Tiistai 12.4. 2011 ja 28. postaus.
Vaaleihin on 5 päivää ja tänään on viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Sen kunniaksi Helsingin Sanomat julkisti aamulla HS-gallupin, joka on todella tuore: haastattelut tehtiin 5-10. huhtikuuta. Ensimmäiset haastattelut koottiin siis viikko sitten tiistaina ja viimeiset pari päivää sitten sunnuntaina. Tulos on osin yllättävä ja osin yllätyksetön. Veikkaan, että päivän pohdinnoissa yllättävä osuus gallupista nousee etusijalle. Näin voi käydä tänään esimerkiksi eduskunnan päättäjäiskahveilla tai HS:n puheenjohtajaväittelyssä, joka järjestetään Sanomatalossa alkaen kello 16.30.
Tältä se näyttää taulukkona, jossa vasemmalla on viime eduskuntavaalien tulos, keskellä edellinen HS-gallupin mittaus (3/11) ja oikeassa laidassa viimeinen mittaus (4/11).
Keskusta 23, 1 % – 18,3 %- 17,9 %
Kokoomus 22,3 % – 20,7% – 20,2 %
SDP 21,4 % – 17,4 % – 18,0 %
VasL 8,8 % - 7, 8 % – 8,1 %
Vihreät 8,5 % - 8,8 % - 8,3 %
KRISTD 4,9 % - 3,5 % – 4,3 %
RKP 4,6 % – 4,1 % - 4,4 %
PerusS 4,1 % - 18,4 % – 16,9 %
Muut 2,3 % - 1,0 % – 1,9 %
Mitä kuukaudessa on tapahtunut?
- keskustan kannatus on hienoisessa laskussa, tämä on huonoin tulos HS-gallupissa koko vaalikauden aikana, siis keväästä 2007,
- kokoomuksen kannatus on hienoisessa laskussa, tämä on huonoin tulos HS-gallupissa koko vaalikauden aikana, tosin yhtä huono tuli helmikuussa,
- Sdp:n kannatus on hienoisessa nousussa, mutta edelleen se on yksi huonoimmista, joita on HS-Gallupissa vaalikaudella mitattu,
- vasemmistoliiton kannatus on hieman noussut, mutta junnaa samoissa lukemissa, joissa se on koko vaalikauden ollut,
- vihreiden kannatus on hieman laskenut, ja on nyt vaalikauden huonoin HS-gallupissa,
- kristillisdemokraattien kannatus on noussut, ja on nyt suunnilleen niissä tutuissa lukemissa, joissa se on koko kauden ollut,
- rkp on nostanut hieman kannatustaan, mutta muuten entisellään,
- perussuomalaisten kannatus on selvästi laskenut helmikuun (17,9%) ja maaliskuun (18, 4%) huippuluvusta, ja se on nyt keskustan ja demarien perässä, mutta on hyvä muistaa, että koko vaalikaudella tämä on kolmanneksi paras luku perussuomalaisilla, vuosi sitten huhtikuussa se oli tasan 10 prosenttiyksikköä nykyistä alhaisempi eli 6,9%,
(Mittausten grafiikkaa voi tarkastella tästä linkistä. )
Tutkimuksen tekijä TNS-Gallup varoittaa, että tutkimukseen sisältyy suurista muutoksista johtuvaa harhamarginaalia. Tämä harhamarginaali on etenkin perussuomalaisten kohdalla tuntuvasti suurempi kuin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
TNS-Galupin toimialajohtaja Juhani Pehkonen ounastelee, että se voisi olla perussuomalaisten kohdalla neljä prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen. Pehkosen arvio on on aamun HS:n uutisessa.
Kaikista äänestämättömistä kolmannes, 32 %, ilmoittaa voivansa vielä vaihtaa puoluetta ennen vaalipäivää. Selvästi epävarmimpia ovat vihreiden kannattajat ( 48%). Keskitasoa ovat kokoomuksen, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat.
Sitä vastoin keskustan ja Sdp:n kannattajien joukossa viime hetken vaihtajia on selvästi muita vähemmän.
Keskustan, kokoomuksen, Sdp:n ja vasemmistoliiton kannattajat ovat varmoja siitä, että äänestävät. Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajakunnassa aprikoidaan enemmän.
Mitä tästä voi päätellä?
Melkein mitä tahansa voi tapahtua neljän suuren kesken. Viimeiset päivät ratkaisevat niiden keskinäisen järjestyksen.
Pienistä puolueista vihreät ovat vaikeuksissa.
Mielenkiintoista on sekin, että yksi olettamus oli, että eurokeskustelun oletettiin polarisoivan keskustelua kahteen blokkiin ( katso esim. Ville Pernaan kolumni eurohenkiset ja impivaaralaiset) toisaalta kokoomuksen toisaalta Perussuomalaisten ympärille ja hyödyttävän molempia. Näin ei ole ainakaan vielä käynyt, tosin täytyy muistaa, että keskustelua kiihdyttänyt Portugalin apupyyntö tuli julki vasta kesken mittauksen ( myöhään illalla 7.4.).
Suurin mielenkiinto kohdistuu Perussuomalaisiin, tällä kertaa siksi, että puolueen kannatus on eniten pudonnut maaliskuun mittauksesta.
Päivä hyvä kysymys onkin tämä: Onko Perussuomalaisten nousukiito taittunut?
Jk.1. Tänään eduskunta kokoontuu vaalikauden viimeiseen istuntoon. Onpa todella jännittävää kuulla, mitä tasavallan presidentti Tarja Halonen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö viime sanoikseen ennen vaaleja sanovat.
Tiistaina illansuussa kahdeksan eduskuntapuolueen puheenjohtajat kokoontuvat 1,5 tunnin vaaliväittelyyn Sanomatalon Mediatorille Helsingin Sanomien järjestämään tilaisuuteen.
Se on ainut live-vaaliväittely, jossa kaikki kahdeksan ovat yhtä aikaa kasvostusten yleisön kanssa. Tätä tilaisuutta ei kannata ohittaa, jos sattuu liikkumaan Helsingin keskustassa. HS:n vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen avaa tilaisuuden kello 16.30. Tervetuloa! Tilaisuuden vetäjinä ovat Marko Junkkari ja Hanna Kaarto HS:n politiikan toimituksesta.
JK2. Tänään puolilta päivin julkistetaan myös valtakunnallisten NUORISOVAALIEN TULOKSET. Kannattaa katsoa. Vaalitulosta pääsee puolen päivän maissa tarkastelemaan Allianssin nuorisovaalisivulta, johon pääsee tämän linkin kautta.
12. huhtikuuta 2011 kello 7.37
Noin pari viikkoa sitten median sopulit kuin yhteisestä sopimuksesta painoivat nappia ”en tykkääkään”.
Nyt mitataan tulokset.
Keräsin näitä leikkeitä vinon pinon, mutta en päässyt sylttytehtaalle asti.
Ehkä kysessä on samanlainen joukkomittainen sopulien kokoontuminen jyrkänteen päälle kuin oikeassakin sopulielämässä:
On työntöä, on korkea kohta ja on ensimmäisenä paineen alla tippuvia. Ja nyt menee koko jengi?
Median psykologia on tutkimaton juttu, vaikka minulla onkin asiassa mielipide: ”Valta, valta ja valta”.
Kyyniset besserwisserit toimivat kuin tunturin sopulit (Massadassa v 68 jKr se tehtiin sentää jalojen tavoitteiden puolesta, mutta tässä ei johtotähteä tunnu olevan).
Eli: HS:n mittaus mittaa ”sitä ihtiään” ja siihen on mediakuluttajan tyytyminen.
Sitäkin hullummalta tuntuu, kun yhtäkkiä valokeilaan joutunut poliittinen valmistelija (Suomen Kuntaliitto) toimitusjohtajansa suulla päivän mediassa julistaa henkilökunnalleen: ”Avautukaa medialle”.
Älkää hitossa avautuko.
Ja galluppeihinkin vastatessa muistakaa: ”Vastuu siirtyy Sinulle, kunnia – ja valta – kysyjälle”.
12. huhtikuuta 2011 kello 7.47
Perussuomalaisten alenema tukee aiempaa MTV:n trendiä ja vaikka voitto on tulossa, on neljänneksi jääminen Soinille tappio sinänsä komeassa tulossa olevassa voitossa.
Keskustan yhdellä tuunatulla kortilla pelaamisen on ennustettu olevan riski, eikä Kiviniemen kuvan veto taida tuoda loppunousua, joka tarvittaisiin. Apua voivat sen sijaan tuoda militanttieläinsuojelijat eilisellä mainosten töhrillännään. Takavuosina usein juuri vaalien alla joku Vihreiden kannattaja onnistui leimaamaan porukkaa huumeiden käytöllään. Käykö nyt niin, että nämä kettuhörhöt saavat aikaan jonkin asteisen kannatuksen leikkautumisen Vihreiltä.
Vaaleista vaaleihin toimittajat odottavat, ”koska Kepun koneisto lähtee liikkeelle. Sitä ei ole, se on kupla, Korsimo on kuollut. Käykää tarkistamassa asia Vappuna Kallion puistossa, ne siellä olevat pari penkkiä riittävät kuulijakunnalle. Koneistoa ei ole suurissa kaupungeissa eikä esimerkiksi Kangasalla. Kaiken lisäksi verkosto on ikääntynyt, vähentynyt ja turhautunut ns. Kepu-Suomessakin. Kepu jää kolmanneksi.
Kokoomus on ollut koko ajan ykkönen, mutta varma tuon pysyvyydestä ei voi olla. Jos tähän asti perussuomalaisille kanavoitunut protestimieli siirtyykin vaalipäivinä sivistyneemmälle opositiovaihtoehdolle, sdp:lle, voi kärkisija vielä vaihtuakin.
Kokoomuslaiset tulivat kaapista presidentinvaaleissa 2006 ja riehaantuivat tekemään vaalityötä. Löytyykö sitä puhtia nyt, sillä olisi taas muutama kymmenys otettavissa.
