- – -

”Turhautuneisuustasomme nousee päivä päivältä”, totesi turhautuneen näköinen Sharks-valmentaja Todd McLellan Edmontonin Rexall Placen käytävällä sunnuntai-iltana.

Lähes koko kauden – lokakuun puolivälistä lähtien varmasti, Sharks hävisi muutaman pelin aivan kauden alussa – Tyynenmeren divisioonaa johtanut San Jose Sharks oli juuri hävinnyt NHL:n huonoimmalle joukkueelle, Edmonton Oilersille täysin onnettoman esityksen jälkeen maalein 5-1.

Sharks ei voittanut yhtään erää koko ottelussa. Sillä ei ollut yhtään hyvää vaihtoa edes. Evgeni Nabokov päästi muutaman helpon laukauksen taakseen. Aaron Johnson kaukaa siniviivalta, ei maskia. Lopussa Douglas Murray hävisi tappelun Zack Stortinille. Sitten Scott Nichol haki tappelua itseään paljon pienikokoisemman Mike Comrien kanssa. Comrie pudotti Nichollin oikeallaan.

”Meillä ei kulkenut mikään”, sanoi kapteeni Rob Blake ottelun jälkeen. ”Oilers oli kaikessa parempi kuin me.”

Tappio NHL:n 30. parhaalle joukkueelle pudotti Sharksin ensimmäistä kertaa pois Tyynen meren divisioonan kärkisijalta. Jo yhdeksän ottelua peräkkäin voittanut Phoenix Coyotes meni ohi kaatamalla Dallas Starsin sunnuntai-iltana rankkarikisassa. Voittomaalin teki taas puolustaja Adrian Aucoin!

San Jose Sharks oli aivan käsittämättömän huono Edmontonissa. Ei minkäänlaista sydäntä eikä mitään yritystä. Ei hyvää maalivahtipeliä. Mikä ihme joukkueessa on vialla?

- – -

Sharksin pukuhuoneessa oli h-i-l-j-a-i-s-t-a.

Joukkueen supertähti ”Jumbo Joe” Thornton tuntuu olevan aina se pelaaja, joka saa suurimmat syytteet päälleen kun San Jose Sharks putoaa playoffseista. Tai kun tapahtuu jotain sellaista kuin nyt.

”Juuri nyt tuntuu siltä, että puristamme mailaa liikaa”, sanoi toinen silmä mustana ja silmäkulma tuoreilla tikeillä korjattuna huoneen nurkassa istunut pitkänhuiskea Joe pehmeällä äänellä.

”Teemme virheitä, joita emme yleensä tee, kuten kiekonluovutuksia, joista vastustaja saa vastahyökkäyksiä. Meidän on vain skarpattava, siinä kaikki.”

Yleensä joukkueen johtajapelaajat ovat niitä, joita päin katsotaan tällaisissa tilanteissa. Ja Sharks-joukkueessa Thorntonin on pakko kuulua heihin. Joe Thornton, Patrick Marleau, Rob Blake, Dany Heatley, Evgeni Nabokov, Dan Boyle.

Kaikki kotimaittensa olympiaedustajia. Kokeneita NHL-ammattilaisia. Yksikään näistä nimistä ei pelannut edes välttävästi sunnuntaina.

”Hei, se on vain jääkiekkoa. Joskus et vain pelaa niin hyvin kuin sinun pitäisi ja tänään oli sellainen päivä”, sanoi Thornton.

”Nousu tulee tapahtumaan. Meidän pitää vain ottaa itseluottamuksemme takaisin ja lähteä siitä eteenpäin.”

Joe Thornton ei pidä suurena ongelmana sitä, että Sharks on nyt neljännellä sijalla lännessä. Phoenix Coyotesin mentyä ohi. Joen mielestä joukkueen kannattajien ei kannata huolehtia asiasta.

”Siitä ei kannata välittää, olemme vielä mukana playoffseissa.”

”Juuri nyt olemme enemmän huolissamme siitä, miten pelaamme, emme siitä, mille sijalle päädymme runkosarjan lopussa.”

”Meillä on juuri nyt ehkä hankala aika, mutta mielestäni on parempi tälle joukkueelle läpikäydä tämä nyt ja saada se pois edestä ennenkuin tosipelit alkavat. Toivottavasti pääsemme oikeille raiteille tiistai-iltana.”

Sharksin huoneessa ei voi sanoa näkyvän paljoa itseluottamusta juuri nyt.

”No ei todellakaan, olemme hävinneet nyt, mitä, viisi ottelua peräkkäin?”, kysyi Thornton. ”Se on kovaa, mutta meidän on pidettävä toisistamme kiinni ja työskenneltävä tästä ulos. Jokainen joukkue NHL:ssä läpikäy tällaista joskus.”

- – -

Shaksin pukukopin vastapäisessä nurkassa istui kaiken kokenut Rob Blake. 1261 runkosarjaottelua NHL:ssä. 131 lisää playoffseissa. Stanley Cup-mestari. Ykkös Allstarsiin valittu. Voittanut James Norris-palkinnon NHL:n parjaana puolustajana. Olympiakultamitalisti. San Jose Sharksin kapteeni.

Onko Sharksin syytä alkaa panikoida, kysyi joku 40-vuotiaalta Blakelta.

”Meidän on keskusteltava siitäkin tässä huoneessa”, sanoi kapteeni Blake.

”Me emme ala panikoimaan”, totesi Blake kokemuksen syvällä äänellä.

”Kun kausi aloitetaan, tärkein tehtävä on päästä pudotuspeleihin. Ja me olemme jo asettaneet itsemme siihen asemaan. Mutta meidän on pelattava hyvin ja pelattava oikealla tavalla, kun pudotuspelit alkavat. Ja sitä ei ole ollut kyse täällä viimeissä otteluissa.”

”Siitä on puhuttava ja meidän on sopeuduttava siihen. Hyvä asia on se, että olemme hyvällä paikalla sarjataulukossa ja pelejä on vielä kymmenen jäljellä.”

Rob Blakekaan ei huolehdi Phoenixille menetetystä paikasta taulukosta.

”Kuten sanoin, meidän tehtävämme ensimmäisestä päivästä lähtien on ollut päästä pudotuspeleihin. Itse sijoitus, niin kauan kuin se on ensimmäisen ja kahdeksannen sijan välillä, hoitaa itse itsensä.”

”Kun katsoo joukkuettamme ja taitotasoa, joka tässä joukkueessa on, meidän pitäisi olla ykköspaikalla”.

”Meidän täytyy olla parempia kuin olimme tänään. Meidän on omistauduttava enemmän. Meidän on uhrauduttava enemmän.”

”Kaikki alkaa omasta päästä. Meidän on pidettävä huolta pelistämme punaviivan alapuolella. Jos teemme sen, kaikki tulee olemaan ok. Meidän on saatava päähämme, että sillä tavalla pystymme voittamaan.”

”Te olette nähneet playoffkiekkoa. Vain sillä tavalla voitetaan playoffseissa.Playoffseissa voitetaan pelaamalla hyvin omalla puolustusalueella. Kaikki muu tulee itsestään. Meidän on saatava se viesti läpi kaikille tässä pukuhuoneessa.”

”Muita vaihtoehtoja ei ole. Ongelmaa ei voi ohittaa millään muulla tavalla.”

Vain kymmenen ottelua jäljellä ennenkuin suuri tanssi alkaa. Onko se riitttävästi aikaa Sharksille päästä ulos tappiokierteestä ja saada peli oikeaan malliin?

”Sen on pakko olla”, sanoi Rob Blake. ”Mutta se ei tapahdu yhdessä yössä. Me emme tule heräämään  huomisaamuna ja päättämään, että nyt alamme pelaamaan paremmin.”

”Keskustelimme tästä Calgary-ottelun jälkeen. Ainakin Calgaryssä pelasimme kolmannessa erässä sillä tyylillä, jolla haluamme pelata. Tänään emme hyökänneet sillä tavalla ollenkaan.”

”Meidän on saatava se usko takaisin ryhmänä. Se saadaan takaisin voittamalla yksi peli. Yksi voitto. Ja sen jälkeen voi yrittää toista.”

”Me olemme turhautuneita, mutta emme ole turhautuneita muihin joukkueisiin. Oma pelimme aiheuttaa sitä. Emme ole vahvoja omalla alueellamme.”.

- – -

Jos Edmonton-tappiossa voi nähdä jotain positiivista, ehkä San Jose Sharks on nyt tavoittanut aallonpohjan, josta ei ole kuin yksi suunta. Ylös. Alemmaksi ei voi mennä.

”En tiedä onko tämä aallonpohja vai mikä. Mutta ajettelen mielelläni, että tämän alemmaksi emme enää mene. Tämän jälkeen nousemme mäkeä ylös,” myönsi maalivahti Evgeni Nabokov.

”Rehellisesti sanottuna on aika häpeällistä hävitä tuolla tavalla”.

”On yksi asia hävitä otteluja ja on toinen asia hävitä niitä sillä tavalla, jolla olemme hävinneet viime aikoina.”

”Mutta ongelma on tämän huoneen sisällä. Kukaan ei tule astelemaan sisälle meitä auttamaan. Se on täällä jossain ja meidän on löydettävä se.”

Yksi teoria San Jose Sharksin syöksylaskun takana on se, että joukkueesta peräti kahdeksan pelaajaa osallistui Vancouverin olympiakisoihin. Sharksin joukkueessa tähän teoriaan ei uskota alkuunkaan eikä ole syytäkään.

Suuri osa San Josen olympiapelaajista ei pelannut suuria minuutteja eikä edes kovin montaa peliä Vancouverissa. Kaikki ottelut pelattiin samalla paikkakunnalla ilman matkustelua ja vielä samalla aikavyöhykkeellä jolla Sharks normaalistikin operoi.

Voidaan sanoa aika varmasti, että jos NHL olisi jatkunut normaalisti ilman olympiataukoa, se olisi väsyttänyt pelaajia huomattavasti enemmän.

Vielä yksi teoria on tietenkin se, että Kanada-ottelun karmaiseva kokemus ja sen jälkipyykki, ilkeät haukut venäläisessä mediassa olisi vaikuttanut Evgeni Nabokoviin. Me kaikki muistamme Tommy Salon ja onnettoman Valko-Venäjä-ottelun Salt Lake Cityssä.

Tommy ei ollut koskaan sama NHL:ssä sen jälkeen. Ruotsalaiset olivat todella ilkeitä omilleen silloin. Nabokov ei ole sentään saanut tappouhkauksia eikä hänen sukulaisiaan olla kiusattu, mutta silti kohtelu ei ole ollut hellää kaalisopan maan lehdistön sivuilla.

Evgeni itse ei usko kumpaankaan teoriaan. Hän puhui käsillään Sportsnetin Mark Spectorin uskallettua kysyä tämä kysymys. Jotenkin on pakko ajatella, että asia vaivaa häntä kuitenkin. Ja siitä kysyminen.

”Kun tulimme takaisin olympialaisista, voitimme muutaman ottelun. Mielestäni olympialaisia ei voi syyttää siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Siitä ei ole kysymys ollenkaan.”

”Jos sanoisit, ettemme ole voittaneet olympialaisten jälkeen, sitten voisin sanoa, että vika on siinä. Mutta me voitimme kolme kertaa New Jersey Devils-pelin jälkeen. ”

(Sharks hävisi maaliskuun 3. Devilsille maalein 4-2.)

”Itseluottamuksemme on kadonnut ja meidän on löydettävä se.”

Maaleja on mennyt sisään liikaa ja yksi ongelma Nabbyn pelissä on selvästi ollut irtokiekkojen sylkeminen suoraan vastustajille.

”Aina on jotain vialla. Reboundit ja laukaukset sivulta. Yritän peittää maalin alaosan ja kiekko menee suoraan ampujalle. Sama tapahtui Calgaryssä. Meidän on korjattava asia yhdessä.”

”Toivoisin, että meillä olisi enemmän aikaa korjata asioita harjoituksissa, mutta meillä ei ole. Toivottavasti meillä on huomenna harjoitukset. Meillä ei ole harjoituksia juuri ollenkaan ja jos sitä voi käyttää tekosyynä, ehkä sen teen.”

”Me emme voi tässä tilanteessa alkaa osoittelemaan sormella toisiamme ja sanomaan, että se on tuon ja tuon kaverin vika. Kukaan ei ole pelannut hyvin. Ei ole yhtä syyllistä.”

”Moni joukkue on läpikäynyt tämän, New Jersey, Calgary. En tiedä, miten tästä pääsemme pois muuten kuin kovalla työllä. Kovalla työllä jokaikinen päivä.”

- – -

”Ottelun lopussa vasta näitte vähän turhautuneisuutta joukkueeltamme”, sanoi valmentaja Todd McLellan. ”Emme osoittaneet paljoa tunnetta koko ottelun aikana ennenkuin aivan lopussa, kun sillä ei enää ollut mitään merkitystä.”

On olemassa kaksi eri koulukuntaa kun puhutaan tappiokierteistä ja pitkän raskaan NHL-kauden aikana tulevista vastoinkäymisistä. Ensimmäinen uskoo, että vastoinkäymiset ovat hyvästä, että ne kasvattavat. Toinen koulukunta, johon Todd McLellan selvästi kuuluu, ei usko tähän.

”Olen väsynyt kuulemaan pukukopissa ja joukkueemme liepeillä, että vastoinkäymiset ovat hyväksi meille, että palkkio tulee lopussa. Sitä ei tule tapahtumaan, ellemme kaiva itseämme ulos tästä kuopasta.”

”Jotain puuttuu juuri nyt. Meidän on keksittävä, mikä se on aika helvetin nopeasti. Jokaisen on autettava köysien kiristämisessä, kun sen keksimme.”

Sharksin peliä katsellessa saa sellaisen käsityksen, etteivät pelaajat itse tajua tilanteen vakavuutta. Ainakaan otteissa sitä ei näy.

”En tiedä, onko se totta”, vastasi McLellan tähän. ”Uskon, että otteluun valmistautuessa pelaajamme tietävät tilanteen. En usko, että pukukopin sisällä vallitsee minkäänlaista mukavuudentunnetta.”

”Pelaajamme on keksittävä jäälle mennessään, miten ottelut voitetaan ja hävitään juuri nyt.”

”Meillä oli varmaankin 50 laukausta, jotka menivät joko maalin ohi tai, jotka Oilersin pelaajat blokkasivat. Edmonton on puolustuspelille omistautuva joukkue.”

”Toisessa päässä kenttää taas Oilers ei käynyt usein, mutta he tekivät silti viisi maalia.”

”Meidän on todella keksittävä, mitä me oikein olemme tekemässä. Me emme voi antaa vastustajalle maaleja. Me annamme ilta toisensa jälkeen vastustajalle 2-3 maalin etumatkan, Kiekonmenetys, vastahyökkäys ja kiekko on maalissamme.”

Edmonton-ottelun ensimmäinen maali oli huippuesimerkki tästä. Joe Thornton menetti kiekon keskialueella helponnäköisesti, Oilersin Robert Nilsson pääsi yksinläpi ja kiekko oli pian maalissa.

”Joskus käytämme tuota itseluottamus-sanaa tekosyynä. Meidän on yksinkertaisesti palattava työn ääreen. Meidän pitää omistautua kaukalon toisen pään hoitamiseen paremmin, me emme saa jäädä toiseksi kilpaluistelussa kohti omaa päätämme, me emme saa luistella maalimme edessä olevien irtokiekkojen ohi osumatta niihin.”

”Me emme voi vain teeskennellä kuin taistelisimme maalin edessä. Jos siinä on kyse itseluottamuksesta, sitten meillä on ongelma sen puutteen kanssa.”

- – -

Onko tämä tilanne taas niin sanottu S.O.S.?  Same Old Sharks?

Viime keväänä tappio ensimmäisellä kierroksella Anaheimille. 2008 tappio toisella kierroksella Dallasille. 2007 tappio toisella kierroksella Detroitille. 2006 tappio toisella kierroksella Edmontonille. Joka kevät Sharks oli etukäteen suosikki, joka kevät se petti kannattajansa.

S.O.S.?

Vaikka vielä 10 runkosarjapeliä on jäljellä?

- – -

Täälä Jouni Nieminen, Rexall Place, Edmonton.

Nyt, kaksi viikkoa myöhemmin tuntuu siltä kuin NHL-jääkiekko olisi menettänyt kaiken kisojen aikana aikaansaadun momentumin. Vaikka puhutaan kahdesta tai kolmesta ikävästä tapauksesta ja vaikka kaudessa pelataan jotain 1240 ottelua, NHL ei ole näyttänyt hyvältä ihan viime päivinä.

- – -

Kun NHL-jääkiekko vielä kaksi viikkoa sitten sai paljon huomiota osakseen kaikista oikeista syistä, nyt laji on saanut paljon huomiota kaikista vääristä syistä.

Niinpä on aika tehdä muutama positiivinen huomio NHL:stä.

- – -

Vesa Toskala sai toisen aloituksensa Calgary Flamesin paidassa Denverissä keskiviikkona ja otti toisen voittonsa. Edellinen tuli Minnesota Wildia vastaan.

Toskala joutui aika hyvälle koetukselle ottelun toisessa erässä Avsin yrittäessä rynnäkköä ja aivan lopussa, mutta hän selviytyi hyvin.

Flamesin ongelmana oli pitkään kakkosmaalivahtipelin taso. Curtis McIlhanney voitti viime kaudella yhden pelin ja tällä kaudella neljä. Toskalassa playoffpaikasta kynsin hampain taisteleva Albertan ykkösjoukkue on saattanut löytää sopivan kakkosen Miikka Kiprusoffille.

Mielenkiintoisesti Calgary oli ennen keskiviikon ottelua hävinnyt tällä kaudella kaikki kolme aikaisempaa peliään Coloradoa vastaan, kaikki vielä maalein 3-2.

Edellisen kakkosmaalivahdin aikaan näytti usein jotenkin siltä, ettei Flamesillä ollut luottoa vahtiinsa. Peli Toskalan edessä oli paljon vapaampaa. Hyvä seurata lopussa, miten kiitolliset Flames-pelaajat kävivät onnittelemassa Toskalaa yksi kerrallaan.

- – -

Colorado Avalanchestä puheenollen, Avsin joukkueenjohto on varmasti aika tyytyväinen siirtotakarajadiiliinsä, jolla Phoenixissä alisuorittanut Peter Mueller tuotiin Denveriin.

