Onko valtio omistajana hyvä vai paha?

| Julkaistu 30. 3. 2016 12:25

Kiitos kaunis kaikille pääsiäisen keskusteluun osallistuneille. Käytiinpä komea keskustelu: satakunta kommenttia synnistä ryyditettynä Carl Haglundin luopumisella ja Alexander Stubbin tukijoukkojen kirjeellä. Haglundin ilmoitus tuli julki pitkäperjantaina ja Stubbin tukikirje pääsiäispyhinä. En katsonut tarpeelliseksi käynnistää niistä erillistä keskustelua, vaan ohjasin keskustelut pääsiäisen synti-teeman alle. Hyvin mahtuivat. Oma kommentaattorimme Mauno Rissanen veti koko paketin  yhteen mainiossa kommentissaan. Sadan kommentin lukeminen, käsittely ja julkaisu pitivät minutkin kivasti kiinni koko pääsiäisen työn syrjässä. Tästä huolimatta ennätin suorittaa tämän talven hiihtourakan loppuun: 62 hiihtopäivää. Ikäiselleni vanhalle ihmisille ihan se on ihan tyydyttävä määrä. Hiihtopäivien luku ei ole aivan sattumalta valittu.

Tällä viikolla keskustelu jatkunee kokoomuksen puheenjohtajapelissä, jossa riittääkin ihmettelemistä. Kauppaneuvos Eero Lehti näyttää vievän keskustelua tahtomaansa suuntaan, ja muut vain vikisevät.

Julkisuudessa kuuluva ja näkyvä puhe on paljolti varjokeskustelua.

Ymmärtääkseni kysymys on aika tavalla siitä, että kokoomuksen puheenjohtajavaali jäi kesäkuussa 2014 päälle. Eli vaali ei ratkennutkaan Lahden puoluekokouksen äänestyksessä, vaan puheenjohtajakamppailua on kulisseissa jatkettu siitä alkaen ja jatketaan yhä, vaikka julkisesti muuta puhutaan.

Asialla ovat sekä Jan Vapaavuoren että Paula Risikon tukijoukot, eikä kilvoittelun jatkaminen taida olla järin vastenmielistä ko. ehdokkaillekaan. Sillä lailla!

Keskustan puoluehallituksen pitäisi päättää tällä viikolla presidenttiehdokkaan asettamisesta. Työvaliokunta ehdottaa, että ehdokas asetettaisiin jo kesäkuun puoluekokouksessa. Saako puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tahtonsa puoluehallituksessa läpi vai nöyrryttääkö hallitus Sipilää perumaan puheensa? Keskustassa ei ole nimittäin hurrattu Sipilän/työvaliokunnan ehdokasaivoituksille.

Ymmärtääkseni kysymys on siitä, että osa keskustaväestä haluaisi lykätä presidenttiehdokkaan valinnan ensi vuodelle ja järjestää syksyllä 2017 ylimääräisen puoluekokouksen, jossa ehdokas valittaisiin. Tätä mieltä ovat olleet mm. ex-puoluesihteerit Eero Lankia ja Pekka Perttula Suomenmaan kirjoituksessaan viime viikolla.

Tässäkin on mukana varjokeskustelua, sillä kysymys on paitsi aikataulusta myös henkilöstä. Jos keskusta tekee päätöksensä Sipilän aikataulun mukaan, se vahvistaa Matti Vanhasen asemaa presidenttiehdokkaan asettamisessa. Jos Sipilä ei saa aikatauluasiassa tahtoaan läpi, koko kuvio voi muuttua: Vanhasen asema ehdokaspelissä heikkenee ja hänen kilpailijoittensa asema vahvistuu.

Mitä kokoomuksen ja keskustan sisäisistä keskusteluista voi seurata?

Porvarit saattavat sotkea housunsa pahan kerran näissä mutapaineissa. Se ei taas tietäisi hyvää Sipilän hallitukselle.

Mutta siirrytään toiseen asiaan. Kauppalehden entinen päätoimittaja Hannu Leinonen on tehnyt Evalle raportin valtion omistamista yhtiöistä. Tänä aamuna julkistettuun Leinosen raporttiin kaikkine liitteineen ja laskelmineen voi tutustua tämän linkin takana.

Leinonen vaikuttaa tympääntyneeltä valtion nykyiseen omistajapolitiikkaan ja ehdottaa siihen radikaaleja muutoksia. Yksityistäminen on päivän sana, jos Leinosen raporttiin on uskomista.

“Valtio voisi luopua kokonaan esimerkiksi Sammon, Stora Enson ja Metson osakkeistaan sekä myydä noin puolet omistuksistaan Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa”, Leinonen ehdottaa.

Myymällä listaamattomia kaupallisia yhtiöitään valtio voisi saada ainakin 2,7 miljardin euron tulot. Tähän yritysryhmään kuuluvat muiden muassa Posti ja VR. Lisäksi valtio voisi saada noin 6,2 miljardia euroa yksityistämällä niin sanottuja erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, kuten Veikkauksen, Alkon ja Finavian.

“Modernissa markkinataloudessa valtion omistus pitäisi aina perustella erikseen. Sen tulisi olla tarkkaan harkittua ja väliaikaista, eikä itseisarvo. Nykyisenlaajuinen valtio-omistaminen syrjäyttää yksityistä yritteliäisyyttä ja alentaa koko talouden suorituskykyä”, Leinonen sanoo.

