Aamun Hesarissa professori W.Joseph Campbell (American University, Washington D.C.) esitti mielenkiintoisen selviytymiskeinon sanomalehdille:
”Sanomalehdet voivat selviytyä, jos ne supistavat itsensä sellaisiksi kuin ne olivat 1890-luvulla. Silloin ne ilmestyivät 12-18-sivuisina.”
Campbellin mukaan uusien laihojen sanomalehtien ei kannata kilpailla uutisista netin ja sähköisten kanssa, vaan niiden on annettava asioille syvyyttä ja nähtävä myös tulevaisuuteen.
Länsinaapurin aamulehdet kokeilivat lähes 30 vuotta sitten uutisten häivyttämistä. Ne vähensivät perusuutisia ja keskittyivät taustoihin, analyyseihin ja reportaaseihin. Seurauksena oli lukijoiden protesti ja levikkien lasku. Syvällinen aineisto tarvitsi uutisten kontekstin.
Uutiset ja syvällisempi aineisto eivät sulje pois toisiaan. Ne elävät hyvin rinnakkain.
Jäin kysymään, kuka uutiset tekisi, jos sanomalehtien uutistuotanto loppuisi? Sähköinen mediako yksin? Nettiinkiinkö? Jos sanomalehdet lopettavat uutisten tekemisen ja julkaisemisen, joutuvat myös uutistoimistot suuriin vaikeuksiin, samoin uutisaggregoinnilla elävät nettisivut.
Ajatus laihoista sanomalehdistä on sympaattinen. Katselin hiljan sellaisia, kun tein juttua Päivälehti-Helsingin Sanomien 120 vuoden takaisista alkuvaiheista. Uutisten osuus oli varsin pieni, mielipiteellisten ja valistavien juttujen osuus suuri. Lehtien kasvulla ja uutisten lisääntymisellä oli yhteys.
Nyt eletään aikaa, jona uutisista on tullut itsestäänselvänä pidetty perushyödyke. Geneeristä bulkkia, kuten tavataan sanoa. Niin on varmasti joskus ajateltu juomavedestäkin, ainakin täällä päin maailmaa. Ei ehkä ajatella enää.
Oli niin tai näin, joku ihmisolento ne uutiset aina tekee. Netissäkin. Eivät ne ilmesty tyhjästä, eivätkä ne ole ilmaisia, vaikkei niistä halutakaan maksaa.
- HS.fi
- | Digilehti
- | Kuukausiliite
- | Nyt
- | Offerium
- | Radio Helsinki
- | Koulutus
- | Älypää
- | Oikotie
- Perkolaattori - Paperi-ihmeitä Intiasta
- hikkaj - Kevään ihmeitä
- Reetta Meriläinen - Paperi-ihmeitä Intiasta
- Reetta Meriläinen - Paperi-ihmeitä Intiasta
- Ihmettelen tässä - Paperi-ihmeitä Intiasta
- Maailmassa kaikki hyvin - Paperi-ihmeitä Intiasta
- Pirkko-Liisa - Paperi-ihmeitä Intiasta
- hikkaj - Mystinen mies
- Kerttu - Mystinen mies
- Eeva-Kaarina Aronen - Mystinen mies
-
Aiheet
- Aiheeton (1)
- Ilmiöt (61)
- Journalismi (51)
- Lehti (61)
- Politiikka (16)
- Verkko (22)
- Yleinen (154)
Linkit
-
Arkisto
Viimeksi kommentoitu
Kommentteja on tällä hetkellä tarkistettavana 1 kappaletta.
- Rihanna otti uuden tatuoinnin - onko tämä jo liikaa?
- Entinen lapsitähti kuihtui olemattomiin - katso kuva
- Jättilahjoitus kirkolle: kultaharkko keräyslippaaseen
- Nuorukainen pelastettiin baari-illan jälkeen pakkasesta - kävikö tuopilla joku muukin?
- 33 ihmistä surmanneen "tappajaklovnin" tapauksessa uusi käänne
22. toukokuuta 2009 kello 21.38
Alkuviikolla Stanfordin yliopistossa innovaatiojournalismin konferenssissa esitettiin samansuuntaisia näkemyksiä. Jason Pontin Technology Review -lehdestä esitti sanomalehtien selviytymiskeinoksi ilmestymisvälin harventamista. Printtilehti voisi ilmestyä neljä kertaa viikossa, tai vain viikonloppuisin.
23. toukokuuta 2009 kello 1.51
Siitä vain! Nyhjäiskää tyhjästä. Näinhän lehtenne on tehnyt sananvapauden suhteen!!
24. toukokuuta 2009 kello 10.25
Painetun median, erityisesti sanomalehtien roolia uutisvälityksessä helposti aliarvioidaan, koska ”samat jutut saa netistä muualtakin”. Tässä yleensä katsotaan vain nopeita uutissähkeitä, jotka tulevat uutistoimistojen sekä yritys- ja viranomaistiedotteiden kautta.
Kiinnostsvampaa olisi vertailla, miten suuri osa medioiden ns. omista uutisista tulee sanomalehdiltä, ja mikä on omien uutisten suhde nettijulkaisuissa verrattuna sanomalehtiin,
Aivan lonkalta heitettynä, ja tietääkseni suomalaisen tutkimustiedon puuttuessa, rohkenen vain arvailla havaintojeni perusteella, että suuri osa suomalaisista uutispaljastuksista tulee nimenomaan sanomalehtitoimitusten oman uutishankinnan kautta.
Näitä uutisia sitten kreditoidaan ja referoidaan ympäriinsä netissä, ja niin kuuluukin tehdä. Mutta siinä helposti jää huomaamatta, että ilman sanomalehtien resursseilla tehtyä omaa uutishankintaa olisi tarjonta paljon köyhempää Suomessa.
Maassamme ei ole vielä montaakaan kokonaan netissä elävää uutismediaa. Useimmat nettimediat elävät ainakin painetun median tai radio- ja TV-uutistoimitusten rahoilla. Uusisuomi.fi on virkistävä tulokas, mutta sekin on hyvin riippuvainen perusuutisoinnnissaan STT:stä, ja siten perinteisistä uutismediataloista.
Usein kuulee väitteen, ettei tuleva ikäluokka nuorisosta alkaen edes kaipaa suomenkielistä uutisia, englanninkielisetkin käyvät. Tuossa on aika iso virhearvio kotimaisten uutisten merkityksestä: amerikkalaiset tai brittimediat ja kansainväliset uutistoimistot eivät seuraa, miten vaikka suomalaisissa päiväkodeissa voidaan tai eliitti käyttää valtaansa.
24. toukokuuta 2009 kello 13.08
Keskusteluthreadi tästä kirjoituksesta Qaikussa.
- http://www.qaiku.com/channels/show/Journalismi/view/1de4835389e7e5c483511dead5aedd35262da9cda9c/#1de4846320cbb10484611de90c8d12f6e09ed02ed02
25. toukokuuta 2009 kello 2.03
Kun ensin päivän viettää työssä tietokoneen ääressä ja monet muutkin hetket tietokoneruudun ääressä – lippujen varaukset, tietojen etsiminen siihen ja tähän, lasten menoihin, perheen ja ystävien kommunikointiin… – on todellinen nautinto sulkea ruutu, istua nojatuoliin ja lukea sanomalehdet. Paperilla.