Avalanchessa Mueller on kahdeksassa ottelussa tehnyt jo neljä maalia ja 11 pistettä. Mueller täyttää 22 vuotta ensi kuussa.

- – -

Phoenixiin siirtynyt Lee Stempniak on toinen pelaaja, jolle paikkakunnan vaihdos on tehnyt hyvää. Sekä valmentaja Dave Tippett että GM Don Maloney ennustivat juuri niin käyvän.

Stempniak on kuudessa Coyotesissa pelaamassaan ottelussa tehnyt kuusi maalia ja 8 pistettä.

- – -

Kisa Hart-palkinnosta on kaikkein mielenkiintoisin Las Vegasin gaalaviikonlopun lähestyessä kesäkuussa. Pakko laskea Henrik Sedin ehdokkaiden joukkoon. Alexander Ovechkin tulee voittamaan Hartin helposti, hän on ollut runkosarjan paras pelaaja runkosarjan parhaassa joukkueessa.

Näitten kahden lisäksi kisassa on mukana todennäköisesti muutama maalivahti. Ilja Bryzgalov Phoenixistä, Craig Anderson Coloradosta ja Ryan Miller Buffalosta ovat lähimpänä.

- – -

NHL ottaa torstaisen Pittsburgh Penguins vs. Boston Bruins ottelun erittäin tosissaan.

TSN:n mukaan NHL:n varapresidentti Colin Campbell ja tuomareiden päällikkö Terry Gregson tulevat puhumaan ennen ottelua sekä molemmille managereille – Bostonin Peter Chiarellille ja Pittsburghin Ray Sherolle – sekä molemmille päävalmentajille – Bostonin Claude Julienille ja Pittsburghin Dan Bylsmalle – varmistaakseen, että mahdolliset tilien tasoitukset pidetään kohtuullisissa rajoissa.

Erotuomareiksi tähän odotettuun urheilujuhlaan on vielä varmuuden vuoksi määrätty kaksi kokeneimpaa seeprapaitaa, Bill McCreary ja Stephen Walkom.

- – -

Toisen vuoden pelaajille ei ole olemassa virallista NHL-palkintoa, mutta Tampa Bay Lightningin Steven Stamkos voittaisi sen varmasti jos olisi.

Ensimmäinen Stamkosin peliä seuratessa huomionherättävä asia on hänen laukauksensa. Se pitäisi olla jokaisella laukomisvideolla esimerkkinä junnuille siitä, miten kiekkoa pitää laukoa jääkiekossa.

Aina puhutaan siitä, miten Gary Roberts ehti Tampassa opettaa nuorelle Stamkosille miten ammattilainen harjoittelee kaukalon ulkopuolella. On käsittämätöntä, miten lupaava ensimmäisen vuoden pelaaja on vajaassa vuodessa noussut aivan koko NHL:n eliittiin.

Tampa Bay Lightning on itse asiassa yksi viihdyttävimmistä joukkueista katsoa NHL:ssä juuri nyt. Steven Stamkosin tulevaisuuden kehitystä on erittäin mielenkiintoista seurata. Kun hänestä tulee vähän vanhempi, vähän vahvempi ja parempi puolustuspelaaja, Stamkos tulee olemaan yksi NHL:n parhaista pelaajista vielä vuosia.

- – -

Hyvä esimerkki todellisen johtajuuden merkityksestä jääkiekossa tuli viime viikolla Edmontonissa asuvan entisen NHL-pelaaja Rob Brownin kertomana. Rob pelasi 90-luvun alussa ja lopussa Pittsburghissä. Hän teki itse asiassa 20-vuotiaana 49 maalia ja 119 pistettä yhdellä kaudella samassa ketjussa Mario Lemieuxin kanssa.

Brown kertoi Pensin valmentajien näyttäneen joukkueelle videon täysin merkityksettömästä Detroit Red Wingsin harjoitusottelusta. Videolla kapteeni Steve Yzerman heittäytyi ammuttujen laukausten eteen viisi kertaa.

Yzermanin ei tarvinnut todistaa yhtään mitään, hänen paikkansa pelaavassa kokoonpanossa ei ollut minkäänlaisessa vaarassa. Ottelulla ei ollut mitään merkitystä.

- – -

Koska NHL:n pelaajien ja sikarimiesten yhteisestä kilpailukomiteasta ja sen merkityksestä sääntöjen muutosprosessissa on puhuttu niin paljon tälläkin palstalla, tässä pelaajat, jotka tuossa komiteassa istuvat: Ryan Miller, Mathieu Schneider, Jason Spezza, Jeff Halpern ja Brian Campbell.

- – -

Nashville Predatorsin 23-vuotiasta Patric Hornqvistia voidaan virallisesti nimittää kaikkien aikojen parhaaksi seitsemännen kierroksen varaukseksi. Sollentunan mies varattiin kesän 2007 draftissä viimeisenä pelaajana, varausvuorolla 230.

26 maalia ja 42 pistettä tällä kaudella jo. Hornqvistin peli auttaa Predatorsia unohtamaan isompien rahojen perään lähteneen Alex Radulovin.

- – -

Täällä Edmontonissa seurataan erittäin tarkasti tulevan kesän varaustilaisuuden kärkinimiä. Oilers on jo matemaattisesti playoffsien ulkopuolella ja pitää vankasti 30. sijaa hallussaan.

Viime viikolla International Scouting Services ilmoitti OHL:n Plymouth Whalersin sentteri Tyler Seguinin siirtyneen heidän listansa ykköseksi Windsor Spitfiresin laituri Taylor Hallin ohi.

Tammikuussahan NHL:n Central Scoutingin listalla Hall oli vielä ykkösenä.

Toinen näistä nuorukaisista tulee Edmonton Oilersin leirille syyskuussa. Kilpailu ykkösvarauksesta vaikuttaa olevan äärimmäisen tiukka. Kumpi tahansa saattaa päätyä ykkösvaraukseksi, riippuen siitä, mikä joukkue pääsee varaamaan ensimmäisenä ja mitä juuri se joukkue haluaa saada.

Taylor Hallia pidetään dynaamisena pelaajana, joka pystyy voittamaan yhdellä yhtä-vastaan kamppailut kiekon kanssa. Tyler Seguin on enemmän pelinrakentaja. Kumpaakin junnua pidetään erittäin hyvinä luistelijoina. Kumpikin on hoikempaa laatua ruumiinrakenteeltaan, mutta silti vahvoja.

Sequin pelaa sentterinä ja ampuu oikealta. Hall pelaa vasemmalla laidalla ja ampuu vasemmalta.

- – -

Pohjois-Amerikassa asuvien irlantilaisten juhla St. Patrick´s Day on parhaillaan meneillään tätä kirjoitettaessa. Jokaisessa illan NHL-maalikimarassa katsomossa voi nähdä vihreisiin pukeutuneita hilpeitä juhlijoita.

Atlanta Thrashersin pelaajat pukivat keskiviikon kotiottelunsa verryttelyyn vihreät paidat viimevuotiseen tapaan.

Paidat huutokaupattiin hyväntekeväisyyteen ottelun aikana. Viime kaudella puolustaja Zach Bogosianin paita myytiin kahdella tuhannella dollarilla.

Farmisarjoissa ei ole epätavallista nähdä jopa kaukalon jää vihreäksi maalattuna St. Patrickin kunniaksi.

Toronto Maple Leafs teki erikoisen kunnianosoituksen irlantilaisperäiselle tähdelleen King Clancylle St. Patrickin päivänä vuonna 1934.

Kun suurten juhlallisuuksien jälkeen ottelu New York Rangersiä vastaan pääsi lopulta alkamaan Toronton Maple Leaf Gardenissa, Clancy luisteli ainoana pelaajana jäälle vihreässä erityisesti häntä varten juhlan kunniaksi teetetyssä pelipaidassa.

Rangersin valmentaja Lester Patrick teki paidasta valituksen, koska se oli erivärinen kuin muitten pelaajien siniset Leafs-paidat. Clancy joutui pelaamaan toisen ja kolmannen erän siksi sininen paita päällä.

Viime vuonna tuo King Clancyn vihreä Leafs-paita myytiin huutokaupassa lähes 38 tuhannen dollarin hinnasta.

- – -

Phoenix Coyotesin 36-vuotias veteraanipakki Adrian Aucoin on parhaiten tunnettu hirvittävän kovasta siniviivalaukauksestaan. Muutama vuosi sitten All Star-ottelussa Aucoinin vielä silloin puumailalla ampuman kiekon nopeudeksi mitattiin 102 mailia per tunnissa eli noin 163 km tunnissa.

Tällä kaudella yli 920 NHL-ottelua pelannut Aucoin on lisännyt yhden erikoisuuden lisää repertuaariinsa. Valmentaja Dave Tippett on lähettänyt hänet neljä kertaa ottamaan rankkaria ja Aucoin on tehnyt maalin kaikista neljästä.

Kaikki neljä onnistunutta rankkaria ovat vielä lisäksi olleet ottelut ratkaisevia laukauksia. Adrian Aucoinilla ei ole mitään erikoista jussijokinen-temppua maalivahtien huijaamiseksi, hän vain yksinkertaisesti luistelee vähän lähemmäksi ja sitten täräyttää kiekon maalivahdin ohi suunnilleen p-pisteen kaarelta.

- – -

Kanadan olympiasankari Sidney Crosbyn Vancouverin kisojen finaalin jälkeen kadonneet hanska ja maila löydettiin lopulta viime viikolla. Huvittavin tarina oli se, että toinen kadonnut hanska löytyi Bostonista Sidin vieressä Vancouverissa kledjanneen Patrice Bergeronin varustekassista, jonne huoltaja oli sen vahingossa laittanut.

Reebok Canada ehti jo tarjota 10 tuhannen dollarin löytöpalkkiota mailasta ja hanskasta. Bergeron vitsaili Boston Globelle odottavansa hanskan löytämisestä noin 2.500 taalan shekkiä..

Sidney Crosbyn junnukisoissa pitämä maajoukkuepaita on aikaisemmin kadonnut ja sitten myöhemmin palautettu jokunen vuosi sitten.

Nämä tarinat tuovat mieleen kerran harrastelijoitten jääkiekkoturnauksessa tapaamani kaverin, joka kertoi työskennelleensä vuoden 1976 Canada Cupin aikoina Toronton kansainvälisellä lentokentällä.

Tämä mies kertoi miten lentokentällä matkatavaroitten kanssa tekemisissä ollessaan hänen esimiehensä oli vakavasti varoittanut siitä, ettei Neuvostoliiton joukkueen kamoihin saanut missään tapauksessa koskea.

Kun CCCP:n kassit vietiin lentokentän läpi, useampi turvamies vartioi niitä – pitäen huolta, ettei lentokentän oma henkilökunta saanut päähänsä napata matkamuistoa omiin kiekkokokoelmiinsa.

Tämän tarinan kerrottuaan kaverini kysyi minulta, onko suomalainen pelaaja nimeltään Levo minulle tuttu. Tottakai oli, Tapio Levo oli jämerä pakki, yksi suosikkipelaajiani.

”Otin hänen paitansa muistoksi Suomen joukkueen tavaroitten mennessä läpi”, kertoi mies.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: ESPN.com, The Globe and Mail, TSN, Joe Pelletierin blogi.

- – -

Alexander Ovechkin sai kaksi peliä pelikieltoa. Washington Capitalsin supertähti taklasi tai työnsi tai käytätässämitäsanaahaluat Chicago Blackhawksin puolustaja Brian Campbellin selästä laitaan sunnuntain matineepelissä, heti ottelun ensimmäisessä erässä.

Soupyn pelit on tältä kaudelta pelattu. Solisluu poikki, kylkiluita poikki. Onni, ettei käynyt huonommin. Onni, ettei kylkiluu mennyt katketessaan keuhkoon. Onni, ettei niskat menneet nurin. Onni, ettei halvaantunut selästä taklauksen takia.

Onnekas kaveri siis tämä Helsingin Jokereitten entinen puolustaja.

Ylisupertähti Ovechkin taas oli vähemmän onnekas. Vanhempi Soupy, NHL:n rehtori Colin Campbell antoi kahden ottelun pelikiellon. Soupyn mukaan taklaus oli varomaton.

Ovie oli saanut jo yhden kahden ottelun pelikiellon joulukuussa.

Colin Campbellin näkökulmasta pelikiellon antaminen oli aika helppoa. Edellisellä viikolla Campbell oli antanut Montreal Canadiensin Maxim Lapierrelle neljän ottelun pelikiellon samanlaisesta taklauksesta San Jose Sharksin Scott Nichollin selkään.

Ovechkin ei osoittanut kunnioitusta vastustajaansa ja tämän terveyttä kohtaan yhtään enempää kuin Lapierrekään. Selästä taklaaminen on NHL:n sääntöjen vastainen, vaarallinen teko ja jotain, josta liiga on yrittänyt päästä eroon jo vuosien ajan.

Campbell oli jo hetkiä aiemmin antanut kiekon pois. NHL:n yleiskäytäntö on se, että taklaus on myöhässä jos se tulee yli puoli sekuntia kiekosta luopumisen jälkeen.

Ovien olisi kannattanut ottaa itseään huomattavasti pienempi Soupy ”pykälään” ja viedä tämä laitaan viimeiset 3-4 metriä, ei työntää tätä pää edellä.

- – -

Tällä palstalla on aikaisemmin kirjoitettu siitä, miten aina tällaisten tapahtumien jälkimainingeissa törkeyden tehnyt organisaatio vähättelee tapahtumaa surkuhupaisalla tavalla. Niin nytkin.

Capsin omistaja Ted Leonsis valitti blogillaan siitä, miksi Matt Cooke ei saanut rangaistusta eikä pelikieltoa kun ”liigan arvokkain pelaaja Alex Ovechkin taas sai”.

Ted ei tajua, että kyseessä oli kaksi täysin eri sääntöä ja eri tilannetta. Oikeuden on lisäksi oltava sokea – mitä se ei tietenkään käytännössä ole, haha – eikä sillä ole mitään merkitystä jos Ovechkin sattuu olemaan Hart-palkinnon voittaja.

Washingtonin valmentaja Bruce Boudreaukin puolusteli tähtensä tekoa.

Kukaan Chicagon ulkopuolella asuva ei piittaa pätkääkään Brian Campbellistä tai hänen terveydestään. Eikä siitä, että tämä törkeä tilanne heikensi yhden Stanley Cup-suosikin mahdollisuuksia.

Tai sitä, että selästä taklaaminen on raukkamainen, vaarallinen ja törkeä teko. Ovechkinin lompakossa ei runsaan 232 tuhannen taalan menetys tunnu missään. Parempi rangaistus olisi viedä mies tutustumaan vaikka muutamaan tällaisista tilanteista halvaantuneeseen entiseen jääkiekkoilijaan ja työntelemään heidän rullatuolejaan päiväksi, pariksi.

- – -

Onko Alexander Ovechkin sitten likainen pelaaja lukijoitten mielestä?  Tapauksia alkaa olla aika hyvä lista kasassa ja pelikieltoja myös. Kolme ottelurangaistusta pelkästään tällä kaudella.

The Globe and Mailin HHOF-kiekkokirjoittaja Eric Duhatschek kirjoitti, että NHL:ssä on vain kourallinen sellaisia pelaajia, jotka aiheuttavat suurimman osan vaarallisista ja pelikieltoon johtavista tilanteista ja nämä samat ovat vielä rikoksen uusijoita. Kuten Ovechkin on seuraavalla kerralla.

NHL:n ongelma on se, että yksi näistä ongelmapelaajista on yksi sen suurimmista tähdistä.

Vai onko hän vain varomaton? Joukkuekaverit Capitalsissa sanoivat olevansa enemmän huolissaan miehen pelityylin vuoksi hänen omasta terveydestään.

Olen itse miettinyt jo pari vuotta sitten tätä viimeistä. Näen tässä jonkinlaisen nykypäivän wendelclarkin. Tuolla tyylillä saa paljon ihailijoita, mutta ihmisen kroppa ei voi kestää montaa vuotta.

Ovechkin jotenkin muistuttaa Mark Messieriä, mutta Mess oli ilkeä. Jos joku piti laittaa ojennukseen, Messier kävi läpäyttämässä tätä pelaajaa mielellään. Messier syyllistyi muutaman kerran todella ilkeisiin tekoihin. Olin kerran itse paikalla, kun Mess veti mailalla kaikki etuhampaat suusta toiselta Sutterin kaksoselta.

En näe tällaista luonteenpiirrettä Ovechkinissä.

- – -

NHL:n oikeuskäytäntö sekaisin. Paras aika NHL-runkosarjasta on käynnissä. Hurjaa taistelua playoffpaikoista käydään kaikkialla. Mutta media ja fanit käyttävät energiaansa tähän asiaan, miettien, pitäisikö tuosta taklauksesta tulla pelikieltoa vai ei. Ja miten paljon. Ja oliko tämä samanlainen vai erilainen kuin viime viikon tapaus.

Jotain on todella vialla.

NHL teki virheen jättämällä Matt Cooke rankaisematta. Kukaan Pittsburghin ulkopuolella ei olisi valittanut jos Cooke olisi saanut pelikiellon vaikka runkosarjan loppuun saakka.

Haluttiin sitä tai ei, jokaista tulevaa törkeää tilannetta ja siitä tulevaa pelikieltoa tullaan nyt vertaamaan Cooken päätilttiin. Suurin osa ymmärtää, että Cooke pääsi veräjästä, koska hänen rikostaan ei ole vielä sääntökirjassa. Mutta NHL loi jonkinlaisen standardin itseään vastaan silti.

Mike Richardsin rankaisematta jättäminen aikaisemmin kaudella voidaan laskea samanlaiseksi virheeksi.

Kaikissa näissä tilanteissa on runsaasti harmaata aluetta vielä lisäksi. Jokainen tilanne on niin erilainen kuin joku toinen.

Joittenkin mielestä NHL:n oikeus ei toimi enää loogisesti. Vaikka jokainen tapaus on erilainen kuin edellinen, minkäänlaista jatkuvuutta ei ole olemassa. On kuin jokainen tapaus olisi ensimmäinen.

Ottaako NHL huomioon sen, loukkaantuko törkeyden uhri vai ei?  Siltä ei vaikuta. Onko sillä merkitystä, kuka törkeyden tekee? NHL ei koskaan myönnä tätä, mutta tottakai sillä on.

