Quora-valuutta kovassa käytössä

| Julkaistu 4. 2. 2013 8:30
Asiantuntijat hinnoiteltuna Quorassa.

Asiantuntijat hinnoiteltuna Quorassa.

Tarvitsen apua. On vertailtava DropBoxin ja Boxin ominaisuuksia. Molemmat ovat dokumenttien säilyttämiseen ja jakamiseen tarkoitettuja pilvipalveluja. Tarvitsen vastaamiseen teknistä osaamista.

Sitä on Quorassa, kysymys- ja vastaus-yhteisössä, jota en ole käyttänyt vuosiin. Postasin Quorassa palvelun alkuaikoina pari kysymystä, mutta vastauksia tuli niin vähän, etten palannut aktiiviseksi käyttäjäksi.

Quora on kasvanut alkuajoistaan, jolloin se oli vain teknologistien valloittama. Nyt kysymysten aiheita on jo satojatuhansia, ja aiheet kattavat läges kaiken mahdollisen. Yksinkertaisimmillaan kysymys voi olla muotoa: “Mikä on paras näkemäsi ennen ja jälkeen -valokuva?”

Laaajimmillaan aiheet vievät elämän peruskysymyksiin, kuten mitkä ovat ihmisten yleisimmät väärinkäsitykset elämästä.

Quoran arvon luovat sen käyttäjät. Quorassa oli alusta asti maineikkaita Piilaakson vaikuttajia mukana, kuten Twitterin perustaja Ev Williams. Nykyisin Quorassa on mukana muun muassa republikaanien viimevuotinen presidenttiehdokas Paul Ryan.

Ilokseni huomaan, että poissaollessani olen ansainnut Quora-valuuttaa. Muut käyttäjät ovat vastanneet esittämiini kysymyksiin, seuranneet ja jakaneet niitä. Niinpä minulla on tililläni noin 2000 Quora-pistettä.

Käytän osan valuuttaa siihen, että lähetän uuden kysymykseni alan asiantuntijoiden vastattavaksi. Uumoilen, etteivät he varmaan huomaa viestiäni kaiken muun viestimylläkän joukosta.

Ihme kyllä, ensimmäinen, 320 Quora-valuuttaa maksanut asiantuntija vastaa viidessä minuutissa. Hän valittelee, ettei aihe ole hänelle tuttu eikä hän siksi voi vastata. Seuraava asiantuntija sen sijaan vastaa, ja niin vastaa joku yleisöstäkin. Vastauksista on vain vähän hyötyä, ja jään odottamaan parempia vastauksia.

Mieleen jää pyörimään kysymys: Mikä saa tällaisen yhteisön toimimaan? Miksi ihmiset vapaaehtoisesti jakavat tietoaan verkossa? Kysymys on tietenkin jo Quora-yhteisön vastattavana, hieman toisin muotoiltuna.

Geenisukulaiset koputtavat meiliboksiin

| Julkaistu 12. 1. 2013 7:39

“Hei serkku! Olen orpo, ja tein geenitestin. Löysin sinut toisen ja kolmannen polven serkuista. Meillä on paljon yhteisiä segmenttejä. Kenties isovanhempani ovat Suomesta? Olen syntynyt ja varttunut täällä Yhdysvalloissa.”

Näin lukee saamassani viestissä, jonka löydän postilaatikostani geeniyhteisössä. Viestin kirjoittaja on löytänyt minut ja todennäköisesti kymmeniä muita 23andMe-geenipalvelun luomalta sukulaislistalta. Palvelu yhdistää samanlaista geeniperimää omaavat toisiinsa, ja olemme kirjeen kirjoittajan kanssa listan mukaan toisen tai kolmannen polven serkkuja. (Aikaisemmat postaukset geenitestistä tässä, tässä ja tässä.)

Viestejä virtaa muiltakin todennäköisiltä kaukaisilta sukulaisilta. He ovat innoissaan eksoottisesta Suomi-yhteydestä. He vertailevat profiilikuvaani omiinsa ja ovat löytävinään yhteneväisyyksiä.

