Kapkaupungissa on kuultu isoja ja pieniä, latteita ja myös vähemmän tuoreita ajatuksia, kun Kansainvälisen sanomalehtijärjestön (WAN) kokous jatkuu.
Näyttää vähän siltä, että sanomalehtien paniikki/vastarinta verkon suhteen on hellittänyt. Saattaa johtua siitä, että esimerkiksi monilla eurooppalaisilla ja aasialaisilla sekä joillakin amerikkalaisilla lehdillä menee taloudellisesti hyvin , vaikka levikit laskevatkin.
Toinen syy printtipontevuuteen saattaa olla verkkotekemisen arkipäiväistyminen. Ja toisaalta verkosta innostuminen. On huomattu, että verkossakin menestyy hyvillä ideoilla ja ennen kaikkea niiden toteuttamisella.
Sanomalehden ja verkon toimituksellisesta integraatiosta on puhuttu edelleen paljon. Kertonee siitä, että integraatio on tosi kivinen polku. Australialainen päätoimittaja Mike van Niekerk (Fairfax Media) antoi käytännöllisen vihjeen integraation toteuttamiseen: ”Löydä avainhenkilöt toimituksesta ja mieluummin kaikkein vihamielisimpien toimittajien joukosta.” Hm.
Luonnollisesti Kapkaupungissakin keskusteltiin teemasta kansalaisjournalismi vastaan ammattilaisjournalismi. Melkoinen yksimielisyys oli siitä, että ne voivat elää loistavasti rinnakkain. Kansalaisjournalisteja tarvitaan laajentamaan, syventämään ja läheistämään tietoutta ihmisten ja maailman menosta. Ammattitoimittajia tarvitaan uutisten kaivamiseen, analysointiin ja tulkitsemiseen. Rajat eivät käytännössä ole näin yksioikoiset.
Ammattilaisia toimituksiin tarvitaan editoinnin takia. Editoinnin merkitys on entisestään kasvanut. Kunnianhimoista ja oivaltavaa editointia eli toimituksellista käsittelyä tarvitaan aina vain enemmän. Eikä pelkästään tekstien, vaan kuvien ja videoiden viimeistelyyn.
Ulkoasutrendit lehti-verkko -akselilla ovat vaihdelleet melkoisesti. Välillä lehden ja verkon ulkoasut ovat olleet kaukana toisistaan, välillä ne ovat muistuttaneet kovasti toisiaan. Nyt ollaan sitä mieltä, että vaikka ulkoasut eroaisivat kovastikin toisistaan, joitain yhteisiä ulkoasusignaaleja, jotain samaa täytyy olla. ”Lehden ja verkon välillä pitää olla sukulaisuussuhde, niiden pitää olla ainakin serkuksia”, totesi tunnettu ulkoasukonsultti Mario Garcia. ”Sielun pitää olla tunnistettavissa.”
Ulkoasumuutosten vauhti kiihtyy niin lehdissä kuin verkossakin. Lehdet eivät ulkoasueksperttien mukaan voi tehdä uudistuksia 10-15 vuoden välein, vaan kolmen-viiden vuoden välein. Verkossa sykli on vielä nopeampi. Monen saitin ulkoasua kehitetään tauoitta.
Garcian ulkoasunäkemyksistä ehdottomin koski sanomalehtien isoa kokoa (broadsheet). ”Jos teillä vielä on broadsheet, vaihtakaa se äkkiä pienempään”, Garcia vannotti.