Oliko Lapierren törkeys kaksi kertaa pahempi kuin Ovechkinin, koska hän sai neljä peliä ja Ovie vain kaksi? Koko pelikieltosysteemi on täysin hujan hajan.

Ja toimiiko kahden pelin huili muka siten, että Alex Ovechkin palattuaan ei enää pelaa varomattomasti? Ei varmasti toimi. Hän on jo anteeksipyynnössään todennut palaavansa pelaamaan samalla tavalla kuin ennenkin. Hänen seuransa omistaja tukee häntä. Keneltä katkeaa luita seuraavaksi?

Minulla on selvästi ikävä niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin pelaajat itse pitivät huolen suurimmaksi osaksi pelin siisteydestä ja vastustajien rehellisyydestä.

Tampa Bay Lightningin turha mies Steve Downie yritti täysin selvästi vahingoittaa Pittsburgh Penguinsin Sidney Crosbyä sunnuntaina Tampassa. Downie sai NHL:ltä pienen tuhannen taalan sakon tempustaan.

Miksei Steve Downie saanut pelikieltoa??

ESPN.comin Scott Burnsiden mielestä NHL:n tulisi luoda selkeä standardi kurinpitoonsa. Kunnon ankarat rangaistukset, kovempia rangaistuksia uusijoille. Ei mitään kuulusteluja eikä pienellä kirjoitettuja sivuhuomautuksia.

Helppoa olla samaa mieltä Burnsiden kanssa. Pelaajat siistivät kummasti käyttäytymistään, jos he tietävät etukäteen, että törkeyksien tekijöille käy huonosti ja rangaistukset ovat tuntuvia.

Mitä jos Sidiltä olisi revennyt polvi? Mitä jos Pensin Stanley Cup-haaveet olisivat kuivuneet tähän yhteen tilanteeseen?

Joku voisi sanoa, ettemme me voi tietää, mitä Downie tarkoitti tehdä. Olemme tähän mennessä nähneet Downien pelaavan niin monta kertaa, että aivan varmasti tiedämme.

Katsojat maksavat kalleista lipuista nähdäkseen pelaajia kuten Sidney Crosbyn. Kukaan ei kaiva lompakostaan mitään nähdäkseen Steve Downien pelaavan. NHL on business, jonka on suojeltava tärkeimpää omaisuuttaan.

Kannatan tähtipelaajien suojelua vanhaan hyvään malliin. Se malli toimi vuosien ajan. Wayne Gretzky ja Stevie Yzerman ja Teemu Selännekin uransa alkuaikoina saivat rauhassa viihdyttää maksavia katsojia.

- – -

Mielenkiintoinen tapahtuma Edmonton Oilersin ja Columbus Blue Jacketsin ottelussa maanantaina. Öljyn pakki Theo Peckham haki jo kauden 20. tappelunsa ottaneen Jared Bollin otteluun, jonka lopussa Boll menetti tasapainonsa ja putosi selälleen todella nopeasti lyöden takaraivonsa jäähän.

Sekä linjatuomari, että Peckham olivat paikalla huolestuneen näköisinä tuomarin ottaessa Bollin pään helliin käsiinsä välittömästi.

Olemme jo unohtaneet, miten vain vuosi sitten amatööripelaaja Don Sandersonin kuoleman jälkeen NHL-pelaajien turvallisuus tappeluissa oli ykköspuheenaihe. Kaikenlaisia ehdotuksia sääntöjen muuttamiseksi turvallisemmiksi ehdotettiin ja jotain piti olla tulossa.

No, kesä meni eikä yhtään mitään tapahtunut. Koko juttu unohdettiin. Jared Bollin takaraivon iskeytyessä pelottavan näköisesti jäähän vuoden takaiset tapahtumat nousivat hetkeksi mieliin.

Tappelujen turvallisemmiksi muuttaminen ei ollut managereitten kokouslistalla Floridassa viime viikolla. TSN:n NHL-Insider Darren Dregerin mukaan liiga haluaisi muuttaa tappelusääntöjä esimerkiksi vaatimalla, että kypärät on pidettävä päässä tappelujen aikana. Mutta NHLPA eli pelaajat itse eivät ole vielä tähän valmiita.

Modernit olkapääsuojukset ovat olleet yksi paha pelaajien loukkaantumisiin vaikuttava ongelma jo pitkään. Ne on valmistettu hirmukoviksi ja iskeytyessään toisen pelaajan päähän ikäviä asioita tapahtuu.

Darren Dregerin mukaan NHL sai vasta viime tammikuun kokouksessa pelaajayhdistykseltä luvan muuttaa sääntöjä ja tuoda ensi kauden alkuun uudet, pehmeämmät olkapääsuojukset pakollisina.

Tämän muutoksen hyväksymiseen pelaajayhdistykseltä meni viisi vuotta. Viisi vuotta!

- – -

Marc Savardin paha loukkaantuminen Pittsburghin Mellon areenalla Matt Cooken aiheuttamana luo ennakkoasetelman Bostonissa pelattavalle seuraavalle Pens vs. Bruins pelille torstaina.

Kostaako Big Bad Bruins jahtaamalla vastavuoroisesti Sidney Crosbyä?  Selviääkö Matt Cooke hengissä? Kannattaako Dan Bylsman edes laittaa Cooke pelaavaan kokoonpanoon?

Beantownin fanit vaativat kostoa. Boston Bruinsin pelaajat eivät ole tyytyväisiä. Marc Savardin maatessa aivot tuusana Mellonin jäässä Bruins-pelaajat reagoivat todella hitaasti. Todella ikävä tilanne NHL:lle. Tilanne, jonka se itse aiheutti jättämällä Cooken rankaisematta.

Aikaisemmin kaudella Philadelphia Flyersin Mike Richards joutui tappelemaan Floridan kapteeni Bryan McCaben kanssa taklattuaan David Boothin vaarallisesti tajuttomaksi. Myöhemmin Booth haastoi Richardsin heti ensimmäisessä ottelussaan paluun tehtyään.

Bostonin valmentaja Claude Julien kieltäytyi kommentoimasta Boston Globen toimittajan kysyttyä joutuuko Cooke vastaamaan teoistaan TD Gardenin jäällä torstaina. Syyksi Julien antoi yhä edelleen oikeudessa käytävän Steve Mooren oikeusjutun Todd Bertuzzia ja Vancouver Canucksia vastaan.

Bertuzzi/Moore tapaus tapahtui jo maaliskuun 8. 2004.

Matt Cooke muistaa illan varmasti todella hyvin, koska juuri hän oli se pelaaja, joka haastoi Mooren silloin tappeluun sovittamaan Canucksin törkeänä pitämää kapteeni Markus Näslundiin kohdistunutta taklausta aiemmassa ottelussa.

On selvää, ettei Milan Lucic tai Shawn Thornton tule olemaan se pelaaja, joka luistelee Cooken luo aloitukseen ja sanoo, että mitäs jos hoidetaan tämä asia pois päiväjärjestyksestä. Joku keskisarjan mies tulee sen tekemään.

Julien taas on viisas keskittyessään vain valmentamaan joukkuettaan. Bruins roikkuu kynsillään idän viimeisessä playoffpaikassa kiinni 74  pisteellä juuri nyt. New York Rangers puuskuttaa niskaan aivan perässä 71 pisteellä.

NHL yrittää rauhoittaa tilanteen lähettämällä sekä Colin Campbellin että tuomaritoiminnasta vastaavan Terry Gregsonin Bostoniin torstaiksi. He tulevat puhumaan joukkueille. Jopa Gary Bettman saattaa ilmestyä vielä paikalle.

Torstain ottelusta voi tulla verilöyly tai vihollisuudet voidaan hoitaa alta pois hyvin aikaisessa vaiheessa.

- – -

Pittsburgh Penguinsin maalivahti Marc Andre Fleury hermostui perjantaina Newarkin Prudential Centerillä Ilja Kovalchukin tehtyä maali kaukaa rannelaukauksella, joka näytti menneen aivan MA:n hanskakäden alta.

Lähempi filmin tarkastelu paljastaa syyn Flowerin hermostumiseen: Travis Zajac työnsi mailallaan Fleuryn hanskan pois tieltä hetkeä ennen Iljan ampuman kiekon tuloa.

Briljanttia yhteistyötä Kovalchukilta ja Zajaciltä. Tuomarit eivät edes huomanneet. Ja kun tuomarit eivät tilannetta näe, sitä ei myöskään tarkasteta.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton

Lähteet: TSN, Edmonton Journal, CBC Hockey Night in Canada, Sun Media, The Globe and Mail, ESPN.com, Hockey or Die-blogi, Boston Globe.

- – -

Don Cherryn ehdotus: muuttakaa sääntöjä heti! Hockey Night in Canadan Don Cherry sanoi asian parhaiten lauantaisessa Coach´s C0rner-osiossaan.

Grapes sanoi pitävänsä käsittämättömänä, ettei NHL antanut Matt Cookelle pelikieltoa Marc Savardin telomisesta. Cherryn mukaan NHL:n reagoimatta jääminen antaa aseita liigan vastustajille.

Cherry näytti useampia Matt Cooken rikoksia nauhalta ja luki vielä NHL:n sääntökirjasta kohdan tahallisesta vahingoittamisesta. Samaa asiaa ehdotin tällä palstalla edellisessä postauksessa. NHL taas lukee asian niin, että tahallinen vahingoittaminen tulee tapahtua jollain sääntöjen kieltämällä tavalla, kyynärpäällä, mailalla, sääntöjenvastaisella taklauksella tms. ennenkuin se astuu voimaan.

Sääntöjä ja niitten tarkoituksia ja niitten ”henkeä” voidaan tietenkin lukea monella eri tavalla.

Cherry kysyi, olisiko Cooke tehnyt tällaisia temppuja Wayne Gretzkyä vastaan jos Dave Semenko olisi ollut jäällä tai Steve Yzermania vastaan jos Bob Probert olisi ollut jäällä.

Todella mielenkiintoisesti Cherry vielä kertoi tavanneensa Cooken viime playoffseissa jäähallin käytävällä. Cooke oli kysynyt, oliko Cherryllä rohkeutta sanoa samat asiat päin naamaa, jotka hän sanoi Cookesta TV:ssä. Cherryllä ei ollut mitään ongelmia sanoa asiaa henkilökohtaisesti.

Rohkea mies tämä Matt Cooke. Menee uhkailemaan 75-vuotiasta miestä jäähallin käytävällä.

Vielä pari mielenkiintoista pointtia Cherryn adressista: Hän sanoi, ettei valmentajana koskaan itse uskonut tähän ajattelutapaan, mutta joku muu saattaa tehdä kuten varsinkin ennen oli NHL:ssä hyvinkin yleistä: laittaa Cooken joukkueen tähtipelaaja, eli tässä tapauksessa Sidney Crosby maksamaan Cooken teoista.

Vanha kirjoittamaton sääntö: tee jotain meidän parhaalle pelaajalle (Marc Savard), me teemme jotain teidän parhaalle pelaajallenne. Crosbyn ilme Patrice Bergeronin tullessa juttelemaan kertoo todella paljon, kuten myös Billy Guerinin kaltaisen kunnioitetun veteraanin sanat.

Tärkein ehdotus Don Cherryltä oli kuitenkin tämä: NHLPA ja kilpailukomitea ja omistajat voivat tehdä sääntömuutoksen vaikka parissa tunnissa jos haluavat. Cherry haastoi pelaajat ja kilpailukomitean toimimaan välittömästi sääntöjen muuttamiseksi, sillä muuten mikään ei suojele pelaajia tästä eteenpäin playoffsien loppuun saakka.

Hieno teko mielestäni jääkiekon kotimaan kuunnelluimmalta jääkiekkokommentaattorilta käyttää puheenvuoro NHLPA:n ja kilpailukomitean haastamiseen.

Tuomarit ja pelaajat pystyvät omaksumaan uuden sääntötulkinnan sanat nopeasti. Jäämme seuraamaan, kuinka monta aivotärähdystä tai aivovammaa tulee lisää ennen kuin Stanley Cup kannetaan jäälle.

Kilpailukomitean ei ollut tarkoitus tavata ennen kesäkuuta. NHLPA:n eli pelaajien edustajat voivat tehdä aloitteen sääntöjen nopeaksi muuttamiseksi heti, mutta he ilmeisesti tarvitsevat vielä aikaa.

Kaikki muistavat miten nopeasti NHL ehdotti sääntömuutosta NHLPA:lle sen jälkeen kun Sean Avery heilutti mailaansa Martin Brodeurin silmien edessä selkä kentälle käännettynä playoffseissa pari vuotta sitten.

Sääntöä muutettiin päivässä.

NHL-pelaajat itse voivat siis vaikuttaa siihen, miten heidän liigassaan pelataan.

- – -

Lauantain Bruins vs. Habs-ottelussa tapahtui taklaus, jonka laillisuudesta puhuttiin paljon. Andrei Kostitsyn taklasi Milan Lucicin jäähän kroppaan osuneella olkapäätaklauksella.

Toisten mielestä tässä oli taklaus, josta tulisi ensi kaudella rangaistus siksi, että se tuli kuolleesta kulmasta Luciciin päin. Toisaalta taklaus ei osunut eikä sitä tarkoitettu päähän.

Voidaan sanoa Kostitsynin taklauksen olleen estäminen, koska Lucicilla ei ollut enää kiekkoa taklauksen tullessa. Tai joku voisi sanoa, että oli Lucicin oma vika saattaa itsensä noin haavoittuvaiseen asemaan.

Oli miten oli, tuomarit antoivat Kostitsynille kakkosen estämisestä.

Vanha Bruins-puolustaja Mike Milbury ei ollut Hockey Night in Canadassa tyytyväinen Blake Wheelerin toimettomuuteen tilanteessa.

- – -

Marc Savard joutuu istumaan pimeässä huoneessa ja hän kärsii todella pahasta päänsärystä. Hänen pelikautensa on todennäköisesti ohi.

Colin Campbell ja NHL:n tuomareitten pomo Terry Gregson aikovat olla Bostonissa torstaina, kun Pittsburgh Penguins tuo Matt Cooken sinne buuattavaksi.

Ottelusta tulee ehkä viikon odotetuin. Kaiken lisäksi Boston ja Pittsburgh saattavat hyvinkin kohdata heti playoffsien ensimmäisellä kierooksella jos Penguins ottaa toisen sijan idässä ja Boston seitsemännen.

NHL on erittäin varovainen eikä halua tästä ottelusta tulevan samanlaista ongelmaa kuin taannoisesta Todd Bertuzzin ja Steve Mooren tapauksesta Vancouverissa. Sen tapauksen jälkiselvittelyt jatkuvat oikeudessa vieläkin.

ESPN.comin mkaan Gary Bettmanin paikallaolo myös Bostonissa ei ole vielä varmistunut.

- – -

Sidney sanoo ei Davelle. Kanadan kultapoju Sidney Crosbyn elämä on ollut todella jännää NHL:ssä Vancouverin sunnuntain jälkeen.

Heti tiistaina Crosby sai erikoisen vastaanoton kotihallissaan Pittsburghin Mellon areenalla kotiyleisöltään. Vieraaksi tuli nimittäin Buffalo Sabres USA:n tähtimaalivahti Ryan Millerin johdolla.

Kaikki otteluun osallistuneet olympialaispelaajat ja valmentaja Lindy Ruff esiteltiin Penguins-faneille. Toni Lydmankin sai hienot hurraukset. Ryan Miller sai kaikista hienoimmat suosionosoitukset amerikkalaisyleisöltä.

Sidney Crosbyn voittomaalin näyttäminen taas sai suuren osan Penguins-faneista buuaamaan, vaikka itse Sidney saikin suosionosoituksia. Erikoinen tilanne kanadalaiselle urheilijalle Amerikassa.

- – -

Paria päivää myöhemmin Penguins vieraili Manhattanilla. Historiallinen Ed Sullivan-teatteri sijaitsee Broadwaylla aivan kävelymatkan päässä Madison Square Gardenista. Amerikkalaisen myöhäisillan suosituin ohjelmanisäntä David Letterman nauhoittaa sieltä jokaisena arki-iltana tulevaa Late Night-ohjelmaansa.

Dave on ollut tärkeä osa pohjoisamerikkalaista televisoiltaa jo keväästä 1982.

Yksi Lettermanin patentoiduista keksinnöistä ja suosituimmista osista ohjelmaa on jokailtainen Top 10-lista.

Top 10-lista on amerikkalainen TV-instituutio. Sen ovat Dave Lettermanin ohjelmassa käyneet lukemassa Barack Obama, Robert DeNiro ja Al Pacino, Homer Simpson, U2, Tom Cruise ja Jim Carrey esimerkiksi.

Urheilijoita on usein nähty listaa lukemassa. Terrel Owens, Ken Griffey Jr., Annika Sorenstam, Zach Johnson, NASCAR-kuljettajat ja New York Rangers aikaisemmin tällä kaudella.

David Letterman on tunnetusti jääkiekon ystävä. Brett Hull on joskus aikoinaan esiintynyt Daven vieraana. Letterman on lähettänyt koomikko Chris Elliotin tapaamaan Rangersin pelaajia. Scott Stevens vieraili ohjelmassa Tom Greenin toimiessa Daven sijaisena voitettuaan viimeisen Stanley Cupinsa.

Ja tietenkin, 1994 New York Rangers-pelaajat Brian Leetch, Mark Messier ja Mike Richter kävivät Ed Sullivan-teatterissa näyttämässä Stanley Cupia.

Sidney Crosby sai kutsun tulla lukemaan David Lettermanin Top 10-lista Pittsburgh Penguinsin vieraillessa New Yorkissa viikko sitten. Mutta hän – tai hänen edustajansa – kieltäytyi.

New York Postin Larry Brooksin mielestä Crosby missasi NHL:n kultaisen mahdollisuuden levittää jääkiekon sanomaa amerikkalaisille juuri oikealla hetkellä, juuri kun kiinnostus oli korkeimmillaan olympialaisten jälkeen kieltäytymällä.

Crosbyn agentti Pat Brisson puolusteli Sidiä sanomalla, että tämän ohjelma oli täynnä.