12. huhtikuuta 2011 kello 7.48
Onko perussuomalaisten nousukiito katkennut? Tämän hetkisen tunnelman mukaan on, mutta tunnelmat ehtivät vielä vaihtua. Perussuomalaisista muodostuu Suomen politiikkaan puolue, jonka kannatus vaihtelee kuin kuume malariapotilaalla verrattuna muihin puolueisiin. Perussuomalaiset ovat protestinkanava, jollaisen Suomi näköjään tarvitsee, sellaisen ”herravihapuolueen”. Tilanne on siinä mielessä koominen, että puolueen johto pyrkii hallitukseen ja varmaan kentästäkin se olisi komeaa, mutta toteutuneena puolueen kannatuskehityksen kannalta strateginen virhe. Hallituspuolue ei voi olla protestinkanava, se kuuluu aina valtaapitäviin.
Mihin laariin perussuomalaisten nousukiidon katkeaminen on satanut veikkaan lähinnä vasemmistoa? Tällä kertaa luen vasemmistoon tilapäisesti myös SDP:n. Veteraanitoimitsijoiden soppakanuunat toimivat vielä kun on kyse vasemmiston ja perussuomalaisten väillä heiluvasta joukosta. Hernerokasta on ennenkin kaikenlaista myyty. Ilman sarvia ja hampaita se on puoluekone, joka nyt vaikuttaa. Kaikkien muiden puolueiden organisaatiot ovat vahvempia kuin perussuomalaisten.
Valtakunnallisen kannatuksen osalta pidän nyt julkaistu gallupin tulosta hyvinkin todennäköisenä, mutta tärkeämpää on miten kannatus jakautuu vaalipiireittäin ja muuntuu eduskuntapaikoiksi. Tässäkin luotan niihin puolueisiin, joilla on toimiva organisaatio ja aktiivi kannattajakunta. Viimeiset paikat voivat hyvinkin olla ne, jotka ratkaisevat Suomen suunnan. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan toivoa, että avoimuus voittaisi sulkeutuneisuuden kansakunnan poliittisena linjana.
12. huhtikuuta 2011 kello 7.53
Perussuomalaisten nousukiito on taittunut, mutta mitään romahdusta on turha odottaa. Moni annettu ääni on jo turvassa uurnissa, odottamassa ääntenlaskua. Portugalikritiikki voi antaa uufden nosteen, esteenä on se ettei Soini ja Vistbacka voi olla ehdolla kuin yhdessä vaalipiirissä.
Eurooppalainen kritiikki Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukipaketteja kohtaan, millaista se on? On kerrottu vain populistien arvostelusta. Euroopan demareiden kritiikistä emme tiedä mutta SDP tietää, ja on saanut siitä uutta virtaa.
12. huhtikuuta 2011 kello 8.26
Tämähän on hyvä jatkopohdinta Unskin jo aikaisemmin kysymälle kysymykselle mielipidemittausten luotettavuudesta.
Katsotaan aluksi trendejä. ”Vanhat” suuret puolueet (kok, kesk, SDP) ovat kaikki edelleen loivassa laskusuunnassa, jossa ne ovat olleet jo vuoden 2009 alusta. Väliin mahtuu keskustan ja SDP:n pienet notkahdukset ja niitä seuranneet kannatuksen väliaikaiset nousut, mutta kaiken kaikkiaan tämäkin mittaus kertoo trendin jatkuvuudesta.
Perussuomalaisten kannatus on trendikäyrälle piirrettynä hieman notkahtanut viime aikoina, mutta lineaarinen regressio kertoo, että puolueen kannatuksen pitäisi olla n. 17,5% luokkaa.
Tästä pääsemmekin vaaliennusteeseen, joista teen nyt ensimmäisen:
1. Kokoomus 21%: puolueen kannattajat ovat varmoja äänestäjiä, satoi tai paistoi. Siitä +1%-yksikkö lopulliseen tulokseen.
2. Keskusta 18,5%: maaseudulla pidetään huolta, että kaikki mummotkin raahataan äänestyskoppiin. Tästä myös +1%-yksikköä keskustalle.
3. SDP: 17,5%: puolue tulee kärsimään alhaisesta äänestyprosentista, ja gallup-kannatuksesta sulaa -1 %-prosenttiyksikkö pois.
4. Perussuomalaiset 16,5%: uho ei muutu kokonaisuudessaan kannatukseksi, joten demarien tapaan yksi prosenttiyksikkö sulaa pois.
5. Vasemmistoliitto 8,5%: puolueen kannatus ja äänestysvarmuus on vakaa.
6. Vihreät 7,5%: gallupeista sulaa aina vähintään yksi prosenttiyksikkö pois vaaleihin tultaessa.
7. Kristilliset 5%: arvokonservatiivit saavat omansa liikkeelle.
8. RKP 4,5%: vakaata on RKP:lläkin.
9. Muut 1%.
”Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu”, sanoisi Tapani Tölli näistä luvuista.
12. huhtikuuta 2011 kello 8.46
Kyllä Perussuomalaisten nousukiito ainakin tällä hetkellä on selvästi taittunut. Portugalin viime viikolla tulleen talousapupyynnön olisi ilman muuta olettanut suosivan Perussuomalaisia, mutta viimeisimmän mielipidetutkimuksen mukaan näin ei ole käynyt – ehkäpä siksi, että toiseen suuntaan vaikuttavia tekijöitä on ollut enemmän.
Perussuomalaisilla on kyllä melkoisesti latenttia kannatusta, mutta useissa vaalipiireissä PS:n ehdokaslista on melko valju ja täynnä henkilöitä, jotka ovat kansan valtaosalle jotensakin tuntemattomia. Vaaditaan aika paljon, että äänestäjä hylkää aiemmin tukemansa puolueen ja ehdokkaan ja äänestää toisen puolueen ehdokasta, jota ei tunne juuri lainkaan. On myös otettava huomoon se tosiseikka, että kolmella vanhalla suurella puolueella on ylivoimainen järjestökoneisto Perussuomalaisiin verrattuna ja myös selvästi enemmän rahaa käytössään vaaleihin kuin PS:llä. Vaalit ovat paitsi ideologinen mittelö myös materiaalitaistelua, ja onni suosii usein suuria pataljoonia.
Kulmakivi PS:n gallupsuosiossa on ollut se, että Perussuomalaisten äänestämisen on tulkittu edustavan vahvaa protestia valtaapitäville puolueille ja ehdokkaille. Ei ole välttämättä niin, että PS:n kannattaja olisi täysin vakuuttunut siitä, että PS nousee valtaan ja hoitaa hommat, vaan kyseessä on useassa tapauksessa ollut protestikäyttäytyminen ilman järin pitkälle konkretisoituneita tavoitteita. Mutta nyt Perussuomalaisten kannatus on noussut niin korkealle, että tuosta puolueesta sattaa tulla jopa maan suurin puolue. Tällöin PS:ää sympatisoivien on ollut pakko ottaa huomioon se, että Timo Soinista saattaisi tulla jopa pääministeri ja PS voisi saada 6 – 8 ministeriä tulevaan hallitukseen. Se pistää ajattelemaan, kannattaako sittenkään äänestää PS:ää, kun se saattaa merkitä muutosta huonoon suuntaan. Eiväthän kaikki muutokset välttämättä ole eduksi.
Olen ollut viime päivinä useita kertoja päivystämässä Kokoomuksen Korva-kahvilassa Jyväskylässä, ja olen havainnut tietynasteisen PS:n EU-politiikkaa vastaan nousseen mielipideaallon. Suomen markkaa ei todellakaan haikailla Kokoomusta sympatisoivien äänestäjien piirissä takaisin. Kyllä kokemukset omasta valuutasta 90-luvun mainingeissa olivat niin opettavaisia.
12. huhtikuuta 2011 kello 9.04
Onko Perussuomalaisten nousukiito taittunut? Ehkä oikeampi kysymys olisi ollut, onko PS:n kannatus tasaantunut, jolloin vastaus on, että kyllä. Gallup-kannatuksen realisoituminen on sitten toinen asia, mutta näilläkin luvuilla Soinin puolue saanee 25-30 kansanedustajaa, joista Jussi Halla-ahon ”listalaisia” lienee toistakymmentä.
Toinen mielenkiintoinen piirre on, että vihreiden kannatus on ollut jyrkässä laskussa jo pitkään. EU-vaalien 12,4 prosentista on haihtunut kolmannes; nyt se on enää noin 8 %. Gallupit ovat vain suuntaa-antavia, joten pitemmälle meneviä johtopäätöksiä tuskin kannattaa tehdä siitäkään, että hallitusrintamasta vaalien loppusuoralla on edennyt vain RKP (+0,3). Kiitos Jörn Donnerin? Yhteensä hallitusryhmät ovat menettäneet kuukaudessa yli prosenttiyksikön. Ilmeneekö HS:n gallup-uutisesta kuinka hallitusryhmien alamäki on kehittynyt kyselyn jälkimmäisen puolikkaan aikana – onko laskukiidon vauhti edelleen nopeutunut?
12. huhtikuuta 2011 kello 9.42
Tämä gallup on vanhojen puolueiden vastaisku Persuille? Mutta jos kannatusmuutoksia katsoo hallitus/oppositio asetelmasta, voi vetää johtopäätöksen, että hallitusrintama kokonaisuudessaan on menettänyt kannatustaan lähes saman määrän mitä Persutkin!
Persujen osalta normaalista virhemarginaalista huomattavan poikkeavan kasvun lisäksi tulokseen tulee vaikuttamaan Portugalin tilanne – oletettavasti jopa ratkaisevasti. Minä veikkaan trendin jatkuvan siten, että hallitusrintaman kannatus laskee edelleen ja oppositio nousee SDP:n ja Persujen johdolla.
12. huhtikuuta 2011 kello 10.23
Perussuomalaisten kuplan alla on kolmasosa tyhjää, kolmasosa vennamolaista populismia ja kolmasosa halla-aholaista kovaa oikeistopolitiikkaa.
