Ihmisillä menee Suomessa keskimäärin hyvin. On rahaa ja rakkautta. Enemmistö voi pulskasti, shoppailee, pitää huolta itsestään, viihdyttää itseään. Näköpiirissä ei ole Suomea uhkaavaa sotaa, ruttoa tai nälänhätää.
Virkamiehet ahkeroivat, poliitikot hoitavat taitavasti yhteisiä asioitamme ja media kertoo väsymättä näistä ponnisteluista.
Ja niinkuin Lydia Almilan vanhassa ruotsinkirjassa sanottiin: Solen skiner och alla är lyckliga.
Mitäkö höpertelyä tämä on? Ei mitään. Yritän ottaa opikseni pääministeri Matti Vanhasen mediakritiikistä.
Paatunut idealisti kun olen, pidän edelleen sanomalehtien olemassaolon oikeutuksena sitä, että ne kertovat yhteiskunnan epäkohdista (monen muun asian ohella) ja pitävät niiden puolia, jotka eivät itse pysty, jaksa tai osaa.
Vähäosaisista kertominen ei vie mitään pois hyväosaisilta. Kertomatta jättäminen tekee vähäosaiset näkymättömiksi yhteiskunnan keskimääräisessä, hyvinvoinnista kertovassa kuvassa. Kuva ei ole silloin tosi.
Jotakuinkin samoihin aikoihin, kun pääministeri puhui, Espoossa savusivat rauniot. Uutinen yhdentyyppisistä vähäosaisista.
28. maaliskuuta 2008 kello 17.35
Vanhasesta en tiedä, mutta muuten ei ole mediakritiikki mennyt perille. Viime postauksessasi mainitsit että Kanerva-uutisointi on mennyt överiksi.
Mutta sehän on mennyt vielä enemmän överiksi ja säälittävä ajojahtinne vain jatkuu. Kun lähetätte toimittajanne Sloveniaan huippukokoukseen, luulisi hänellä olevan järkevämpääkin tekemistä kuin kysyä Kanervalta ”Oletteko eroamassa?” ja raportoida siitä miten Kanerva ei kokouksen keskellä keskittynyt pohdiskelemaan tätä syvällistä avausta sen enempää.
Sorry Reetta, mutta journalistiset pisteenne ropisevat alas ihan järkyttävää tahtia nimenomaan Kanerva-uutisointinne vuoksi.
28. maaliskuuta 2008 kello 17.36
Onko Ruotsissa muuten leipäjonoja? Ei, mutta siellä on keskustelua. Peli on 2-0.
Okei, heitetään kaksi suomalaista miespoliitikkoa kehiin (kukaan ei arvaa keistä velikullista puhun). Peli onkin tasoissa. Sirkushuvien määrässä mitattuna vaikuttaa siltä, että meillä syödään leivoksia.
Luulen, että jotkut eivät elä tässä samassa todellisuudessa. Jollen kuulostaisi alentuvalta, voisin melkein sanoa että he ovat syyntakeettomia.
28. maaliskuuta 2008 kello 17.56
Höpö höpö! Ei Suomessa ole mitään kriittistä mediaa, kaikki nuoleskelevat johtavaa luokkaa. HS:kin alkoi itkeen kun yksi lautamies joka tuomitsi ”Meidän Matin” ja vaati heti että sossuja pois niistä hommista. Ja media suorastaan pyysi Vanhasta tukevan Päivi Tillikan lausuntoja, joissa tämä asettui valtaelitiin puolelle.
Väitän, että aiemmin oli enemmän kritiikkiä valtamediassa. Nykyään paljastukset ja krtitiikki tulee valtamedian ulkopuolelta.
On pajon asioita jotka ovat kiellettyjä valtamediassa mm. pakkoruotsi, pakolaiskritiikki, maataloustukikritiikki, teosto-kritiikki jne…
28. maaliskuuta 2008 kello 20.11
Keskusta pettää uskolliset kannattajansa! Olen todella järkyttynyt, ettei puolueesta löydy ammattitaitoa hoitaa Suomen todellisten rakentajien, sodissa nuoruutensa, terveytensä ja maansakin menettäneiden hienojen vanhojen ihmisten asioita.
Omaisia ja veteraaneja hoitavat puolisot 80-vuotiaana elävät kurjalla eläkkeellä, joka alittaa oman edun (kansan) edustajien ja puolueväen kertapalkankorotukset. Veteraanijärjestöt eivät vieläkään älyä tukea veteraaneja ja rintamanaisia. Puolison kuolema vie kaiken tuen pois ja eläke putoaa kuukausittain muutamalla kympillä kansaneläkkeen minimiin.
Tätä kärsimystä ei saisi edes uutisoida, käsittämätöntä?
Näin keskusta menettää omaisia avustavien kaupunkilaisten kannattajien äänet.
28. maaliskuuta 2008 kello 21.37
Yksi hesarin oikeutetusti esille nostamista ongelmista ovatkin lihavat ihmiset. Tästä voimme varmasti kaikki olla yhtä mieltä.