Sidney Crosbyllä – NHL-jääkiekon ykkösnimellä ainakin olympialaisten jälkeisellä viikolla – oli niin kiire New Yorkissa, ettei hän ehtinyt lukea kymmenen kohdan vitsiä muutaman minuutin ajan? Harjoitukset kestivät ehkä 45 minuuttia. Huh, miten kiireinen päivä.

Penguinsin pukukopista puolusteltiin kieltäytymistä useamman äänen voimalla.

David Letterman puhui ohjelmassaan olympiafinaalista tuttuun humoristiseen tapaansa, näyttäen simulaation Crosbyn voittomaalista (vain NBC:llä on oikeudet näyttää maalia USA:ssa) sekä esittelemällä takahuoneessa odottaneet ”Sidney Crosbyn” ja ”Zach Parisen”.

NHL-jääkiekko yrittää aina päästä isojen joukkoon Pohjois-Amerikassa. Muttei sinne koskaan pääse.

- – -

Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjan aikana republikaanien presidenttiehdokas John McCain peruutti vierailunsa David Lettermanin ohjelmassa viime hetkellä. Dave teki pilaa McCainistä armottomalla tavalla.

McCain valehteli Lettermanille. Hän oli meikkauksessa toisessa studiossa New Yorkissa, ei Washingtonissa kuten hän oli kertonut Davelle.

Tie valkoiseen taloon kulkee aina Ed Sullivan-teatterin kautta.

Ammattilaisurheilun markkinointi ei ole ehkä yhtä kovaa touhua kuin politiikka, mutta NHL-pelaajan ei tulisi koskaan sanoa ei David Lettermanille.

- – -

Spezza rikkoo päätypleksin. Ottawa Senatorsin Jason Spezza oli yksi viimeisiä NHL-pelaajia, joka vaihtoi puumailasta yhden palan komposiittimailaan.

Perjantaina Calgaryssä Jasonin laukaus rikkoi Saddledomen kulmassa olleen päätypleksin. Jäähallin henkilökunta toi kahdesti pleksinpalan paikalle trukilla, mutta kumpikaan pala ei sopinut. Lopulta pala jouduttiin leikkaamaan sopivaksi.

Ottelun alku viivästyi 35 minuuttia.

Katsomossa istunut perhe sai lasit päälleen Spezzan laukauksen vuoksi. Senatorsin edustaja vei myöhemmin perheen nuorelle pojalle Jason Spezzan nimmareilla varustetun mailan muistoksi.

- – -

MVP. Jos NHL:n MVP-palkinto eli Hart-palkinto todellakin annettaisiin ”pelaajalle, joka on määrätty arvokkaimmaksi pelaajaksi joukkueelleen”, Colorado Avalanchen maalivahti Craig Anderson saisi ääneni ansaitusti voittajana.

Otetaan ”Andy” pois läntisen konferenssin kuudentena olevasta joukkueesta ja en usko Avsin olevan edes playoffseissa.

Anderson ei ollut ennen tätä kautta koskaan pelannut yli 31 ottelua yhdessä NHL-kaudessa ja hänen kykyään pelata kokonainen ehjä kausi epäiltiin..

Nyt mittarissa on 60 ottelua, 35 voittoa, 7 nollapeliä ja torjuntaprosentti 92.4.

- – -

Kotiinpaluu. Vancouver Canucks palasi vihdoinkin kotiin lauantaina ennätykselliseltä 14 ottelun vieraskiertueeltaan. Syy pitkään poissaoloon oli tietenkin jäähallin luovuttaminen olympialaisten ajaksi.

Lauantaina Canucks kaatoi Ottawa Senatorsin kotonaan GM Placeksi jälleen nimetyssä jäähallissaan. Sitä ennen joukkue ei ollut pelannut kotiottelua 45 päivään.

Vancouver Canuck matkusti yli 20.000 kilometriä. Kiertue onnistui todella hyvin. Kahdeksan voittoa. Vancouver on nyt koko liigan sarjataulukossa neljännellä sijalla.

Ja mikä parasta, joukkue saa pelata 10 viimeisistä 15 ottelustaan kotona.

- – -

Brian Campbellin kausi päättyi. Hieno ja odotettu, ehkä kevään Stanley Cup-finaalin ennakko Chicago Blackhawksin ja Washington Capitalsin välillä nähtiin sunnuntaina.

Capitalsin supertähti Alexander Ovechkin työnsi Hawks-pakki Brian Campbellin selästä päätylaidoitukseen ottelun ensimmäisessä erässä ja lensi ottelusta ulos jo kolmannen kerran tällä kaudella saaden viitosen, kympin ja ottelurangaistuksen.

NHL antoi Ovechkinille aikaisemmin kaudella kahden ottelun pelikiellon, jota yleisesti pidettiin liigan viestinä pelaajalle, joka pelasi liian varomattomasti.

Todennäköisesti Ovechkinille ei anneta lisärangaistusta tällä kertaa. NHL:llä on erikoinen sääntö, jonka mukaan laitataklaukseen tai takaapäin taklaamiseen syyllistyneen pelaajan rikosrekisteri pyyhitään puhtaaksi jos tämä ei tee samaa rikettä 41 ottelussa.

42 ottelua on kulunut siitä, kun Ovechkin taklasi Patrick Kaletan takaapäin. Tim Gleasoniin kohdistunut törkeys taas oli polvitaklaus, johon tämä sääntö ei edes liity.

Brian Campbelin solisluu ja joitakin kylkiluita katkesi Ovechkinin taklauksessa TSN:n mukaan. Hänen pelikautensa on ohi.

- – -

Ja vielä, jotkut ovat tämä saattaneet nähdä internetissä aikaisemmin: vedenkulutus Edmontonin kaupungissa Vancouverin olympialaisten kiekkofinaalin aikana. Todella mielenkiintoista, miten selvästi jääkiekko vaikutti kaupunkilaisten vedenkulutukseen.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: TSN, CBC Hockey Night in Canada, Edmonton Journal, Sun Media,  NBC.

- – -

Oliko joku muukin yllättynyt siitä, ettei Matt Cooke saanut pelikieltoa Marc Savardin aivojen kolkkaamisesta?

Jo ennestään suuri kunnioitukseni Pittsburgh Penguinsin veteraani Billy Guerinia kohtaan kohosi vielä lisää Billyn sanoessa suoraan, että hänen joukkuekaverinsa olisi pitänyt saada pelikielto.

Kerrankin joku, joka ei pakene vanhan ”me seisomme omamme takana”-lässytyksen taakse.

Ensi alkuun olin ihan varma, että Cooke tulee kärsimään noin kolmen pelin pelikiellon. Sitten kuulin Colin Campbellin sanovan, ettei taklauksesta löytynyt mitään sääntöjen vastaista puolentoista tunnin videokelailun jälkeen ja aloin epäillä.

Todella erikoista, että NHL-managerit päättivät ensin sääntömuutosehdotuksesta ensi kauden varalle ja vasta sitten päästivät Matt Cooken veräjästä. Koko touhu oli kuin jonkinlainen mainostemppu NHL managereille ja heidän uudelle säännölleen. Ensi vuonna sitten.

Mitä jos samanlainen tilanne tapahtuu NHL:ssä vielä uudelleen ennen playoffsien alkamista? Senkin annetaan mennä läpi, koska säännöt eivät kiellä olkapäällä päähänkohdistunutta taklausta?

- – -

Cooke olisi mielestänyt niin ansainnut pelikiellon. Hän on rikoksen uusija. Vain muutama kuukausi sitten hän teki lähes saman tempun New York Rangersin Artem Anisimoville ja sai kahden ottelun pelikiellon.

Ainoa ero Anisimovin tiltissä oli se, että Cooken luistimet nousivat jäästä.

- – -

Kaksi vuotta sitten Cooke taklasi myöhään tulleella ja täysin turhalla taklauksella Tampan Vincent Lecavalieria runkosarjan viimeisessä pelissä. Cooke pelasi silloin Washingtonin paidassa, Lightning oli jäämässä kauaksi playoffpaikasta.

Vinnie vietti kesän olkapääkuntoutuksessa taklauksen takia käytyään ensin leikattavana.

Vuosi sitten tammikuussa Matt Cooke sai kahden pelin pelikiellon Carolinan Scott Walkerin taklaamisesta päähän.

Viime kevään Stanley Cup-finaalissa kuului joitakin valituksia Cooken törkeyksistä, joista hän finaalisarjan tuomarilinjan ansiosta pääsi saamatta edes jäähyä. Hän ajoi Nicklas Lidströmin takaapäin kulmalaidoitukseen, hän yritti potkaista Chris Osgoodia maalinedustahässäkässä.

Jo konferenssifinaalissa Cooke herätti keskustelua polvitaklattuaan Carolinan Erik Colen, mutta ei saanut siitäkään pelikieltoa.

- – -

NHL:n säännöissä ei ehkä ole vielä päähänkohdistuneen taklauksen kieltävää sääntöä, mutta sieltä löytyy tahallinen vahingoittaminen. Ja jos tämä ei ollut tahallinen vahingoittaminen, niin mikä sitten?

Tuntuu siltä, että Soupy Campbell olisi mielellään antanut kunnon pelikiellon Cookelle. Siksi hän kelasi taklausta videoissaan kerta toisensa jälkeen. Mutta NHL:n ja pelaajien välinen CBA eli työehtosopimus määrää, että sääntöjä on rikottava selvällä tavalla ennenkuin pelikieltoja voidaan ryhtyä antamaan.

Campbell tulee aivan varmasti seuraamaan Matt Cooken jokaista liikettä äärimmäisen tarkasti tästä kauden loppuun. Mutta juuri nyt Cooken suojeleminen liigan toimesta on mielestäni väärin.

- – -

Boston Bruinsin GM Peter Chiarellin mukaan Marc Savard on lentänyt kotiin Bostoniin torstaina. Aivovamman tarkkaa laatua ei ole vielä tiedossa, mutta hänen kautensa on todennäköisesti päättynyt tähän.

Boston Bruins toivottaa Matt Cooken tervetulleeksi Beantowniin maaliskuun 18, jolloin joukkueet kohtaavat viimeisen kerran runkosarjassa.

Ei kannata tuhlata energiaa olemalla vihainen Matt Cookelle. Jääkiekossa ja NHL-jääkiekossa vielä erityisesti tilit tasoitetaan aina ennemmin tai myöhemmin.

Oliko kukaan pahoillaan aikoinaan, kun Tie Domi tyrmäsi Ulf Samuelssonin täysin ilman mitään erityistä syytä tajuttomaksi? No ei todellakaan ollut. En taaskaan väitä, että NHL-pelaajien tapa ylläpitää omaa lakiaan on oikein. Se vain tuntuu oikealta.

- – -

NHL-managerit eivät siis halua eliminoida kaikkia olkapäällä suoraan päähän kohdistuvia taklauksia. He haluavat eliminoida kuolleesta kulmasta tulleet, ns. blindside-taklaukset, jotka osuvat päähän.

Kun sääntöuudistus tulee käyttöön kilpailukomitean ja omistajien kokouksen jälkeen ensi kaudelle, tulemme näkemään vain pari lisärangaistusta (kakkonen, viitonen tai/ja pelikielto) vuodessa. Esimerkiksi tällä kaudella Mike Richardsin ja Matt Cooken taklaukset.

Kilpailukomiteaan kuuluu muuten viisi pelaajaa, neljä manageria ja yksi omistaja.

- – -

Boca Ratonin kokouksessa käsiteltiin myös vähän muita asioita päähänkohdistuneitten taklausten lisäksi. Ehkä mielenkiintoisin on runkosarjan päätteessä joukkueitten playoffrankkauksen määrittävän tiebreakerin muutosehdotus.

Nykyisellään sääntö on se, että jos kaksi joukkuetta on runkosarjan päättyessä tasapisteissä, se, jolla on enemmän voittoja saa korkeamman rankkauksen. Voitoksi lasketaan kaikki voitot, varsinaisella peliajalla otettu voitto, jatkoaikavoitto ja rankkarikisassa otettu voitto.

Uudeksi käytännöksi on ehdotettu, että jos kahdella joukkueella on yhtä suuri määrä voittoja, etu menee sille, jolla on enemmän voittoja varsinaisella peliajalla tai jatkoajalla.

Rankkarikisaa ei olla ottamassa pois, mutta NHL ei kisat tuodessaan työsulun jälkeen odottanut, että näin suuri määrä pelejä ratkaistaisiin niitten kautta. Niinpä ensi kaudeksi rankkarikisan merkitystä vähennetään hieman.

- – -

Pystyykö Vancouver Canucks voittamaan Chicago Blackhawksin playoffseissa? Vancouverin aika voittaa jotain on juuri nyt. Mutta `Nucks ei tule pääsemään Stanley Cup-finaaliin, ellei se pysty kaatamaan viime kevään painajaista Chicago Blackhawksia.

Canucksin GM Mike Gillis ei tuonut siirtotakarajalla joukkueeseen kolmosketjun veteraani voimahyökkääjää, kuten moni odotti. Sellaista Keith Tkachuk/Shane Doan-tyyppiä.

Roberto Luongo on ainakin nyt ottanut yhden todella suuren voiton vyölleen voittamalla olympialaiset. Luongo ei pelannut täydellisesti finaalipelissä, mutta voitto varmasti vie pitkälle itseluottamusmielessä.

- – -

Mielestäni on todella hienoa, että NHL-paluun Atlanta Thrashersin paidassa tehnyt 48-vuotias Chris Chelios on vieläkin tarpeeksi hyvässä fyysisessä kunnossa pystyäkseen pelaamaan Showssa.

Chelios on oman tiensä kulkija eikä kaikkien suosikki. Mutta hänen omistautumisensa kuntoharjoitteluun on aina ollut omaa luokkaansa. Hän on aina ollut aikaansa edellä. Mike Keenan on sanonut olleensa valmentajauransa aikana ihmeissään etenkin kolmen valmentamansa pelaajan fyysisen kunnon kovuudesta. Nuo pelaajat olivat Eddie Belfour, Jarome Iginla ja Chris Chelios.

Chelioksen kaukalon ulkopuolella nähneet ovat varmasti huomanneet yhden asian: mies ei ole isokokoinen. Tämä on mies, joka on pelannut kovaa fyysistä jääkiekkoa vuosikymmenten ajan, aina mukana kaikissa käsikähmöissä ja vihollisuuksissa.

Hienoa Chris Chelios!  Silti naurattaa lukea Edmonton Journalin listaa ”Chris Chelios is so old…” vitseistä.

- – -

Näin jossain tilaston, jonka mukaan lännen joukkueet ovat voittaneet yli 56 prosenttia otteluista idän joukkueita vastaan tällä kaudella.

- – -

Yksi pelaaja, joka herätti huomion Ottawa Senatorsin vieraillessa Rexallilla oli vasta 19-vuotias puolustaja Erik Karlsson. Erittäin hyvää taitoa ja itseluottamusta A-junnulla kiekollisessa pelissä.

Jeff Deslauriers pelasi ilmiömäisesti kaksi erää ja piti ottelun tasaisena, mutta kolmannessa Sens otti ohjat käsiinsä.

- – -

Todella jännittävä vaihe NHL-kaudesta meneillään juuri nyt. Takasuora. Jokainen ottelu on tärkeä, jokainen ottelu on jo nyt kuin playoff-ottelu. Mahdollisia playoffpareja mietitään joka päivä.

Mitä jos San Jose Sharks saa vastaansa Detroitin tai Calgaryn vastaansa heti ensimmäisellä kierroksella. Tai jopa Nashville Predatorsin? Preds ei edes ole helppo vastustaja yhdellekään joukkueelle. Parhaita pelaajia vastaan tulee pakkeja, kuten Shea Weber ja Ryan Suter.

- – -

15 peliä vielä jäljellä runkosarjaa ja Detroit Red Wings on yhdeksännellä sijalla lännessä. Calgary Flames on playoffpaikassa kiinni voitettuaan neljä peräkkäin.

Red Wings ei ole missannut pudotuspelejä sitten kevään 1990.

Valmentaja Mike Babcock ei kauaa ehtinyt juhlia Kanadan kultamitalia Vancouverissa. Juhlat kestivät keskiyöhön saakka. Kolmea tuntia myöhemmin auto Vancouverin kansainväliselle lentokentälle ja lento kohti Denveriä, jossa Detroit pelasi heti finaalin jälkeisenä päivänä.

- – -

Montreal Canadiens on pakko huomata idässä. Jotain 15-20 ottelua sitten Habs oli matkalla ulos playoffseista, mutta nyt tilanne on muuttunut. Canadiens voitti lyhyessä ajassa viime viikonloppuna vieraissa sekä Anaheim Ducksin että Los Angeles Kingsin kukistaen molemmat oltuaan ensin tappiolla.

Sitten Montreal palasi kotiin ja sai heti pitkän pelikiertueen jälkeen vastaansa Tampa Bay Lightningin. Pelikiertueelta palanneen NHL-joukkueen ensimmäistä reissunjälkeista kotiottelua pidetään aina vaikeana. Tampan Montrealin vierailut tekee entistäkin sähköisemmiksi vielä kolmen korkean profiilin ranskalaistähden mukanaolo.

Vincent Lecavalier, Martin St. Louis ja Alex Tanguay yrittävät aina antaa parhaan mahdollisen shown kannattajilleen Montrealissa.

Canadiens onnistui kuitenkin voittamaan tämänkin pelin, mikä kertoo paljon joukkueen yhtenäisyydestä juuri nyt. Jacques Martin otti 550 voittonsa NHL:ssä.

- – -

Neljä voittoa putkeen Calgary Flamesiltä. Ovatko Sutterit sittenkin tehneet oikeat siirrot?

Pidin kakkosmaalivahtien vaihdosta Anaheimin kanssa. Vesa Toskala otettiin lämpimästi vastaan Calgaryyn, ensimmäisessä aloituksessaan hän otti heti voiton divisioonavihollinen Minnesotasta.

- – -

Sidney Crosbyn seikkailut olympialaisten jatkoaikamaalin jälkeen on aihe, johon pitää palata seuraavalla kerralla.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: Edmonton Journal, Sun Media, The FAN960, ESPN.com, TSN, The Globe and Mail, Puck Daddy-blogi.

Hienoin noista kaikista sadasta kiekonriistosta tuli perjantain ottelussa Nashville Predatorsia vastaan. Pavel Datsyukin 18.maali tällä kaudella. Maali tuli ensimmäisen erän seitsemännellä minuutilla ja vei Red Wingsin johtoon.