Moni muiden puolueiden kannattaja on pettynyt politiikkaan ja on ilmoittanut ja ilmoittaa gallupeissa äänestävänsä perussuomalaisia. Mitä lähemmäksi vaaleja tullaan, sitä useampi tutustuu vielä siihen, mitä nämä perussuomalaiset itse asiassa ovat. Perussuomalaiset ovat viime vaaleihin verrattuna suosiotaan eniten kasvattava puolue, mutta näistäkin gallupluvuista tullaan varmasti vielä huomattavasti alaspäin.
Uudessa gallupissa hallituspuolueet menettävät suosiotaan ja oppositio perussuomalaisia lukuunottamatta menettää suosiotaan.
Vaalijännite Kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä ei ole näkynyt vaalikentillä, pikemminkin jännite näyttää tulevan Kokoomuksen ja sosialidemokraattien välille.
12. huhtikuuta 2011 kello 10.23
Kahden gallupin perusteella PS:n rakettinousu on todellakin pysähtynyt, sitä vaan ei tiedetä millä korkeudella se raketti oikein liikkuu. Ikiomasta 4%-yksikön virhemarginaalista päätellen PS oli edelleen kyselyssä suosituin puolue mutta viime vaaleissa nukkuneiden osuus on kova mistä syntyy iso korjauskerroin.
12. huhtikuuta 2011 kello 10.54
Eduskuntatutkimuksen keskus ja siellä johtaja Ville Pernaa ovat saaneet vaalien tuloksesta vähän erilaisen käsityksen tutkittuaan dataa maakuntatasolla ( TS 12.4 )
Tämän asiantuntijoiden tekemän mittauksen perusteella Perussuomalaisten paikkaluku olisi tulevassa eduskunnassa 39 paikkaa. Jos HS saa tämän näyttämään jotenkin ”tappiolta tai kannatuksen laskulta” verrattuna nykyiseen tilanteeseen vaatinee se samojen tahojen matematiikkaa, kuin laskiessa EU-takausten autuutta Suomen kansalaisille.
12. huhtikuuta 2011 kello 11.15
Vastaus päivän kysymykseen: on.
Itse veikkasin mielestäni aika hyvin pari postausta sitten tilanteen tässä gallupissa. Itse ennusti 1,0 prosenttiyksikön laskua, sitä tuli lopulta 1,5.
Voiin yhtyä tämän tutkimuksen perusteella Pekka Kärkkäisen vaaliennusteeseen. Epäilen vain että Keskustan ja SDP:n kannatus on 19 ja 18. PS:lle ennustan noin 15.
On hyvä huomata, että tämän tutkimuksen tekoaikaan ennakkoäänestys oli käynnissä 5 päivää. Portugalin vaikutus on ehtinyt osittain mukaan.
SDP:n bluffi ”hallitusta velkajärjestelystä” näyttäisi toimivan Soinin sloganeita paremmin.
12. huhtikuuta 2011 kello 12.19
Seikka, joka on jäänyt vähäiselle huomiolle: viimeisen vuoden aikana on mielipidetiedusteluissa esiintynyt paljon vastaajia, jotka eivät ole osanneet tai halunneet sanoa kantaansa. Kun näistä osa nyt on jo tehnyt ja tekee lähipäivinä valintansa, muutoksia tulee tapahtumaan.
On selvää, että Perussuomalaisten laskeva kannatus myös toteuttaa itse itseään. Ihmiset eivät tutkitusti halua kannattaa supistuvaa liikettä. Vaikka näin käykin, Persut tulevat tekemään hyvän tuloksen.
On mielenkiintoista seurata eroa ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän tuloksessa. Jos tämä kehityssuunta on todellinen, ei ennakkoäänestyksen tulos taaskaan kerro vielä lopullista totuutta.
Niille, jotka ovat kierrelleet kansan parissa Persujen alaspäin kääntynyt kannatus ei ole tullut yllätyksenä. Siitä on puhuttu toreilla ja vaalikentillä jo liki kaksi viikkoa, enkä tarkoita minkään yhden puolueen keskuudessa, vaan yleisesti. Kyllä kansa tietää:)
12. huhtikuuta 2011 kello 12.20
Oli kaunis aurinkoinen päivä ja hyvillä mielin kaivoin pyöräni naftaliinista esiin. Jouduin kuitenkin nopeasti palaamaan kylmään käytännön todellisuuteen: Vanhempi mieshenkilö huusi raivostuneella äänellä, että tässä et aja! (Mies seisoi itse pyörätietä indikoivan, katuun maalatun polkupyörän kuvan päällä.) Ajattelin, että olipas siinä huononäköinen mies ja annoin hänelle anteeksi. Pian kuitenkin toinen, vanhempi mieshenkilö huusi: Jalkakäytävällä et aja, idiootti! (Kulkuväylä oli merkitty liikennemerkein pyöräilijöille ja jalankulkijoille.)
Näissä vaalinalustunnelmissa voi nähdä hieman samantapaista henkeä. Joidenkin puolueiden edustajat vaikuttaisivat asettuvan ikään kuin demokratian yläpuolelle sanelemaan sääntöjä, miten ihmisten tulisi kallisarvoiset äänensä käyttää.
Jos elämme demokraattisessa valtiossa jossa on toimiva monipuoluejärjestelmä, niin se tarkoittanee sitä, että kansalla on mandaatti päättää, mihin suuntaan kehitystä maassamme halutaan suunnata. Esimerkiksi jos haluamme saada muutosta aikaan rajusti jälkeenjääneiden työeläkemaksujen korotuksessa, niin pitää rohkeasti valita puolue, joka muutosta tällä saralla, haluaa saada aikaan.
Työeläkkeet eivät ole nousseet tai yksinhuoltajien asema ei ole parantunut, vaikka sikiön elämää pidetään pyhänä ja muu väkivallanteko sallitaan, talous on kasvanut ja ydinvoimaloita on rakennettu.
Meidän länsimainen, edustuksellinen demokratiamme, saattaa jo nyt osoittaa murenemisen merkkejä, jos reaalimaailman käytännöt vieraantuvat liikaa demokratian varsinaisesta syvimmästä olemuksesta.
12. huhtikuuta 2011 kello 12.26
Jos persujen kannatus nousee neljästä prosentista vaikkapa neljääntoista, niin sehän on historiallisen suuri harppaus, tosin tällä kertaa ei lyödä ”roknooseja”, kun gallupit ennustavat jo valmiiksi ”veret seisauttavaa” vaalivoittoa. Nousukiito on siis tasaantunut, mutta ei taittunut.
Kolmen suuren kohdalla on mielenkiintoisempaa, sillä kakkossijasta käydään kova vääntö. Euron kriisipaketista varmaan puhutaan kovasti, vaikka äänestäjiä kiinnostavatkin enemmän verotus ja perusturva. Siitä onkin enää askel julkisen talouden ja yksityisten kotitalouksien yhteenlaskettuun velkamäärään, jossa onkin hoitamista.
Vaalikenttien kärhämät ovat mielenkiintoinen, mutta ikävä ilmiö. Katainenhan sanoi, että se ei kuulu suomalaiseen politiikkaan. Jos katsoo historiaa hieman pidemmälle kuin 1980-luvulle saakka, niin poliittista turpaanvetoa on ollut. Haastattelin kerran erästä demariveteraania, joka kertoi menneensä 60-luvulla aseistettuna työmaalleen rakennuksille, jossa demarit ja kommunistit taistelivat verissäpäin työväen sieluista. Mutta se oli sitä aikaa se.
12. huhtikuuta 2011 kello 13.17
No niin,
jännittävä ”galluphaasteemme” on saatu päätökseen. Kisasimme Tarmo Viitaluoman kanssa siitä, kumpi osuu lähemmäs veikatessaan tämänpäiväisen HS gallupin lukemia.
Gallup Juho Tarmo
Kok 20,2 % 21,0 (0,8) 17 (3,2)
SDP 18,0 % 18,4 (0,4) 22 (4,0)
Kesk 17,9 % 18,8 (0,9) 17 (0,9)
PS 16,9 % 17,4 (0,5) 21 (4,1)
Vihr 8,3 % 8,4 (0,1) 5 (3,3)
Vas 8,1 % 8,0 (0,1) 10 (1,9)
RKP 4,4 % 4,2 (0,2) 3 (1,4)
KD 4,3 % 3,3 (1,0) 5 (0,7)
Keskihajonta (0,5) (2,4)
Eli keskimäärin osuin itse 0,5 prosenttiyksikköä harhaan ja kaikki osuivat yhden prosenttiyksikön sisään.
Tarmolla meni keskimäärin 2,4 prosenttiyksikköä harhaan. Suurin heitto oli 4 prosenttiyksikköä. Oli minusta myös aikamoinen suoritus, että Tarmon veikkauksista 6/8 ylitti suurimman epäonnistumiseni.
Kumpikin meistä kuvitteli oman puolueen menestyvän paremmin kuin lopulta menestyi. Oma ”objektiivisuusharhani” oli 0,8 %yks ja Tarmon 4,0 %yks.
Eli Tarmon oblektiivisuusharha oli viisinkertainen omaani (toki myös olemassa olevaan) verrattuna. Niin se on tuntunut olevan myös muiden kommenttien osalta.
Palatakseni viimeviikkoiseen Sorsa-säätiön ”laskelmaan, ollisikin ollut mielenkiintoista nähdä miten suuri Sorsa säätiön johtajan Ville Kopran objektiivisuusharha on!
Mutta oma objektiivisuusharha on mahdollista osoittaa juuri avautuneeksi julistamassani seuraavassa gallupveikkauksessa:
Paljonko puolueiden kannatus on torstaina tai perjantaina julkaistavassa Ylen Taloustutkimuksella tekemässä kannatusmittauksessa?
