Rautatieaseman liepeillä joutuu normaaliaikoina pujottelemaan innokkaiden feissarien väleistä. Tänä aamuna en nähnyt yhtään Amnestyn tai Unicefin kerääjää, vaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r) karkkien ja esitteiden kera. Mångfald ger mervärde. Totta.
(lisää…)
Archive for the ‘Politiikka’ Category
EU-feissarit hyökkäsivät
Maanantai, Kesäkuu 1st, 2009Kätkijää kaivataan
Torstai, Maaliskuu 12th, 2009Johtajuus on merkillinen asia. Sekä johtajille että johdettaville. Se on tullut mieleen sekä pääministeri Matti Vanhasesta että MTK:n puheenjohtajasta Michael Hornborgista.
Parikymmentä vuotta sitten ajattelin, että urheilujärjestön johtaminen on extreme-laji parhaasta päästä. Se ei sovi heikkohermoisille, eikä tasapainoista elämää ja mielenrauhaa arvostaville.
Se tuli mieleen, kun luin Hesarista juttua siitä, millaista puheenjohtajaa MTK:hon etsitään. Puheenjohtajan pitäisi olla laajakatseinen ja sosiaalisesti taitava asiajohtaja. Hänen pitäisi hallita kokonaisuus ja maatalouspolitiikka, sietää painetta ja osata priorisoida, verkottua, lobata, sovitella, kuunnella, mutta samalla viedä määrätietoisesti asioita eteenpäin ja vielä paljon muuta.
Olen joskus miettinyt, onko johtamisen isoin haaste (vanhassa kielenkäytössä ongelma) se, että pitää johtaa, muttei saa johtaa (niin että se huomataan). Hyvän johtajan paras ominaisuus on kyky kätkeä johtaminen.
Olisipa jo aamu
Tiistai, Marraskuu 4th, 2008En muista, koska olen jännittänyt yhtä paljon vaalitulosta kuin nyt Yhdysvaltain presidentinvaalin kalkkiviivoilla.
Jännitystä ei vähennä, kun tietää miljoonien muidenkin jännittävän. Itse asiassa koko maailma jännittää, samoin talous. Uneton ei ole nyt Seattlessa, vaan Maskussa ja Tuupovaarassa tai Örebrossa.
Vaalitulostietojen kysyntä alkaa olla kiivaimmillaan. Keskustelimme juuri toimituksen uutiskokouksessa, että jäitä on hyvä olla hatussa exit poll -kuumeen varalta.
Maailman megakriisipisteissä odotetaan, on odotettu pitkään. Asiat eivät liikahda ratkaisujen suuntaan, ennen kuin Yhdysvalloilla on uusi presidentti.
Voittajan on hyvä ottaa voitosta ja juhlinnasta kaikki ilo irti nyt. Hauskanpito saattaa loppua tammikuussa, kun valta vaihtuu virallisesti ja Bushin perinnön selvittely alkaa. Siinä vaiheessa voi mielessä käväistä jotain itsekriittistä ammatinvalinnasta.
Äärimmäinen Myanmar
Torstai, Toukokuu 8th, 2008Maailman kurjuuslistalla Myanmar on nyt, myrskytuhon jälkeen, äärimmäisen kurjuuden mittayksikkö. Vaikea panna pahemmaksi.
Myanmarin katastrofi on ollut erityisen vaikea uutisoitava. Yhteiskunta on suljettu sotilasdiktatuuri. Tietoja on ollut äärimmäisen niukasti, valaisevia kuvia alkoi tulla vasta eilen. Toimittajat eivät pääse maahan, tiedonsaanti on harvojen kanavien ja yksittäisten ihmisten varassa. Tiedon valtaväylistä puhuminen panee irvistämään.
Muu maailma tuskailee. Apua olisi tarjolla, mutta ovet alkavat avautua isommin vasta nyt.
Kansainvälisen oikeuden tuntijat miettivät, voiko ja missä vaiheessa humanitäärisen intervention tarve kävellä yli valtion suvereniteetin.
Niin apua kuin pohdintojen tuloksia odoteltaessa tuhannet hukkumiselta välttyneet kuolevat janoon, nälkään ja tauteihin.
Back to basics
Sunnuntai, Helmikuu 17th, 2008Olen seurannut kiinnostuneena Sdp:n puheenjohtajakihinää. Samaan aikaan olen lukenut uutisia puolueiden hupenevista nuorisokaadereista, puolueiden harmaantumisesta.
Sdp:n puheenjohtajan samoin kuin muidenkin puolueiden puheenjohtajien persoonallisuudella on merkitystä puolueen menestykseen. Tai ainakin menestymättömyyteen. Hyvä johtajuus valuu organisaatioon, samoin huono.
