5 vastausta artikkeliin “Hyvä uutinen!”

1. Kristian Sundqvist kirjoittaa:
   10. lokakuuta 2008 kello 16.20

   Samaan aikaan kuin Suomessa koetaan (ja aivan perustellusti) asia Reetan kuvaamalla tavalla, tehdään Ahtisaaresta Venäjällä Georgian Shaakasvilin kaltaista hate figurea.

   Sotaan kannustaja, Serbian hajottaja, Naton sylikoira, länsimaiden sätkynukke – tällaista viestiä Ahtisaaresta valtaapitävien hallitsemat mediat tänään ja huomenna paukuttavat venäläisten tajuntaan.

   Ahtisaaren edeltäjä presidentin tehtävässä opetti, ettei pidä provosoitua vaikka provosoidaan. Neuvo sopii hyvin tähänkin kohtaan – tämä on hieno päivä Suomelle ja suomalaisille, eikä venäläisten kiukuttelu sitä asiaa suuresti muuta.

   Pienen ikävän sivumaun se kyllä tuo. Oli tiedossa että venäläiset tulisivat hyökkäämään Ahtisaaren mahdollista valintaa vastaan, mutta yllättävää oli, että hyökkäys kohdistuu noinkin voimakkaasti Ahtisaaren henkilöön. Kyse on kuitenkin maamme ex-presidentistä ja Suomelle ylpeästä päivästä joten venäläiset hyvin ymmärtävät loukkaavansa suomalaisten tuntoja.

2. Heikki Rönkkö kirjoittaa:
   10. lokakuuta 2008 kello 17.13

   Juhlan hetkellä saattaa tuntua ikävältä toivoa lukijanuusintana edes yhtä lehtijuttua niiltä päiviltä kun presidentti Ahtisaarta kritisoitiin UPM:n toimista Indonesiassa.

   Saska Snellmanilta (silloiiselta Saarikoskelta) saattaisi löytyä omakohtaisia muistoja istuskelusta Hesperianpuiston penkillä odottelemassa julkisuutta piiloon mennyttä presidenttiä: \\\”Tule Mara ulos!\\\”

3. Lauri Gröhn kirjoittaa:
   11. lokakuuta 2008 kello 10.24

   Olen aina ihmetellyt miksi vanhoja äijiä palkitaan ”elämäntyöstä”. Jos työ on ollut merkittävää, niin eikö se riitä? Ja vielä kun monasti eläkeläisiä, joille saatu rahasumma tuskin merkitsee mitään. Viimeisenä taisi Kari Raivio saada 30000 euroa joltakin porukalta.

4. Erkki K. Laakso kirjoittaa:
   12. lokakuuta 2008 kello 23.11

   ******TIETO LISÄÄ TUSKAA JA TOTUUS VAHVISTAA******

   Kun olen tarkalla silmällä seurannut mediaa ja nettiä näiden kolmen päivän ajan Ahtisaaren Nobel- uutisesta, niin on havaittavissa ensin ”suuri hämmennys ja riemu”, joka kohtasi poliitikkoja ja mediaa, sekä yksittäisten toimittajien kirjoituksissa ja kommenteissa on havaittavissa tietynlainen katkeruus ja ehkä hieman kateuttakin?

   Paavo Lipposen haastattelussa YLE, oli huomattava, miten ”hammastapurren silminnähden tuskastunut ja hetken jopa herkistynyt” ex. puheenjohtaja kehui kollega Martti Ahtisaarta ja totesi hänen olleen ”sittenkin lahja Suomen kansalle”..

   Presidentti Tarja Halosen ”Juudaksen kyyneleet” ja näennäisen teko-onnellisuus loisti, mutta mitäpä sitä ei tekisi ”viranpuolesta”..

   Päätähdestä, joka tässä näytelmässä vahvisti, varmisti ja takasi voiton ja lopullisen voiton ja kunnianjohdatuksen presidentti Martti Ahtisaarelle ei hänestä ole näkynyt vilaustakaan? No, ehkäpä ensitorstain eduskunnan kyselytunnilla sitten jos ei ole jäänyt ”sairaslomalle”..

   Oikeamielisiä kansalaisia on kohdannut aito ja rehellinen ilo ja kanssaeläminen Martti Ahtisaaren onnenhetkien kanssa! Oli kerrassaan riemastuttava uutispäivä vuosikymmeneen 10.10.2008 painautuu ainakin kirjoittajalle ”tatuoituna mieleen”.

   Ehkäpä sittenkin oli ”tarkoitettu” niin, että rauhanpalkinto annetaan rauhanneuvottelijalle juuri 10.12.2008 YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 60 vuotisjuhlapäivän kunniaksi. Tuolloin ja tuonapäivänä tuo palkinto saanee moninkertaisen lisäarvon, sillä jokainen liike, teko, toimi, ponnistelu ja aikaansaatu sovinto ja pysyvä rauha on tuon peruskirjan tahtotila, jonka tähden se saatiin toisen maailmansodan jälkijättöisessä sekasorrosta huolimatta muodostettua ja ratifioiduksi 1948.

   Joku pohtii mm. sitä, miksi ”vanhoja äijiä palkitaan elämäntyöstä”. Tähän voi vain todeta, että Ahtisaari saa palkintonsa 71 vuotiaana ja yli 30 vuoden työstä ja ponnisteluistaan RAUHAN ja VAPAUDEN, sekä sisältäen (ihmisoikeudet): hyväksi. Jotkut palkitaan jo ennenaikojaan ja lyödään ”ritareiksi ja ties miksi”. Surullista heidän kohdallaan on se, että liikkeellä ja liikkeen pitäjällä ei ole ollut vilpitön mieli ja oikeamielisyys matkassansa, kun kaikki se tekemättömästä työstä saatu ns. ”arvostus” lopuilta valuu hukkaan, kuin hiekka autiomaahan..

5. Päivänsäde kirjoittaa:
   24. lokakuuta 2008 kello 20.23

   Yhdyn täydellisesti Lasitalon emännän sanoihin! Upeaa Suomelle ja Ahtisaarelle ja täydellisen ansaittua!