12. huhtikuuta 2011 kello 13.22
Unto kysyy nyt perusuomalaisten kanntustilanteesta 6 päivää ennen vaaleja. Vastaan, etä olkaan ps:n kannatus 17% tai muutama prosenttiyksikkö vähemmän tai enemmän niin uusi eduskunta on aivan toinen kuin nykyinen voimasuhteiltaan. Perussuomalaisilla on myös merkittävä osuus hallitusneuvotteluissa, ainakin alkuvaiheessa.
TV.n aamu-uutisissa 12.04. esitettiin moneen kertaan ettei Katainen sulje mitään puoluetta uuden hallituksen ulkpuolelle. Aika reteesti sanottu kun tiedossa oli HS:n. eilen julkaiseman kyselyn tulokset. Katainen ei todellakaan ole siinä asemassa jossa voi sanoa kuka tulee uuteen hallitukseen ja kuka jätetään ulos (tai jää ulos).
Alla olevassa taulukossa kannatusprosentit on esitetty kansanedustajapaikkoina ja taulukon alapuolella tarkasteltu miten ne voivat vaikuttaa tuleviin hallitusneuvotteluihin. Kataisen ja Kiviniemen tulee näiden lukujen johdosta tarkistaa viime päivien puheitaan mikäli aikovat selvitä rakentavasti tulevissa hallitusneuvotteluissa.
Arvioin, että Kiviniemi ja Katainen löytävät EU:n tukijärjestelypuheensa vielä edestään. Viisasta ja oikein ei ole väittää suomalaisten veronamaksajien rahojen vastuullista käyttöä vaatineita vastuuttomiksi. Mahdollista on että Portugalin neuvottelutauon jälkeen EU:n pankkiriisi laajenee Espanjaan, Italiaan, Belgiaan ja vielä laajemmalle. Tähän tilanteeseen voidaan joutua ellei suurilla koroilla rahastaneet pankit joudu maksamaan riskeistään. Siis päinvastoin kuin Katainen, Kiviniemi ja Rehn väittävät.. EU voi joutua vielä todella pahaan kriisiin, mutta se on uuden poliittisen kampanajan aihe.
Oletaan, että Unton eisttämät HS:n kyselyn 12.04. kannatusprosentit toteutuvat vaaleissa ja vaalipiireittäin paikkojen jakautuvat suunnilleen vuoden 2007 eroin saadaan nyt valittavan eduskunnan puolueiden paikoiksi alla sarakkeessa uke esitetyt. Kansanedustajien määrä havainnollistaa mitä prosentit ovat eduskunnan voimasuhteissa.
Kun sovelletaan HS:n kyselyn totuttaneen yrityksen Pehkosen ilmoittamia virhemarginaaleja +-2 (ps +-4) saadaan puoluettain edustajapaikkojen vaihteluvälit. Voimakkaasti pitää painottaa, että Pehkosen mukaan kaikki vaihteluvälin paikkaluvut ovat mhdollisia. Toisaalta totean, että vaihteluvälin luvut toteutunevat normaalijakautuman todenenäköisyydellä joten keskimmäin luku on todennäköisin. Vaihtoehtoja valittaessa summan pitää tietenkin olla 200.
Sarakkeessa ke on vaaleissa vuonna 2007 valituttujen kansanedustajien luku ilman loikkauksia.. Hallituspuolueiden paikkaluvun perässä on merkki x.
saisivat uuteen eduskuntaan
Puolue ke uke virhemarg
Keskusta 51x 38 34-42
kok 50x 42 38-46
sdp 45 38 34-42
vl 17 16 13-19
vihr 15x 15 12-18
rkp 10x 9 7-11
kd 7 8 6-10
ps 5 34 26-42
Selitykset : ke=2007 valitut; uke 2011 valittavat; virhemarg. +_2(ps +-4)
Nykyiset hallituspuolueet voisivat saada uuteen eduskuntaan virhemarginaalin puitteissa kansanedustajia selvästi alle sadan, mutta parahaimmallakin lähes kymmnenen vähemmän kuin nykyeduskunnassa. Todenäköisimmin nykyhallituksen paikkaluku uudessa eduskunnassa on välillä104-96 jolloin nykyiset oppositiopuolueet saisivat 96-104.
Hallitusneuvotteluista näyttää em lukujen valossa tulevan hyvin vaikeat. Tilanne selkiintyy jos nykyiset hallituspuolueet saavat yllä olevan taulukon ylärajoilla olevat .paikkamäärät tai jos päinvastoin nykyiset oppositiopuolueet saavat yli satapaikkaa. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu luonnollisena tapahtumana hallituksen vaihtuminen oppositioon.Tiedän, että monet eivät ole tähän valmiita. Monet elävät vielä entistä yya-aikaa. Vaikka presidentti Koivisto avasi ovet uuteen aikaan junailemalla asioita hoitamaan Holkerin hallituksen ja päästi kokoomuksen eräänlaisesta hallituspannasta.. Olen ollut havaitsevani, että jotkut haluaisivat nyt porvarihallituksen jatkavan ja pitää SDP sivussa. Toisaalta useat SDP:n kanssa hyvinvointivaltiota rakentamassa olleet keskustan ja kokoomuksen. kokeneet politiikot haluaisivat saada tässä tilanteessa demarit hallitusvastuuseen.
Toinen asia on mitä uuden sukupolven päättäjät eri puolueissa ymmärtävät tilanteesta, mitä tavoittelevat ja mitä päättävät. Tiedän, että myös monet demarit eivät ole valmiita hallitusavottaan nyt kun se näyttää yhtä suuritöiseltä kuin Esko Ahon hallituksen jälkeen v 1995. Suomelle onneksi saimme silloin Lipposen ja laajapohjaisen hallituksen.
.
Tiedossa on tulevan hallituksen erittäin suuret ongelmat julkisessa taloudessa, työllisyyden hoidossa. ikääntymiseen varautumisessa, sosiaali- ja terveyspolitiikassa, kulttuuripolitikkassa ja erityisesti EU:n.vaikenevassa tilanteessa. Selvästi on nähtävissä, että nykyinen halltus ei kykene tiedossa olevia ongelmia ratkomaan. Parlamentarismin mukainen ratkaisu ei ole ns. kolmen suuren puolueen hallitus, koska tulevassa eduskunnassa tulee olemaan neljä keskisuurta puoluetta ja muutama pienempi puolue.
Tiedämme, että Suomi tarvitsee nyt mahdollisimman toimntakykyisen hallituksen sekä lipposmaisen yhteistyökykyisen pääminsterin joka hallittsee EU-politiikan ja ulkopolitiikan erittäin hyvin samoinkun talouspolitikan.
12. huhtikuuta 2011 kello 13.30
Sorry taulukon siirto ei onnistunut tekstin käsittelystäni.
taulukossa uuden eduskunnan paikat ovat keskusta 38, kok 42, sdp 38, vsl 16, vihr 15, rkp 9, kd 8, ps 34.
Virhemarginaalit vast. järjestyksessä 34-42, 38-46, 34-42, 13-19, 12-18, 7-11, 6-10, 26-42.
12. huhtikuuta 2011 kello 13.54
Persujen vaalituloksen spekuloinnin sijasta kinnitän huomioni kepun lukuihin. HS Gallupin mukaan Keskustan ääniosuus v. 2007 vaaleista olisi laskenut 5,2 %-yksikköä. Tämä olisi todella suuri muutos pääministeripuolueen kannatusluvuissa. Sille vetää vertoja vain Persujen 12,1 %-yks. kasvu.
Mikähän tähän voisi olla Keskustan kohdalla syynä? Ehkä vaalirahoitusskandaali, jossa paljon lokaa satoi Keskustan laariin. Tällöin ilmiö liittyisi eiliseen blogi-teemaan ”vaikuttaako vaaliraha?”
12. huhtikuuta 2011 kello 14.01
Politiikkaa ja mediaa työkseen tai muuten tutkiville tulee tästä vuosien 2010 ja 2011 persu-ilmiöstä jatkossa kiinnostava työmaa. Ei sillä, etteikö ilmiö voisi kantaa pitemmällekin, viittaan edellä persujen kannatuksen hirmuiseen nousuun ja sitä seuranneeseen notkahdukseen vaalien alla.
Iltapäivälehdissä olen ollut tunnistavinani tutun draaman kaaren: ollaan mukana luomassa ilmiötä nostamalla jotain poliitikkoa (tässä tapauksessa Soinia), missiä tai laulajaa esiin positiivisen tai vähintään neutraalin julkisuuden ja massiivisten palstamillimetrimäärien kautta. Kun tätä on jatkunut riittävän kauan, siirtyy näytelmä toiseen näytökseen, jonka traagisena teemana on ”fall from grace” negatiivisine ja ikävine uutisineen.
Ikuinen tarina eli nousu, uho ja tuho kiinnostaa ja myy lehtiä. Juice Leskisen Paperitähtiä mukaillen: etusivun Soinia eivät enää suojaa sivut muut. Toinen näytös eli Soini- ja persu-uutisoinnin nopea muuttuminen keskimäärin positiivis-neutraalista keskimäärin negatiiviseksi alkoi parisen viikkoa sitten ja tulos näkyy tuoreimmissa gallupeissa.
En väitä, että tätä näytelmää olisi iltapäivälehtien toimituspalavereissa varsinaisesti käsikirjoitettu, kyse on vain ikuisesta tarpeesta kertoa lukijoille Iso Tarina. Ja kyllä Soinikin pelin hengen tietää, eikä hän toisaalta voinut tai malttanut olla hyväksymättä Ikaroksen roolia. Nyt jää vain nähtäväksi, kuinka pahasti siivet ehtivät palaa, ennen kuin vaalihuoneistot sunnuntaina sulkeutuvat.
Eli kyllä, persujen nousukiito on taittunut kuten nähtävissä ja odotettavissa oli. Portugalin tilanne toisaalta saattaa kannatuksen laskua tasata (ilman sitä olisi notkahdus HS-gallupissa saattanut olla jyrkempi).
