Johtajuus on merkillinen asia. Sekä johtajille että johdettaville. Se on tullut mieleen sekä pääministeri Matti Vanhasesta että MTK:n puheenjohtajasta Michael Hornborgista.
Parikymmentä vuotta sitten ajattelin, että urheilujärjestön johtaminen on extreme-laji parhaasta päästä. Se ei sovi heikkohermoisille, eikä tasapainoista elämää ja mielenrauhaa arvostaville.
Se tuli mieleen, kun luin Hesarista juttua siitä, millaista puheenjohtajaa MTK:hon etsitään. Puheenjohtajan pitäisi olla laajakatseinen ja sosiaalisesti taitava asiajohtaja. Hänen pitäisi hallita kokonaisuus ja maatalouspolitiikka, sietää painetta ja osata priorisoida, verkottua, lobata, sovitella, kuunnella, mutta samalla viedä määrätietoisesti asioita eteenpäin ja vielä paljon muuta.
Olen joskus miettinyt, onko johtamisen isoin haaste (vanhassa kielenkäytössä ongelma) se, että pitää johtaa, muttei saa johtaa (niin että se huomataan). Hyvän johtajan paras ominaisuus on kyky kätkeä johtaminen.


13. maaliskuuta 2009 kello 14.26
Kävisikö MTK:hon monipuolinen kätkijänainen, pohjoiskarjalaisten edushenkilö everstintytär Tarja Cronberg, joka on käynyt elitistisen koulutiensä Suomalaisen Yhteiskoulun kautta Erkki Tuomiojan ja Suvi-Anne Siimeksen ja monen muun tapaan?
Vaihtoehtona voisi tulla mieleen muuan hiihtoladuilla ideoita omiin nimiinsä ominut jonkinsortin yllytyshullu, kuten moni tervejärkinen kansalainen näinä päivinä pohtii.
17. maaliskuuta 2009 kello 13.30
Katselin kolmen presidentin palaveria ja totesin, että hyvä johtaja ei jälkiviisastele.
Näin ollen meillä on huono pomo-flaksi.
Yksi oli punainen, toinen äkäinen ja kolmas särmä.
Paras johtaja on sellainen, joka johtaa joukkojen keskeltä.
Ei sinne uskalla, jos ei voi olla varma, että joukot pysyvät ympärillä.
Aistimassa, mihin mennään ja suojaamassa pomoa liioilta korpeilta.
Tai niin korppeina, ettei korppi korpin silmää noki!
21. maaliskuuta 2009 kello 8.38
Johtaminen ei ole yksikkö, vaan monikko. Johtamiset riippuvat siitä mitä johdetaan ja hyvät johtamiset muokkaavat kyseisten johtamisten kulttuuria -onnistuessaan.
24. maaliskuuta 2009 kello 9.10
”Emäntäkö” se on,joka estää kaiken ilmastokritiikin jopa
”lukijat”-palstoilla ? Maksaako Ilmatieteen laitos siitä erityiskorvauksen
johtokunnan jäsenelleen ? Mielipide ei ole yksin allekirjoittaneen,
monet alan professorit ovat kertoneet samaa.
http://ilmastohuijaus.blogspot.com
24. maaliskuuta 2009 kello 9.13
Jahas,täällä on ennakkosensuuri. Unohdetaan asia, ”Pravda”
!
on aina oikeassa
5. huhtikuuta 2009 kello 21.05
Hannu Tanskaselle tiedoksi, etten enää ole Ilmatieteen laitoksen johtokunnan jäsen, eikä johtokuntaa ole enää olemassakaan. Ilmatieteen laitos ei ole kertaakaan yrittänyt vaikuttaa lehden ilmastokirjoitteluun johtokunnan kautta. Siellä ei olla tyhmiä. ”Monet alan professorit” voisivat kertoa huolensa ”sensuurista” suoraan minulle, sillä tunnenkin heistä muutamia.
15. huhtikuuta 2009 kello 9.56
Mielenkiintoista. Mutta ei kokemuksen ja monien muiden kokemuksen mukaan uskottavaa.
Nythän on mahdollisuus todistaa,ettei sensurointia ilmastokriittisiä
kirjoituksia kohtaan ole, olen viikko sitten lähettänyt vastineen Pasi Toiviaisen poleemiseen kirjoitukseen, toistaiseksi mielipidetoimituksen kommentit ovat seuraavat:
Hei,
”käymme vielä läpi pääsiäisen kirjoitussumaa. Kirjoituksenne vasta odottelee arviointia, eli en osaa vielä sanoa, miten julkaisun kanssa käy. Myöhemmin tällä viikolla tiedämme enemmän”
Ystävällisin terveisin
Anni Kupiainen
HS / Mielipidetoimitus
16. huhtikuuta 2009 kello 8.45
Jahas.. ja tämä kommenttini on sitten taas pari viikkoa ”tarkastettavana”, sen jälkeen voitkin sanoa,kuten HS:n ”mielipidetoimitus” kautta vuosien ilmastokriittisille lukijakommenteille: ”Asia on jo vanha ja siitä on keskusteltu tarpeeksi”. Right ? ”Keskustelu” ? Uskovien yhteislauluahan
!
tuo on ollut ! Tänään jo kolmas ”uskonsoturi” parin viikon
sisällä vaatii kuonokoppaa kriitikoille. Tämä nk. ”Tieteenne”
Timo on kyllä paras; kun entisenä tiedepalstan pääkirjoittajana
(”Bioaseet” 1.2.2003 ) kysyin, miksei ilmastonmuutosta käsit-
televää juttua näy, hän hurskaasti vastasi: ”Kirjoitin siitä
KAIKEN jo v. 2001″. Niinpä
17. huhtikuuta 2009 kello 12.29
Kertoisitko, päätoimittaja Meriläinen, mistä johtuu, ettei tietoja ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä, saati kääntymisestä laskuun, uutisoida Helsingin Sanomissa? Miksi New Yorkin ilmastokokouksesta ei uutisoitu? Miksi merijään laajuden kasvusta ei uutisoida?
Miksi Obaman tieteellisen neuvonantajan pelottavista skenaarioista ampua saastetta atmosfääriin, ei uutisoitu? Miksi vain liioitellut uhkakuvat, jotka perustuvat todellisuutta korreloimattomiin tietokonemalleihin, uutisoidaan?
Huoleni vääristyneen tiedotuksen seurauksista on suuri. Miksi totuutta ei kerrota? Kuka johtaa? Kuka päättää?
26. huhtikuuta 2009 kello 23.26
”Hyvän johtajan paras ominaisuus on kyky kätkeä johtaminen”.. Tässä lauseessa piilee valtavan suuri totuus. Haaste on äärimmäisen hankala, mutta tänä päivänä ainoa mahdollisuus. Vanhoja pierupatruunoja orjuuttamismentaliteetilla ei voi enää ajatella tahi sallia.
On todella visainen tehtävä ohjata selkeästi metsään menevää tavalla, joka samalla kannustaa ja kertoo virheet. Ken siitä selviää, on johtajan kannuksensa ansainnut.
Sen sijaan en ymmärrä taaskaan, miksi emännän ko. blogikirjoitus poikii ihan muualle hyppiviä kommentteja. Eikö nettiavaruudessa löydy kohdeaiheille kohdekirjoittajia vai onko Hesari suuruudessaan kiihottava yleisroskis?