Parilla nopealla harhautuksella maalivahti Dan Ellis ulos tilanteesta ja kiekko rystyltä ylänurkkaan. Puolustaja Kevin Kleinilla ei ollut aavistustakaan siitä, että Pavel oli aivan hänen selkänsä takana vaanimassa.

Myöhemmin ottelussa Datsyuk oli vielä toisena syöttäjänä Nicklas Lidströmin uran 800. syöttöpisteessä.

Pavel Datsyuk todellakin pelaa kaukalon molemissa päissä. Vaatimattomasti hän ylisti haastattelussa ketjukavereittensa vastakarvausta maalista kysyttäessä.

- – -

Muita tilastoja, joita ei aina näe. (Keskiviikon ottelujen jälkeen)

- – -

Aloitukset, voittoprosentteina

• 1. Scott Nichol, San Jose Sharks                                61.5%
• 2. David Steckel, Washington Capitals                    60.3%
• 3. Joe Pavelski, San Jose Sharks                                60.1%
• 4. Rod Brind`Amour, Carolina Hurricanes          59.5%
• 5. Paul Gaustad, Buffalo Sabres                                  59.5%
• 6. Patrice Bergeron, Boston Bruins                          58.0%
• 7. Mikko Koivu, Minnesota Wild                               57.8%
• 8. Jonathan Toews, Chicago Blackhawks              57.3%
• 9. Keith Tkachuk, St. Louis Blues                              56.9%
• 10. Eric Belanger, Washington Capitals                  56.8%
• - – -

Taklaukset

• 1. Ryan Callahan, New York Rangers                         257
• 2. Cal Clutterbuck, Minnesota Wild                           256
• 3. Dustin Brown, Los Angeles Kings                         240
• 4. Stephane Robidas, Dallas Stars                             217
• 5. Brooks Orpik, Pittsburgh Penguins                      207
• 6. Steve Ott, Dallas Stars                                                 207
• 7. Chris Neil, Ottawa Senators                                      197
• 8. Mike Fisher, Ottawa Senators                                 195
• 9. Matt Greene, Los Angeles Kings                             195
• 10. Brenden Morrow, Dallas Stas                             195

- – -
Blokatut laukaukset

• 1. Dennis Seidenberg, Boston Bruins                          186
• 2. Andy Sutton, Ottawa Senators                                   160
• 3. Chris Pronger, Philadelphia Flyers                          153
• 4. Brett Clark, Colorado Avalanche                                149
• 5. Anton Volchenkov, Ottawa Senators                       148
• 6. Dan Girardi, New York Rangers                                146
• 7. Greg Zanon, Minnesota Wild                                      146
• 8. Keith Ballard, Florida Panthers                                140
• 9. Karlis Skrastins, Dallas Stars                                   136
• 10. Tom Gilbert, Edmonton Oilers                                 135

- – -
Kahden minuutin jäähyt

• 1. Steve Downie, Tampa Bay Lightning                        48
• 2. Scott Hartnell, Philadelphia Flyers                           45
• 3. Evgeni Malkin, Pittsburgh Penguins                         41
• 4. Alexandre Burrows, Vancouver Canucks              39
• 5. Corey Perry, Anaheim Ducks                                       35
• 6. Sean Avery, New York Rangers                                    35
• 7. Rene Bourque, Calgary Flames                                   34
• 8. Joni Pitkänen, Carolina Hurricanes                         33
• 9. Steve Ott, Dallas Stars                                                     31
• 10. Dustin Bufyglien, Chicago Blackhawks                30

- – -

Viiden minuutin jäähytilaston kärjessä on Tampan Zenon Konopka 24 tappeluviitosella. Konopka on ottanut vain 16 kakkosta. New York Rangersin Brandon Prustilla on 22 tappeluviitosta ja vain 7 kakkosta. Philadelphian Ian Laperrierellä on 20 tappeluviitosta, mutta vain 9 kakkosta.

NHL:n useimmin hanskansa pudottavat pelaajat osaavat siis hyvin välttää alivoimien aiheuttamista joukkueilleen.

- – -

Jarkko Ruutu. Ottawa Senatorsin suomalaispahis antoi oman mielipiteensä päähänkohdistuneista taklauksista ja NHL:n yrityksistä tehdä asialle jotain keskiviikkoiltana Helsingin Sanomille.

”Ei ole ikinä hyvä, että pelaajat loukkaantuvat, mutta jos taklaa puhtaasti, on taklauksen vastaanottajan vastuulla olla valmiina ja tietää, missä taklaaja on”, aloitti Ruutu.

”Jos mut pystyy vetämään kylmäksi, se on mun vika. Jos se on puhdas taklaus, on tiedettävä, mitä ympärillä tapahtuu. Peli on mennyt vähän sellaiseksi, että yritetään jotain kärkikynää ihan viimeiseen asti.”

”Harmaata aluetta on paljon. Ja kuten missä tahansa ammatissa, vaaroja on paljon. Jos ja kun sieltä tulee uusi sääntö, se tulee muuttamaan taklauspelin totaalisesti. Taklauspeliä tulee paljon vähemmän. Sen mä voin taata.”

”Jos tulee puhdas taklaus, sitä on vaikeaa pysäyttää, kun jätkä tulee kovalla vauhdilla ja toinen vetää itsensä pois tilanteesta viime hetkellä. Harvalla on niin hyvät refleksit. Kai tämä on pelin evoluutiota, jos joku uusi sääntö tulee.”

”Mua on yritetty taklata koko mun uran ajan. On pidettävä pää pystyssä ja tiedettävä, ketkä on samaan aikaan jäällä. Jos joku tulee sivusta, kiekko on annettava pois, ei kannata jäädä taklattavaksi”.

Jarkko Ruutu vaikuttaa siis vanhan kunnon ”keep your head up”-koulukunnan edustajalta. Yhtenä NHL:n vihatuimmista pelaajista häntä yritetään nitistää jokaisessa ottelussa, jos tilaisuus tulee.

- – -

Edmonton Oilers pitää perää NHL:n sarjataulukossa juuri nyt 48 pisteellä. Lauantaina Oilers kohtaa Toronto Maple Leafsin ”neljän pisteen ottelussa”.

Asiaa ei pidetä tekosyynä, mutta Edmonton on matkalla kohti lukua 500 loukkaantumisten vuoksi missattujen ottelujen määrässä tällä kaudella. Englanninkielinen termi tälle on ”man games lost to injury”.

Tämä luku tarkoittaa sitä, että Oilersin kokoonpanosta on puuttunut koko runkokosarjan ajan, alusta loppuun saakka, jokaikisestä ottelusta, keskinmäärin kuusi kenttäpelaajaa eli noin kolmasosa koko joukkueen luistelevasta kokoonpanosta!

Käsittämättömiä lukuja. Pakko miettiä, onko kaikki vain huonoa onnea, huonoa valmistautumista vai joku yhdistelmä molemmista.

NHL-joukkueet menettävät yleensä noin 200-300 miesottelua loukkaantumisten takia. Kaikkien aikojen ennätys on Los Angeles Kingsin nimissä kaudelta 2003-04. Kingsin ”man-games lost to injury”-tilasto tuolla kaudella oli 629.

- – -

Ilja Kovalchuk uudessa systeemissä. Erikoinen tilasto: Atlanta Thrashersin Niclas Bergfors on tehnyt kuusi maalia uudessa seurassaan siirryttyään pois New Jersey Devilsistä. Ilja Kovalchuk on tehnyt vain kolme samassa ajassa Devilsin paidassa.

Onko Don Waddell nero?  Ei varmasti. Nämä luvut kääntyvät vielä toisinpäin.

Valmentaja Jacques Lemaire on pitänyt odotetusti ykkösketjun parivaljakkonsa Zach Parise ja Travis Zajac yhdessä. Kovalchuk on pelannut kakkosketjussa Devilsin kapteeni Patrik Eliasin ja Dainius Zubrusin kanssa.

Lemaire puhui Devilsin vieraillessa Edmontonissa viikonloppuna siitä, että uuteen pelisysteemiin tulo vaatii paljon sopeutumista Kovalchukilta. ”Pyydän häntä tekemän uusia asioita”, sanoi Lemaire, joka viikkoa aikaisemmin valmensi Iljaa vastaan olympialaisissa.

”Mutta tuloksia tulee vielä, vaikka hitaasti. Hän ymmärtää. Hän on älykäs pelaaja.”

Lemaire on peluuttanut Kovalchukia kaikissa mahdollisissa paikoiss ja tilanteissa. Calgaryssä viime viikolla Devilsin ollessa tappiolla pelin lopussa Lemaire peluutti Iljaa pakkina viidellä viittä vastaan. Syy oli se, että Jersey tarvitsi maalin ja Kovalchuk pystyy tekemään maalin siniviivalta tarvittaessa.

Atlantassa Iljalla oli neljä eri valmentajaa:  Curt Fraser, Don Waddell, Bob Hartley ja John Anderson. Kovalchuk pitää Lemairea samantyyppisenä valmentajana kuin Hartley oli. Kumpikin vaatii hyvää puolustuspeliä, mutta antaa vapaat kädet hyökkäyksessä.

- – -

Derek Boogaard on NHL:n huonoin pelaaja, Minnesota Wildin iso paha susi ei ole tehnyt edes maalia neljään vuoteen. Perjantaina täällä Edmontonissa pelatussa ottelussa Boogaard polvitaklasi juuri Oilersiin liittyneen Ryan Jonesin sairastuvalle vähintään neljäksi viikoksi.

NHL antoi Boogaardille kahden ottelun pelikiellon.

Derek Boogaard on niin huono luistelija ja toisaalta niin hirvittävän iso järkäle, että hän tulee vielä satuttamaan pelkkää huonouttaan lisää pelaajia. Vähän samaan tapaan kuin Georges Laraque aikaisemmin kaudella polvitaklattuaan Niklas Kronwallin hitauttaan.

- – -

Montreal Canadiensin sentteri Maxim Lapierre ei osoittanut minkäänlaista kunnioitusta vastustajaansa kohtaan viime torstaina tyrkätessään San Jose Sharksin Scott Nicholin vaarallisesti pää edellä laitaan takaapäin. Nichol olisi helposti voinut vaikka katkaista niskansa.

NHL antoi neljän pelin pelikiellon.

Tämä ei ollut mikään säännöissä vielä kieltämättä oleva päähänkohdistunut taklaus, vaan aivan selvä laitataklaus. Siksi olikin käsittämätöntä, että pillipiiparit Chris Lee ja Ian Walsh eivät antaneet Lapierrelle tilanteesta edes jäähyä.

Kuten todettua, NHL:ssä on vakava toisten pelaajien kunnioitusongelma, sääntöongelmien lisäksi.

- – -

37 prosenttia Pittsburgh Penguinsin pelaajabudjetista palkkakaton alla on sidottu kolmeen pelaajaan. Sidney Crosby, Evgeni Malkin ja Jordan Staal ovat nämä pelaajat. Parhaat NHL-joukkueet rakennetaan hyvän maalivahdin ja senttereiden varaan. Millään toisella NHL-joukkueella ei ole tällaista kolmen sentterin ryhmää.

Veikkaan viimevuotiseen tapaan – jolloin minua haukuttiin hulluksi – että joku näistä pelaajista tullaan vielä joskus kauppaamaan muualle joukkueen edun vuoksi.

- – -

Mielenkiintoinen sivujuoni nyt Pittsburghissä Malkinin kanssa pelaavaa Alexei Ponikarovskyä koskien. Ponikarovsky ja Pensin Ruslan Fedotenko ovat molemmat Kiovan poikia. He ovat tunteneet toisensa viisivuotiaasta lähtien.

Ponikarovsky osaa lisäksi puhua venäjää, mistä on hyötyä Malkinin kanssa pelatessa.

Samassa pelaajakaupassa Torontoon lähteneen Luca Caputin luistelua ei pidetty tarpeeksi hyvänä, jotta tämä olisi voinut pelata valmentaja Dan Bylsman pelisysteemissä.

- – -

Jussi Jokinen on kauden suomalaispelaaja NHL:ssä. 15 maalia viimeisissä 19 pelissä.  Vahinko, ettei Carolina tule pääsemään pudotuspeleihin. Viime kevään playoffseissa Jokinen teki 7 maalia ja 11 pistettä 18 kovassa playoffottelussa.

Kolme maaleista oli voittomaaleja.

- – -

New Jersey Devilsin pelaava maalivahtilegenda Martin Brodeur ei ole pelannut hyvin viime aikoina. Viimeisen kuuden ottelun torjuntaprosentti on keskimäärin vain 86.2.

- – -

Montreal Canadiensin poulustaja Andrei Markov teki maalin Anaheimia vastaan sunnuntaina. Sitä ennen Markov ei ollut tehnyt yhtään maalia 25 ottelussa.

- – -

Steven Stamkos. Tampa Bay Lightningin toisen vuoden pelaaja teki lauantaina kauden 40. maalinsa Atlanta Thrashersia vastaan. Samassa ottelussa Antero Niittymäki otti jo 17. peräkkäisen voittonsa Atlantaa vastaan.

- – -

Niittymäen voittoputki on todella erikoinen. Vahinko, etteivät joukkueet pelaa enää vastakkain tällä kaudella. Jatketaan putken seuraamista taas syksyllä.

- – -

Chris Stewart on taas yksi nuori ja erittäin hyvä NHL-pelaaja Colorado Avalanchen joukkueessa. Ehkä pelaaja, josta ei ole kuultu tarpeeksi paljoa. Oikeaa laitaa pelaava Stewart teki NHL-uransa ensimmäisen hattutempun lauantaina St. Louisia vastaan.

Kesän 2006 ensimmäisen kierroksen varaus on joukkueensa paras maalintekijä juuri nyt 25 maalillaan.

- – -

Pavol Demitra pelasi niin loistavasti olympialaisissa, että mielenkiinnolla odotettiin miten Vancouver Canucksin valmentaja Alain Vigneault peluuttaisi häntä kisojen jälkeen. Ennen kisojahan Demitra oli pelannut nelosketjussa.

Demitra ainakin aloitti kisojen jälkeen hienosti kakkosketjussa Ryan Keslerin ja Mason Raymondin kanssa.

- – -

Steve Yzerman on nyt sellaisessa tilanteessa, että hän voi halutessaan jäädä Detroitiin oppimaan lisää NHL-seuran toimitusjohtamisesta Ken Hollandilta tai hän voi lähes valita uuden paikan, josta aloittaa oman seuransa johtamisen kun paikkoja tulee vapaaksi.

Tampa Bay Lightning saattaa etsiä uutta GM:a uuden omistajan Jeff Vinikin johdolla. Nykyisen GM Brian Lawtonin sopimus on päättymässä.

NHL-managereitten erottamispäivät alkavat playoffsien alkukierroksilla jos ja kun ennakkosuosikkeja putoaa. Yzermanin nimi tulee silloin olemaan seurojen toivelistan kärjessä.

- – -

Dave Tippett käy aivan varmasti pokkaamassa Jack Adams-palkinnon NHL:n vuoden valmentajana kesällä Las Vegasissa. Phoenix on tätä kirjoitettaessa voittanut 40 ottelua 64 ensimmäisestä pelistään. Se on sarjataulukossa läntisen konferenssin neljäntenä.

Käsi ylös se, joka uskoi tähän viime kesän jälkeen?

Ei näy käsiä. Kojoottien juoksussa huomionarvoista on myös se, ettei joukkue ole tehnyt kuin 180 maalia. Se ei ole paljon pisteisiin ja sijoitukseen verrattuna.

- – -

Jack Adamsistä puheenollen, Buffalo Sabresin valmentaja Lindy Ruff ohitti Detroitin legendaarisen valmentajan sunnuntaina eniten yhtä seuraa valmennettujen ottelujen tilastossa.

Ruff on valmentanut Sabresia jo 965 ottelussa. Tuo ottelumäärä antaa Lindylle kolmannen sijan kaikkien aikojen tilastossa.

Eniten saman seuran pelejä valmensi New York Islandersin Al Arbour. ”Radar” valmensi saarelaisia 1500 kertaa.

- – -

Miksi Gary Bettman ei voi luvata NHL-pelaajien osallistuvan Sotshin talviolympialaisiin 2014? Vancouverin talvikisojen jääkiekko oli huippumenestys NHL:n päämarkkina-alueilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Finaalia seurasi jossain vaiheessa ottelua 80 prosenttia kanadalaisista ja joka kolmas televisiovastaanottimnen omistava USA:ssa. Aivan käsittämättömiä lukuja jääkiekolle.

NHL:n commish Gary Bettman on kuitenkin pidättynyt vielä lupaamasta NHL:n osallistumista talvikisoihin myös neljän vuoden päästä Venäjällä. Miksi? Eikö NHL:n kannata ottaa tätä jättimenestystä uusiksi aina kun siihen tulee tilaisuus?

Hockey Night in Canadan Ron MacLean sanoi lauantaina, että jos Yhdysvallat olisi voittanut olympiakultaa, Bettmanin olisi pakko tuoda pelaajansa seuraaviinkin talvikisoihin – muuten hänet lynkattaisiin.

Suurin syy Garyn pidättyväisyyteen on NHL:n pelaajayhdistyksen ja liigan välinen CBA eli työehtosopimus, joka ei kata ihan Sotshiin saakka. Olympiaedustus on saatava osaksi seuraavaa, kahden vuoden päästä tehtävää sopimusta etukäteen, siksi Garyllä ei ole vielä valtuuksia luvata mitään pelaajien puolesta.

Samalla Bettman tekee järkevästi olemalla hätäilemättä, koska hänen kannattaa neuvotella mahdollisimman paras sopimus liigalle ensin. KOK teki todella leveän tilin jääkiekosta Vancouverissa, arvioitten mukaan 160 miljoonaa dollaria pelkästään pääsylipputuloista.

Pelaajat haluavat varmasti myös osansa kakusta. 2.1 miljardin dollarin edestä NHL-sopimuksia pelasi Vancouverissa. HNIC:n Glenn Healyn mukaan sopimukset on vakuutettu vain noin 80 prosentista jäljelläolevasta arvostaan, 20 miljoonaan dollariin saakka per loukkaantuminen.

Yksi ongelma Healyn mukaan oli myös se, ettei NHL:llä ole kisoissa valtaa esimerkiksi lähettää omia lääkäreitään loukkaantuneita pelaajia katsomaan. ”Kun Ovechkinin kaltainen pelaaja loukkaantui, eivätkä NHL:n omat lääkärit pääse häntä katsomaan, meillä on ongelma.”