12. huhtikuuta 2011 kello 14.04
Voi Jarkko Rahkosta ja hänen objektiivisuusharhaansa:
Jarkko Rahkonen kirjoittaa:
”TV.n aamu-uutisissa 12.04. esitettiin moneen kertaan ettei Katainen sulje mitään puoluetta uuden hallituksen ulkpuolelle. Aika reteesti sanottu”
- Eikö se ollut nöyrästi vastattu kysymykseen? Eikö ”reteesti olisi ollut juuri päinvastoin vastata määrittelemällä ketkä hallitukseen pääsevät ja ketkä ei? Miten suoraan esitettyyn kysymykseen olisi vastattu Jarkko Rahkosen mielestä ”ei-reteesti”?
”kun tiedossa oli HS:n. eilen julkaiseman kyselyn tulokset. Katainen ei todellakaan ole siinä asemassa jossa voi sanoa kuka tulee uuteen hallitukseen ja kuka jätetään ulos (tai jää ulos).”
- Minkä eilen julkaistun kyselyn? HS gallup tuli tänään. Katainen toisteli, että kansa päättää, ei hän. Ja kuka sitten vaalien jäkeen mielestäsi päättää ketkä pääsevät hallitukseen? 2. 3. vai 4. suurimman puolueen puheenjohtaja? Vai Stefan Wallin?
Vielä harhaisemmaksi Rahkonen käy omassa ”paikka-arviossaan”. Kannatusmuutokset korreloivat Rahkosen laskelmissa paikkoihin seuraavasti:
Puolue 2007 2011 muutos paikat
Kesk 23,1% 17,9% -5,2% -13
Kok 22,3% 20,2% -2,1% – 8
SDP 21,4% 18,0% – 3,4% -7
Huomaatteko lievää objektiivisuusharhaa? SDP:n kannatuksen tippuminen on yli puolitoistakertainen Kokoomukseen verrattuna, mutta Rahkosen maailmassa tämä tietenkin tarkoittaa, että SDP menettää vähemmän paikkoja kuin Kokoomus. En ole vielä ihan varma ylititkö tällä Viitaluoman. Mutta osallistupa kohta Ylen Gallup-veikkaukseen, niin näemme ihan parin päivän päästä taas tämän harhan määrän numeraalisesti.
Ei ihme, että demareiden vaaliohjelman ja Sorsa-säätiön ”tutkimuksen” laskut ovat mitä ovat. Demareilla on selvästi jokin oma matematiikkansa.
12. huhtikuuta 2011 kello 14.08
Ja tässä veikkaukseni torstaina tai perjantaina julkaistavan Ylen taloustutkimuksella teettämän kannatustutkimuksen luvuista.
Kok 20,4 %
SDP 18,9 %
Kesk 18,5 %
PS 15,9 %
Vihr 8,5 %
Vas 7,9 %
KD 5,0 %
RKP 4,2 %
Osallistukaa nyt muutkin! Erityisesti haastan arvoisat ystäväni Ville Kopran ja Mika Rossin! Katsotaan kenellä meistä on sinisimmät/punaisimmat/vihreimmät lasit!
12. huhtikuuta 2011 kello 14.10
Ankarissa oloissa kriittinen itseys pitää tuottaa toiseuden kautta. Järjestelmäkritiikki ja tabujen särkemisen retoriikka pitää ankkuroida isänmaan peruskallioon, koska muutoin se, joka valittaa vääryyksistä tai puhuu tabuaiheista, on vaarassa pudota järjellisten katsomusten konsensuksesta hulluuden ja juoppouden laidalta ulos.
Eilen kävin pitkästä aikaa Työvoimatoimistossa, ja jokseenkin itse aiheutetuista syistä. Suureksi riemastukseni näin virkailijan näytöltä omien tietojeni viimeisen merkinnän vuodelta 2008: ”Yritetty saada asiakas istumaan. Ilmoittaa ettei tarvitse työttömyysturvaa.” Vuorovaikutustilanteen kuvaus eivät vastaa omaa näkemystäni, ja jälkimmäisestä lauseesta en tunnista tarpeitani tai lauserakennettani. Kun tällaiset lausumat, joihin asianosainen itse ei voi vaikuttaa, kiertävät kaikkien viranomaisten ja mahdollisesti palkanmaksajienkin verkoissa, se on omiaan ohjaamaan moniammatillista verkostoyhteistyötä aiheettomiin suuntiin. Onhan tämä nyt haitallista, ja lisää ilmeistenkin asioiden näyttökynnystä tai todistustaakkaa.
Työkkäristä lerkkasin Stebukarhulle sittaa ja tsiigasin kun Kimmo Kiljunen dallaili vaalistuugan vieressä ja kelaili jotain joidenkin tyyppien kanssa. Pitäisikö mennä Kimmo Kiljuselle valittamaan vääryyksistä? No ehkä ei. Viisas Kimmo Kiljunen ehkä sanoisi, että eihän tuo ole mikään vääryys vaan pikemminkin uskottavaa aikaisemmat sekoilut huomioon ottaen. Oikeitakin vääryyksiä tapahtuu, ja oikeista vääryyksistä en kirjoita kommentteja vaan pikemminkin kirjelmiä ja kanteluita. Vääryyksistä on ihmisille huomattavaa haittaa vaikeissa elämäntilanteissa, ja niihin liittyy vastaavanlaista leimaamista.
Perussuomalaisten vaalimökille voisi mennä valittamaan, mutta siellä valitus vastaanotetaan maahanmuuttokriittisen käännöksen ja isänmaallisen ritualistiikan hinnalla. Kyse onkin siis siitä, että kantasuomalaisia kohdellaan huonosti samalla kun maahanmuuttajia hyyssätään. Perussuomalaiset tekevät tätä käännöstä, ja tämä on ollut yksi tie oikeistopopulismiin siellä, missä Perussuomalaiset ovat aikaisemmin saaneet suuren kannatuksen – maakuntien uuden Mersun miehistä en tiedä. Perussuomalaiset sättivät vaaliohjelmassaan postmodernismia ehkä sen takia, että he itse ohjelmallisesti rakentavat itseyttä toiseuden kautta ikään kuin he lukisivat kriittisiä interventioita positiivisena toimintaohjelmana.
Jos täällä sää ja fiilikset paranevat ja suomalaisen luonnon viivästynyt kasvuvoima ehtii lyödä läpi, takatalvi taittuu. Äreys ei pure, jos oleminen on taas nautinnollisempaa. Vain nouseva protesti vetoaa, joten Perussuomalaisten kaltainen puolue on hyvin riippuvainen kasvuodotuksista. Ihmiset alkavat odottaa puunlehtiä ja Hietsun kesää, jossa Perussuomalaisilla ei ole sanan sijaa.
12. huhtikuuta 2011 kello 14.56
En kyllä anna näille gallupeille henkilökohtaisesti juuri mitään arvoa. Kyse on mediaviihteestä, jolla saattaa kuitenkin valitettavasti olla vaikutusta vaalien lopputulokseen. Siis siitä huolimatta, että gallupin antama käsitys kannatuksesta voi olla täysin virheellinen. Mielestäni gallupit tulisikin kieltää kokonaan viimeisen vaalikuukauden aikana. En ymmärrä mitä hyötyä niistä ylipäätään on.
Pari syytä skeptisyyteen.
- Korjauskertoimet. Aiemmin ne ovat saattaneet tarkentaa galluptulosta, nyt persujen kohdalla ne saattavat vääristää sitä entisestään.
- Ihmiset eivät aina puhu totta haastatteluissa tai he voivat muuttaa kantansa äänestyskopissa.
- Suuri määrä ihmisistä ei ole vielä päättänyt kantaansa. Tässä päättämättömien ryhmässä on enemmän tiettyjen puolueen potentiaalisia kannattajia.
Itse annan paljon enemmän arvoa esim. Ville Pernaan arviolle, joka perustuu vaalipiirikohtaisiin kannatusarvioihin. Hänen mukaansa persut saavat 39 paikkaa.
12. huhtikuuta 2011 kello 15.18
Omalta osaltani voin todeta vain lyhyesti – Perussuomalaisten nousukiito ei ole koskaan alkanutkaan. Mutta olen seurannut puolueen kannatuksen nousua mielenkiinnolla, kuten myös kannattajiensa kommentointia jota on harrastettu aktiivisesti useallakin foorumilla jo hyvän aikaa ennen vaaleja. Ainoa asia mitä en ole täysin ymmärtänyt on se miten Perussuomalaisten kannatuksesta ollaan tekemässä median ominaisuutta. Tai median vikaa – miten kukin haluaa asian ilmaista – puhutaan sylttytehtaista jne..
Mutta yhtä kaikki, mielenkiintoinen kevät tulollaan.
12. huhtikuuta 2011 kello 15.56
Monet tähän blogiin kirjoittavista ovat asiantuntijoita, on kyky tuottaa tietoa ja hankkia tietoa. Jos asiantuntijoiden, kansaedustajien kanssa pääsee nokakkain niin he antavat ymmärtää – heillä on enemmän tietoa. Entä me muut?
Erkki Tuomioja toteaa blogissaan:
”On typerää verrata maiden hallittua velkasaneerausta Lehman Brothersin konkurssiin: valtio ei ole pankki vaan ihmisten yhteisö jonka ylläpitämä kansantalous jatkaa elämäänsä saneerauksen jälkeen paremmin toipumismahdollisuuksin. Ongelmia voi tulla siitä, että jotkut riskiluottoja suurten tuottojen odotuksessa myöntäneet pankit pettyvät, kun havaitsevat markkinatalouden vastuuperiaatteiden koskevan myös heitä. Jos joku pankki tällöin on tuen tarpeessa se on hoidettavissa kohdennetusti, avoimesti ja vastikkeellisesti kyseisen maan hallituksen toimin. Tarve tiedetään paremmin, kun uudet stressitestit valmistuvat”.
Hieno EU-aate, euro valuutta jota on kätevä käyttää kaupankäynnissä, turistina. Nyt sitten on jouduttu pankkiirien ansaan. ”FinanssItavaratalo”, Björn Wahlroosin äänellä, soi korvissani.
