Pääsiäisen suuriin riemuihin kuuluu Johann Sebastian Bachin Matteus-passio. En edes muista, kuinka monena kiirastorstaina olen istunut Johanneksenkirkon kovilla puupenkeillä passion vietävänä.
Illan kaari on lähes aina sama: Työstä suoraan kirkonpenkkiin pää kukkuroillaan päivän asioita, mieli vielä kiinni arjessa. Sitten illan ensimmäinen koraali ”Kommt ihr Töchter, helft mir klagen…” Siitä se lähtee ja päättyy kolmen tunnin kuluttua loppukuoron toivotuksiin: ”Ruhe sanfte, sanfte ruh!”.
Työasiat ovat jossain muualla, poissa, unohtuneet.
En osaa analysoida, miksi juuri Matteus-passio on niin mieluinen. Bachillahan on myös toinen mestarillinen passio, Johannes-passio. Matteuksessa kaikki osuu, niin aariat kuin kuoro-osuudetkin.
Bach tuntee evankeliuminsa. Matteus-passiossa on paljon tekstiin liittyvää numerosymboliikkaakin. Käärmeet, Getsemanen ahdistus, temppelin esiripun repeäminen -kaiken tuon kuulee. Joka vuosi korvia (ja sydäntä) vihloo väkijoukon raivokas huuto: Barrabam! Barrabas on historian kuuluisimpia vaihtoehtoja.
Tämä pääsiäinen kuluu runo-Suomessa. Matteus-passio livenä jää kokematta. Kiitos julkisen palvelun Yleisradion passion kuulee kiirastorstaina itärajallekin. Suosittelen lämpimästi.
Solistikunta on huippua ja mikä parasta evankelistan vaikean osan laulaa Topi Lehtipuu, Euroopan ellei maailman paras evankelista.
4. huhtikuuta 2007 kello 12.02
Rohkenen, että kyse on riitistä eikä varsinaisesti musiikista. Tai ehkä siinä on jonkinlaista pientä eläytymistä (”kovat penkit” …)
Nimimerkki
”Kerran itsekin kouluaikana Johanneksen kirkossa istunut ja Keravan yhteiskoulun silloisia opettajia sieltä bongannut”
5. huhtikuuta 2007 kello 19.04
Penkeillä on merkityksensä. Täkäläisessä pääkirkossa ei pirukaan istu vääntelehtimättä moista aikaa. Hyvä jos Johannes-passioin lyhennetyn version kestää. Matteus-passio alkaa kohta. Asetun vatupassiasentoon hyvälle patjalle. Topi lehtipuu on hyvä, oikeastaan liian hyvä.
6. huhtikuuta 2007 kello 11.41
Matteus-passio on taideteos, jonka äärellä tapahtuu se suuri ja selittämätön; aika katoaa, musiikin harras vahvuus nostaa mielen arjen yläpuolelle ja olo on yhtä aikaa ilmava ja täysi.
Aika voi alkuun tuntua vastukselta, mutta kääntyy kestossaan suureksi kirkkaudeksi. Edellytyksen tälle synnyttää passion huiman onnistunut rakenne sekä musiikin kauneus ja ankaruus, hellyys ja voima yhdessä.
Orkesterilta, kuorolta ja solisteilta vaaditaan myös paljon. Upea elämys syntyy, kun taidot kohtaavat eläytyvän tulkinnan.
Täällä Tukholmassa esitetään tänään Rossinin Stabat Mater, odotukseni ovat korkealla. Niin hullusti ei voi kuitenkaan käydä kuin eilen. Folkoperan yhdisti esityksessään oopperaa ja tanssia. Ikivihreiden ”hittien” lomassa heiteltiin muovilautasia, pompittiin nukkavierulla sohvalla, ryntäiltiin ees ja taas yhtä nukkavieruissa köyhisvaatteissa, käytiin jääkaapilla jne.. Puuttui vain se pizzat päässä kävely. Poistuin puoliajalla. Aikamme tuottaa uskomattomat määrät trendeillä ratsastavaa kvasitaidetta. On korkea aika nähdä keisarin alastomuus uusien vaatteiden tyhjyydessä!
