).
Kyseessä on hyvin vakava asia, sillä tiivistymisjuovien lukumäärä ja samalla niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus uhkaa nelinkertaistua kolmessakymmenessä vuodessa. Yksi ainoa tiivistymisjuova voi synnyttää keinotekoisen cirruspilvikatteen 20 000 neliökilometrin laajuisen alueen ylle.
Vaarallisinta on se, että tiivistymisjuovien lämmittävät vaikutukset keskittyvät planeettamme pohjoisosiin. Tiivistymisjuovat kattavat samanaikaisesti vain 0,1 prosenttia koko Maapallon taivaasta, mutta vilkkaimmin liikennöidyillä seuduilla luku voi olla 20 prosenttia. Suurin osa Maapallon lentoliikenteestä on Euraasian ja Pohjois-Amerikan sisäistä tai näiden alueiden välistä lentoliikennettä. Tiivistymisjuovien täytyy olla yksi osasyy siihen, miksi pohjoiset alueet ovat lämmenneet niin paljon erilaisten mallien tuottamia ennusteita nopeammin.
Pelkään itse, että tiivistymisjuovien vaikutus voi olla vielä jonkin verran suurempi kuin miltä se viimeaikaisten tutkimustulosten valossa näyttää. Tutkijat näet havaitsivat vähän aikaa sitten, että yläilmakehässä on paljon enemmän cirrus-pilviä kuin he olivat luulleet. He huomasivat että ylhäällä leijailee paljon harsopilviä, jotka ovat niin ohuita että niitä ei voi havaita paljain silmin.
On mahdollista, että nämä näkymättömät cirrus-pilvet ovat aina olleet olemassa ja että niitä ei vain ole havaittu aikaisemmin. Toinen mahdollisuus on, että ne ovat ainakin osittain muodostuneet tiivistymisjuovien jääkiteistä, joita yläilmakehän voimakkaat tuulet ovat hajottaneet ja levittäneet paljon aiempaa laajemmalle alueelle.
Tämä ei nyt sitten perustu tutkimustietoon vaan on puhdasta spekulaatiota, mutta olen itse suoraan sanoen aika vakuuttunut siitä että myös osa näkymättömistä cirruspilvistä on lentokoneiden tuottamia. Olen itse ollut kiinnostunut alijäähtyneen veden keinotekoisesta tuottamisesta. Tästä syystä olen kovilla pakkasilla viettänyt paljon aikaa ulkona kukkien sumutuspullon kanssa ja tarkkaillut miten tuulen riepottama pienipisarainen vesisumu käyttäytyy. Jo pienikin ilmavirtaus saa pisarat soutamaan ylös alas pitkän aikaa ennen kuin ne putoavat maahan. Yläilmakehän tuulet voivat joskus puhaltaa 500 kilometrin tuntinopeudella. En ymmärrä, miten kaikki tiivistymisjuovien jääkiteet voisivat aina tulla alas oletetulla nopeudella, tuulista huolimatta.
Tiivistymisjuovien voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus voi kuulostaa pelottavalta asialta, mutta totta puhuen se on paras ilmastouutinen, jonka olen kuullut todella pitkään aikaan. Tiivistymisjuovien hävittäminen taivaalta on näet hyvin helppoa, ja se voidaan haluttaessa tehdä hyvin nopeasti. Lentoliikenteen vähentäminen on yksinkertaisin keino päästä tähän, mutta on olemassa myös paljon muita mahdollisuuksia.
Kaikkein helpoin tapa on yksinkertaisesti laskea lentokorkeus tiivistymisjuovien muodostumiskorkeuden alapuolelle. Tämä lisää lentokoneiden polttoaineen kulutusta jonkin verran, koska ilmanvastus kasvaa. Mutta vaikuttaisi siltä, että olisi mahdollista (olosuhteista riippuen) eliminoida 65-95 prosenttia kaikista tiivistymisjuovista tavalla, joka lisäisi polttoaineen kulutusta vain noin 4 prosenttia. Jos tiivistymisjuovien vaikutus on eri arvioiden mukaan 2,7-10 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin, kyseessä ei olisi huono vaihtokauppa.
Ilta- ja yölentojen kieltäminen tai ainakin niiden voimakas vähentäminen auttaisi myös jonkin verran, sillä päiväsaikaanhan tiivistymisjuovat eivät lämmitä vaan niillä on päin vastoin heikko viilentävä vaikutus. On kuitenkin vaikea sanoa tarkkaan ottaen miten paljon tästä olisi apua. Kokonaisvaikutus riippuu siitä, miten suuri osa jäähitusista jää ylös pidemmäksi aikaa.