12. huhtikuuta 2011 kello 16.19
Romakkaniemen Juho kannustaa veikkaukseen koskien ”torstaina tai perjantaina julkaistavan Ylen taloustutkimuksella teettämän kannatustutkimuksen lukuja”. Mikäpä siinä:
Kok 20,0 %
SDP 19,5 %
Kesk 19,2 %
PS 14,1 %
Vihr 8,8 %
Vas 8,2 %
KD 4,4 %
RKP 4,3 %
Rivini suurin ero Juhon veikkaukseen nähden on, että veikkaan persuille huomattavasti radikaalimpaa notkahdusta. Muut eroavaisuudet ovat suurelta osin tämän seurannaisvaikutuksia. Lisäksi veikkauksessani on yhteenlaskettuna kahdeksan promilleyksikköä vähemmän puoluekannatusta kuin Juholla, joka mielestäni yllättävästi ennakoi ryhmän Muut saavan vain 0,7 prosentin gallup-kannatuksen.
12. huhtikuuta 2011 kello 17.44
Kiitos kannustuksesta kilpaan Juho. Minun veikkaukseni on tässä.
Sunnuntai-iltana Keskusta, Kokoomus ja SDP saattavat olla missä tahansa järjestyksessä. Viimeiset päivät ratkaisevat.
En kiistä Kokoomuksen johtoasemaa gallupeissa tällä hetkellä, enkä sitä, että SDP on ollut lievässä nousussa.
12. huhtikuuta 2011 kello 18.57
Kiitos minunkin puolestani, Juho. Yhdyn Mika Rossin arvioihin.
Suutari pysyköön lestissään, kuinka voisin osata ennustaa galluppeja kun yksinkertainen tulonjakovaikutusten arvioiminenkin vaikuttaa Kokoomus-palautteen perusteella niin haastavalta
Mutta muistaakseni Juho on onnistunut veikkauksissaan aiemmissa vaaleissa aika hyvin, joten luen suurella mielenkiinnolla hänen ennustuksiaan.
12. huhtikuuta 2011 kello 19.44
Mika Rossin arvioon siitä, että Kokoomus, Keskusta ja SDP saattavat olla missä tahansa järjestyksessä sunnuntai-iltana on helppo yhtyä. Viimeiset vaalitentit saattavat olla yllättävän isossa roolissa ja totta kai viime hetken kampanjointikin. Juuri nyt Kokoomus vienee joukkoa – mutta lopputulos ratkeaa viimeisinä päivinä.
Useassa vaalipiirissä viimeisten paikkojen jakautuminen tulee myös olemaan suuressa roolissa, kuten blogin keskusteluissa aiemmin jo on todettu. Esimerkiksi Keski-Suomessa viimeiset pari-kolme paikkaa ovat viiden-kuuden puolueen kiikarissa – ja siis ihan aidosti, mikä ei ole ihan joka vaaleissa tilanne käytännössä ollut. Ja samankaltainen kihelmöinti taitaa vallita useimmissa vaalipiireissä.
Ylen tuleva gallup on mielenkiintoinen, koska sen kautta vahvistuu puolueiden kannatuskehitys viime metreillä lopullisesti. Gallupeilla ei vaaleja ratkaista, mutta kyllähän ne vaalitunnelmaa luovat ja asetelmia avaavat – jossain määrin myös joidenkin äänestyskäyttäytymistä ohjaavat.
Omakohtaisestikin kerran ennakkoäänestyspaikalla kuulin postin aukiolleesta radiosta eräissä presidentinvaaleissa uusimman mielipidemittausennusteen – ja rustasinkin sen jälkeen ääneni ihan eri ehdokkaalle, kuin aluperin olin ajatellut. Eli kyllä mielipidemittaukset voivat vaikuttaa – sen olen omakohtaisesti kokenut
Itse kysymykseen on siis helppo vastata, että onhan se perussuomalaisten nousukiito nyt ainakin taittunut. Ja tilastollisesti ei persujen korjauskertoimessakaan ole mitään ihmeellistä, kun puolueen oikeaa kannatuspohjaa ei kovin tarkasti voi millään arvioida. Vaalivoittoahan ei persuilta mikään vie – mutta hieman liian suuriksi ovat joidenkin arviot jo alkaneet kannatuksesta kasvaa, kuten esimerkiksi tänään Pernaalla.
Mutta odotellaan YLEn mittausta ja katsotaan taittuuko Perussuomalaisten kannatus entisestään. Ja on myös mielenkiintoista, mikä on keruuajankohta ja miten se on painottunut.
12. huhtikuuta 2011 kello 20.14
Sain iltapäivällä Akateemisessa Matti Wibergin omistuskirjoituksen kirjaan ”Politiikan sanakirja”.
Kävin myös kuulemassa hesarin vaalitenttiä, joka minusta oli äänestäjien kannalta parempi kuin tvtentit.
************
Kiinnostavaa nähdä miten lähelle edellä esiteyt kannatusprosentit osuvat illan 17.04 puolueiden prosenttiosuuksia.
Yrittäkää tehdä myös ennusteet puolueiden kansanedustajapaikoista! Alla minun ennusreeni
Olen edelleen sitä mieltä että gallupit ja myös hs kysely 12.04. sisältävät virheitä, joiden vaikutusta kanntuslukuihin ei tunneta.
Olettaen, että hs-kysly ennkoi vaalitulosta olen muuttanut prosentit paikkaluvuiksi eräät vaalipiirikohtaiset tekijät huomioon ottaen.
Puolue ke uke virhemarg
—————————————————————————
Keskusta 51x 38 34-42
kok 50x 42 38-46
sdp 45 38 34-42
vl 17 16 13-19
vihr 15x 15 12-18
rkp 10x 9 7-11
kd 7 8 6-10
ps 5 34 26-42
Selitykset : ke=2007 valitut,xhallitus;
uke 2011 valittavat;
virhemarg. +_2%(ps +-4) siis kannatusprosenttiluvuista
12. huhtikuuta 2011 kello 20.22
Sorry taaskaan tämä ohjelma ei suostu esittämään lukuja taulukkona.Tässä apikkaluvut
Uuden eduskunnan paikat hs:n kyselyn pohjalta:
kesk38, kok42, sdp38,vl16, vihr15, rkp9, kd8, ps34.
12. huhtikuuta 2011 kello 20.46
Kun tarkastelee viime presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta ja vuoden 2007 eduskuntavaaleja, niin niiden kampanjoinnissa pistää esiin Kokoomuksen onnistunut vaalien aluspäivien mobilisointi. Vaikka Kokoomuksella on selvästi vähemmän jäseniä kuin Keskustalla, niin Kokoomuksen jäsenet ovat suhteellisen aktiivisia ja hyvin organisoituja. Kokoomuksen ”vaalikone” saattaa olla maan paras. Tietenkin nyt Kokoomus lähtee vaaleihin hallitusasemasta käsin, mikä saattaa olla tietynlainen riippakivi aiempiin vaaleihin nähden. Toisaalta Kokoomuksen ministerit ovat saaneet mukavasti media-aikaa ja runsaanpuoleisesti kuulijoita. Oma veikkaukseni on se, että meidän kokoomuslaisten viimeiseen saakka jatkuva kova yritys palkitaan kahdella kolmella lisäpaikalla mielipidetutkimuksiin verrattuna. Saatamme hyvässä lykyssä päästä noin 47:ään paikkaan, mikä olisi Kokoomuksen historian paras tulos hallitusasemasta käsin saavutettuna.
Perussuomalaisten nuupahdus jatkunee vaaleihin saakka, mikä saattaa pudottaa PS:n lopullisen paikkamäärän noin 32:een (onhan se kuitenkin mahtava vaalivoitto). Jos tuo pudotus on vielä suurempi, niin se saattaa koitua SDP:n eduksi osittain SDP:n oppositioaseman ansiosta. Silloin Jutta Urpilaisella olisi realistinen mahdollisuus nousta pääministeriksi. Epätodennäköistähän tuo on, mutten sulkisi tuotakaan mahdollisuutta vielä pois. Tilanne elää.
12. huhtikuuta 2011 kello 21.08
Jarkko Rahkosen ”eräät vaalipiirikohtaiset tekijät huomioiva” paikkaennuste ei onnistu vakuuttamaan. Voisiko noita tekijöitä hieman avata? Turun Sanomissa ollut (alkuperäistä en ole nähnyt) Ville Pernaan laskema vaalipiirijakoon perustuva ennuste taitaa olla luotettavampi.
Jaan kanssanne ensimmäisen ajatukseni Unton esittämistä lukemista viime ja tämän kuun gallupien tuloksista. SDP +0,6, KD +0,8 ja VasL +0,3. PS -1,5. Muu oppositio nousussa, PS laskussa. Hallituksen vastainen protesti kanavoituu sittenkin myös perinteisempien vaihtoehtojen kautta? PS:n gallupäänestäjät vilkuttavat äänestyskopissa vasemmalle?
Tuon gallupin perusteella nyt PS olisi ainoa, jonka osuus äänistä olisi viime vaaleja suurempi, Vihreillä ja RKP:lla taas aika lähellä vuoden 2007 kannatusta.
P.S. ”TNS Gallup tutki… Puhelinhaastatteluja tehtiin…” Ketähän ne ihmiset äänestävät, jotka eivät vastaa puhelimeen oudon numeron soittaessa tai eivät halua vastata koko kyselyyn? Aika harva niistä, joille yritetään soittaa, lopulta kyselyyn vastaa.
