Artikkelin Kunniankukko ja merkit kommentit

Kirjoittaja: Pietari

Pietari — Sat, 17 Dec 2005 15:30:27 +0000

Kiitos selventävistä vastauksista. Yhteen kysymykseen en ole saanut vastausta: millä kriiteireillä henkilö on maahanmuuttajataistainen; kuinka pitkään hänen pitää Suomessa oleskella ennen kuin hän pääsee eroon tästä leimasta? Pidätkö todennäköisenä, että esimerkiksi 20 vuotta Suomessa asunut italialainen tappeluun joutuessaan olisi HS:n uutisessa maahanmuuttajataustainen?

Kärjistäen:
Jos Suomessa syntynyt henkilö, jonka vanhemmat ovat maahanmuuttajia osallistuu lähitulevaisuudessa EU:n kriisinhallintatehtäviin ja menehtyy tehtäviä suorittaessaan, kirjoittaisitko HS, että maahanmuuttajataustainen sotilas kuoli? Tuskin. Silloin hän kelpaisi suomalaiseksi. Mutta jos häntä epäillään rikoksesta, on hän HS:n linjan mukaan ulkomaalaistaustainen.

Jos epäilykseni kärjistetystä tapauksesta pitää paikkansa, kaikki yllä oleva argumentointi on perusteetonta. Jos tällaisessa tapauksessa maahanmuuttajataustan pois jättäminen olisi perusteltua, minusta se olisi sitä myös kaikissa sellaisissa rikosuutisissa, joissa kansallisuuden tai ihonvärin mainitsemisen ei erittäin painavalla tavalla edistä epäillyn kiinniottamista.

Kirjoittaja: Kaius Niemi

Kaius Niemi — Fri, 16 Dec 2005 18:34:33 +0000

Pietari: Kysymys siitä, kuinka vastaavanlaisia tilanteita uutisoidaan, on tärkeä ja samalla monikulmainen.
Kaupunkitoimitus pyrkii kertomaan vastaavanlaiset – huomiota herättävät – tappelut täysin riippumatta siitä, minkälaisen taustan tekijät omaavat.
Harkinta ko. tapauksen kohdalla perustui Reetan mainitsemiin seikkoihin. Tappelu tapahtui vilkkaalla julkisella paikalla. Tilannetta oli seuraamassa suuri joukko ihmisiä. Yksityiskohdat selittivät väkivaltaiseksi yltyneen tapahtuman taustoja ja tekivät uutisesta ymmärrettävän. Yhtä lailla olisimme pyrkineet selvittämään, miksi suomalaistaustaiset ihmiset tappelivat vastaavanlaisessa tilanteessa.
Uutisoiminen ei aina ole helppoa, koska harkinnalle on jätettävä tilaa. Usein valinnat on myös tehtävä hyvin nopeasti. Pyrimme peilaamaan ympärillä olevaa todellisuutta mahdollisimman tarkasti ja tasapuolisesti. Pyrkimys vedenpitävään laatujournalismiin on aina tärkein ohjenuora.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten elämästä julkaisemme artikkeleita tiiviiseen tahtiin. Syksyn varrella kaupunkitoimitus on muun muassa käynyt kysymässä, mitä somalialaistaustaiset nuoret ajattelevat lehtien rikosuutisoinnista. On ollut juttua maahanmuuttajien omista katupartioista, kulttuuritapahtumista, islamin opetuksesta kouluissa ja esimerkiksi siitä, mitä Itä-Helsingissä ajatellaan Pariisin mellakoista.
Maahanmuuttajia on kuunneltava maahanmuuttajina, mutta myös osana suomalaista yhteiskuntaa. Jos ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen ongelmia siloittelee äärimmilleen viedyn poliittisen korrektiuden nimissä, siirtyy keskustelu helposti foorumeille, joissa vähät välitetään laatujournalismin kriteereistä.

Kirjoittaja: Reetta Meriläinen

Reetta Meriläinen — Thu, 15 Dec 2005 16:54:45 +0000

Pietari: Kyseinen uutinen oli hankala tapaus. Ensinnäkin tappelu tapahtui hyvin julkisella paikalla ja herätti huomiota. Se olisi todennäköisesti uutisoitu, vaikka kyseessä olisivat olleet suomalaistaustaiset naiset.
Uutisessa ”maahanmuuttajataustan” ja ”klaanien” mainitseminen auttaa lukijaa käsittämään uutista. Todennäköisesti suomalaisnaiset olisivat tapelleet eri lailla ja eri syistä.
Pitääkö henkilön tausta mainita tämäntyyppisessä uutisessa on aina harkinnan paikka. Vaikeuttaako taustan mainitsematta jättäminen uutisen ymmärtämistä? Tai: Leimaako maahanmuuttajataustan mainitseminen syyttömät maahanmuuttajat? Tai:Onko taustan poisjättäminen liioiteltua poliittista korrektiutta, joka edesauttaa maahanmuuttajien eristämistä.
Päätoimittajana huolestun eniten, jos harkintaa ei ole, vaan tehdään automaattisia ratkaisua. Tässä tapauksessa toimitus oli asiaa harkinnut ja päätynyt taustan mainitsemiseen.
Pääsääntö (poliisi)uutisissa on, ettei henkilöiden taustaa mainita ilman erityisiä syitä. Lehti ei toisekseen halua synnyttää tai lietsoa maahanmuuttajavastaisia asenteita.
Jos kaupunkitoimituksen esimies Kaius Niemi sattuu lukemaan blogiani, hän voisi täydentää vastausta harkintatilanteeseen joutuvan journalistin näkökulmasta.

