”Olen töiden välissä”. ”Konsultoin.” ”Etsin uusia mahdollisuuksia.” Näin tuotesuunnittelijaystäväni Abbey esitteli itsensä, kun hän etsi töitä Piilaaksossa.
Lausahdukset tarkoittavat samaa kuin työtön, mutta harva nimeää Piilaaksossa itseään työttömäksi. Yhä useampi tosin voisi, sillä lama on iskenyt Laaksoonkin, kuten Piilaaksoa tuttavallisesti kutsutaan. Viime vuonna Laaksosta katosi tuhansia työpaikkoja teknologia-alalta.
Kaikki työttömät eivät jää Laaksoon, vaan suuri joukko työnsä menettäneitä on palannut kotimaihinsa Intiaan tai muihin Aasian maihin. Laakson työttömyysprosentti on 11,2 , mikä on ennätys sitten tilastojenpidon aloittamisen.
Normaaleina talousaikoina Laakson työekosysteemi on päätähuimaavan dynaaminen. Työnantajat kilpailevat ammattilaisista, eivätkä työntekijät jää valittamaan kurjaan työpaikkaan vaan etsivät paremman, kuten toimittaja Paul Boutin huomauttaa Wired-lehdessä julkaistussa jutussaan.
Kiivastempoinen työnvaihtaminen voi tehdä hyvää innovaatioille. Kun työntekijät siirtyvät työpaikasta toiseen, ideat leviävät, jalostuvat ja tuottavat uusia ideoita, kuten professori AnnaLee Saxenian Kalifornian yliopistosta kuvailee.
Suuret teknologiajätit, kuten Sun Microsystems tai Apple, eivät ole aina halutuimpia työpaikkoja. ”En pidä korporaatiopolitikoinnista”, on usein kuultu lause Laaksossa. Suurten yhtiöiden hitaus ja byrokraattisuus rasittavat nopealiikkeisiä, jotka haluavat luoda uutta eivätkä taistella asemista organisaatioiden sisällä.
Suuria yhtiöitä vieroksuu myös ystäväni Abbey, joka löysi töitä Cisco Systemsiltä, viesintä- ja verkostointiteknologiaan erikoistuneelta kansainväliseltä megayhtiöltä. Ciscolla on lähes 70 000 työntekijää.
Abbey löysi työn tuttavan kautta, kuukausien työnhaun ja kymmenien työhakemusten jälkeen. Silti hän epäröi ottaa työtä vastaan, koska hän pelkäsi yhtiön imaisevan hänen elämänsä.
Mutta hän sai ilokseen Ciscon kanssa tuntityöläissopimuksen. Se antaa hänelle suurempia vapauksia kuin varsinaiselle työntekijälle. Ja aikaa tutustua Ciscoon, siltä varalta, että korporaatiotyö onkin mainettaan miellyttävämpää.
3. elokuuta 2009 kello 7.54
Hieno juttu. Abbeystä oletettavasti tuskin näkee millä mielellä todella on tuntihommista kun ei vaihtoehtoja oletettavasti ollut. No ainakin CV:n tulee yksi firma lisää. Sosiaaliturva voi olla omalla vastuulla, mutta jos ei sekään haittaa. Jonain päivänä tunnit tulevat täyteen, mutta siihen asti ”keep on searching”. Tässä vahvassa uskossa on Laakson voima.
4. elokuuta 2009 kello 2.31
Ihan on bloggaaja ulkomaalaistunut: suomessa käytetään desimaalien kanssa pilkkua. Joku juuri toisaalla netissä kertoi maksaneensa jenkeissä sähkölaskuaan Suomesta palattuaan ja käyttäneensä ajatuksissaan suomalaisittain desimaalipilkkua. =)
4. elokuuta 2009 kello 7.29
Kiitos, Kimmo! Abbeyn seikkailut superkorporaatiomaailmassa ovat olleet kiinnostavaa kuultava.
Totta turiset, täti K. Täytyy korjata tuo pilkkuvirhe.