Lukija Joensuusta soitti. Hänestä lehdessä on viime aikoina ja etenkin tänään ollut ihan liikaa ilmoituksia. Juttuja ei meinaa löytää, eikä hänelle joensuulaisena ole iloa helsinkiläisten kauppojen ilmoituksista.
Tottahan se on. Ennen joulua oli joulumyynti. Joulunpyhien jälkeen alkavat alennusmyynnit, ja se taas tietää ilmoituspaljoutta. Myöntelin soittajalle, että lehden alkupään sivut ovat paitsi hankalia lukijalle myös kunnianhimoisen taittajan painajainen. On ahdasta. Jutut joudutaan ahtamaan pieniin koloihin. Kirjoittajat ovat äkäisiä, eikä sivuihin saa itkemälläkään visuaalista loistokkuutta.
Kerroin kyllä myös, että vaikka ilmoitusten suuri määrä aiheuttaa toimitukselle päänsärkyä, en voi ruveta parkumaan tilannetta. Toimituksenkin menot kun maksetaan ilmoitustuotoilla ( ja tilaus-). Jollei olisi ilmoituksia, lehden tulopuoli pitäisi rakentaa vahvemmin tilaajien varaan. Se taas tarkoittaisi tuntuvasti nykyistä suurempia tilausmaksuja.
Lukija sanoi ymmärtävänsä hyvin tilanteen, mutta ”eikö niitä ilmoituksia saisi kasattua omille sivuilleen”, hän kysyi. Silloin niiden yli voisi hyppiä. Ymmärrettävä toive lukijalta, mutta ilmoittajalle vastenmielinen ajatus. Ei ilmoittaja halua ilmoituksensa yli hypittävän.
Käytiin yhdessä läpi lehden rakennetta. Lehdessä on varsin paljon sivuja, joilla ei ole yhtään ilmoitusta. Lukijasta se on hyvä asia.
Kerroin soittajalle, että ongelma pienenee, kun ajat huononevat. Hyväksi lopuksi tulimme siihen tulokseen, ettei aikojen tarvitsisi huonontua – ainakaan paljoa.