9. huhtikuuta 2007 kello 0.22
Hei,
Kyllä vaan Topi Lehtipuu on aivan ylivoimainen evankelista! Enkä ole yksin mielipiteeni kanssa.Olen juuri suunnittelemassa hänestä artikkelia Wikipediaan ja kuinka hän onkaan saavuttanut mainetta, ja eritoten Ranskassa. Huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Ja nettisivuilla kehutaan hänen rooliaan Matteuspassiossa. Ja siellä pelätään, että Metti vie miehen ranskalaisilta. Kyllä meidän kelpaa kun on tuollainen tenorikin.
AM
9. huhtikuuta 2007 kello 14.26
Hyt olemme jo Pääsiäisoratorion ilossa, mutta tänä vuonna sain pojaltani lainaksi Nikolaus Harnoncourtin Matteus passion, Arnold Schoenberg kuoro, Wiener Sängerknaben ja hienot solistit. Aikaa rytmittävät tavat ja riitit kantavat eteenpäin. Vahvoihin elämyksiin liittyy koko ruumis, epämukavat penkit, kevään lumipyry, ulkoilman terävyys, kun astumme ulos kirkosta. Narsissit.
10. huhtikuuta 2007 kello 9.16
Ei tänäkään vuonna yleisölle ollut järjestettynä pehmikkeitä istuimille. Siksi nettosisällöltään 3 tunnin esityksessä 20 minuutin tauko oli paikallaan. Kun lipun hankintaa oli aktivoitunut liian myöhään, teoksesta piti nauttia kirkon kaikujen ja vain hieman suoran äänen perusteella. Kuorot ovat oppineet käyttämään keskilaivaltaan korkeaa, puulla vuoratulla katolla varustettua ja sivulaivan sekä ylälehterin sisältämää kirkkoa konsertteihinsa. Niin YL, PK, Viipurin lauluveikot, Laulumiehet. Novospaskin kuoro saa upeita efektejä aikaan sijoittamalla ryhmiä eri puolille. Muutkin ovat tätä kokeilleet. Siksi kuoron laulu kuului tasapainoisena perille asti Matteus passionkin esityksessä. Evankelista Jussi Myllyksen saarnastuolista uskoisin pääsevän aika lähelle oululaisen poikakuoron Ynnin poikien kasvatin Topi Lehtipuun suoritusta korkean tenoraalisen äänenlaadun vuoksi, joka pystyy karjaisemaan täydellä volyymillä korkealta. Myös Anu Komsin korkea sopraano soi perälle kirkkaana permannoltakin esitettynä. Altto Riikka Rantanen ja basso Juha Kotilainen Jeesuksena kärsivät jo akustiikasta perälle kuultuna. Parhaimmillaan Juha Kotilainen on Vanhassa kirkossa. Niall Chorellin tenori permannolla ei myöskään kantanut tehokkaasti perälle.
Suosikkiteokset vetävät aina kirkot täyteen. Onkohan kukaan tarkemmin kartoittanut Helsingin metropolialueen kirkkojen perusominaisuuksia?
Kallion kirkossa on n. 0.5 sekunnin vahva jälkikaiku. Mitä se vaikuttaa? Temppeliaukion kirkossa jälkikaiku ei tunnu merkittävästi. Mistähän sekin johtuu. Siksi paikkaan uskaltautuvat esiintymään niin kuorot kuin orkesterit. Helsingin pitäjän kirkko on sopiva foorumi pienille kuoroille ja pienille orkestereille. Omat kaikuominaisuudet ovat myös Marian kirkossa. Suurkokoonpanojen pitäisi ilmeisesti hiljentää hirveästi. Mutta sitten on esimerkiksi Roihuvuoren kirkko, josta juurikaan ei puhuta korkealaatuisena esiintymispaikkana, mutta tosiasiassa tuossa kuutiomaisessa kirkossa tehdään paljon äänityksiä ja jotkut vaativat Sibelius-akatemian tutkintokonsertit on toteutettu siellä.
Väitän, että Helsinki metropolilla on melkoinen aarteisto kirkkosalien muodossa akustisen musiikin esiintymispaikoiksi. Voisikohan joku ammattimies kertoa vähän systemaattisemmin. Nämä ovat vain amatöörin näkemyksiä.