On kuitenkin selvää, että arktisten alueiden ylle keskikesällä syntyvät tiivistymisjuovat eivät lämmitä vaan viilentävät planeettaamme. Tiivistymisjuovien havaittu yhteenlaskettu ilmastollinen vaikutus on päivä- ja yölentojen sekä eri vuodenaikoina tapahtuvien lentojen keskiarvo. Arktisten alueiden keskikesän aikana aurinko ei laske lainkaan. Yötä ei ole, on vain pelkkä loputtomiin jatkuva päivä. Tällaisissa olosuhteissa tiivistymisjuovilla on vain se heikko viilentävä vaikutus.
Voi olla että nopeimmat tavat hidastaa pohjoisten alueiden lämpenemistä olisivat suihkukoneiden lentokorkeuden pudottaminen ja arktisten alueiden yli suuntautuvien lentojen voimakas keskittäminen keskikesään.
Arktisten alueiden yli talvisin tehtävät lennot pitäisi tehdä potkurikoneilla tai mahdollisimman alhaalla lentävillä suihkukoneilla. Keskikesällä lentokorkeus kannattaisi sen sijaan maksimoida polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi ja siksi, että taivaalle syntyisi mahdollisimman paljon mahdollisimman pitkäikäisiä tiivistymisjuovia.
Pohjoisten alueiden asukkaat saavat talvella liian vähän D-vitamiinia. Keskitalvella tehdyt lomamatkat ovat hyödyllisiä oman terveytemme kannalta. Nykyisessä tilanteessa olisi kuitenkin hyvä, jos me alkaisimme tehdä talviset lomamatkamme junalla emmekä enää lentäen, ainakin siihen asti kun lentoyhtiöt ja hallitukset ovat suostuneet laskemaan suihkukoneiden lentokorkeudet tiivistymisjuovattomalle tasolle.
Olisi hyvä, jos mahdollisimman monet yksittäiset ihmiset, kansalaisjärjestöt ja yhtiöt tekisivät jatkossa asiaan liittyviä päätöksiä ja kertoisivat niistä lentoyhtiöille ja matkatoimistoille.
Jos jätät itse jonkun lentomatkan tekemättä, tekosi auttaa vähän mutta ei vielä kovin paljon. Mutta jos kirjoitat asiasta lentoyhtiöille ja matkatoimistoille, ja ilmoitat että aiot lopettaa lentomatkustamisen tai vähentää sitä niin paljon kuin voit -kunnes tiivistymisjuovat on eliminoitu taivaalta - hyvä tekosi saa paljon suuremman merkityksen.
Jos myös erikokoiset yhtiöt ja kansalaisjärjestöt sekä valtioiden ja kuntien virastot alkavat tehdä samanlaisia päätöksiä ja kertoa niistä lentoyhtiöille, näiden on pakko reagoida asiaan. Erilaiset kansalaisjärjestöt voisivat myös haastaa muissa Euroopan maissa toimivia sisarjärjestöjään mukaan tiivistymisjuovien vastaiseen kampanjaan. Myös poliitikoille kannattaa lähettää asiasta viestejä. Ministeriemme ja europarlamentaarikkojemme pitäisi tehdä asiasta aloite Euroopan unionille!
Tiivistymisjuovien hävittäminen ei tietenkään ratkaise lentokoneiden tuottaman hiilidioksidin ongelmaa vaan päinvastoin pahentaa sitä hiukan. Pitkän päälle meidän täytyy siis tehdä jotakin myös lentoliikenteen hiilipäästöille. Millainen on lentoliikenteen tulevaisuus? Onko sitä? Esitän seuraavalla kerralla yhden mahdollisen vision tästä asiasta.
25. lokakuuta 2007 kello 12.25
Eipä vielä ehdi puuttua edellisiin postauksiin sen enempää, pitäähän ne ensin lukea ja käydä läpi viittaukset, ennen kuin ehtii sanoa jotain. Tapana ei ole huitaista mielipidettä.
Mutta mielenkiintoinen näkökanta nuo suihkukoneiden juovatkin. Kollega tietää monta tarinaa, joissa liian pian nousuun lähteneen koneen perään rynnännyt toinen kone on pyörteiden takia jopa pudonnut. Äsken lennellessä totesin Munchenin kentällä nousujen välin olevan minuutti tai yli, ei yhtään vähempää.