Tuskin puolueiden syvimmät ongelmat kuitenkaan ovat puheenjohtajissa. Keskustelulle olisi hyväksi, että se irtaantuisi vähän kauemmaksi henkilöistä ja pureutuisi paremmin puolueiden asiasisältöihin sekä aatteisiin niiden takana.
Puolueet ja iso osa nuorista yhteiskunnallisesti aktiivisista kansalaisista eivät kohtaa toisiaan. Tässä mielessä puolueet ovat samassa lirissä muiden perinteisten instituutioiden kanssa. Miksi? Siinä olisi mietittävää.
Toinen kysymys on voivatko ja pitääkö niiden kohdata? Onko olemassa kolmas tie, rinnakkaiselo? Mitä tapahtuu kansan- tai kansalaisliikkeelle, jos se alkaa vääntäytyä puolueeksi, pelaajaksi konventionaalisin säännöin pelattavaan peliin?
Kolmas kysymys on, onko puolueen arvot onnistuttu päivittämään nyt elettävään aikaan. Se ei tarkoita aatteiden ja periaatteiden laimentamista vesivelliksi (käytännön kompromissit huolehtivat siitä), vaan tarkastelua, mitä arvo tai aate konkreettisesti tarkoittaa tämän päivän Suomessa.
Neljäs ja vaikein kysymys on pitää kiinni periaatteista silloinkin, kun menestys seuraavissa vaaleissa voi vaarantua. Erottua pelikentällä.
Mielenrauha testissä
Tiistai, Marraskuu 13th, 2007En muista, koska viimeksi elettiin yhtä ahdistavia viikkoja kuin nyt.
En tarkoita marraskuun pimeyttä. Pimeys on voimavara, jalostettavissa. Se on myös näinä aikoina runsas luonnonvara. Siitä pitää ottaa kaikki irti.
(lisää…)
Ylivoimaista
Maanantai, Maaliskuu 19th, 2007Kimi Räikkönen aloitti sunnuntain ylivoimailun.
Sauli Niinistö jatkoi.
Juha Mieto keräsi ääniä siinä missä aikoinaan hurraata ladun varrella. Mietaan äänisaalis – liki 14 000 ääntä- oli ennätys politiikan ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden sarjassa.
Yksi historiallinen muutos jäi edelleen odottamaan tuloaan: maahanmuuttajan pääsy eduskuntaan. Zahra Abdulla keräsi Helsingissä yli 4 000 ääntä. Ne eivät vielä riittäneet.
Ylivoimaisesti hienoin vaaliuutinen on naisten määrä eduskunnassa: 84. Enää 16 lisää, niin tasoissa ollaan. Hyvä siskot!
Ylivoimaisesti huolestuttavin vaaliuutinen on äänestysprosentti. Se painui alle 68:n, kun se vielä neljä vuotta sitten 69,7.
Koneesta potkua?
Sunnuntai, Helmikuu 18th, 2007En ole vielä oikein päässyt kunnon vaalitunnelmaan, vaikka olen seurannut vaalikeskusteluja ja vaikka Hesarin toimitus tekee kunniakkaasti töitä vaalikuumeen nostattamiseksi.
Loistavia oivalluksia, mieleenjääviä kannanottoja ehdokkailta ei vielä ole osunut kohdalle. En tiedä, pitääkö niitä odottaakaan. Vaaleissahan haetaan lainsäätäjiä ja päättäjiä, vastuunkantajia, eikä talk show -tähtiä. Lupaan kuitenkin tuulettaa kotisohvalla, jos joku vaalikeskustelussa hallitsee asiat ja heittää lisäksi sekaan jonkin tuoreen oivalluksen, joka avaisi uusia näkymiä ja saisi innostumaan.
Salakuuntelin ratikassa kahden selvästikin valveutuneen herrahenkilön keskustelua vaaleista. En kehdannut käydä kurkkimaan, keitä keskustelijat olivat, enkä myöskään osallistunut, vaikka mieli teki.
Keskustelussa pohdittiin, mitä mieltä vaaleissa, muuttavatko ne mitään? Onko punamullalle näkyvissä vaihtoehtoja? Olisin halunnut huikata, että vaikkeivat eduskunnan voimasuhteet tai hallitusasetelmat radikaalisti muuttuisikaan, muuttumattomuusvalinnan pitää tulla äänestäjiltä.
Kävin kokeilemassa vaalikonetta. Vastasin rehellisesti ja kone tuotti ison puoluehajonnan. Valikoituneet ehdokkaat eivät sinänsä yllättäneet.