29. maaliskuuta 2008 kello 9.53
Nyt meni pahasti yli. Helppo on Suomen suurimman valtamedian edustajan kehua omaa kriittisyyttään ja asettaa itselleen yhteiskunnan epäkohtien paljastajan viittaa. Kukaan ei uskalla kritisoida Hesaria, josta on tullut omistajien äänitorvi. Kenelläkään yksityishenkilöllä ei ole mahdollisuutta edes saada ääntään kuuluviin – muualla kuin netissä. Vallan vahtikoirasta on tullut vallan sylikoira.
29. maaliskuuta 2008 kello 14.44
Oletkos Reetta käynyt lukemassa lukijoittenne antamaa mediakritiikkiä?
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=1899542
Samassa ketjussa paljon lisää.
Jotenkin alkaa näyttää siltä, että Suomalaisen median mielivaltainen likasankolinja´ja pyrkimys lakien ja demokratian ohittamiseen, täydellinen itsekritiikin puute (edes viestimien välillä) ja kontrollin olemattomuus (JSN on vitsi) alkaa riittää kansalaisille.
29. maaliskuuta 2008 kello 15.43
Kriittisyyttä tarvitaan. Joka mediassa. Sivumennen sanottuna olen suorastaan raivostunut Espoon tapauksessa siitä, ettei talossa ollut palovaroittimia. Se on käsittämätöntä piittaamattomuutta, josta jonkun on syytä joutua vastuuseen. Vaikka juridiikka kuinka sanoisi, että niiden hankinta on huoneiston haltijan (vuokraajankinko?) vastuulla.
30. maaliskuuta 2008 kello 13.49
Kiitoksia kommenteista!
Petrukselle: Olen käynyt esimerkiksi HS.fi:n keskusteluissa lukemassa näkemyksiä sekä ulkoministeri Kanervasta, hänen aikaansaamastaan tilanteesta että mediasta.
Mediakritiikki kuuluu kansalaisyhteiskuntaan, ja -toivottavasti- edesauttaa median itsekritiikkiä. Itsekritiikkiä tarvitaan tässä tapauksessa kyllä muissakin yhteiskunnan valtakeskuksissa.
Niinkuin edellisessä postauksessani kirjoitin, tekstiviestikohu uuvuttaa. Toisaalta asiaa ei voi edelleenkään jättää uutisoimatta, koska uusia nousee esiin. Slovenian huippukokouksesta tehtiin muitakin uutisia, kuten varmaan huomasit.
Olisiko koko jupakasta selviydytty nopeammin, jos Kanerva olisi kertonut heti koko totuuden ja mahdollisesti pyytänyt anteeksi. Sekin keino olisi ollut käytettävissä.
Juhalle: Lihavat ihmiset eivät ole Hesarille ongelma, mutta lehti kyllä on sitä mieltä, että kasvava ylipaino on iso kansanterveysongelma Suomessa.
Skeptikolle: En kehuskele kriittisyydelläni, enkä asettele minkäänlaista viittaa hartioilleni. Kirjoitin lähinnä sanomalehden tehtävästä yhteiskunnassa, ja siihen tehtävään sanomalehden toimittaja ja päätoimittaja yleensä sitoutuu.
Hesaria kritisoidaan netissä, lehden omalla mielipidesivuilla ja muussa mediassa ihan valppaasti.
Lehden omistajat eivät puutu lehden tekemiseen, vaan toimitus tekee lehteä ja verkkosivuja itsenäisesti.
31. maaliskuuta 2008 kello 11.16
Jälleen kerran sama ilmiö: itse blogikirjoitus ja sen kommentoinnit ovat yllättävän kaukana toisistaan. Tarkoitan sitä, että kommentit eivät oikeastaan kommentoi lainkaan Meriläisen kirjoituksen sisältöä ja ajatuksia, vaan riistäytyvät omiksi agendoikseen. Mikäpä siinä, joskin keskustelun idut kangertelevat, kun Hesarin yleinen kritisointi ryöstäytyy pääaiheeksi.
Henkilökohtaisesti olen täsmälleen samaa mieltä Meriläisen kanssa Vanhasen mielipiteistä. Kyllä lehden tulee kirjoittaa heikompiosaisista.
Lehden tulee ehdottomasti kirjoittaa myös parempiosaisista, jotka töppäilevät kohtalokkaasti, kuten Kanerva. Jos hän olisi ymmärtänyt erota, olisi otsikointi aiheesta myös tyrehtynyt. Suomella olisi uusi ulkoministeri ja asiat fokusoituisivat sen mukaisesti. Itseään saa siis syyttää tässäkin tapauksessa. Kuten Hesarin terävässä kolumnissa aivan hiljan todettiin, Ruotsin pääministerin poliittinen tuho laskettaisiin nanosekunneissa, mikäli vastavaa tapahtuisi. Meillä metsät hukkuu puu(päiltä) kovin usein.
5. huhtikuuta 2008 kello 2.06
Lyhyesti voi sanoa, että lehdistö on ollut todella tekopyhää tässä asiassa. Toisaalta valitellaan, että asia on niin paljon esillä, ja toisaalta etusivu on aina käytettävissä. Kuten Hesarissa.
Jos lehdistö on vallan vahtikoira, niin kuka ihme voisi olla lehdistön vahtikoira.
12. huhtikuuta 2008 kello 12.22
http://hikkaj.blogit.kauppalehti.fi/2008/04/04/sota-on-alkanut/
viitaten juuri Sinulle lähettämääni kirjeeseen.