Noita suihkukoneiden juovia tuli ihailtua Etelä-Saksan taivaalla osallistuttaessa siellä yhteistyöprojektiin lähes vuoden. Ihmetteli sitä, miksi juovat jäävät niin pitkäksi aikaa. Mutta mikä on niiden loppuefekti lämpenemiseen? Ne absorboivat säteilyä, mutta samallahan ne estävät säteilyn tulon maan pinnalle asti. Absorboitu lämpöä jää siis muutaman kilometrin korkeuteen. Osallistuuko sekin lämpö kasvihuoneilmiöön? Sinänsä vanat estävät säteilyn paluun takaisin avaruuteen. Olisi oikeastaan mielenkiintoista laskea kvantitatiivinen arvo yhden lennon aiheuttamalle lämpötilan lisäykselle.
Jos tämä keskustelua alkaa mennä näin monimutkaiseksi toisaalta ja toisaalta - näkemyksin, pakko kai sitten alkaa metsästää systemaattisemmin faktoja. Aloittaisin Paloheimon tuottamasta kirjallisesta aineistosta. Välttämättä en annan 100 % -luotettavaa leimaan kaikella amerikkalaiselle tekstille, sujuvasta englannista huolimatta. Mutta niin kuin sanottu, viraabelihommana asiaan paneutuja tarvitsee vähän perehtymisaikaa. Mutta minä haen silloin enemmänkin lukuja kokonaisvaikutuksille, kuin kvalitatiivisia stooreja. Kai pitää alkaa kilpasille ilmaston käyttäytymisen simuloinnissa, ettei liian laihoin tiedoin varustetut ”asiantuntijat” hypi liikaa silmille.
25. lokakuuta 2007 kello 14.16
Kiitoksia ehkä kiinnostavimmasta blogista pitkään aikaan! Erityisesti jään odottamaan tuota kipeästi kaivattua vaihtoehtovisiota lentoliikenteelle…
Sitä odoteltaessa nyt olisikin loistava tilaisuus täyttää VR:n palautelaatikko ja painostaa sitä edistämään ja markkinoimaan junaliikennettä nimenomaan saasteettomana liikkumismuotona.
Valitettavasti Suomen sijainti nyt on mikä on ja junayhteydet Eurooppaan Baltian läpi vähintäänkin nihkeät. Mutta sitä suuremmalla syyllä liikkumisesta Tornion kautta pitäisi tehdä mahdollisimman joustavaa.
Eli Helsingistä pitäisi lähteä “juna Tukholmaan” (tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että Osmo Soininvaaran visioiman Helsinki-Baltia-Berliini-tunnelijunan valmistelut pitäisi keskeyttää
. Vaikka sitten tällä hetkellä käytössä olevan lyhyen bussisiirtymän avulla. Mutta ennen kaikkea niin, että paketti olisi rakennettu mahdollisimman jouhevaksi ja siirtymiltään käteväksi, myös lapsiperheitä ajatellen.
Vaihtoehtona pitäisi olla myös “viikossa Tukholmaan”, tällä hetkellä niin muodikkaan “hitaan matkustamisen” hengessä. Matkalle osuvat etappikaupungit tuskin vastustaisivat ideaa.
25. lokakuuta 2007 kello 18.00
IPCC:hän antoi juovien (linear contrails) säteilypakotteesta jonkinlaisen arvion ensimmäisen kerran tässä tuoreessa AR4:ssä.
http://www.realclimate.org/images/ipcc2007_radforc.jpg
Tuon perusteella täytyy hieman ihmetellä Isomäen riemua siitä, että juovien vähentäminen muka vaikuttaisi jotenkin johonkin.
Vai puhutaanko nyt ehkä eri asioista?
26. lokakuuta 2007 kello 8.27
Poimintoja tekstistä: ”täytyy olla yksi osasyy”, ”suoraan sanoen aika vakuuttunut”, ”Mutta vaikuttaisi siltä”, ”Voi olla”.
Tiedemiehet tutkivat ilmaston muuttumista supertietokoneilla. Yllä olevat lainaukset eivät nyt kerta kaikkiaan asiatekstiin sovi. Sumutuspullo pakkasessakaan ei riitä, tarvitaan oikeita malleja siitä, miten ilmakehä toimii, miten Auringon säteily käyttäytyy siinä, miten pilvet vaikuttavat, miten pienhiukkaset vaikuttavat jne.
Et tekstissäsi mainitse lainkaan lentoliikenteen tuottamia pienhiukkasia. Yksi ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi esitetty idea on nimenomaan pumpata stratosfääriin esim. alumiinipölyä, koska sillä olisi jäähdyttävä vaikutus.
