Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?

| Julkaistu 13. 1. 2016 15:16

Tervehdys lumisesta Helsingistä. Talvi on tullut vihdoinkin pääkaupunkiin. Nautin siitä.  Yleisradion gallup-uutisesta versonut keskustelu paisui blogissa mittavaksi pohdinnaksi, yli 50 kommenttia. Oikein huimaa kommentaattoriemme aktiivisuus,  kiitos paljon. Tällä viikolla ajattelin, että lähettäisimme oikein porukalla terveisiä eduskuntapuolueiden puoluesihteereille. Aiheena on vaalijärjestelmän uudistus.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä odotetaan yhteistä kannanottoa siitä, miten vaalijärjestelmää pitäisi uudistaa. Pelkään, ettei yhteistä kannanottoa ole helppo laatia. Siksi olisikin paikallaan, että blogin kommentaattorit antavat hyviä neuvoja puoluesihteerien käyttöön.

Pöydällä on kaksi suurta asiaa 1) vaalien yhdistäminen pidettäviksi samaan aikaan, pystytäänkö järjestämään kahden lipun vaaleja 2) vaalitapa, pysytäänkö nykyisessä henkilövaalijärjestelmässä vai siirrytäänkö esim. eurovaaleissa listavaaliin, jossa puolueiden jäsenet panisivat – tavalla tai toisella – ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.

Minusta olisi kaikkein tärkeintä niputtaa vaaleja varsinkin siinä tapauksessa, että Suomessa pidetään joskus itsehallintoaluevaalit, siis maakuntavaalit. Kuten tarkkaavainen lukija saattaa havaita, olen vähän skeptinen. Mahtaako soteuudistus tapahtua? Mahtaako maakuntahallintouudistus toteutua?  Jos uudistukset tapahtuvat, meillä pidettäisiin eduskuntavaalit, presidentinvaalit, eurovaalit, kuntavaalit ja maakuntavaalit.

Miltä tämän vuosikymmenen vaalikalenteri näyttäisi?

2011 – eduskuntavaalit,

2012 – presidentinvaalit (2 kierrosta),

2012 – kuntavaalit

2014 – eurovaalit

2015 – eduskuntavaalit

——————————————–

2017 – kuntavaalit

2018 – presidentinvaalit (1 tai 2 kierrosta)

2018 – maakuntavaalit/itsehallintovaalit

2019 – eduskuntavaalit

2019 – eurovaalit

 

Vaalit ovat demokratiassa hyvin tärkeä tapahtuma, mutta rajansa on kaikella: kymmenet vaalit kymmenessä vuodessa on liikaa. Olen huolissani paitsi vaalien laimeasta osanotosta myös siitä, miten jatkuva vaalikampanjointi vaikuttaa hallituksen ja eduskunnan päätöksentekoon.

Kuluva eduskunta- ja hallituskausi jakautuu karkeasti kahtia. Alkukaudesta vaaleja ei ole, joten hallituksella on mahdollisuutensa työskennellä – tietenkin sillä edellytyksellä, että se siihen kykenee.

Vaalikauden loppukausi alkaen keväästä 2017 meneekin sitten vaaleissa. Kyllä tähän pitäisi saada joku tolkku. Luulen, että olemme tästä samaa mieltä, mutta millä keinoin se voisi toteutua?

Mitä sanovat blogin pätevät kommentaattorit?   Päivän Hyvä Kysymys kuuluu: Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?

Seuraavan kerran postaan ensi viikolla – ellei sitten laajaa yhteiskuntasopimusta solmita jo tällä viikolla.

Päivän sitaatti:

Tutkija Karina Jutila kirjoittaa blogissaan Suomenmaassa kiireestä näin.

“Kiire näkyy myös mediassa. Kova kilpailu tarkoittaa loputonta pyrkimystä olla ensimmäisenä uutisen äärellä. Juttujen valmistelulle jää entistä vähemmän aikaa, ja huteja sattuu. Viime kuukausien puolu­e­gal­lupit kertovat, että kansa­lai­sil­lakin on kiire politiikassa. Kantaa otetaan ja mieltä muutetaan vauhdikkaasti. Politiikan aikakäsitys on muuttunut. Muutos, joka ennen vaati vuosia, tapahtuu nyt kuukausissa. Entisajan viikko on vartti nyt. Kiire heijastuu ajatteluun. Harkinnasta on tulossa vanha­nai­kaista, ja osalla poliitikoista on lähes pakonomainen tarve lausua jokaiseen asiaan jotakin ja nopeasti. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on tästä hyvä esimerkki. Hänellä on ainakin twitterissä varma mielipide liki kaikkeen. Tahti hengästyttää hitaampaa. Samaan kykenee moni toimittaja ja politiikan amatöörikin. Jalkapallo, tiede­po­li­tiikka, junaliikenne, Finavia, katupartiot, lääppiminen ja tietenkin maahanmuutto saavat mielipiteet irtoamaan, ja vasta-argumenttien vyöry on taattu. Uuteen kulttuuriin kuuluu riitely, jossa vastakkain ovat asioiden lisäksi ihmiset. ”

 

52 vastausta artikkeliin “Miten vaalijärjestelmää pitää uudistaa?”