Geenitesti ja teknologia ovat tuoneet meidät yhteen. Mutta mitä teen näillä uusilla sukulaisilla? Toisen ja kolmannen polven serkut tuntuvat kaukaisilta sukulaisilta. Virtuaaliystäviä ja -tuttavia riittää muutenkin, eikä kaikkien kanssa ehdi pitää yhteyttä. Lue koko artikkeli »

Geenimutaatioita ja vastavaa verkkoyhteisössä

| Julkaistu 16. 11. 2012 22:34

Screen Shot 2012-11-17 at 12.26.09 AMSitten geenitestin tuloksiin. Testi kertoo alttiuteni perinnöllisiin sairauksiin, geenien määrittämiä ominaisuuksia, kuten hiustenvärin, sekä millaisia geenimutaatioita kannan. (Katso aiemmat postaukset geenitestistä tästä ja tästä.)

Hyviä uutisia on se, että testin mukaan minulla on vain yksi geenimutaatio lähes viidestäkymmenestä mahdollisesta. Tämä HFE-geenissä oleva mutaatio altistaa minut liiallisen raudan kertymiselle kehoon. Se puolestaan altistaa monille sairauksille maksasyövästä diabetekseen. Hyviä uutisia on myös se, että minulla on vain yksi tällainen geeni, joten todennäköisyys sairastua on huomattavasti vähäisempi kuin jos minulla olisi kaksi tällaista geeniä.

Sivusto kertoo, että tämä geenimutaatio on yleinen Pohjois-Euroopassa, koska kehomme säilöi rautaa ruokavaliomme takia. En ole tällaisesta Screen Shot 2012-11-17 at 12.26.09 AMgeenimutaatiosta ja siihen liittyvistä oireyhtymistä kuullutkaan. Menen tutkimaan asiaa 23andMe:n käyttäjäyhteisöön, jossa selviää, että myös yhden geenin kantajilla on ongelmia raudan kanssa ja kaikenlaista oireilua. Yhteisön keskusteluista selviää, että rautaa välttävä ruokavalio saattaa auttaa, samoin pullotetun veden juominen, jos asuinalueen vedessä on paljon rautaa. Mutaatio vaikuttaa harmittomalta, jos reagoin mahdollisiin oireisiin nopeasti ja hakeudun hoitoon tarvittaessa.

Lue koko artikkeli »

Geenitesti, käytännössä, kotona.

| Julkaistu 15. 11. 2012 7:01

Screen Shot 2012-11-14 at 8.39.29 PM

Geenitestin tulokset tulivat! Ennen kuin klikkaan vastauksiin ja niistä raportoin, kerron, kuinka testi tapahtui. Tilasin netistä testin. Se saapui hienossa pienessä laatikossa, jonka sisällä yksinkertaiset testivälineet olivat: Pieni putkilo, jossa oli nestettä.

_MG_9170

Ohjeiden mukaisesti olin syömättä ja juomatta puoli tuntia, ennen kuin syljin putkeen. Suljin putken, ravistelin ja laitoin sen laatikossa olevaan muovipussiin. Sitten teippasin hienon laatikon kiinni. Siinä oli valmiiksi maksettu postimaksu, joten tyrkkäsin laatikon postin kuljetettavaksi.

IMG_9162

Sitten heti jo kaduin. Pitikin mennä testi tekemään! Ystävät varoittelivat: Mitä teet, jos olet jonkin karmean taudin latentti kantaja? Tai sinulla on suuri todennäköisyys sairastua vaikkapa Parkinsonin tautiin? “En tiedä”, vastasin, mikä oli totta. Sitten meni kolme viikkoa, ja vastaukset tulivat.

specimen

Voittoennuste vaalijännitykseen: Obama vs Romney!

| Julkaistu 6. 11. 2012 2:50

Screen shot 2012-11-05 at 4.19.29 PMVaalijännitystä? Kyllä! Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksia ennakoidaan Stanfordin yliopiston ryhmän ylläpitämältä sivustolta, jonne pääsee täältä. Sivusto laskee todennäköisyyksiä presidentinvaalien voittajasta. Tämänhetkisen ennusteen perusteella Obama voittaa 90 prosentin todennäköisyydellä. Tämä on tietenkin vain ennuste.

Luvut perustuvat todennäköiseen äänijakaumaan mielipidemittausten perusteella. Lisää tietoa todennäköisyyksien laskennasta täällä.

Viime hetken mullistuksia odotellessa, ja etenkin vaa’ankieliasemassa olevien osavaltioiden, kuten Ohion, Nevadan ja Pohjois-Carolinan!