Matti Virtanen jo viittasi kuvaan, (http://www.realclimate.org/images/ipcc2007_radforc.jpg) joka nimenomaan esittää, että pilvialbedolla itse asiassa on ilmaston lämpenemiseen negatiivinen vaikutus, mutta stratosfäärin vesihöyryllä positiivinen. Kun tiivistysvana aikanaan sublimoituu, onko sen vaikutus sen jälkeen vesihöyrynä positiivinen kun se jääkiteitä oli negatiivinen?
Potkurikoneet toimivat samalla polttoaineella kuin suihkukoneet, tuottavat samanlaista pakokaasua, vähemmän tosin, mutta tiivistysvana niistäkin lähtee. Vähäisemmän polttoainekulutukset ja vähäisempien päästöjen takia minäkin kyllä kannatan potkurikoneita. Mutta ihmisten kiire päästä paikasta toiseen ei taida suoda potkurikoneille toista mahdollisuutta.
Erittäin hyvä, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan, mutta toivoisin vähän asiallisempaa otetta. Jokuhan voi pitää näitä blogitekstejä totuutena. Sitten on pallo vielä enemmän hukassa.
26. lokakuuta 2007 kello 11.10
Mielenkiintoisia kirjoituksia, kiitos.
Ei kompetenssi riitä ottamaan kantaa itse asiaan, mutta Kaj Luukon kommentin kanssa olen eri mieltä. Minusta se että kirjoituksessa on kyse spekuloinnista on tietenkin asiallista tuoda esiin, totuudenpuhujana esiintyminen olisi (kovemmallakin faktapohjalla) arveluttavaa. Blogiformaatti on muutenkin omiaan rennommalle ja keskustelevalle ajatusten pyörittelylle, eikä sitä helposti kuvitella tieteelliseksi todisteluksi, etenkään kun oma positio on noin asiallisesti esitetty (”Tämä ei nyt sitten perustu tutkimustietoon vaan on puhdasta spekulaatiota”).
Minusta tällainen rennompikin tieteellisten kysymysten popularisointi jo siinä vaiheessa kun varmoja vastauksia ei ole on tervetullutta.
26. lokakuuta 2007 kello 18.11
“Kaikkein helpoin tapa on yksinkertaisesti laskea lentokorkeus tiivistymisjuovien muodostumiskorkeuden alapuolelle.”
Olisiko kiva katsella kuinka “heavy” lisä kutsulla varustetut isot koneet lentäisivät matalalla talosi yli aiheuttaen kunnolla melua, poikkeuksena A380-800 kone joka on yllättävän hiljainen.
27. lokakuuta 2007 kello 15.50
Kiitos hyvistä kommenteista!
Teme mietti, miten paljon melu lisääntyisi jos lentokorkeutta laskettaisiin. En usko että tämä olisi useimmissa tapauksissa kovinkaan suuri ongelma, koska kyse olisi usein lentokorkeuden pudottamisesta vain joillakin kilometreillä. Seitsemän kilometrin korkeudessa lentävä suihkukone ei vielä kuulosta ratkaisevasti erilaiselta kuin kymmenessä kilometrissä lentävä. Pohjoisilla seuduilla voi kyllä joskus olla talvisin niin kylmää, että tiivistymisjuovien lentokorkeus on hyvin matalalla. Tällaisissa tilanteissa tiivistymisjuovien eliminoiminen lentokorkeutta madaltamalla ei välttämättä onnistu ilman että lentomelu lisääntyisi merkittävästi.
Olisi mukava jos kriittisiä kommentteja esittävät ihmiset yrittäisivät myös itse, edes jossakin määrin, noudattaa samanlaista tarkkuutta kuin mitä he muilta niin innokkaasti vaativat. Artikkelistani ei mitenkään voinut saada sellaista kuvaa, että siinä mainitut arviot olisivat perustuneet omiin alijäähtyneen veden tuotantokokeisiini. Viittasin niihin ainoastaan yhdessä kohtaa, spekuloidessani sillä voisiko myös osa niin sanotuista näkymättömistä cirrus-pilvistä olla seurausta tiivistymisjuovista, ja kuten Panu Väänänenkin toteaa, minähän tein hyvin selväksi että kyseisessä kohdassa oli kyse spekulaatiosta. Viittasin sitä paitsi suihkepullolla tuotettuun alijäähtyneeseen veteen vain siksi, että kyseessä on koe jonka jokainen voi helposti toistaa itse, ja joka on silti tietyllä tavalla siinä mielessä valaiseva että pikkuruisten pisarojen liike ilmassa muuttuu lisääntyvän turbulenssin myötä kiinnostavalla tavalla sitä mukaa kun tuulen nopeus voimistuu.