Syitä yksityistämiselle on, sillä valtio on Leinosen mukaan huono ja laiska omistaja. Valtio-omistus on politisoitunutta, jäykkää ja siirtää liiketoimintariskejä turhaan veronmaksajille.

Vaan mitä sanovat kommentaattorit?  Mietitään porukalla, millainen kuva meillä on valtiosta, siis meistä kaikista suomalaisista, omistajana. Olemmeko tyytyväisiä nykymenoon vai pitäisikö tehdä muutoksia?

On aihe muutenkin ajankohtainen. Tällä viikolla olemme lukeneet Postin johdon huikeista palkoista ja tänään VR:n tekemistä irtisanomisista.

Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Onko valtio omistajana hyvä vai paha? 

Päivän siteeraus:

Pitkän päivätyön järjestömaailmassa, viimeksi Työeläkevakuuttajissa (TELA), tehnyt Markku Jääskeläinen on kirjoittanut omaan blogiinsa jäähyväispostauksensa, johon voi – ja kannattaa – tutustua tämän linkin kautta.

 

53 vastausta artikkeliin “Onko valtio omistajana hyvä vai paha?”

  1. Pentti Kangasluoma kirjoittaa:

    Kun keskusteltiin Portugalin veropakolaisista niin presidentti Sauli Niinistö tokaisi, muistini pohjalta: Olisinpa tiennyt niin olisin osannut
    kiertää.

    No hyvä, ettei meidän Sauli tiennyt että Kremlin Vladimir on saman aatteen miehiä. On parempi olla tietämätön.

    Keskinäisten riipuvaisuuksien maailma, siksi tätä uutta aikaa on kutsuttu.
    Näyttää olevan myös riippumattomuuksien maailma, toiset huseeraa veroparatiiseissa, toiset ei.

    Jos öljyntuottajamaissa, tai metallien raaka-aineita omistavissa maissa olisi, vastaavissa olisi ohjattu saatuja tuloja kansan elintason parantamiseen niin ei olisi pakolaisaaltoja.

    Olemme myyneet puuta ja siihen pohjautuvia tuotteita. Siitä saadut rahat
    ovat mahdollistaneet elintasomme nousun, valtion kehittymisen. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, mikä hieno kehityksen tulos.

    Sitä uhkaa enemmän uusoikeistolainen ideologia kuin ammattiliittojen vaatimukset. Stubb on enmmän sosiaalisen markkinatalouden kannalla
    kuin tämä kilpaileva tehopakkaus oikealta. Nyt luulen näin.

    Entinen naapurini kertoi: Sodassa jouduin vartioimaan venäläisiä sotavankeja metsätöissä. Oli juuri mustikka-aika, annoin nälkiintyneeiden
    miesten syödä. Nukahdin kivääri sylissä puuta vasten.

    Karjalainen sotavanki repi ylös: Politrukki, ehdin ylös, upseeri ei moittinut. Kiittelin vankia: Sinä hyvä politrukki, jos menet pois niin
    tulee huonompi tilalle.

    Jos Stubb lähtee niin onko uusi politrukki huonompi vai parempi? Ken tietäisi sen, arvaisi huomisen?

  2. Mikko Pöntiö kirjoittaa:

    Onko valtio omistajana hyvä vai paha? Ei kumpaakaan. Se on huono!

  3. Olli Saarinen kirjoittaa:

    Jorma Selin toistaa käsityksen, että yrityksen tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoa. Plussalla pysymisen tarve ymmärretään usein tarkoitushakuisesti väärin. Lakiin asia lienee kirjattu siksi, että osakkaat voivat vedota pykälään jos johto on toiminut heidän etuaan vastaan.

    Käytännön toimintaa ei voi suunnitella tasan nollatulokseen mukaan paitsi perinteisesti julkisella puolella, missä oli tapana vuoden lopulla käyttää kaikki määrärahat ettei jäänyt mitään yli. Tämä on ollut yleisesti tiedossa mutta sitä ei ole osattu paheksua vaikka kyse on yhteisten varojen tuhlaamisesta juuri kun ne on saatu nyhdetyksi veronmaksajilta. – Miinuksella taas ei voi pitkään olla joten pieneen plussaan on vähintään pyrittävä, jälkitilejä ei osakeyhtiö voi tulouttaa meijerien tavoin.

    Kun esimerkiksi terveydenhoitoalan voittoja paheksutaan, ei samalla muisteta, että voitolle on saatettu päästä vaikka palvelu on tuotettu kuntaa edullisemmin.

    Olen Selinin kanssa yhtä mieltä siitä, että on tehtäviä, jotka on hoidettava virkavastuulla. Kilpailulle sopivilla alueilla julkinen laitos tai julkisesti omistettu yritys harvoin pärjää ensiluokkaisesti. Keskinäisesti omistettu osuuskunta tai vastaava yhteisö voi toimia taloudellisesti, mutta ainoastaan, jos sillä on yksityinen kirittäjä.

    Kari Peitsamo ei suostu muistamaan Elina Lepomäen nimeä. Olisi syytä, sillä Lepomäki on harvinaisen fiksu ja talouskysymyksissä pätevä kansanedustaja. Molemmilla kokoomuksen ehdokkailla tuntuu olevan kuitenkin sosiaalipoliitiikan puolella tarvetta sisäistyneen empatian personal trainingiin ettei ainakaan kuullostaisi niin kovalta tai pinnalliselta.

Kommentoi