  1. Miika Kurtakko kirjoittaa:

    Hävyttömästi loikkaan hieman aiheen edelle. Nimittäin: ennen kuin aletaan keskustella vaalijärjestelmästä, pitäisi keskustella, mistä kaikesta vaaleissa saa päättää ja/tai mihin saa vaikuttaa. Vasta sitten voidaan ja kannattaa pohtia, miten vaalit pitäisi järjestää vastaamaan mahdollisimman hyvin kansan tahtoa (tai vähemmistön näkökulmasta mahdollisimman huonosti).

    Räikein demokratian puute EU:ssa ja laajemminkin läntisessä maailmassa on rahapolitiikka. Kansalaisilla ei ole rahapolitiikkaan minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta sen enempää EU:ssa kuin Pohjois-Amerikassakaan. Tärkeimmät poliittiset päätökset koskevat talouspolitiikkaa, ja rahapolitiikka on talouspolitiikan keskeisin lohko – ja tähän kansalaisilla tai heidän valitsemillaan edustajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa, pl. juhlapuheet. Pidän jotenkin irvokkaana, ettei tähän asiaan ole tarttunut kukaan vakavasti otettava poliitikko tai edes journalisti.

    Rahapolitiikan keskeisin kysymys on puolestaan rahanluontioikeus: kenellä on oikeus luoda rahaa? Tällä hetkellä tuo oikeus on annettu yksityisille liikepankeille ja vieläpä ilman minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua, saatikka että asia olisi ollut edes esillä yksissäkään vaaleissa. Tämän blogin pitäjä tai kommentaattorit eivät tietääkseni ole sivunneet asiaa kertaakaan. No, näin meitä viedään kuin pässiä narussa.

    Itse vaalijärjestelmän pitäisi olla enemmän sisältö- kuin henkilökeskeinen. Sisältöjen kesken tulisi olla todellisia vaihtoehtoja. Nämä kaikki vaatimukset puoltavat listavaaleja. Monet kannattavat henkilövaaleja perustellen asiaa mm. presidentinvaaleilla tajuamatta, että presidentinvaalit ovat itse asiassa yhden hengen listavaalit. Kun äänestää ehdokasta X, tietää että hänen agendansa on myös X. (Edus)kuntavaalien listoilla henkilön X äänestäminen voi päästää läpi henkilön Y, jonka poliittinen linja voi olla hyvinkin kaukana henkilön X linjasta. Henkilövaalit ovat suosiollisemmat julkisuuden hahmoille; ikävä kyllä aivan liian monet äänestävät pelkästään kuvan, nimen ja aiemman maineen pohjalta.

    Meillä pitäisi olla vain kolmet eri aikaan järjestettävät vaalit:

    1. Presidentinvaalit
    2. Eduskunta-, itsehallintoalue- ja kuntavaalit – kaikki samaan aikaan, mahdollisuus ehdokkuuteen vain yhdessä.
    3. Eurovaalit, jossa äänestettäisiin parlamentin jäsenten lisäksi myös EKP:n pääjohtajuudesta ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuudesta.

    Erilliset vaalit ovat tietenkin hyväksi medialle, joka saa raportoitavaa mutta ennen kaikkea mainostuloja. Vaaleihin käytetyt rahat ovat kuitenkin aina pois jostain muusta – ellei sitten EKP rahoita kaikkia vaalikustannuksia jakamalla ehdokkaille rahaa. :-)

    Mutta tästähän me emme pääse vielä päättämään. Toivottavasti kuitenkin jo pian.

  2. Raimo Suihkonen kirjoittaa:

    Juoksuttaako raha kaikkia ja kaikkea?Mitä on raha? Mitä silloin on, kun on rahaa?Mitä silloin ei ole , kun ei ole rahaa?Miten rahaa synnytetään?Keillä on tähän oikeus ja mahdollisuus?Onko raha vaihdon väline eli talouden pyörittäjä, arvon mitta ja jonkin seikan/ominaisuuden symboli, jos niin – minkä? Kuten tunnettua kaikista raha- ja finanssioperaatioista nykyisin vain murto-osa – n.5-6% palvelee reaalitaloutta eli tuotteiden ja palveluiden markkinoita eli valtaosa on pelimerkkivaihdantaa ja taloutta, joka johtaa oman sisäisen logiikkansa mukaisesti vääjäämättömasti näiden voimapapereiden tai pitäisikö sanoa teho- ja suurkapasiteettisten bittien virtaamisen Roope-Ankan holveihin, missä ne eivät ilahduta itse pankkiiria lukuunottamatta ketään muita.Mediahan juuri uutisoi muutaman kymmenen Roope-Ankan omistavan ja hallinnoivan puolta koko
    maailman taloudessa pyörivästä ostopotentiaalista. Kun opiskelin 60-luvulla kauppa- ja taloustieteitä alan paradigma rakentui niukkuuden vallitsevuuden periaatteelle. Nyt näyttää rakentuvan kasvatettavan kreedit -saldon runsauttamiseen.Näin siis pankkiirit meille opettavat suunnan, mistä firmojen menestys ja ihmisonni löytyvät.Eikös nykyiset talousongelmat ole johtaneet siihen, että
    markkinoilla on liikaa rahaa, joille ei löydy enää järkevää ihmiste
    arkielämää helpottavia investointikohteita?Siksikö, että pelimerkkitalouden sijoituksista saa näennäisesti paremman tuoton kuin koulutuksesta,sotesta,kulttuuri- ja viihdeteollisuudesta?
    Acendan asettaja Unski, arvostamani kolleegakommentoijat ja lukijat! Mitä raha oikeastaan on?

Kommentoi