Muuten viittasin hyvin selkeästi ja lähteet mainiten todennäköisesti perusteellisimpiin asiasta tehtyihin tutkimuksiin, joissa on yritetty massiivisten satelliittikuva- ja lämpötilojen mittausaineistojen avulla selvittää, mikä tiivistymisjuovien todellinen vaikutus on.
Spekulaatioiden esittäminen on myös tieteen puolella sallittua kunhan vain tehdään selväksi millä perusteella jotakin esitetään pohdittavaksi. Kysymyksiä on siis luvallista esittää jo ennen kuin niihin on vastauksia. Kaikki tieteellinen tutkimus lähtee aina liikkeelle juuri kysymyksien esittämisestä!
Potkurikoneet ovat suihkukoneita parempi vaihtoehto toisaalta pienemmän polttoaineen kulutuksen ja vesihöyryn tuotannon takia ja toisaalta siksi, että ne lentävät selvästi matalammalla kuin suihkukoneet. Kuten jo artikkelissani sanoin, kaikilla pilvillä on sekä lämmittäviä että viilentäviä vaikutuksia. Kaj Luukko on ilman muuta oikeassa sanoessaan, että pilvien kokonaisvaikutus planeetallamme on viilentävä. Cirrus-pilvien kokonaisvaikutus on kuitenkin lämmittävä.
Suihkukoneiden tuottamilla hiukkasilla on toki oma roolinsa, vaikka en niitä erikseen maininnutkaan. Ne kuitenkin ovat keskeisiä ennen kaikkea jääkiteiden tiivistymisytiminä, siis tekijänä joka edesauttaa ilmastoa lämmittävien jääkidevanojen syntymistä taivaalle. Lentokoneiden tuottaminen hiukkasten määrä on muuten niin vähäinen, että niiden suoralla heijastavalla vaikutuksella ei ole varsinaista merkitystä. Kun lasketaan yhteen erilaisten kirkkaiden eli planeettaa heijastamalla viilentävien aerosolien päästöt, puhumme kuitenkin yhden arvion mukaan noin neljästä miljardista tonnista vuodessa, josta noin neljäsosa saattaa olla erilaisia bioaerosoleja.
27. lokakuuta 2007 kello 17.39
Vielä erillinen vastaus Matti Virtaselle:
Minun täytyy lähettää vielä erillinen vastaus liittyen Matti Virtasen kommenttiin, jossa oli mukana linkki IPCC:n taulukkoon erilaisista Maapallon ilmastoon vaikuttavista negatiivisista ja positiivisista säteilypakotteista. Taulukko on informatiivinen ja tutustumisen arvoinen, kts. Matin kyseinen kommentti.
Äkkiä vilkaistuna taulukko näyttäisi kumoavan sen mitä sanoin tiivistymisjuovien merkityksestä, koska siinä hiilidioksidin säteilypakotteeksi on määritelty 1,56 wattia per neliömetri ja tiivistymisjuovien säteilypakotteeksi vain 0,01 wattia per neliömetri, eli 156 kertaa vähemmän.
IPCC:n käyttämä luku on tuntemieni tutkimuksien valossa ehkä hiukan varovainen. Esimerkiksi englantilaisten meteorologien huolellisesti tehty vanha arvio laski että tiivistymisjuovien aiheuttama globaalinen säteilypakote olisi ollut jo vuonna 1992 0,02 wattia per neliömetri ja että se kasvaisi lentoliikenteen myötä noin 0,1 wattiin per neliömetri vuoteen 2050 mennessä. Mutta edes IPCC:n taulukon selvästi pienempi luku ei todellisuudessa ole ristiriidassa sen kanssa, mitä artikkelissani sanoin, sillä minähän kyllä mainitsin siinä näiden eri arvioiden välisen vaihteluvälin.
IPCC:n taulukossa mainittu hiilidioksidin säteilypakote viittaa ilmakehään kaikista syistä ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen kahdensadan vuoden aikana kerääntyneeseen ylimääräiseen hiilidioksidiin, ei siis pelkästään siihen hiilidioksidiin minkä lentoliikenne on tuottanut. Ennen kaikkea taulukon luvut ovat globaaleja keskiarvoja, niissä on huomioitu jokainen Maapallon neliömetri. Tiivistymisjuovat keskittyvät hyvin voimakkaasti Maapallon pohjoisille alueille. Euroopan ja Pohjois-Amerikan tiheimmin liikennöityjen alueiden yllä on noin 200 kertaa globaalia keskiarvoa enemmän tiivistymisjuovia. Niiden merkitys on siis alueellisesti ja paikallisesti suurempi kuin globaalisesti.
