Työnkuva: Seuraa Twitteriä ja Facebookia. Luotaa sosiaalisen median sfäärissä (=sososfäärissä), mitä ihmiset puhuvat. Rakenna lehden näkyvyyttä. Työnantaja: New York Times.
Sanomalehti New York Times on nimittänyt historiansa ensimmäisen sosiaaliseen mediaan erikoistuneen toimittajan. Tehtävän saa Jennifer Preston, lehden pitkäaikainen toimittaja. New York Times kertoi nimityksestä Twitterissä.
Nimitys on näkyvä askel: kun laatujournalismin lippulaiva New York Times nimittää toimittajan seuraavan tiettyä erikoisalaa, ala tunnustetaan seuraamisen arvoiseksi. Tämä tapahtui ympäristöjournalismille aikanaan, ja tapahtuu nyt sosiaaliselle medialle.
Sosiaalisen median toimittajan toimenkuva on vielä arvailujen varassa. Ei kai häntä vain ole palkattu suitsimaan New York Timesin työntekijöiden toimintaa uuden median sfäärissä?
Talousuutistoimisto Bloomberg nimittäin on kieltänyt työntekijöitään jakamasta linkkejä sivuillaan ja tweettaamasta kilpailijoistaan.
Ei sentään! Jennifer Preston aloittaa työnsä kysymällä Twitterissä, kuinka New York Timesin pitäisi käyttää Twitteriä. Hän myös kertoo, että lehdessä pohditaan, miten lehti ja Twitter voisivat toimia yhdessä.
27. toukokuuta 2009 kello 10.39
Voi! Minä jo pelästyin että oot muuttanut toisiin leipiin!!
27. toukokuuta 2009 kello 11.48
Ei New York Timeskaan kovin kiireinen ole ollut uutisesta päätellen palkatessaan nyt vasta toimittajan, joka seuraa facebookin ja twitterin elämää. Ihmettelen tätä myöhäsyntyisyyttä. Facebookissa ja twitterissä on tulevaísuuden journalismin siemen, tosin se etsii vielä muotoaan. Olisin kuvitellut että ammattimaisessa journalismitoiminnassa olisi jo aikoja sitten seurattu ja tutkittu näiden edellämainittujen netissä toimivien yhteisöjen toimintaa. Mitenhän lienee Suomessa?
27. toukokuuta 2009 kello 21.32
Seurattavaa varmaan riittää!
28. toukokuuta 2009 kello 8.56
Luulen, että New York Times on seurannut sosiaalista mediaa, mutta ei ehkä järjestelmällisesti ja niin, että vastuualue olisi ollut nimetty tietylle toimittajalle.
Toki lehdessä on seurattu Facebookia ja Twitteriä teknologisina ilmiöinä eli uutisoitu ominaisuuksista, muutoksista, käyttäjämääristä jne. Mutta ei niinkään paljon sisällöistä. Tietenkin NYT haluaa myös pysyä kärryillä siinä, millaista vuorovaikutusta aktiivisen ja ajassa kiinni olevan sanomalehden pitää harrastaa sososfäärissä, että lukijat kiinnittyisivät lehteen.
Luulen, että Suomessa sosiaalisen median seuranta keskittyy enemmän teknologiseen puoleen.