Digiherätyskokous Beyond the Printed Word on käynnissä Wienissä tänään ja huomenna.
Kokouksen osanottajamäärä on kasvanut tasaisesti. Nyt koolla on 450 ihmistä yli 40:stä maasta. Ennätys!
Tilaisuus on muuttunut vuosien varrella herätyskokouksesta hartauskokouksen suuntaan. Ketään ei tarvinne enää kovasti vakuutella internetin merkittävyydestä. Viimeistään sen jälkeen, kun mediamagnaatti Rupert Murdoch alkoi todistaa internet-uskoaan, loputkin suuret ja pk-pelurit ovat kääntyneet.
Aamulla tosin jättisalissa oli herätyskokoustunnelmaa. Robert S. Cauthornin esitys oli maallikkosaarnaa parhaimmillaan. Hän puhui kävellen, juosten ja loikkien lukijoiden sisällöistä, yhteisöistä, vuoropuhelusta.
Cauthorn on ollut kehittämässä Citytools-sivustoja (www.citytools.net), jotka toteuttavat yhteisöllisyysideoita. Sivuille ei nyt tunnu pääsevän, joten en laita linkkiä kiusaksi.
Cauthorn heitti räväköitä ajatuksia ja näkemyksiä, joissa oli totta ainakin toinen puoli. Niitä jäi miettimään.
Lehdet saivat kyytiä. Hänen mielestään sanomalehdissä vuoropuhelu tapahtuu lehden ja päättäjien välillä, eikä lehden ja lukijoiden välillä. Ja edelleen: Jollei lehti älyä vuoropuhelun merkitystä, eikä verkon mahdollisuuksia, keskustelu jatkuu kyllä ihmisten välillä, mutta ilman lehteä.
”Yleisön hiljentämisen aika on ohi”, Cauthorn saarnasi. Hän sinkautteli retorisia kysymyksiä, miksei lehti tai verkkojulkaisu anna yleisönsä puhua tai kirjoittaa. ”Pitääkö lehti yhteisöään (lukijoita) tyhmänä? Miksi sitä pitää koko ajan kontrolloida?”
Mediamaailman muutosvauhdista ja sen ihanuudesta hän totesi: ”Tähän maailmanaikaan ei ole helppo ikävystyä.”
Päivän kiinnostavin esitys oli singaporelaisen Jennifer Lewisin. Hän kertoi Stompin tarinan.
Vaikkei The Strait Times-lehden ja Stompin välillä näytä olevan paljoa yhteistä, lehti ja Stomp ovat tiiviissä yhteistyössä.
Nuorille suunnattu Stomp on ollut olemassa vasta puoli vuotta. Suosio on ollut räjähdysmäinen.
Stomp on pystynyt yhdistämään aktiivisten lukijoiden/verkkokävijöiden tekemän sisällön ja oman otteen.
Sivuilla ohjataan kiinnostusta, mutta niin fiksusti, että molemmille -tekijöille ja lukijoille- jää tilaa hengittää ja toimia.
Stompin ideat ovat kekseliäitä ja rohkeita. Samoin ulkoasu. Taas tulee todistetuksi, että parhaat asiat maailmassa ovat yksinkertaisia tai päin vastoin. Melkein käy kateeksi.