Esimerkiksi Minnisin ja kumppanien vuonna 2004 julkaistu tutkimus päätteli, että tiivistymisjuovat saattaisivat tulevaisuudessa lämmittää Yhdysvaltojen ilmastoa 0,2 tai 0,3 astetta per vuosikymmen, jos lentoliikenteen kasvu jatkuu ennustetun kaltaisena. Pohjois-Amerikan ja Euroopan talvien lyhenemisen on siis täytynyt johtua osittain tiivistymisjuovista, ja talvien lyheneminen näillä alueilla on aivan varmasti myötävaikuttanut myös Pohjoisen jäämeren lämpenemiseen. Pohjoisten alueiden merkitys on ratkaiseva, koska kelluvan jään sulaminen ja talvien lyheneminen voi näillä alueilla ikään kuin moninkertaistaa erilaisten säteilypakotteiden vaikutuksen.
Lisäksi pitää muistaa vielä se, että IPCC:n mainitsema luku on tiivistymisjuovien viilentävien ja lämmittävien vaikutuksien erotus. Taulukossa ei ole erikseen tiivistymisjuovien lämmittävää vaikutusta ja niiden viilentävää vaikutusta. Jos voimme eliminoida tiivistymisjuovien lämmittävät vaikutukset mutta säilyttää niiden viilentävät vaikutukset ja ehkä jopa lisätä niitä, kokonaisvaikutus on taulukossa nyt näkyvää lukua suurempi. Tämä oli yksi artikkelini keskeisiä pointteja, mutta en ehkä esittänyt asiaa riittävän selkeästi.
Joka tapauksessa minusta on mukavaa, että Matti Virtanenkin on alkanut uskoa hiilidioksidin ilmastoa lämmittävään vaikutukseen!
Jos joku haluaa penkoa asiaa tarkemmin, lisätietoja löytyy helpoimmin syöttämällä hakurobotille sanat “radiative forcing of tai by contrails” tai “Radiative forcing of/by condensation trails”. Tämä on se avaintermi, jonka ympärille aiheesta käyty tieteellinen väittely keskittyy. Yksi netistä löytyvä suositeltava, yleistajuinen ja informatiivinen yleisesitys problematiikasta on esimerkiksi: Research into Aviation and Climate, an IPCC and University of Reading Perspective, Reading Aircraft and Aviation Group: Nicola Stuber, Gaby Rädel etc.
27. lokakuuta 2007 kello 23.10
Kiitos täsmennyksestä. Tästä ei kyllä jää käteen paljon muuta konkreettista kuin se, että IPCC:n arviot säteilypakotteista ovat todella umpimähkäisiä.
MItä tulee allekirjoittaneen uskomuksiin, niin mitään uutista ei niistä löydy. Ikinä en ole kiistänyt hiilidioksidin olevan kasvihuonekaasu. Mutta Isomäen-Toiviaisen-Goren koulukunnalle on eduksi leimata meikäläiset kieltäjiksi tai vielä hienommin “denialisteiksi”.
28. lokakuuta 2007 kello 15.41
Kun Isomäki esittelee näkemyksiään ja joitakin tutkimuksia, on kaikkien lukijoiden syytä muistaa ilmastotieteen nykytila, joka on seuraava:
“…For every argument or perspective, whether on the scale of the problem, its nature, seriousness, causation or reversibility, there is a voice declaring its opposite. The conclusion must be that the battle is
not won: climate change is not yet an issue that is taken for granted. It seems likely that the overarching message for the lay public is that in fact, nobody really knows….”
Ref: Ereaut, Gil, and Nat Segnit, 2006. Warm Words: How are we telling the climate story and can we tell it better? Institute for Public Policy Research (IPPR) publication, August 3, 2006
28. lokakuuta 2007 kello 16.11
Ottamatta nyt sen kummenmin kantaa, siihen onko noista tiivistymisjuovista sen kummempaa haittaa ilmaston lämpenemiselle…
Mietityttää kuitenkin tämä “hypetys” ilmastonmuutoksen ympärillä. ilmasto muuttuu. Totta. Ihminen vaikuttaa ilmaston muutokseen. Totta… enemmistö tutkijoista ainakin uskoo näin. Ongelmana kuitenkin on, että asialle ei voida/ haluta tehdä mitään radikaalia, joka korjasi ongelman… Se nimittäin tarkoittaisi nykyisestä elämäntavasta luopumista. Toisaalta osa tutkijoista uskoo, että kyseessä on normaaliin veihteluun perustuva lämpimämpi jakso, jota tosin ihmisen toimet kiihdyttävät.