Obama, minä ja vaalikone

| Julkaistu 17. 10. 2012 10:43

Screen Shot 2012-10-16 at 11.56.14 PMVaalit lähestyvät. Koska en voi äänestää täällä Yhdysvalloissa, olen kantanut yhteiskuntavastuuta tekemällä Obaman vaalikampanjaa.

Vaalikampanjan teknologiset aseet kuten kampanjatyöläisten käyttämä VoteBuilder ovat tulleet tutuiksi. VoteBuilder syöttää meille eteen päivittäin tehtäviä, joka on yleensä äänestäjille soittelua ja varmistelua, että muistavat käydä äänestämässä.

On aika käydä vaalikoneella ja testata, olenko oikean ehdokkaan tiimissä. Amerikkalaisen vaalikoneen iSideWithin tekee 10 minuutissa. Suomalaisiin vaalikoneisiin verrattuna amerikkalaisessa versiossa on vähemmän kysymyksiä. Kone ei tunnu tarpeeksi perinpohjaiselta, ja olen samaa mieltä Quorassa konetta arvioivien kanssa: moni teema puuttuu tai jää vähälle käsittelylle.

Toisaalta mukavaa on, että vastausvaihtoehtoja on paljon. Vaihtoehdot eivät ole vain asteikolla “kyllä, ehkä, ei”, vaan tarjolle tulee myös rakentavia vaihtoehtoja. Tämä on hyvä ominaisuus vaalikoneessa, koska se sopii politiikan luonteeseen. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia kyllä-ei-kysymyksiä.
Lue koko artikkeli »

Auttaako virtuaalinen peukalopusu kaipuuseen?

| Julkaistu 3. 10. 2012 17:32
Aswinkumar Rajendiran

Aswinkumar Rajendiran

Sormenjälki vaeltaa kännykkäni ruudulla. Painan oman peukaloni ruudulla näkyvään sormenjälkeen. Ruutu muuttuu punaiseksi ja värisee.
“Tämä on peukalosuukko”, Aswinkumar Rajendiran kertoo sanfranciscolaisessa kahvilassa. Rajendiran esittelee minulle Pair-sovellusta, jonka kehittäjä ja perustaja jäsen hän on.

Pair (suomeksi pari) on nimensä mukaisesti tarkoitettu parisuhteessa olevien väliseen viestintään. Paitsi peukalosuukkoja, kumppanit lähettävät toisilleen viestejä, ääniviestejä, valokuvia ja paikkatietoja. He voivat myös piirtää yhdessä reaaliaikaisesti.

Sovellus koettaa luoda virtuaalista läheisyyttä. Siksi kumppanit voivat lähettää myös vain “tyhijä puhekuplia” toisilleen. Ne viestivät, että kumppani ajattelee toista.
“Aina ei ole sanottavaa, mutta silti haluaa olla lähellä toista”, Rajendiran sanoo.
Sovelluksella on Rajendiranin mukaan puolisen miljoonaa käyttäjää, ja moni heistä on etäsuhteessa.

Mutta miksi Pairia tarvitaan? Yhteyttä voi pitää tekstiviestein, puhelinsoitoin, Airtimessä, Facebookissa ja Skypellä. Etäsuhdelaiset käyttävät myös sovelluksia, joista voi lähettää tekstiviestejä ilmaiseksi, kuten Whats App ja HeyWire. Eihän kommunikointikeinoista ole puutetta, päinvastoin! Lue koko artikkeli »

Minä, Neanderthal ja sylkykuppi

| Julkaistu 30. 9. 2012 7:23

Screen Shot 2012-09-29 at 8.49.20 PMNyt on selvitettävä, paljonko minussa on Neanderthalin ihmistä ja mistä päin maailmaa geeniperimäni oikeastaan on. Ja millaisiin sairauksiin todennäköisimmin kuolen, ja pidänkö korianterista vai en.

Tilasin geenitestin paikallisesta 23 and Me -palvelusta, jota pyörittää Anne Wojcicki, Googlen perustajan Sergey Brinin vaimo. Maksan 300 dollaria siitä, että palvelu lähettäää minulle geenitesti-paketin, syljen paketissa saapuvaan kuppiin, lähetän sen takaisin analyysiin ja saan nipun grafiikkaa geeniperimäni aiheuttamista ongelmista. Kun olen saanut tulokset, voin myös verkostoitua ihmisten kanssa, joilla on samankaltainen geeniperimä.