NHL:n pelaajayhdistys NHLPA:lla on ollut kaikenlaisia ongelmia viime aikoina. Kun yhdistys saa itsensä järjestykseen jonain päivänä, osallistumisesta seuraaviin talviolympialaisiin saattaa tulla yksi sen tärkeimmistä neuvotteluaseista seuraavaa CBA:tä väännettäessä.

NHL:n markkinoinnilla on ennennäkemättömiä mahdollisuuksia edessään juuri nyt. HNIC:n Pierre LeBrun esitti lauantaina mielenkiintoisen teorian: mitä jos NHL, NBA ja FIFA yhdistäisivät voimansa ja menisivät KOK:n juttusille vaatimaan parempia osallistumisehtoja urheilijoilleen?

NHL:n osallistuminen Sotshiin tulee olemaan suuri puheenaihe seuraavien kahden vuoden aikana. NHL, NHLPA. IIHF, KOK. Toivottavasti joku ottaa myös kalliit pääsyliput maksavat katsojat ja heidän toiveensa huomioon.

- – -

Ensimmäinen vastaan kahdeksas. Sunnuntai-iltapäivänä pelattu Detroit Red Wingsin ja Chicago Blackhawksin ottelu toi mieleen ajatuksen: mitä jos nämä kaksi pelaavat vastakkain heti playoffsien ensimmäisellä kierroksella?

Maalivahtipeli tuntuu olevan Hawksin akilleen kantapää. Sunnuntaina valmentaja Joe Quenneville piti aikalistän saadakseen joukkonsa rauhoitettua, mutta joutui vetämään aloittaneen maalivahtinsa Cristobal Huetn pois maalilta vielä tämän jälkeen.

Jos Red Wings pääsee playoffseihin kahdeksannelta paikalta ja saa vastaansa juuri Chicagon, en ole ihan varma vielä tässä vaiheessa kumpaa uskaltaisin veikata voittajaksi.

Oikeastaan sama pätee, jos San Jose Sharks saa vastaansa Detroitin. Aika pelottava palkinto konferenssin ykköselle runkosarjassa.

- – -

Hyvä kolmosketju on yksi playoffseissa menestymisen perusedellytyksistä. Jos viime viikon siirtotakarajakauppoja katsotaan, kaksi seuraa paranteli kolmosketjuaan huomattavasti viime keskiviikkona; Washington Capitals ja Los Angeles Kings.

Caps hankki Eric Belangerin Minnesota Wildista. Hän tekee pisteitä suunnilleen kerran kahdessa ottelussa, mikä on hyvä keskiarvo kolmosketjun sentterille, joka on vielä ässä aloitusympyrässä.

Kohdassa 2 olleesta tilastosta voi nähdä, että Washingtonilla on jo ennestään hyvä aloittaja David Steckelissä. Capitals pelaa kiekonhallintapeliä ja aloitusten voittaminen on ehdoton edellytys tämän pelityylin toteuttamiseen.

Tampasta Los Angelesiin siirtynyt Jeff Halpern taas on entinen Capitalsin kapteeni. Hän on toipunut vakavasta polvivammasta ja tulee varmasti auttamaan Kingsiä.

- – -

CBC:n mukaan kaksi seuraa oli kiinnostunut Chicago Blackhawksin maalivahti Cristobal Huetsta. Huetlla on kaksi vuotta sopimusta jäljellä, 5.625 miljoonan dollarin cap hit:illä. Hawks olisi joutunut antamaan maksuksi tämän sopimuksen ottamisesta ensimmäisen kierroksen varausoikeuden ja yhden pelaajan kokoonpanostaan.

- – -

Vaikea käsittää Calgary Flames GM Darryl Sutterin ajattelua. Neljä vuotta ja 14 miljoonaa dollaria Matt Stajanille tuntuu täysin järjettömältä. Taas hyvä esimerkki siitä, miten NHL-seura osallistui tarjouskilpailuun täysin yksin.

Stajan voitti loton eikä hänen tarvinnut edes ostaa lottokuponkia, kuten joku asiasta todella hyvin sanoi.

- – -

Törmäsin lauantaina Pittsburgh Penguinsin paikalliseen kykyjenetsijään, vanhempaan herrasmieheen nimeltään Wayne Meieriin. Mr. Meier tarjosi kokeiltavakseni Penguinsin Stanley Cup-sormuksen.

Olipa aikamoinen möykky jalometallia ja timantteja! 167 timanttia tarkalleen. Sormuksen hinta jotain 28.000 US dollaria. Sormuksen on valmistanut Calgaryssä toimiva alan yritys, jonka tekemiä urheilusormuksia voi käydä ihmettelemässä tästä.

Klikkaa vielä ylärivin keskeltä kohdasta ”Some of Our Recent Champ Rings” nähdäksesi tarkemmin.

- – -

Ja vielä, hupaisa uutinen viikon takaa: Air Canadan, Kanadan suurimman lentoyhtiön lento Vancouverista Montrealiin viivästyi viikko sitten sunnuntaina.

Kone ei päässyt lähtemään siksi, koska matkustajat eivät suostuneet astumaan koneeseen lentokentän televisiovastaanottimista tulleen Kanada-USA jääkiekkofinaalin vuoksi.

Air Canadan virkailijoitten kuulutukset menivät kuuroille korville. Lentoyhtiön edustajien mukaan tämä oli ensimmäinen kerta yhtiön 72-vuotisen toiminnan aikana, kun lento on viivästynyt tällaisesta syystä.

Vasta Sidney Crosbyn ratkaistua olympiakulta jatkoajalla matkustajat suostuivat astumaan koneeseen ja lento pääsi lopulta lähtemään matkaan.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: CBC Hockey Night in Canada, TSN, Sportsnet, Edmonton Journal, Sun Media, Puck Daddyn blogi, ESPN.com, The Globe and Mail, National Post.

- – -

Se tapahtui lokakuun 24. Philadelphiassa. Vain päivä sen jälkeen, kun Coloradon Darcy Tucker oli nostettu verilammikosta ylös ja kannettu paareilla jäältä Denverissä.

Toisen erän loppupuolella Florida Panthersin David Booth oli tuomassa kiekkoa Flyersin puolustusalueelle. Hän teki jättösyötön ja katsoi taakseen. Hetkeä myöhemmin Flyersin kapteeni Mike Richards tuli keskeltä ja iski Boothia päähän suoraan käsivarrellaan ja olkapäällään.

Booth putosi jäähän tajuttomana. Hän ei liikkunut kun hänet vietiin paareilla pois. Richards sai viiden minuutin jäähyn ja ottelurangaistuksen.

Florida Panthersin GM Randy Sexton sanoi Miami Heraldille, ettei tuollaisia taklauksia saisi esiintyä jääkiekossa.

Philadelphia Flyersin GM Paul Holmgren taas vastasi:”Randy Sextonin on katsottava enemmän jääkiekko-otteluja. Se oli hyvä taklaus. Mike Richards teki vain työtään.”

Holmgren on tietenkin Broad Street Bulliesin toimitusjohtaja. Hän teki oppisopimuksensa edeltäjänsä Bobby Clarken alaisuudessa.

Holmgrenilta tällaista kommenttia osasi odottaa.

Mutta tuon taklauksen nähtyään jokainen NHL-jääkiekkoa, jokainen urheilua seuraava sanoi varmasti, että tuossa taklauksessa oli jotain vikaa. Se ei ollut oikein.

Mike Richards pelaa vihellyksestä vihellykseen ja hän pelaa kovaa. Mutta hänellä ei ollut mitään syytä ajaa tarkoituksellisesti Boothia tällä tavalla kohdistaen olkapäänsä ylöspäin Panthers-pelaajan päähän.

- – -

David Booth sai tilanteesta erittäin vakavan aivotärähdyksen. Hän oli syrjässä 45 seuraavasta ottelusta, sairasloman kestäessä yli kolmen kuukauden ajan.

David Booth ei päässyt edustamaan kotimaataan Yhdysvaltoja Vancouverin olympiakisoissa. Voidaan tehdä argumentti siitä, miten finaalin lopputulokseen olisi vaikuttanut se, jos Team USA:lla olisi ollut käytettävissään loukkaantumisten vuoksi kisoista jääneet Paul Martin ja David Booth.

Oli miten oli, Booth missasi yhden jääkiekkouransa mahdollisista kohokohdista.

Randy Sextonin mukaan Florida Panthers saattaa jäädä playoffsien ulkopuolelle David Boothin loukkaantumisen vuoksi. Hän oli matkalla kohti ehkä 35-40 maalin kautta. Nyt maaleja on koossa neljä.

Mike Richardsin taklauksella oli siis vaikka minkälaisia vaikutuksia. Suurin tämän taklauksen aiheuttama vaikutus oli kuitenkin se, että vasta tämän taklauksen jälkeen NHL:n managerit päättivät ottaa päähänkohdistuneet taklaukset tosissaan.

Tämä oli se yksittäinen tilanne, jonka vuoksi päähänkohdistuneitten taklausten ongelmasta tuli NHL:n toimitusjohtajien kokouksen tärkein käsiteltävä asia.

NHL-kauden tärkein taklaus siis.

- – -

Viime viikon torstaina David Booth pelasi ensimmäistä kertaa Mike Richardsia vastaan aivotärähdyksensä jälkeen. Ottelua oli pelattu vain kaksi minuuttia, kun Booth pudotti hanskansa ja aloitti tappelun Richardsia vastaan.

Flyers-kapteeni näytti haluttomalta nyrkkiotteluun, joka oli David Boothin ammattilaiusuran ensimmäinen. Ehkä jonkinlainen osa hänen henkistä rehabilitaatiotaan vaikeasta loukkaantumisesta.

Samassa ottelussa Booth teki vielä maalin ja kolme syöttöä – todellinen Gordie Howe Hat Trick siis.

- – -

NHL-managereitten Floridan kokous alkoi maanantaina. Sopivasti juuri sunnuntaina nähtiin kauden toinen päähänkohdistunut taklaus, josta saatiin lisämateriaalia.

Pittsburgh Penguinsin Matt Cooke otti Boston Bruinsin Marc Savardin pois pelistä osittain takaapäin tulleella olkapäätaklauksella, joka osui suoraan Savardin päähän.

Marc Savard oli ampunut kiekon pois jo hyvissä ajoin ennen Cooken raukkamaista tilttiä. Jotkut puolustelivat Mike Richardsin taklausta sillä, että se oli ainakin yritys erottaa pelaaja kiekosta. Ja Richards laittoi oman kroppansa peliin. Se oli joittenkin mielestä kuitenkin jääkiekkotilanne, vaikka tarpeeton sellainen.

Cooke ei yrittänyt kumpaakaan. Hänen ainoa tarkoituksensa oli käyttää pientä osaa omasta kropastaan vahingoittaakseen vastustajaansa.

Savard makasi jäässä pitkään liikkumattomana ennenkuin avasi silmänsä. Ja sitten hänetkin kannettiin paareilla pois.

Tämän taklauksen näkeminen sai taas sisuskalut kääntymään monelta parkkiintuneemmaltakin NHL-jääkiekon ystävältä. Tämä ei ole oikein.

Matt Cooke ei saanut edes jäähyä tässä ottelun kolmannessa erässä tehdystä törkeydestä. Hän ei saanut jäähyä siksi, koska hänen raukkamaista tekoaan ei ole kielletty NHL:n sääntökirjassa.

- – -

NHL:ssä hienoilla titteleillä ”Senior Vice-President” ja ”Director of Hockey Operations” toimiva Colin Campbell oli Prime Time Sports-ohjelman vieraana maanantaina. ”Soupy”, kuten hänet 11 NHL-kauden peliajoilta pienikokoisena fyysisenä pakkina muistetaan (lähes 1500 jäähyminuuttia) tai ”The Sheriff” toimi myös valmentajana NHL:ssä runsaan vuosikymmenen ennen siirtymistään toimistohommiin.

Nyt Campbell vastaa NHL:n kurinpidollisista asioista. Soupy sanoi katselleensa Matt Cooken taklausta uudelleen ja uudelleen seitsemän muun NHL-sikarimiehen kanssa puolentoista tunnin ajan. He eivät onnistuneet näkemään taklauksessa mitään sääntöjenvastaista.

- – -

Boca Ratonissa NHL-managerit on aikaisemmista kokouksista tuttuun tapaan jaettu pienempiin työryhmiin, joiden tehtävänä on käsitellä eri asioita ja sitten tuoda suosituksia esille kaikkien 30 managerin eteen.

Vuosi sitten silloinen NHLPA-pomo Paul Kelly sanoi jo, että päähänkohdistuneet taklaukset ovat liigan suurin ongelma. NHL on liikkunut todella hitaasti ongelman kanssa. Mutta nyt ollaan vihdoinkin päästy tilanteeseen, joka voi tuoda muutoksia.

Viime marraskuussa managereitten kokoontuessa Torontossa asia otettiin jo vakavammin. Päätettiin, että lisätutkimuksia tarvittiin, jotta asiaan voitaisiin paneutua kunnola. Kahdeksan GM:n ryhmä määrättiin tekemään suosituksia kaikille 30 GM:lle äänestystä varten maaliskuun kokouksessa.

Ryhmän jäsenet ovat Jim Rutherford, Brian Burke, Doug Wilson, Ken Holland, Paul Holmgren, Joe Nieuwendyk, Lou Lamoriello ja Darcy Regier.

Maanantaina tämä ryhmä piti kokouksessa esitelmän päähänkohdistuneista taklauksista ja niitten seurauksista. Kaikki mahdollinen tieto aivotärähdyksistä; koska ne tapahtuvat, miksi ne tapahtuvat, kenelle ne tapahtuvat, minkä kokoisille pelaajille ne tapahtuvat jne.

NHL:n Hockey Operations antoi puolestaan esitelmän liigan tilanteesta mitä taklauksiin, jäähykäytäntöihin ja pelikieltoihin tulee. Kaikki mahdollinen tieto siis tuotiin esille päätöksenteon pohjustamiseksi.

Managerit katsoivat videoita, lisää videoita ja vielä lisää videoita. Asian käsittely muistuttaa Colin Campbellin mukaan työsulkuvuoden aikaista ”obstruction”-rikkomusten käsittelyä, jolloin liiga aloitti kaikenlaisten estämisten ja koukkaamisten rankaisemisen.  Liigan pelityyli muuttui huomattavasti tuotujen muutosten ansiosta.

Nyt tilanne on jonkinverran samanlainen. Ehkä vähän helpompi tai yksinkertaisempi. Kysymys on nyt siitä, minkälainen taklaus pitäisi olla laiton.

- – -

NHL-säännöissä ei ole vielä sääntöä, joka kieltäisi pahaa-aavistamattoman pelaajan taklaamista päähän olkapäällä, mutta tämä saattaa muuttua.

GM:t ovat aikaisemmin epäröineet sääntömuutosten tekemistä päähänkohdistuneitten taklausten alueella, peläten, että sellainen sääntö tulisi vaikuttamaan pelin toivottuun fyysisyyteen väärällä tavalla.

NHL voi ottaa mallia esimerkiksi NFL:stä tai kanadalaisesta OHL-junnuliigasta, joissa päähänkohdistuneet taklaukset onnistuttiin kieltämään pelin fyysisyyttä tuhoamatta.

Kaikkia päähänkohdistuneita taklauksia ei voida ottaa pois jääkiekosta. Kaikkia aivotärähdyksiä ei koskaan voida ottaa pois jääkiekosta. Samalla tavalla kuin työsulun jälkeisten sääntömuutosten suhteen, tämäkin tulee viemään aikaa.

Estämisiä ja koukkaamisia näkee vieläkin aina silloin tällöin. Päähänkohdistuneita taklauksiakin tullaan näkemään aina silloin tällöin, vaikka sääntöjä muutettaisiinkin.

- – -

NHL-managereitten ja sekä pelaajia, että liigaa edustavan kilpailukomitean on tarkkaan selvitettävä, miten määritetään ”pahaa-aavistamaton pelaaja”, ”kuolleesta kulmasta tullut taklaus” ja mikä on taklattavan vastuu.

Jos kiekonkuljettaja leikkaa keskialueella pää alhaalla kuin Eric Lindros teki aikoinaan, vastuu ei voi olla pelkästään taklaajan.

NHL-pelaajat haluavat tässä yhteydessä varmasti palata tarkistamaan tappelun aloittamisesta tulevan ylimääräisen kaksiminuuttisen eli surullisenkuuluisan ”instigator”-jäähyn merkitystä.

Detroit Red Wingsin Jason Williams – joka itsekin on saanut olla päähänkohdistuneen taklauksen väärällä puolella – antoi alkuviikosta instigator-jäähyn vastaisen lausunnon mlive.comille, sanoen, että ”seitsemän tai kahdeksan vuotta sitten koskaan ei puhuttu päähänkohdistuneista taklauksista, koska jos niitä olisi tapahtunut, taklaajasta olisi pidetty huolta. Nyt pelaajat tekevät niitä tietäen, ettei heille tule käymään mitenkään. Yhden tai kahden pelin pelikielto tulee ehkä. Big deal”.

Ongelma onkin suureksi osaksi NHL-pelaajien toistensa kunnioittamisongelma, vähintään yhtä paljon kuin se on sääntöongelma. Muutoksen on tultava siis niin pelaajilta kuin myös liigalta sääntömuutoksen muodossa.

- – -

Harmaata aluetta on paljon. IIHF ilmoitti komeasti kauden alussa, että kaikissa kansainvälisissä jääkiekko-otteluissa päähänkohdistuneet taklaukset ovat kiellettyjä. Sveitsiläinen hammaslääkäri ilmoitti asiasta mahtavasti liiton internetsivuilla.

Kuitenkin, kun NHL-tuomarit tulivat Vancouverin kisoihin, NHL:n tuomareista vastaava Terry Gregson yritti saada IIHF:ltä tämän määritelmää päähänkohdistuneista taklauksista. Sellaista ei pystytty antamaan. Niinpä pelejä tulkittiin suunnilleen NHL-tulkinnoilla.

Olympialaisissa nähtiin kolme tapausta. Joni Pitkäsen, Ole Kristian Tollefsenin ja Alexander Ovechkinin tekemät päähänkohdistuneet taklaukset. Pitkänen ja Tollefsen saivat kumpikin yhden ottelun pelikiellon.