Vaalikoneen konemestareilta oli tullut viesti, joka lupasi lisää edustajaehdokkaita koneeseen alkavalla viikolla. Täytyy sitten kokeilla uudestaan. Pitänee kokeilla myös epärehellisillä vastauksilla, syntyykö eroja rehellisten vastausten antamaan tulokseen. Ehkä se kuume nousee näin koneellisesti.
Daniil Harmsin tapaan
Torstai, Helmikuu 1st, 2007Ei voi mitään. Aamun lehteä lukiessa tuli mieleen Daniil Harms, Neuvostoliiton absurdi lahja maailmankirjallisuudelle. Ihan kuin hän olisi päässyt pyöräyttämään muutaman uutisen oikeiden sekaan.
Otetaan nyt vaikka tämä: ”Hallitus suojelee ihmisiä tahdonvastaiselta katoamiselta”. Luin ja luin uutista. Etenkin kohtaa, jossa sanottiin, että ”ihmisellä on oikeus olla joutumatta tahdonvastaisen katoamisen kohteeksi”. En ymmärtänyt. Missä luuraat Daniil Ivanovitsh?
Toisen kerran teekuppi tärähti, kun luin Tony Halmeen eläkkeestä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, Timo Soini, ylsi taas verbaaliseen huippusuoritukseen (vilpittömästi) kuvaillessaan kentän suhtautumista Halmeeseen. Soinin mukaan kentältä on löytynyt ymmärtämystä: ”Meillä on puolueessa aika paljon varttuneita naisia, joilla on eri asteinen Tony kotona.”
Viimeiset harmsit sijaitsivat ulkomaanuutisessa europarlamentin työpaineista.
”Olen huolissani siitä, ettei europarlamentilla ole mitään tekemistä, koska komissiolta on tullut hyvin vähän lakiehdotuksia. Monet saattavatkin kysyä itseltään, että mitä he oikeastaan tekevät Brysselissä aikaansa tuhlaamassa”, europarlamentin liberaaliryhmän puheenjohtaja Graham Watson totesi hiljattain toimittajille.
Ei euroskeptisyyttä tarvitse EU-elinten ulkopuolelta ruokkia.
Museokamaa
Perjantai, Tammikuu 26th, 2007Olin vaipumassa runsastuntisen työviikon perjantaikoomaan, mutta Ylen kakkoskanavalta tullut Pressiklubi pelasti hereille. Kiitos siitä.
Ohjelmassa käsiteltiin median laihdutusjournalismia, ja Hesarin Läskikapinakin sai paljon julkisuusminuutteja. Kiitos siitäkin.
Keskustelussa taivasteltiin, arvailtiin ja irvailtiin. Oli luettu Hesarin juttuja, mutta onnistuttu ohittamaan keskeisiä asioita, muun muassa kirjoitussarjan perusteluita. Journalismin parhaiden perinteiden mukaisesti ei tietenkään kysytty Hesarin syyllisiltä mitään, vaan spekuloitiin mieluummin. Jotain oli taas Lasitalossa tehty väärin, mutta mitä?
Iltalehden Reijo Ruokanen , joka myös on syyllistynyt ylipainojournalismin harjoittamiseen, piti onneksi juohevasti keskustelua kiinni myös reaalimaailmassa.
Kotisohvalla tuli vähän samanlainen olo kuin joskus sairaalan heräämishuoneessa: Olin vielä nukutustokkurassa ja kuulin, kuinka hoitoväki keskusteli vuolaasti ja suorasukaisesti voinnistani, mutta minulta ei kukaan kysynyt mitään.
Sairaalasta museoon.
Eilen avattiin uusittu Päivälehden museo. Museo on itse asiassa mainio ja suosittelen siellä käyntiä lämpimästi.
Avajaisissa tapasin monta tuttua vuosikymmenten takaa, kuumaladonnan ja hevimetallin ajoilta.
Työvälineissä oli nostalgiaa. Voihan vanha Adler sentään. Muistin senkin, kun ensimmäinen telefax tuotiin toimitukseen Münchenin kisojen aikaan 1972. Kyllä sitä ihmeteltiin joukolla. Kuvitella, että käsikirjoitusarkin kuva piirtyi Liittotasavallan kisakaupungista Ludviginkadulle niin nopeasti, kolmessa minuutissa.
Niistä museofakseista ja Kekkoskuvista on aika matka digitaalisiin sanelukoneisiin ja kansanedustajaehdokas Jaro Koikkalaisen YouTube-videoihin. Mitähän uutta nähdään neljän vuoden kuluttua?
Eduskuntavaaleista taas tuli mieleen, että IRC-galleriian tulee vaalikone ja varjovaalit. Päivän parhaita vaaliuutisia.
