Äänestäjät ovat kiinnostuneimpia sairaanhoidon ja vanhustenhoidon järjestämisestä sekä työttömyydestä. Nato, Suomen ja Yhdysvaltain väliset suhteet sekä kehitysapu ovat mielenkiinnon laimeimmassa päässä. Näin kertoi tuorein HS-gallup.
Ei ole mikään uutinen, että ihmisiä kiinnostavat eniten omaan elämään ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Jokaisen kun pitää elää tätä omaa elämäänsä.
(lisää…)
On lämmintä ja harmaata. Ja vuoden 2006 viimeinen päivä. Sitä piti käydä juhlistamassa oikein juoksulenkillä.
Vanhakaupunginlahti näytti alakuloiselta. Pajunkissoista ja vihreästä nurmikosta huolimatta ei tunnu keväältä. Johtuu valosta. Joulukuinen valo on saitaa. Siinä ei ole lupausta.
(lisää…)
Venäläisen elokuvaohjaajan Andrei Nekrasovin koko sivun kirje ystävänsä Aleksandr Litvinenkon sairasvuoteen äärestä pysäytti kulttuurisivujen lukijan aamulla
Litvinenko kuoli yöllä. Sairasvuode muuttui kuolinvuoteeksi. Ystävä pysyi.
Teksti on rohkea, vuolas ja tarkkanäköinen analyysi Putinin Venäjästä. Se on moraalisen ankara -joka suuntaan. Länsi saa osansa. Kirjoituksen loppu on lohduton.
Kontrasti kotimaan uutissivuilla esiintyneeseen Suomen-vierailija Putiniin oli melkoinen. Kirje, Putin ja isäntä-Suomi. Ettei vain syntynyt historiaa.
Venäjän suunnalta tai Tehtaankadulta ei ole vielä kiirinyt palautetta kirjeestä. Myöskään virallinen Suomi ei ole inahtanut. Ehkä ensi viikolla, ehkä ei.
Sen sijaan kulttuuritoimitus on saanut runsaasti palautetta. Toimittaja Kirsikka Moring , jonka välityksellä kirje lehteen päätyi, oli saanut jo aamupäivällä kymmeniä ja taas kymmeniä viestejä. Kaikki kiittäviä, ylistäviä, liikuttuneita.
Tässä kaksi esimerkkiä: ”Tärkeä ja äärimmäisen ajankohtainen teksti”, ”hienoa, että kulttuurisivut kerrankin antoivat tilaa pitkälle ja pohtivalle jutulle.”
Jos Helsingin Sanomat olisi englanninkielinen lehti, maailma kohisisi tänään kirjeestä. Nyt kohina syntynee pienellä viiveellä. Kirje on luettavissa HS.fi:n englanninkielisestä palvelusta.
Nekrasovin on määrä puhua tänä iltana Helsingissä Pressiklubilla. Rohkea mies.
Palasin työmatkalta Roomasta. Suosittelen sydämestäni Roomaa muillekin. Jos ja kun euroskeptismi iskee, kannattaa katsoa historiaan. Roomassa Eurooppa jotenkin kiteytyy. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Rooma on kauneutta ja pyhyyttä, kaaosta, törkyä ja kaupankäyntiä. Elämää. Kauneudesta pääsee antiikkista aasinsiltaa totuuteen ja siitä taas uutisiin.
Viime viikko tuotti mielenkiintoisia uutisia Ruotsin uusista ministereistä .
Ruotsalaisministerien rikkeet olivat sinänsä mikkihiirtä, mutta ne kielivät vastenmielisestä ilmiöstä: valta-arroganssista eli valtaan liittyvästä pöyhkeydestä. Ikään kuin yhteiskunnan säännöt eivät koskisi eliittiä. Arroganssiin liittyy vielä perusteeton oletus siitä, ettei väärinpeluusta jää kiinni. Tai jos jää, niin asia pystytään selittämään pois. Tai kaverit pelastavat.
Ajankohtainen näyte vallan ääriylimielisyydestä on Venäjä, kuohuttavin ja satuttavin esimerkki toimittaja Anna Politkovskajan murha.
Ministerit eivät ole pyhäkoulutyttöjä tai -poikia, eikä tarvitsekaan olla, eikä kukaan varmaan odotakaan. Arvostelukykyä ja pykälien noudattamista on kuitenkin lupa odottaa. Ihan esimerkin vuoksi.
Uskotaan, uskotaan: suomalainen ruoka on maailman puhtainta, suomalainen koulutus maailman parasta ja suomalaisministerit maailman kunnollisimpia. Kaikkea tätä täytyy kuitenkin voida välillä testata. Tuloksistahan sen lainkuuliaisuuden sitten näkee.
Huh, onpahan ollut viikko! Aivoissa alkaa jo lyödä tyhjää, sillä kiirettä on piisannut. Monessa kiinnostavassa on saanut olla mukana.
Bloginlukijat ovat olleet aktiivisia. Keskustelu kuvista, kuvankäytöstä ja kuvaoikeuksista on jatkunut koko viikon. Eikö kukaan ole enää kiinnostunut tekstistä, parahtaa kirjoittava toimittaja. Kiitoksia joka tapauksessa kaikille!
(lisää…)
Lenkkeily on nyt yhtä juhlaa. Vanhankaupunginlahden rannat tarjoavat tuhat ja sata eri vihreänsävyä. Tuomi tuoksuu. Kielot valmistautuvat tuoksumaan. Linnuilla on hauskaa.
Linnuista pääsenkin kolhoa aasinsiltaa pitkin eduskunnan päätettäväksi tulevaan seksinostolakiin. En tiedä, itkeä vai nauraa, mutta rajattu seksinostokielto on kuulostaa surkealta vitsiltä.
”Rajattu kielto tarkoittaa, että kielletään seksin ostaminen henkilöiltä, jotka ovat ihmiskaupan tai parituksen uhreja. Ostaminen muilta täysikäisiltä tarjoajilta olisi sallittua. ” (HS 25.5.2006)
Samassa uutisessa todetaan pykälän ongelmaksi se, miten seksin ostaja voi olosuhteista luotettavasti päätellä, onko myyjä rikoksen uhri. Niinpä. Ja käytännön ostotilanteen kuvittelu on silkkaa komediaa. Ihmiskauppa taas ei ole yhtään komediaa, vaan raskasta rikollisuutta. Samoin paritus.
Ymmärrän johonkin rajaan kompromisseja ja vastaantuloja, mutta rajattu seksinostokielto haiskahtaa vetelältä. Ei uskalleta säätää kieltoa (jossa siinäkin on ongelmansa), vaan rajattu (vesitetty) kielto. Jälleen laki, joka ei käytännössä toimi eli merkitse mitään. Rajattua rohkeutta.
Olet selaamassa aiheen Politiikka arkistoa.