12. huhtikuuta 2011 kello 21.24
Ennuste vaaleihin – YLE:n tutkimukseen:
Kok 20,9 % – 20,2 %
PS 18,6 % – 17,1 %
Kesk 17,2 % – 17,8 %
SDP 16,9 % – 17,9 %
Vihr 7,9 % – 8,3 %
Vas 8,0 % – 8,4 %
KD 4,7 % – 4,2 %
RKP 4,2 % – 4,4 %
Näkemyksen mukaan kuinka kannatustutkimuksen prosentit tuosta arviosta heilahtavat, siihen suuntaan korjaan vaalien tulosarviotakin…
Ilmeisesti on tapahtunut enemmän PS:n vaaliporukan mustamaalausta kuin on ollut aihetta ja siellä suunnalla ollaan varsin rauhallisia joten ounastelen ylläriä ylöspäin vaalikannatuksessa. Vakausrahastojen vastustuskaan ei tarkoita vastuutonta eläkerahastojen tappioiden realisointia, aina on vaihtoehtoja. Itse äänestän Kokoomusta.
12. huhtikuuta 2011 kello 23.09
Prosentteja ei voi ”syödä”. Niitä on tietysti mukava seurailla ja ”pekuleerata”. Tärkeämpää on tietysti, että miten ne muuntuvat eduskuntapaikoiksi, jota on edellä veikkailtukin. Mutta kaikkein kiinnostavin ja tärkein asia on se, että millainen hallitus maahan syntyy. Nykyinen hallitus (HS-gallupkannatus 50,8 %) vaikuttaa hyvin yhtenäiseltä Eurooppa-kysymyksissä, joista näyttää tulevan tärkeä vedenjakaja suhteessa oppositioon (HS-gallupkannatus 47,3 %). Jos nykyisellä hallituksella menee jatko menee tiukille, niin sitä täydednnetään Kristillisdemokraateilla (Päivi Rasanen totesi tänään 12.4. MTV:n tentissä, etteivät heille ole esim. nämä rahastokysymykset kynnyskysymyksiä) eli uudella hallituksella 55 %(HS-gallup) ja oppositiolla 43 %. Ryhmä muut ei yllä eduskuntaan. Että näin.
13. huhtikuuta 2011 kello 0.23
Kokoomus Kataisen johdolla on sortunut ylimielisyyteen, mutta myös kärsimättömään komenteluun. Se ei nyt innosta, vaikka Helsingissä ja Uudellamaalla niin luullaan. Muualla tulee köniin. Keskustan asialinja ohenee kuin kulunut tekstiili. Kiviniemen kömpii selittelyn kynnyksestä töin tuskin. Omituinen yhdistelmä viileää asialinjaa ja takeltelua. Kielii omantunnontuskista. Hallitustahot ovat koomassa ja senkin vuoksi luisuvat komentelemaan.
Sosialidemokraatit paransivat takakaarteessa. Flirtti ja pelleily jäi. Ei ehdi kantaa pitkälle, mutta pelastaa jotakin. Kunnioitettavaa suoraselkäisyyttä Heinäluoman ansiosta. Tuomioja keräsi paljon pisteitä puolueelle loppusuoralla. Vasemmistoliitto on hukassa, juostiin vuosikausia kaiken suvaitsevan perässä, siksi ollaan melkein ulalla. Arhinmäki myös heräsi viime kierroksella. Aika hyvä, mutta kaksi vuotta liian myöhään.
Vihreät tekevät sirkustemppuja, ei naurata edes omia. Hattuun noussut vaikutusvalta sokaisi, eikä mitään ole enää tehtävissä. Kaikkien vähemmistöjen yhteenliittäjille käy huonosti, kun varsinaista kantavaa yhteiskuntateoriaa ei ole, kuten ei feminismillä eikä punavihreällä vasemmistolla. Kaikkea mestaroitiin ja nimiteltiin, nyt tuli noutaja.
Kristillisdemokraatit ovat urheita ja pippurisia, mainettaan tavattomasti hienompia, mutta siinä kaikki. RKP saisi joutua oppositioon huomatakseen mitä kuusta kuuleminen.
Perussuomalaiset ovat Ahlqvistin väärä kansa, kutsukorttia vaille jäänyt Tuuva, suvun musta lammas, eronneet ja karanneet, ite elämänsä tehneitä, jotka tavoittelevat arvokkuutta ja hyväksyntää. Sitäkään heille ei suotaisi. Kuinka suuri on sydämettömyys maanmiehiä kohtaan?
Ja vielä: Lähimmäisestä ei tarvitse piitata, ei ahneiden eikä edistyksellisten. Erotaan taas, sekä kirkosta että puolisosta. Kanssaihmisiä epäillään, muualta tulleita ihastellaan. Mitähän he ajattelevat meistä?
Näistä syistä: ennustan Keskustalle 37 paikkaa (tappiota 14), Kokoomukselle 40 (-10), SDP:lle 38 (-7), Vasemmistolle 16 (-1), Vihreille 12 (-3), KD:lle 5 (-2), RKP:lle 9 (-1), PS:lle 43 (+38).
13. huhtikuuta 2011 kello 1.25
Hyvät keskustelijat sekä bloggaaja Perässähiihtäjä!
Kiinnittäisin ensin huomionne siihen, että galluptulosten raportoinnista puuttui tieto virhemarginaalista. Epäsuorasti se tuli esiin tutkimuksen tekijän kommentista:
”Tämä harhamarginaali on etenkin perussuomalaisten kohdalla tuntuvasti suurempi kuin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.”
Jos normaali virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä, niin tältä pohjalta perinteiset kolme suurta olisivat saamassa kuonoonsa mutta eivät paljon. Mutta vaikka miten päin luen tuloksia, en ymmärrä mistä perussuomalaiset repisivät ennustetun kannatuksensa – minusta muiden virhemarginaalin huomioonottavat tulokset eivät anna heille edes ennustettua 16,9%.
Myönnän tosin, että luen tätä keskiyöllä jolloin pitäisi olla nukkumassa, mutta silti…
Lisäksi: missään näkemässäni mittauksessa ei ole kysytty a) aikooko mielipiteen antaja varmasti äänestää b) jos kyllä, niin voisiko mielipide muuttua ennen äänen käyttöä.
Ulkosuomalaisena olen sitä mieltä, että lopulliseen vaalitulokseen tulee ratkaisemaan äänestysprosentti sekä ns. liikkuvat äänestävät.
Jos meidän ulkosuomaisten äänestysaktivisuus on edes pieni viitta (esim. Berliinissä tapahtunut äänestyslipukkeiden loppuminen tai omat tietoni äänestysvilkkaudesta täältä Köpiksestä), niin äänestysprosentti saattaisi kohota Suomessa kerrankin kunnon lukemille. Mikä on vain hyvä asia.
Liikkuvat äänestäjät ovatkin sitten oma kuvionsa. Kristallipalloni on tällä hetkellä sitä mieltä, että heitä on näissä vaaleissa paljon. Kuuluin heihin itsekin, vasta pari tuntia ennen lähetystöön tallustamista päätin mitä eniten sympaamistani puolueista äänestän ja vielä äänestykseen jonottaessani tuskailin ketä valitsemaltani listalta (minä äänestän ensisijaisesti puoluetta, sitten vasta henkilöä).
Jollen ole ihan väärin ymmärtänyt, niin Perussuomalaiset ja Vihreät jakavat saman ongelman: julkisuudessa näkyvät lähinnä ruuhkasuomen henkilömagneetit ja molemmilla puolueilla on runsaasti vaalipiirejä joissa ei ole tunnettuja ehdokkaita (veikkaus: Lapissa tullaan hylkäämään 3% annetuista äänistä kun lipussa lukee ”Timo Soini”). Siksi on äärettömän valitettavaa, ettei missään ole julkaistu vaalipiirikohtaista ennustetta. Se vasta kertoisi missä todella mennään.
Tiivistys ja ennustukseni:
- Liikkuvia äänestäjiä on näissä vaaleissa ennätysmäärä.
- Perussuomalaiset eivät tule saamaan kannatuksensa mukaisia paikkoja kun heillä ei vain ole kunnon ehdokkaita.
- Mikä hyvänsä ennen varsinaista äänestyspäivää tapahtuva asia voi vaikuttaa tulokseen.
- Äänestysaktiivisuus ratkaisee lopullisen tuloksen.
13. huhtikuuta 2011 kello 1.30
Jotain vois päätellä tiistaina päättyneestä ennakkoäänestyksestäkin. Siinä naiset nytkin äänestivät selvästi vilkkaammin kuin miehet. Toisaalta miehet petrasivat viime vaaleista hiukan enemmän kuin naiset. Lukemat olivat nyt 33%-29% naisten hyväksi. Käsittääkseni perussuomalaisten kannattajajoukko on miesvaltaista ja luulisi sen näkyvän enemmän tuossa jakaumassa, jos heidän kannatuksensa on niin suurta kuin gallupit ovat näyttäneet. Ja kokonaisuudessaan ennakkoäänestäjiä oli nyt 31,2 prosenttia kun 2007 lukema oli reilut 29. Tämä ounastelisi äänestysinnon nousua viime vaaleista niin, että 70 prosenttia voisi mennä rikki. Yleensä korkea äänestysprosentti ennakoi vasemmistolle hyvää vaalitulosta. Mutta perussuomalaisten nousu saattaa sotkea tätä päätelmää.
Toinen asia johon haluaisin kiinnittää huomioita on vaaliväittelyjen merkitys. Jutta Urpilainen on mielestäni pärjännyt hyvin näissä keskusteluissa. Arvelen että monella äänestäjällä, joka ei seuraa politiikkaa kovin tarkasti (heitä oletan olevan enemmistön) on ollut väärä, liian negatiiivinen kuva hänestä. Senpä vuoksi moni on saattanut joutua tarkistamaan käsitystään hänestä. Eli jos näillä puheenjohtajatenteillä on vähääkään vaikutusta kansalaisten äänestyspäätökseen, Urpilaisen onnistuminen niissä voisi olla yksi selittävä tekijä SDP:n viime viikkojen nousulle ja vaaleissa saattaa muhia vielä yllätys kalkkiviivoilla!