Olympialaisissa mentiin siis isommin, kovemmin, nopeammin ja korkeammalle vai miten se meni. 28 ottelussa annettiin kaksi pelikieltoa päähänkohdistuneista taklauksista. Paljon enemmän kuin NHL:ssä keskimäärin. Paljon enemmän.

Ovechkin tilttasi Jaromir Jagrin jäähän keskialueella taklauksella, joka IIHF:n omien sääntöjen mukaan oli kirkkaasti sääntöjenvastainen. Jagr sai aivotärähdyksen päähän tulleesta tiltistä, hänen pleksinsä hajosi.

Mutta Ovechkinin taklauksesta ei annettu jäähyä, sitä ei tarkistettu jälkikäteen eikä sen laillisuudesta koskaan tullut puheenaihetta turnauksessa. Se oli vain hieno taklaus, jolle hurrattiin laajasti.

Jos Jagr oltaisiin kannettu jäältä paareilla maaten liikkumattomana kuten Booth tai Savard, kysymyksiä oltaisiin tehty ihan eri tavalla.

- – -

Yksi ongelma NHL:ssä aina tällaisten tapausten sattuessa on se, että törkeyden tehneen pelaajan organisaatio ryhtyy heti selittelemään ja vähättelemään tapahtunutta. Kaikenlaisia tekosyitä keksitään.

Samanaikaisesti uhriksi jääneen pelaajan NHL-organisaatio valittaa äänekkäästi.

Koko molemminpuolisesta syyttelystä on tullut lapsellinen farssi.

Kaikkien osapuolien on päästävä yksimielisyyteen siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin ennenkuin sääntöjä voidaan muuttaa.

- – -

En usko tämän kahdeksan managerin iskuryhmän aiheuttavan sääntömuutoksia vielä tälle kaudelle. Mutta sen tekemän suosituksen perusteella NHL:n kilpailukomitea voi viedä esityksen sääntömuutoksesta omistajille hyväksymistä varten.

Omistajien, eli ”Yankee Board of Governors”:in kokous on kesäkuussa.

Varsinaista, automaattista, uutta päähänkohdistuneita taklauksia kieltävää sääntöä ei uskota nähtävän. NHL:ssä tehdään ehkä 60.000 taklausta kaudessa, ongelmatapauksia on 5 tai 6 niistä. Ennemminkin jonkinlainen lisärangaistus jo olemassaolevien rangaistusten päälle on tulossa.

Sääntömuutos tulee sisältämään jotain pahaa-aavistamattoman pelaajan taklaamisesta päähän ns. kuolleesta kulmasta tulleella päähänkohdistuneella taklauksella. Lisärangaistukset pelikieltojen muodossa tulevat kovenemaan, rikosten uusijoita tullaan rankaisemaan ankarammin.

Sääntömuutosehdouts tulee siis olemaan hyvin yksityiskohtainen. Ei mikään automaattinen, kaikki päähänkohdistuneet taklaukset kieltävä yleissääntö. NHL haluaa päästä eroon Matt Cooke/Marc Savard-tyyppisistä taklauksista.

Toivottavasti NHL tuo kuitenkin lisärangaistuksen, joka on ankara. Sellaisen, joka saa pelaajat miettimään asiaa etukäteen. Yksi tai kaksi ottelua ei riitä. Kahdeksan ottelun pelikielto vastaisi jo lähes 10 prosenttia pelaajan vuosituloista. Se alkaa jo tuntua.

- – -

Kanadan kultapoika Sidney Crosby sanoi asian parhaiten: ”Olemme puhuneet ja puhuneet ja puhuneet asiasta. On aika tehdä päätöksiä puhumisen sijasta. On päätettävä, mikä on laiton ja mikä laillinen taklaus.”

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: TSN, Sportsnet, Edmonton Journal, Sun Media, ESPN.com, The Fan 590 Toronto, The Hockey News.

- – -

On oikeastaan liian aikaista määritellä kaksi päivää siirtotakarajan jälkeen, mitkä NHL-seurat onnistuivat parhaiten ja mitkä huonoiten. Monien pelaajakauppojen vaikutukset tiedetään vasta pitemmän ajan päästä.

Tässä kuitenkin muutama arvio ennätyksellisen vilkkaan keskiviikon tapahtumista.

Suuria nimiä ei tällä kertaa liikkunut, koska Ilja Kovalchuk, Dion Phaneuf, JS Giguere ja Olli Jokinen vaihtoivat kaikki seuraa jo ennen olympiataukoa. Olympiatauon aiheuttama kokoonpanojen jäädytys kahdeksi viikoksi todennäköisesti vaikutti myös siihen, että tämänvuotisesta takarajasta tuli erikoinen.

Isojen nimien puuttuminen ei siis ollut yllätys.

- – -

Tässä Sporting Newsin lista kaikista keskiviikon pelaajasiirroista. Pelaajapalkkioita taskulaskimillaan tutkivien tiedoksi, tänä vuonna palkkakattopäivät laskettiin 193 päivän kauden mukaan. Siirtotakarajan jälkeen palkanmaksupäiviä oli jäljellä tasan 40.

Eli jos pelaajan vuosiansio on esimerkiksi 2 miljoonaa dollaria ja pelaaja vaihtoi seuraa siirtotakarajalla maaliskuun 3., tämä 2 miljoonaa jaetaan ensin 193:lla ja kerrotaan sitten 40:llä, jotta saadaan selville uuden seuran palkkakattoon vaikuttava palkkion määrä.

Tässä tapauksessa se olisi 414.508 dollaria. Näen joka vuosi jonkun tekevän näitä laskelmia, siksi tässä siis luvut, 193 ja 40.

- – -

Voittajat:

Anaheim Ducks. Anaheim on vain kolmen pisteen päässä playoffseista. GM Bob Murray onnistui hyvin keskiviikkona parantaen joukkueen puolustusta.  Puolustaja Lubomir Visnovsky vaihdossa Ryan Whitneyyn toi Ankkojen jo ennestään tehokkaaseen ylivoimapeliin lisäaseen.

Visnovsky osaa ampua ja rakentaa peliä ylivoimalla, hän pystyy pelaamaan yli 20 hyvää minuttia ottelussa. Whitney oli kuusi vuotta nuorempi kuin Vishnovsky. Taloudellisesti tarkasteltuna Ducks pääsi kuitenkin eroon Whitneyn takapainoitteisesta sopimuksesta.

Edmonton joutuu maksamaan Whitneylle seuraavasta kaudesta 5 ja sitä seuraavasta 5.5 miljoonaa dollaria. Ei halpa puolustaja siis.

Anaheimin tilanne juuri nyt muistuttaa jotenkin vuoden takaista, jolloin Ducks pääsi playoffseihin täpärästi ja sitten pudotti suosikkina pidetyn San Jose Sharksin ja laittoi vielä mestaruutta puolustaneen Detroit Red Wingsin todella ahtaalle ennen kaatumistaan.

- – -

Washington Capitals. GM George McPhee toi hyvän kahden suunnan sentterin Eric Belangerissä ja ylivoimapeliä siniviivalta auttavan puolustaja Joe Corvon Capsiin.

Caps tarvitsi kipeästi sentteriä kolmosketjuun. Belanger on erittäin sopiva mies tehtävään, voittoprosentti 57 aloituksissa, 35 pistettä. Caps yritti sovittaa Thomas Fleischmania samaan rooliin, mutta hän sopii paremmin laituriksi.

Eric Belanger luistelee hyvin, aloitus- ja alivoimaspesialistina hän osaa tehdä asioita, joilla otteluja voitetaan. Capsin alivoima oli ennen takarajaa vasta NHL:n 25. paras.

Corvo tullee pelaamaan Capsin kakkosylivoimalla siniviivaa. Ehkä voi auttaa ykkösylivoimaa joskus.  Corvolla on rikasta ja köyhää pelaavan pakin maine, mikä tekee kuvion mielenkiintoiseksi. Joe ampuu oikealta, hänen paikkansa tullee olemaan Capsin toinen pakkipari.

Joe Corvo tuo samalla Washingtoniin tarvittavaa kokemusta tärkeistä otteluista. 32-vuotias puolustaja pelasi Ottawan paidassa Stanley Cup-finaalissa vuonna 2007. Corvo on vuokrapelaaja, hän voi kokeilla arvoaan vapailla markkinoilla UFA:a heinäkuussa.

Carolinasta hankittu Scott Walker on vankka ja kova nelosketjun roolipelaaja, jolla voi vielä olla tarpeeksi jäljellä yhden playoffkevään varalle. Oikeaa laitaa pelaava Walker pelasi hyvin Carolinan paidassa viime kevään playoffseissa.

Todella erikoisessa siirrossa muutama kuukausi sitten Washingtonista poiskaupattu Milan Jurcina tuotiin takaisin. Columbus ei ole menossa playoffseihin, joten se ei tarvinnut Jurcinaa enää. Jurcina meni Columbukseen kaupassa, joka toi Jason Chimeran Washingtoniin.

Jurcina pystyy pelaamaan alivoimia ja tuo syvyyttä Capsin takalinjoille.

Washington ei hankkinut maalivahtia, mikä tuntui monen mielestä yllättävältä. Jose Theodore on hävinnyt vain kaksi viimeisistä 10 pelistään ja Semyon Varlamov vain kaksi viimeisistä 20 pelistään. Silti maalivahtipeliä ei pidetä luotettavana Washingtonissa. Pudotuspeleissä nähdään kannattiko passiivisuus tällä osastolla.

Washington ja Chicago Blackhawks ovat nyt samanlaisessa tilanteessa; voittajasuosikkeja, joilla on suuria kysymysmerkkejä tolppien välissä. Eikä kumpikaan tehnyt mitään siirtotakarajalla tätä osastoa varmistaakseen.

- – -

Los Angeles Kings. 38-vuotiaan Ray Whitneyn vaatimus kolmen vuoden jatkosopimuksesta oli liikaa GM Dean Lombardille. Alexei Ponikarovsky oli myös Kingsin listalla. Kings onnistui kuitenkin tekemään pari pienempää siirtoa, jotka saattavat osoittautua hyödyllisiksi.

Lopulta LA hankki Fred Modinin. Modinilla on ollut paljon loukkaantumisongelmia, mutta hän pystyy vielä pelaamaan. Isokokoinen Modin pelasi Ruotsin joukkueessa Vancouverin olympiakisoissa. Hän on itse asiassa Triple Gold Clubin jäsen, Stanley Cup-mestari Tampan paidassa 2004. Lisäksi olympiakultaa ja maailmanmestaruus Tre Kronorin paidassa.

Amerikkalaissyntyinen, Princetonin käynyt Jeff Halpern tuo aloitusvoittoja ja hyvän roolipelaajan varmuutta. Halpern on alivoimaspesialisti, joka antaa valmentaja Terry Murraylle yhden vaihoehdon lisää.

Los Angeles Kings ei ole ollut playoffseissa sitten kevään 2002. Näitten kahden pienen siirron avulla pudotuspelejä tullaan taas näkemään Staples Centerissä.

- – -

Pittsburgh Penguins. Penguins yritti saada Ray Whitneyn Carolinasta ensin. Alexei Ponikarovskyssä saatiin isokokoinen ja pehmeäkätinen laituri joko Sidney Crosbyn tai Evgeni Malkinin vierelle. Ponikarovsky osaa tehdä maaleja ja hänellä on tarpeeksi taitoa pelata Pensin supertähtisenttereiden kanssa.

Ponikarovsky saattaa jäädä vuokrapelaajaksi Pittsburghissä, koska hän yrittää saada neljän vuoden jatkosopimusta.

Puolustaja Jordan Leopoldin hankkiminen viidenneksi pakiksi maanantaina Floridasta oli myös hyvä siirto GM Ray Sherolta. Pens siis teki siirtonsa oikeastaan jo ennen takarajaa. Shero ei joutunut luopumaan paljosta parantaessaan taas joukkuettaan sopivalla tavalla siirtotakarajalla, vähän viimevuotiseen tapaan.

Valmentaja Dan Bylsma saa Leopoldissa hyvän kahden suunnan pakin, joka pystyy pelaamaan erilaisissa pelitilanteissa. Myös Leopoldin sopimus päättyy tähän kauteen.

- – -

Ottawa Senators. Ottawan GM Bryan Murray lisäsi jo ennen olympiataukoa aloituksissa hyvän sentteri Matt Cullenin. Cullen pystyy myös tekemään tehopisteitä ja hänellä on hyvä kokemus Stanley Cupin voitosta Carolinassa.

Sens tarvitsi apua siniviivalleen ja sai sitä hankkimalla isokokoisen Andy Suttonin. Suttonista sanotaan, että hän pelaa puolustavan puolustajan peliä hyvin samalla tavalla kuin Montrealin Hal Gill, mutta kovaotteisemmin.

- – -

Nashville Predators. Preds piti lopulta puolustaja Dan Hamhuisin. Denis Grebeshkov voi olla hyödyllinen pakki myös. Vaikea välttyä ajatukselta, mikä on Hamhuisin markkina-arvo sen jälkeen kun Marek Zidlicky sai neljä miljoonaa dollaria per kausi-sopimuksen.

- – -

Edmonton Oilers. Öljyn GM Steve Tambellini voi operoida ensi kauden alusta 10 miljoonaa dollaria pienemmällä pelaajabudjetilla tehtyjen pelaajasiirtojen ansiosta.

Joukkueen nuorentaminen ja pelaajabudjetin pienentäminen olivat Oilersin tärkeimmät päämäärät siirtotakarajalla ja tavoitteisiin päästiin erittäin hyvin.

Oilersille jäi vielä jonkin verran ajopuuta maksettavaksi Ethan Moreaun, Shawn Horcoffin ja Fernando Pisanin ylimitoitetuissa sopimuksissa, mutta silti parannusta tehtiin.

- – -

Florida Panthers. Florida ei ole päässyt playoffseihin 10 vuoteen, mutta uusi GM Randy Sexton ainakin hankki valtteja tulevaisuuden varalle, kolme toisen kierroksen varausoikeutta kolmesta eri pelaajakaupasta viime viikkojen aikana.

- – -

Häviäjät

Philadelphia Flyers. Broad Street yritti lisätä Dan Hamhuisin onnistumatta. CSN Phillyn mukaan pyyntö oli Ryan Parent ja Braydon Coburn. Hamhuisin ei odotettu tekevän jatkosopimusta kauden jälkeen Phillyssä, joten kauppoja ei tullut.

Ray Emeryn kausi on päättynyt lonkkaleikkauksen vuoksi. Flyersin olisi ehdottomasti pitänyt hankkia hyvä maalivahti Michael Leightonin avuksi playoffseja varten. Dwayne Roloson esimerkiksi on Long Islandilla näyttänyt todella hyvältä ja on hyvä playoffvahti.

Philadelphia Flyersilla ei ole ollut hyvää maalivahtia 20 vuoteen sitten Ron Hextallin päivien. Playoffseissa maalivahtipeli on ratkaisevassa osassa. Tähän Philly voi kaatua taas kerran tänäkin keväänä.

GM Paul Holmgren kertoi ESPN.comille tehneensä joitakin puhelinsoittoja maalivahdista, mutta mitään vakavia neuvotteluja ei koskaan käyty. Flyers lähtee siis nyt tavoittelemaan Stanley Cupia Michael Leightonin ja Brian Boucherin kanssa.

Leighton ei ole koskaan pelannut yhtään ottelua Stanley Cupin playoffseissa. Hän on pelannut erittäin hyvin runkosarjassa, mutta kokemattomalla maalivahdilla lähteminen playoffseihin muuten hyvällä joukkueella voi olla kohtalokasta.

Holmgrenin väitetään kysyneen Floridalta Tomas Vokounia, mutta Panthers GM Randy Sexton halusi Jeff Carterin vaihdossa. Holmgrenin vastaus oli kohtelias ja lyhyt ei. Vokounin sopimus on viisi miljoonaa dollaria kaudessa, Flyersin olisi ollut siivottava sopimuksia pois tiukasti palkkakaton alla olevasta budjetistaan sen mahduttaakseen. Ehkä käytännössä mahdoton tilanne.

Flyersit vain kaksi vuotta sitten itäisen konferenssin finaaliin vienyt Martin Biron olisi saattanut olla saatavilla New York Islandersista, mutta ilmeisesti Holmgren ei ollut kiinnostunut. Ehkä Islanders GM Garth Snow ei ollut halukas tekemään kauppoja.

Uuden maalivahdin hankkiminen olisi ollut ehkä hankalaa monellakin tavalla, mutta silti pakko olla täysin ällistynyt siitä, että Philadelphia Flyers lähtee kaiken tekemänsä panostuksen jälkeen playoffseihin Michael Leighton maalivahtinaan.

Philadelphia Flyers ei siis tehnyt yhtään siirtoa tällä siirtotakarajalla – ensimmäistä kertaa sitten 1993.

- – -

Chicago Blackhawks. Hawksin odotettiin tekevän maalivahtihankinnan siirtotakarajalla. Ilmeisesti neuvotteluja käytiin Floridan kanssa Tomas Vokounista.

Spekulointi siitä, että Stanley Cupin finaaleissa voidaan nähdä vastakkain Cristobal Huet ja Michael Leighton – tai Antti Niemi ja Brian Boucher! – on herkullinen.

Ottaen huomioon Huetn jättimäisen sopimuksen maalivahtihankinnat eivät toki missään tapauksessa olisi olleet helppoja GM Stan Bowmanin kannalta. Florida esimerkiksi ei missään tapauksessa ollut halukas luopumaan Vokounista ja ottamaan Huetn sopimuksen tilalle.

Bowmanin mielestä on vaikeaa olla huolissaan maalivahtitilanteesta kun Hawks on päästänyt toiseksi vähiten maaleja koko NHL:ssä runkosarjassa. Blackhawks on ollut koko kauden ajan vähiten laukauksia maalilleen päästänyt joukkue NHL:ssä.

Chicagon jääkiekkofanit vaikuttivat hermostuneilta keskiviikkona internetliikenteen perusteella. Playoffsit näyttävät, onko Hawksilla syytä huoleen.

- – -

Vancouver Canucks. `Nucksin GM Mike Gillis hankki puolustaja Andew Albertsin lisävahvistukseksi joukkueensa puolustukseen. Willie Mitchellin poissaollessa vielä pitkään aivotärähdyksen vuoksi, tämä ei paranna Canucksin puolustusta tarpeeksi.