Geeniperimän kartoittamisesta on tullut arkipäiväinen puheenaihe Piilaaksossa. Testien tarjoajia riittää. Moni jättää testin kuitenkin tekemättä, koska ei halua tietää lisää vanhuudessa odottavista ongelmista. Kämppikseni kysyi: “Tanja, kuinka aiot saada nukuttua öisin sen jälkeen, kun vastaukset testistä tulevat? Mitä jos sinulla on suuri taipumus sairastua vakavaan sairauteen?” Lue koko artikkeli »

Kumpi oli ensin, tarve vai Facebook?

| Julkaistu 12. 9. 2012 7:04

Screen Shot 2012-09-12 at 6.47.13 AMYstäväni illallispöydässä kysyivät: “Mihin Airtimea tarvitaan, Tanja?” “Keskusteluun vieraiden, tai tuttujenkin kanssa”, vastasin.

Airtime on videochat, joka yhdistää keskustelijat Facebook-profiilin tietojen perusteella samoista asioista kiinnostuneisiin. (Katso aikaisempi postaukseni aiheesta tästä.)

Toin Airtimen illallispöytään näyttääkseni ystävilleni, kuinka palvelu toimii ja kuinka ihmiset innokkaasti keskustelevat ventovieraiden kanssa netissä.

Mutta Airtime olikin hiljentynyt sitten viime käyttämän. Lue koko artikkeli »

Olutääni, käyttäjäarviot ja mystinen kesäpudotus

| Julkaistu 6. 9. 2012 7:47


Mitä löytyy, kun analysoidaan viisi miljoonaa olutarviota? Arviota, jotka julkaistaan olutharrastajien arviopalveluissa kuten Beeradvocate-sivustolla tai Ratebeer.comissa. (Ja joissa on myös suomalaisia olutharrastajia arviointiaktiivisuuden kärkisijoilla).

Annetaanpa tietojenkäsittelytieteiden tohtori, tutkija Julian McAuleyn kertoa. McAuley toimii tutkijana Stanfordin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella, Piilaakson ytimessä. Alun perin hän halusi tutkia Wikipedia-artikkeleiden vertaisarviointien (tiedättehän, ne tähdet Wikipedia-artikkeleiden perässä, jotka kuvaavat artikkelin laatua) kehittymistä ajan mittaan, mutta kävikin ilmi, että Wikipedia lopettaa arviointien käytön.

McAuley löysi onnekseen toisenlaisia arviointeja tutkimuskohteekseen: Olutarvioinnit netissä. McAuley käyttää tutkimuksessa ohjelmistoa, jonka avulla miljoonien olutarvioiden lingvistinen analyysi on mahdollista.

Tässä joitakin hänen ja hänen kollegansa Robert Westin löydöksistä. Ensinnäkin, olutarvioitsijoille kehittyy “oma olutääni” noin 400 arvion jälkeen. Sitä ennen arvioitsijat käyttävät keskenään samanlaista kieltä ja toistelevat toisiltaan oppimiaan ilmaisuja kuten “vetinen”, “samettinen”, “metallinen”, “tunkkainen” ja “pistävä”. Tämän noviisivaiheen jälkeen kielenkäyttö muuttuu rajusti: he alkavat käyttää omintakeisempia ilmaisuja ja kielikuvia, kun he kuvailevat oluen ominaisuuksia.

Toisekseen: Joukosta erottautuvat selkeät oluen massa-arvioitsijat. He ovat kaikkiaan arvioineet yli 20 000 olutta, ja he arvioivat keskimäärin useita oluita päivässä.

Miksi tällaisella tutkimuksella on väliä? (Paitsi että olueeseen liittyvä tutkimus tietojenkäsittelytieteissä on kiinnostava, hieman odottamaton löytö ). Muun muassa siksi, että kaikenlaiset käyttäjäarviot ovat yleistyneet verkossa. Arviointisivustoilta, kuten Yelpistä ja Angie’s Listiltä etsitään arvioita palveluista ja tuotteista, Suomessa ravintola-arvioita Eat.fi:stä.

Arviointipalvelujen ansaintamallien ja palvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, kuinka arvioinnit kehittyvät ajan mittaan ja millaisia verkostoja arvioitsijoiden välille syntyy. Olutarviot ovat toisaalta erityislaatuinen tutkimuskohde, koska yksittäinen olutharrastaja voi arvioida kymmeniä tuhansia oluita. Mitä muuta tuotetta voi arvioida samaa tahtia? Lue koko artikkeli »

HS in English