Tämä nyt on ihan vaan oma mielipide: Olisiko syytä keskittää resursseja ilmaston muutoksen vaikutusten torjumiseen ja muutokseen sopeutumiseen, sen sijaan, että keskitytään vain erilaisiin päästörajoituksiin???
Todellisuudessa kun nuo nykyisetkään päästörajoitukset (valitettavasti) eivät riitä alkuunkaan. En haluaisi olla pessimisti, mutta en oikein jaksa uskoa, että mitään todellisia rajoituksia, jotka oikeasti purisivat saadaan aikaiseksi, koska se merkitsisi “länsimaissa” elintasonlaskua. Yhteiskunta on rakennettu fossiilisille polttoaineille ja öljy pitää pyörät pyörimässä. Sitä tosiasiaa ei voitane kiistää.
28. lokakuuta 2007 kello 20.27
Kaikkien, jotka täällä(kin) väittävät jotain varmaa tulevasta ilmastosta, olisi syytä lukea Science tiedelehden viime numerosta:
“In essence, the scientists found that the more likely it is that conditions will cause climate to warm, the more uncertainty exists about how much warming there will be.”
Ref: Roe, Gerard H., and Marcia B. Baker, 2007. Why Is Climate Sensitivity So Unpredictable? Science Vol. 318, No 5850, pp. 629-632, October 26, 2007
28. lokakuuta 2007 kello 21.01
Kyllä se melu lisääntyisi ja sitä olinkin miettinyt. Tosin esimerrkiksi A380 on nousussa niin hiljainen ettei sitä erota pienemmästä A320 kovinkaan helpolla pelkän kuulon avulla.
29. lokakuuta 2007 kello 17.08
Timo Hämerannan mainitsemaa sitaattia ei vain löydy kyseisestä Roen ja Bakerin Science-artikkelista! Päinvastoin kuin Hämeranta vihjaa, artikkeli toteaa, ettei pienillä epävarmuuksilla ole merkitystä. Sciencen toimituksen tiivistelmä artikkelista on seuraava:
“Climate sensitivity is defined by the change in global average temperature that would result from changes in radiative forcing equal to that which would be caused by a doubling from preindustrial levels of the atmospheric concentration of CO2. Past work has shown that while the most likely value of climate sensitivity is between 2.0° and 4.5°C, there is a small probability that the increase could be much higher–8°C or even more. This persistent, high-temperature tail of low probability has been one impediment to political action, as policy-makers have been reluctant to formulate policies to address climate change when the range of uncertainty is so large. Roe and Baker (p. 629; see the Perspective by Allen and Frame) assert that this tail of low probability is an intrinsic feature of the climate system, not a result of inadequate data or models, and that this tail will persist even in the face of more observations and more advanced modeling. They conclude that putting off decisions about climate policy until greater certainty is achieved is futile.”
Kehoitan kiinnittämään huomiota erityisesti viimeiseen lauseeseen.
Artikkelia käsitellään myös ilmastotietelijöiden ylläpitämässä RealClimate-blogissa, jota suosittelen kaikille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille. Realclimaten loppupäätelmä:
“The bottom line is that climate sensitivity is uncertain, but we can pretty much rule out low values that would imply there is nothing to worry about. The possibility of high values will be much harder to rule out. This is something policy makers should recognize and confront.”
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/10/the-certainty-of-uncertainty/
29. lokakuuta 2007 kello 20.22
Martti Uusitalolle:
Sitaatti oli Roen ja Bakerin yliopiston lehditötiedotteesta ja tiivisti hyvin Roen ja Bakerin johtopäätökset. Kopioin lisää:
Public release date: 25-Oct-2007
Contact: Vince Stricherz
vinces@u.washington.edu
206-543-2580
University of Washington
Like it or not, uncertainty and climate change go hand-in-hand
Despite decades of ever more-exacting science projecting Earth’s warming climate, there remains large uncertainty about just how much warming will actually occur.
Two University of Washington scientists believe the uncertainty remains so high because the climate system itself is very sensitive to a variety of factors, such as increased greenhouse gases or a higher concentration of atmospheric particles that reflect sunlight back into space.
In essence, the scientists found that the more likely it is that conditions will cause climate to warm, the more uncertainty exists about how much warming there will be.
“Uncertainty and sensitivity have to go hand in hand. They’re inextricable,” said Gerard Roe, a UW associate professor of Earth and space sciences. “We’re used to systems in which reducing the uncertainty in the physics means reducing the uncertainty in the response by about the same proportion. But that’s not how climate change works….”
Kaikkien kannattaa lukea kaikki ne erilaiset näkökulmat, joita RealClimaten 88 kommentoijaa jo ovat esittäneet.