Kirjoittaja: Pietari

Pietari — Tue, 13 Dec 2005 21:03:16 +0000

avomia kysymys lasitalon emännälle:

- miksi alla olevassa HS:n uutisessa pitää mainita kyseessä olleen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden?
- mitä oleellista tietoa olisi jäänyt lukijoilta saamatta, mikäli maahanmuuttajataistaisuus oli jätetty kertomatta?
- millä kriiteireillä henkilö on maahanmuuttajataistainen; kuinka pitkään hänen pitää Suomessa oleskella ennen kuin hän pääsee eroon tästä leimasta? Pidätkö todennäköisenä, että esimerkiksi 20 vuotta Suomessa asunut italialainen tappeluun joutuessaan olisi HS:n uutisessa maahanmuuttajataustainen?
-Suomessa iso ihmisistä asennoituu maahanmuuttajiin kielteisesti. Mikä on HS:n vastuu tällaisten asenteiden ylläpitämisessä, kun uutisissa halutaan tuoda esille se, että henkilöt tai mahdollisesti heidän vanhempansa ovat muuttaneet Suomeen ulkomailta?

HS Verkkoliite 13.12.2005 kello 20.02

Neljä nuorehkoa naista selvitti väkivaltaisesti välejään tiistaina kauppakeskus Columbuksen parkkipaikalla Helsingin Vuosaaressa.
Itäkeskuksen poliisin mukaan maahanmuuttajataustaiset naiset kuuluivat todennäköisesti eri klaaneihin, mistä erimielisyys syntyi.

Pareittain tapelleet naiset käyttivät aseenaan muun muassa läheisestä kioskista napattua kahvipannua. Naiset saivat paikan päällä käyneeltä ensihoitoyksiköltä apua vammoihinsa

Kirjoittaja: Secretpolice

Secretpolice — Mon, 12 Dec 2005 21:47:23 +0000

Kunniamerkki- ja ylennyslistoja ei ole syytä julkaista lehdessä sen paremmin tietoverkossa kuin paperilla.

Kirjoittaja: Reetta Meriläinen

Reetta Meriläinen — Mon, 12 Dec 2005 09:43:53 +0000

Mauri, Lauri ja Jyri: TV-ohjelmien siirtoa Helsingin Sanomista nettiin ei ole harkittu edes leikillään. Ne kuuluvat lehden peruspalveluun (uskoakseni hyvin pitkään).
Nimilitaniat verkossa säästävät tilaa lehdessä, mutta oleellisesti parempaa nettipalvelu on vasta sitten, kun käytettävissä on kunnollinen haku, mahdollisuus hakea erilaisilla kriteereillä.

Kirjoittaja: Mauri

Mauri — Mon, 12 Dec 2005 07:50:46 +0000

Laurille. Toki monikin tieto on saatavissa ilmaiseksi suoraan lähteestä mutta netissä oleva tieto ei ole ilmaista koska netin käytöstä joutuu maksamaan. Tarkoitan tietysti omaa kotikäyttöä, toki julkisia ilmaisia päätteitä löytyy esim. kirjastoissa.
Tässä pelottaakin enemmän se koska Hesarilla huomataan, että esim. TV ohjelmat löytyvät netistä, siis mitä niitä julkaisemaan pelkkä www osoite riittää.

Kirjoittaja: Lauri Siilasvuo

Lauri Siilasvuo — Sat, 10 Dec 2005 18:55:05 +0000

Olen tilannut Heskun ja maksnut siitä, nyt joudun myös maksamaan netiiyhteydestä jotta saan Heskusta puuttuvat tiedot.

Mauri hyvä,

kunniamerkit ja ylennykset ovat kyllä haettavissa ihan ilmaiseksi.

Kirjoittaja: Jyri

Jyri — Fri, 09 Dec 2005 19:07:35 +0000

Ehkä tuota nettiversion nimilistaa kannattaisi tuotteistaa hieman pidemmälle.

Nythän tuo on pelkkä printtilistamainen piiitkä & monotoninen litania ja siten hyvin tuskallinen selattava (jos jotakuta oikeasti aihe kiinnostaa) mutta entä jos tuonne lisäisi mahdollisuuden esimerkiksi nimellä hakuun, listan sorttaamiseen vaikkapa paikkakunnittain / maakunnittain ja siten etsiä uudesta välineestä uusia käyttötapoja ?

Kirjoittaja: Mauri

Mauri — Thu, 08 Dec 2005 11:46:27 +0000

Rohkea veto jättää nimilistat vain netin varaan. Periaatteessa olen samaa mieltä, listat nettiin. Mutta…. onko se sanomalehti jossa julkaistaan tieto ”hae tämä tieto muualta”? Yhtä periaateessa vastustan uutisointia jossa loput tiedosta tai erityisherkut pitää noutaa jostain muualta. Olen tilannut Heskun ja maksnut siitä, nyt joudun myös maksamaan netiiyhteydestä jotta saan Heskusta puuttuvat tiedot.