13. huhtikuuta 2011 kello 7.42
Aivan aluksi kommentoisin Eero Leinosen näkemystä Jutta Urpilaisen onnistumisista vaalitenteissä. Henkilökohtaisesti olen eri mieltä. Urpilainen ei ole kyennyt nostamaan uskottavuuttaan pääministerikandidaattina vaaliväittelyissä, vaikka on niissä pirteästi esiintynytkin. Uskottava tulevaisuudennäkymä, visio toisenlaisesta Suomesta puuttuu. Istuvalta hallitukselta ja hallituspuolueilta tätä ei vaadita, koska he voivat vedota jatkuvuuteen.
Paikkajakauman muutos on kiinni vaalipiirien viimeisten paikkojen vertailulukujen (ts. puolueiden/vaaliliittojen suhteellisten määrien) viimeisten paikkojen jakautumisesta. Näissä tapahtuu muutoksia, ja sinne perussuomalaiset kiilaavat jokaisessa vaalipiirissä.
Mielenkiintoinen piirre suhteellisessa vaalitavassa on se, että puolueet jotka menettävät ääniä perussuomalaisille, eivät itse kärsi paikkojen menetyksiä. Esimerkiksi Lapin vaalipiirissä perussuomalaiset syövät tutkimusten mukaan keskustan, demareiden ja kokoomuksen kannatuspohjaa, mutta kansanedustajan menettääkin vasemmistoliitto! Tilanne on vastaava Hämeessä, jossa perussuomalaisten menestys todennäköisesti köyhdyttää vihreiltä paikan, vaikka ko. puolueet eivät todellakaan kilpaile samoista äänistä.
Vaalihistoriaa muistavien kannattaakin palautella mieliin vuoden 1987 vaalit, joissa SDP menetti lähes satatuhatta ääntä, mutta vain yhden kansanedustajan paikan. Perussuomalaisten voitto prosenteissa ei välttämättä realisoidu kokonaan kansanedustajien paikoissa.
13. huhtikuuta 2011 kello 8.52
hannu t. sepponen kirjoitti :”Kokoomus Kataisen johdolla on sortunut ylimielisyyteen, mutta myös kärsimättömään komenteluun. Se ei nyt innosta, vaikka Helsingissä ja Uudellamaalla niin luullaan. Muualla tulee köniin.”
Tiedän historiasta, että meitä kokoomuslaisia syytetään ylimielisyydestä, vaikka siihen ei välttämättä aina olisi aihettakaan, vähän niinkuin vanhasta muistista. Uskon tämän johtuvan siitä, että meidän keskuudessamme varsin monella on hyvä itsetunto ja niistä, joiden usko itseensä on horjuva, tuollainen saattaa vaikuttaa ylimieliseltä.
Kokoomus voi hyvinkin hävitä suhteessa eniten Helsingissä ja Uudellamaalla. Kummassakin noista vaalipiireistä hävinnemme 1 – 2 paikkaa. Mutta muualla maassa kannatuksemme alenee vain vähän, ja ainoa ”varma” vaalipiiri, josa menetämme paikan, on Mikkelin vaalipiiri. Myönnän tosin, että Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kymen, Vaasan ja Oulun vaalipiireissä paikan menetys on täysin mahdollinen.
Täällä Keski-Suomessa voitamme paikan, ja myös Satakunnan ja Kuopion vaalipiireissä lisäpaikka on mahdollinen, joskin Kuopiossa se, että Jyrki Katainen siirtyi ehdokkaaksi Uudellemaalle, verottaa äänisaalistamme. Tosin se, että joillekin vaaleissa korostuu niiden vaikutus päämninisterin henkilöön, parantaa tilannettamme myös Kuopion vaalipiirissä, onhan Katainen kumminkin asunut Siilinjärvellä jo kauan.
Tässä vaiheessa ennustan Kokoomuksen vaalitulokseksi 47:ää paikkaa. Se on yläkantissa mielipidetutkimuksien tuloksiin verrattuna, mutta saamani tiedot vaalikampanjamme onnistumisesta eri puolilla maata ovat kyllä sangen lohdullisia.
13. huhtikuuta 2011 kello 11.43
Vesa Kaiteralle: vaalipiirikohtaiset mielipidetiedustelut viittaavat kyllä myös kokoomuksen selvään vaalitappioon. Oma veikkaukseni on, että Kataisen esiintyminen Portugalin ja euron vakausjärjestelmän yhteydessä vie kannatusta kalkkiviivoilla. Se voi osoittautua ratkaisevaksi. Katainen ei osoittanut erityisen hyvää itsetuntoa komentelemalla keskustelua loppumaan. Hän on omaksunut asioissa vahvasti sisällä olevana oppimestarin roolin, ja ehkä siksi luisuu jankuttamiseen. Ei ollut kovin vakuuttavaa, kuinka monta kertaa hän toisteli ”leikkimistä” esim. maanantain 11.4. tentissä TV-1:ssä. Katainen pelottelee markkinavaikutuksilla (niskalenkki?), kun sentään Saksassa puoluetoveri ja virkaveli Schäuble ajattelee ääneen. Hänen neuvonantajansa epäilevät jo nyt jopa pysyvän vakausjärjestelmän pitoa (lainoittajien vastuun toteuttamista). Sikäläinen valtiontalouden tarkastusvirasto kertoo liittopäivien valiokunnalle, ettei juuri sovittu pääomaosuus ESM:ssä ilmeisesti riitä. Tutkimuslaitos Ifon johtaja Sinn antaa ymmärtää, että kohta tilanteessa ei enää ole mieltä, eivät riitä edes Saksan rahkeet. Kreikan maksukykyyn kohdistuu laaja ja yleinen epäilys. Tästäkö pitäisi vaieta?
13. huhtikuuta 2011 kello 11.46
Pekka Kärkkäinen käytti erittäin asiantuntevan puheenvuoron, kiitokset siitä.
Hannu T. Sepposen ”ylimielisyys” ja ”komentelu” -syytöksiä en tunnista. Tämä on perinteistä haukkumista Kokoomukseen liittyvillä leimakirveillä.
Pekka Terässalmelle voisin todeta korjauskertoimista sen verran, että korjauskerroin koskee raakadataa, ei lehdessä esitettyä kannatusarviota. Tämä on muuten suuri väärinkäsitys, jota mediat itsekään eivät ymmärrä. Kannatusarvio joka päätyy lehteen on huomattavasti tätä tarkempi.
Ja Vesa Kaiteralle: viestit kertovat että Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta on Kokoomukselle lisäpaikat tulossa. Nämä kompensoivat aika tehokkaasti muualla menetettäviä ja mahdollisesti paikkoja. Oma paikka-arvioni Kokoomukselle tässä vaiheessa on 45-47. Arviosi on siten mielestäni erittäin osuva.
13. huhtikuuta 2011 kello 12.01
Hannu T. Sepponen kirjoitti :”Vesa Kaiteralle: vaalipiirikohtaiset mielipidetiedustelut viittaavat kyllä myös kokoomuksen selvään vaalitappioon.”
On aivan totta, että vaalipiirikohtaiset mielipidetutkimukset ovat ennustaneet Kokoomukselle kokonaisuudessaan astetta heikompaa tulosta kuin valtakunnalliset gallupit. Mutta tiedämme vanhastaan, että koko maan kattavat mielipidetutkimukset näyttävät vaalien lopullisen suunnan selvästi paremmin kuin vaalipiirikohtaiset kyselyt. Nämä ovat nyt kohdallani yhdennettoista eduskuntavaalit, joissa olen aktiivisesti tukimiehenä mukana, joten minulla on kyllä ajallista perspektiiviä verrata nykyistä Kokoomuksen vaalikampanjaa moniin aiempiin, eikä tilanteemme tässä suhteessa näytä ollenkaan hullummalta. Jos Jyrki Katainen menestyy viimeisissä TV:n vaalitenteissä ja jos Kokoomuksen ”vaalikone” raksuttaa ennakoimallani tavalla aivan loppuun saakka, niin saatamme saada ne 47 paikkaa, mutta jos saamme enemmän, niin olen varsin yllättynyt. Rock-bottom tulos olisi 43 paikkaa, joka sekin on kyllä mahdollinen..
14. huhtikuuta 2011 kello 17.11
Ennusteeni aikaisemman näkemyksen pohjalta vaalitulokseksi korjattuna YLEn julkaisemien prosenttien perusteella:
Kok 21,9 %
Kesk 18,0 %
SDP 17,0 %
PS 16,9 %
Vihr 8,6 %
Vas 7,9 %
KD 4,7 %
RKP 4,4 %
14. huhtikuuta 2011 kello 17.15
Kommentoijille tiedoksi, että Yleisradion uusi mielipidemittaus, jonka on tehnyt Taloustutkimus Oy, on juuri julkistettu Ylen uutisissa. Lukuihin voi tutustua lYlen nettisivuilla.
http://www.yle.fi
Illalla katsomme yhdessä kello 21 alkavan Suuren vaalikeskustelun TV1:ssä ja huomenna ruodimme sen.
Terveisin Perässähiihtäjä
14. huhtikuuta 2011 kello 18.11
Ylen gallup tuli, joten katsotaan miten pärjäsin:
Kokoomus: PK 21%, Yle 21,2% – poikkeama -0,2%-yks.
Keskusta: PK 18,5%, Yle 18,6% – poikkeama -0,1%-yks.
SDP: PK 17,5%, Yle 18% – poikkeama -0,5%-yks
Perussuomalaiset: PK 16,5%, Yle 15,4% – poikkeama -1,1%-yks.
Vasemmistoliitto: PK 8,5%, Yle 8,2% – poikkeama +0,3%-yks.
Vihreät: PK 7,5%, Yle 9% – poikkeama -1,5%-yks.
Kristilliset: PK 5%, Yle 4,2% – poikkeama +0,8%-yks.
RKP: PK 4,5%, Yle 4,2% – poikkeama +0,3%-yks.
Muut: PK 1%, Yle 1,2% – poikkeama -0,2%-yks.
=> Keskivirhe 0,56%!
Uskon poikkeamien pienentyvän edelleen, kun tulokset avataan. Pidän edelleen veikkaukseni voimassa myös lopullisesta tuloksesta.