Sitäpaitsi, ‘to rule out low values’ on vain Gavin Schmidt & co mielipide.
Ei pidä väittää varmaksi asiaa joka ei sitä ole.
Muut tiedemiehet ovat jo 30 vuotta osoittaneet, että ilmaston mallintajat eivät kykene tekemään luotettavia ennusteita poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
Nyt se on taas kerran todistettu.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
Monet mallintajat ovat jo myöntäneet, että luotettavien 50 tai 100 vuoden ennusteiden tekeminen on mahdotonta.
Niinpä Allen ja Frame samaisessa Sciencen numerossa kommentoivatkin, että
“Atmosphere: Call Off the Quest.”
“An upper bound on the climate sensitivity has become the holy grail of climate research. As Roe and Baker point out, it is inherently hard to find. It promises lasting fame and happiness to the finder, but it may not exist and turns out not to be very useful if you do find it. Time to call off the quest.”
Olisi tietenkin vakuuttavaa, kun pelottelun tueksi olisi esittää pitäviä tieteellisiä todisteita.
Mutta kun niitä ei ole, olisi syytä se rehellisesti myöntää.
Nykyään kaikki rehelliset esiintyjät myöntävätkin, että toimenpiteistä puhuttaessa kyseessä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen.
Minulla ei ole mitään varovaisuusperiaatetta vastaan, mutta kutsun sitä varovaisuudeksi enkä tieteellisesti todistetuksi faktaksi.
31. lokakuuta 2007 kello 21.29
Niinpä.
Herkkyyden ylärajan määrittely on varmaankin vaikeaa. Mallithan tuottavat todennäköisimmän vaikutuksen, noin 3 astetta hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiselle, kun rajoitutaan hiilidioksidin suoriin vaikutuksiin ja vesihöyryn kautta tapahtuvaan nopeaan vahvistumiseen.
Yläraja riippuu siitä miten nopeasti napajäätiköt ja ikiroudat sulavat. Niiden sisältöä, rakennetta ja sisäistä toimintaa ei kovin hyvin tunneta, joten mallintaminenkin on epävarmaa. Siksi IPCC ei niihin ottanut kantaa.
Mitä sitten merkinneekään kun tunnetun 3 asteen nousun päälle tulee sitten 2 tai 10 astetta tätä iloista yllätystä. Ei tee mieli kokeilla. Voipi mennä anteeksipyynnön puolelle: “Sori, pallo vähän kärähti”.
17. marraskuuta 2007 kello 17.19
Käytännöllinen maalaisjärki on hyvää asiaa sen takia ettei tee mieli lähteä taas Parisiin kun en ole edes kertakaan käynnyt siellä.Enkä mene mihinkään muuallekaan jos ei ole pakko.Ja miksi pitä olla jos tääläkin voi opiskella,tehda työtä ja elää omaa elämää.
Vänityfair ällyttää pienestä pitäen.
Ihmiset ovat erilaisia.Muissa oloissa jos olisin kasvannut ehkä minäkin olisin mennyt muutamaksi päiväksi Austraaliaan katsomaan luontoa ja takaisin ihan koska on raha siiheen matkaan ja kiinosta vaihtaa ympäristoa.Köyhys on siina mielessä hyvä asiaa ettei tarvitse haaveilla turhista reisuista.
Mielestäni jos mahdollisimman moni rupe käyttämaan maalaisjärkeä-parempi tulevaisuus on tulossa.
27. marraskuuta 2007 kello 19.05
Tiivistymisjuovissa saattaa olla kyse paljon enemmästä kuin yleisesti ajatellaan.
Kysymys:
Ovatko tiivistymisjuovat käyttäytyneet samalla tavoin suihkukoneiden yleistyttyä 1950-luvulta alkaen, vai onko tiivistymisjuovien taipumuksessa levitä ohuiksi harsopilviksi havaittavissa muutoksia?
Jos näitä muutoksia on, selviää se tarkastelemalla vanhoja valokuvia, joissa näkyy taivas ja suhteuttamalla se lentoliikenteen määrään.
Jos lentokoneiden taipumus tuottaa laajenevia tiivistymisjuovia on yleistynyt, täytyy kysyä: Mistä muutos johtuu? Onko ilmakehässä tapahtunut muutoksia vaiko lentokoneissa? Mahdollisesti muutoksia polttoaineissa tai tyypillisessä lentokorkeudessa? Mistä johtuvat kohonneet Barium -pitoisuudet tiivistymisjuovien yhteydessä?
Tässä yksi linkki tematiikkaan:
http://www.carnicom.com
Jokainen päätelköön itse mistä tässä on kysymys.