Kolmosketjun sentteriä ei hankittu. Vancouverin aika voittaa jotain playoffseissa on nyt ja on hieman yllättävää, ettei seura saanut enempää aikaan asemiaan parantaakseen siirtotakarajalla.

- – -

Colorado Avalanche. Avs lisäsi sentteriosastolle Peter Muellerin ja Kevin Porterin. Joukkueessa on jo senttereinä pelaajia kuten Paul Stastny, Matt Duchene ja Ryan O`Reilly. Ei näyttänyt siltä, kuin Colorado olisi edes tarvinnut senttereitä.

Puolustajistossa Avsillä on ylijäämää eikä John-Michael Lilesia onnistuttu kauppaamaan pois.

- – -

Boston Bruins. Bostonin odotettiin hankkivan apua hyökkäyspäähän siirtotakarajalla. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. GM Peter Chiarellin väitetään kyselleen Raffi Torresista, Clarke MacArthurista ja Alexei Ponikarovskystä, mutta nämä pelaajat päätyivät Buffaloon, Atlantaan ja Pittsburghiin.

Chiarelli uskoo parantaneensa puolustusta luovuttuaan Derek Morrisista ja hankittuaan Denis Seidenbergin.

Boston on pudonnut huomattavasti vuoden takaisesta tilanteesta. Vuosi sitten Bruins oli vielä idän kärjessä, mestarisuosikkeja. Nyt joukkue taistelee kynsin hampain playoffpaikasta. Ehkä liiasta luopuminen tilapäisen hyökkäysavun hankkimiseksi ei sittenkään olisi ollut järkevä veto managerilta.

Bruins jää odottelemaan Toronto Maple Leafsiltä saatua ensimmäisen kierroksen varausoikeuttaan kesällä.

Itäisen konferenssin runkosarjavoitto on jonkinlainen kirous. Montreal Canadiensille kävi huonosti, sitten Bostonille. Tuleeko Washington Capitals romahtamaan myös ensi kaudella?

- – -

Kiireisimmät

Phoenix Coyotes. NHL:n haltuunsa ottama Phoenix Coyotes toimi managerinsa Don Maloneyn johdolla aktiivisesti takarajalla. ESPN.comin Scott Burnside heitti huvittavan ajatuksen ilmaan siitä, että jos Phoenix voittaa Stanley Cupin, onnitteleeko Gary Bettman siinä tapauksessa itseään?

Maloney toi Arizonaan viisi NHL-pelaajaa. Näistä huomionarvoisin alisorittaneen Peter Muellerin vaihto Coloradoon ja Wojtek Wolskin tuominen tilalle. 21-vuotiaasta Muellerista luopuminen oli varmasti vaikeaa, tämä oli sentään pelaaja joka teki 54 pistettä tulokaskaudellaan kaksi vuotta sitten.

Wolski pystyy pelaamaan Kojoottien ykkösketjussa Shane Doanin ja Matthew Lombardin kanssa.

Lisäksi Maloney toi puolustaja Derek Morrisin takaisin Phoenixiin sekä Vancouverin organisaatiossa odotelleen Mathieu Schneiderin. Hyökkääjiksi vielä Lee Stempniak Torontosta ja Petteri Nokelainen Anaheimista.

Don Maloney ei tarvinnut liigan lupaa siirtoja tehdäkseen, kaikessa pysyttiin budjetin rajoissa. Muellerin yritystä ei pidetty tarpeeksi hyvänä. Wolski on myös hieman laiskan pelaajan maineessa, mutta toisaalta hän on tehnyt lähes 200 pistettä 300 ottelussa.

Scott Upshallin käytyä polvileikkauksessa Kojootit tarvitsivat apua hyökkäyksessä. Derek Morris ei onnistunut  Zdeno Charan pakkiparina Bostonissa, mutta hän pystyy auttamaan Keith Yandlea Phoenixin ylivoimassa.

Phoenix on koko kauden ajan purjehtinut kohti playoffpaikkaa, vaikka joukkueen hyökkäyspeli ei ole ollut tehokasta. Wojtek Wolski on taitava hyökkääjä, joka tulee auttamaan. Ensimmäisen kierroksen varaus kesältä 2004, joka teki Coloradossa 17 maalia ja 47 pistettä 62 ottelussa.

Wolski ei kuitenkaan sopinut Coloradon suunnitelmiin pitkällä tähtäimellä taloudellisesti. Hän ei ollut valmentaja Joe Saccon näköinen pelaaja. Dave Tippettin Phoenixissä hän mahtuu hyvin top-6 hyökkääjistöön.

Coyotesin ylivoimapeli on NHL:n 29. paras tai toiseksi huonoin, Wolski ja puolustukseen saadut kokeneet Derek Morris ja Mathieu Schneider tulevat auttamaan. Kumpikin veteraanipakeista pystyy ampumaan kiekon siniviivalta maaliin.

Nokelaisen ja Stempniakin hankinnoilla Maloney antaa valmentaja Dave Tippetille enemmän syvyyttä pelaajapenkille, enemmän aseita käytettäväksi. Phoenix on valmis playoffseihin.

- – -

Huhutut nimet, jotka jäivät paikalleen.

Kaikista huhuista huolimatta hyökkääjä Ray Whitney jää Carolina Hurricanesiin. `Canesin GM Jim Rutherford halusi ensimmäisen kierroksen varausoikeuden Raystä eikä suostunut tinkimään vaatimuksestaan.

Onko kukaan huomannut, että Carolina on juuri voittanut seitsemän ottelua putkeen?

- – -

Florida Panthersin maalivahti Tomas Vokounista teki kyselyjä useampi joukkue. Kaikki odottivat Philadelphia Flyersin (tai Chicago Blackhawksin) hankkivan maalivahdin.

- – -

Edmontonin kapteeni Ethan Moreau jää paikalleen. Huhuja mahdollisesta kaupasta Los Angeles Kingsin kanssa kuului aiemmin. 18 pro scouttia seurasi Moreaun kahta viimeistä ottelua ennen olympiataukoa. Moreaulla on sopimus vielä ensi kaudeksikin ja 8-10 minuutin pelaajia saa puolet halvemmallakin.

- – -

Kaksinkertainen Stanley Cup-mestari Cory Stillman jää Floridaan.

- – -

Puolustaja Tomas Kaberle jää Torontoon, jossa GM Brian Burke ilmeisesti yrittää saada hänen nimensä jatkosopimukseen. Burke ilmoitti neuvotelleensa kolmen eri joukkueen kanssa Kaberlesta, yksi näistä oli ilmeisesti Buffalo Sabres kuten ennakkospekuloinneissa odotettiin.

- – -

Muuta

Calgary Flames on ollut todella aktiivinen joukkue viimeisten viikkojen aikana. GM Darryl Suttter toi kuusi pelaajaa Calgaryyn ennen olympiataukoa ja vielä kaksi lisää kisojen jälkeen.

Flames taistelee playoffpaikasta ja kaikki siirrot tehtiin tätä päivää varten. Darrylillä ei ole ensimmäisen, toisen tai kolmannen kierroksen varausoikeutta ensi kesän varaustilaisuudessa käytettävänään.

Hyvä siirto mielestäni vaihtaa kakkosmaalivahteja Anaheimin kanssa. Vesa Toskalan Darryl Sutter tuntee todella hyvin San Jose Sharksin ajoilta.

Calgaryn harjoituksia seurannut kertoo emailissä Toskalan saaneen ainakin paidan #35 takaisin..

- – -

Tsekatkaa Dallas Starsissa aloittaneen Kari Lehtosen uusi Clint Eastwood-aiheinen maski tästä ja tästä.

Do you feel lucky, Punk?

Hieno kunnianosoitus valkokankaan ehkä kovimmalle kovikselle.

Maassa maan tavalla. Texas, kuten kaikki maantietoa edes vähän ymmärtävät tietävät, on ihan oma maansa.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet. TSN, Edmonton Journal, ESPN.com.

- – -

NHL:n Trade Deadline Day alkaa perinteisesti täällä ”Mountain Time”-aikavyöhykkeellä jo aamukuudelta, olympiajuhlien jälkeistä krapulaa viettävällä länsirannikolla jo viideltä.

Päivän pitäisi olla kansallinen vapaapäivä mielestäni. Kuka tänään edes yrittää mennä töihin, päivä menee kuitenkin firman aikaa ja rahaa tuhlaten internetissä, BlackBerryä kopeloidessa ja TV:n ääressä.

Olympiatauon vuoksi tänä vuonna vältyimme normaalisti siirtotakarajapäivää edeltävältä mielettömältä hypetykseltä ja ennakkospekuloinnilta. Isoja siirtoja tehtiin jo ennen olympiataukoa eikä kukaan usko todellisia suuria pelaajakauppoja enää tulevan.

Mediahype tulee tänään olemaan kuitenkin lähes hullua.

Olenkin miettinyt, miten hirvittävässä keskinäisessä kilpailussa eri urheilukanavien NHL-insidereille riittää tekemistä ja puhumista koko päiväksi, sillä suuria kauppoja ei enää tule. Pari vuotta sitten yksi studioryhmä yritti muistella Spice Girls-yhtyeen jäsenten nimiä aikansa kuluksi..

Urheilukanavien toimittajien keskinäisen kilpailun vakavuuden huomasin viime vuonna istuessani juuri ennen siirtotakarajaa kahden eri urheilukanavan toimittajan kanssa samassa illallispöydässä. Aihetta välteltiin, kumpikaan ei halunnut edes paljastaa, missä kaupungissa he tulivat päivän viettämään.

- – -

NHL-seurojen toimitusjohtajien keskinäinen kilpailu on tänään epätoivoista. Arviolta kaksi kolmasosaa yrittää vielä parantaa joukkuettaan kellon tikittäessä armottomasti kohti siirtorajan umpeutumista.

Heistä vain kaksi tai kolme yleensä onnistuu.

Vuosi sitten Toronto Maple Leafsin GM Brian Burke myönsi kaikkien NHL-managereitten olevan hulluja.

”Olemme kaikki kahjoja”, sanoi Burke. ”Joukkueita on 30, paraateja vain yksi. Ensimmäisen playoffkierroksen jälkeen vain 8 joukkuetta on jäljellä. 22 muuta jää seuraamaan sivusta. Todennäköisyydet ovat siis aivan onnettomia.”

- – -

Joka vuosi kerron mielelläni pari siirtotakarajaan liittyvää suosikkitarinaani.

Hyvä NHL-joukkue rakennetaan kesällä. Varaustilaisuuden ja vapaitten agenttien hankkimisen kautta. Etenkin varaustilaisuuden merkitys on tärkeä, monet hyvät siirtotakarajakaupat on tehty mahdollisiksi varaamalla ensin oikeat pelaajat.

Koskaan ei voi tietää, miten esimerkiksi prospektipelaajien vaihtaminen pois välittömien tarpeitten tyydyttämiseksi onnistuu loppujen lopuksi. Joskus on onnistuttu vaihtamalla tulevaisuus pois.

Calgary Flames teki usean pelaajan kaupat St. Louis Bluesin kanssa päivää ennen kevään 1988 siirtotakarajaa. Flames tuli antaneeksi kaupassa pois mm. nuoren pelaajan nimeltä Brett Hull.

Mutta vain vuotta myöhemmin, keväällä 1989 Calgaryssä pidettiin kaupungin toistaiseksi ainoaksi jäänyt Stanley Cup-paraati.

Vähän myöhemmin, vuonna 1995 Dallas Stars antoi nuoren Jarome Iginlan Calgaryyn vaihdossa Joe Nieuwendykiin. Neljä vuotta myöhemmin Joe oli playoffsien MVP Starsin voittaessa ainoan Stanley Cupinsa.

- – -

Kaikkien siirtotakarajadiilien äitinä pidetään vieläkin New York Islandersin GM Bill Torreyn keväällä 1980 tekemää pelaajakauppaa, jossa puolustaja Dave Lewis ja hyökkääjä Billy Harris vaihdettiin Los Angelesiin. Vaihdossa Long Islandille saapui omaperäinen Butch Goring, joka oli ensimmäisen Stanley Cupinsa voittaneessa Islanders-joukkueessa ehkä tärkein pelaaja paria kuukautta myöhemmin.

NHL:n historian parhaan takarajadiilin taustatarinat ovat aika mielenkiintoisia. Bill Torrey hankki joulukuussa 1979 Washingtonista Gord Lane-nimisen todella kovaotteisen puolustajan.

Muutamaa viikkoa myöhemmin tapahtui sitten tuo viime päivinä jääkiekkokeskusteluissa usein mainittu USA:n ”Miracle on Ice” Lake Placidin olympiakisoissa.

Torrey oli jo vuonna 1976 varannut neljännellä kierroksella Bowling Green-yliopistosta Ken Morrow-nimisen tuntemattoman pakin. Morrow oli Lake Placidissä niin pahuksen hyvä, että Islandersin sikariporras tiesi hänen pystyvän aloittamaan NHL:ssä saman tien ja vielä pelaamaan tärkeässä roolissa.

Lanen ja Morrown ansiosta Islandersin puolustus oli nyt niin hyvässä kuosissa, että parista muusta pelaajasta voitiin luopua. Mutta vaihdossa oli ehdottomasti saatava todella hyvä sentteri, joku joka pystyisi ottamaan paineita pois ykkösketjulta ja sentteri Brian Trottierilta.

Los Angelesissa vuosien ajan yhtenä tuntemattomista NHL:n helmistä pidetty Butch Goring tuli tässä vaiheessa kuvaan mukaan. Butch tuli Islandille ja loppu on ns. historiaa.

Moni pitää tätä pelaajakauppaa yhä NHL:n historian onnistuneimpana siirtotakarajakauppana, mutta tarinan opetus on kuitenkin se, että varaustilaisuus on NHL-seuran rakennuksessa se tärkein asia.

Islanders ei olisi voinut tehdä tätä kaappausta, elleivät sen hyvät kykyjenetsijät olisi aikaisemmin löytäneet ja varanneet pelaajia, kuten , Billy Harris, Dave Lewis ja Ken Morrow.

Stanley Cup-joukkue rakennetaan siis kesällä, ei maaliskuussa. Usein kun arvostelemme pelaajakauppoja, emme ota huomioon pelaajavärväyksen osuuttaa toteutuneessa kaupassa.

Hyvin tehty varaustoiminta antaa NHL-seuralle mahdollisuuden kehittää omia itse varaamia pelaajiaan, kuten Islanders-dynastian esimerkissä pelaajia kuten Denis Potvin, Mike Bossy, Brian Trottier ja Clark Gillies. Tai pelaajia voidaan vaihtaa toisiin, joista on välittömästi apua joukkueelle.

Hyvä varaustoiminta on kaiken NHL-menestyksen pohja.

Sama Lewis toimi Vancouverissa Valko-Venäjän joukkueen apulaisvalmentajana muuten.

- – -

Tässä muutamia linkkejä siirtotakarajapäivän seuraamiseksi.

TSN:n Tradecentre

TEAM 1260 Sports Radio Edmonton (kuuntele livenä)

Sportsnet

The Globe and Mailin NHL Trade Tracker

CBC:n Trade Deadline Special

- – -

Twitterit:

Bob McKenzie

Darren Dreger

James Duthie

Matt Barnaby

E.J. Hradek

Damien Cox

Steve Simmons

- – -

Hyvää siirtotakarajapäivää kaikille!

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

- – -

Washington Capitals.(90 pts.) Maalivahtipeli saattaa olla ainoa este NHL:n tämänhetken kuumimman joukkueen ja loordi Stanleyn pyhän Kannun välillä.

Jose Theodore voi olla välillä kylmä kuin jääpuikko ja välillä kuuma kuin varastettu .49, kuten Amerikassa sanotaan. Caps on Stanley Cup-suosikkeja, mutta joukkue tarvitsee kokeneen maalivahdin Josen avuksi.

Huhuja on kuultu siitä, että GM George McPhee olisi yrittänyt neuvotella Tomas Vokounin tai Tim Thomasin hankkimisesta. Samanaikaisesti Caps ilmeisesti on kauppaamassa puolustaja Brian Pothieria halukkaille.

- – -

New Jersey Devils.(77 pts.) Hankittuaan Ilja Kovalchukin vuokrapelaajana Devilsin GM Lou Lamoriello haluaa lisätä hyökkäävän puolustajan. John-Michael Liles Coloradosta voisi olla hyvä vaihtoehto, mutta ehkä liian kallis. Lou haluaisi tuoda olympiasankari Scott Niedermayerin takaisin Jersey Shorelle, mutta se vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Devils ilmeisesti on mukana Joe Corvon tavoittelussa, hintakin on edullisempi. Ilja taas ei ole vielä päässyt vauhtiin Devils-paidassa, vasta yksi maali kuudessa pelissä.

- – -

Ottawa Senators.(76 pts.) GM Bryan Murray ei ole halukas kauppaamaan pelaajia pelaavasta kokoonpanostaan. Sensin puolustuslinja on kuitenkin hento sen jälkeen kun Murray lähetti puolustaja Alex Picardin Carolinaan vaihdossa sentteri Matt Culleniin.

Sens etsii kuudetta tai seitsemättä puolustajaa. Entinen Sens-pelaaja Aaron Ward on tähtäimessä, kuten myös Pavel Kubina. Ehkä Blue Jacketsin Milan Jurcina myös.

- – -

Pittsburgh Penguins.(76 pts.) Penguins lisäsi hyvin syvyyttä takalinjoilleen maanantaina hankkimalla puolustaja Jordan Leopoldin Floridasta. Panthers sai aika hyvän korvauksen Leopoldista toisen kierroksen varausoikeutena.

Sergei Goncharista saattaa tulla UFA, mutta GM Ray Shero ei ole halukas myymään Gonchia. Sopimukseen yritetään päästä Pittsburghissä.

Pens tarvitsee laiturin pelaamaan joko Sidney Crosbyn tai Evgeni Malkinin kanssa. Ray Whitney olisi hyvä vaihtoehto, mutta Penguinsillä ei ole paljoa tilaa palkkakattonsa alla millä operoida.

Raffi Torres tai Alexei Ponikarovsky saattavat olla matkalla Steeltowniin ennen keskiviikkoiltaa.

- – -

Buffalo Sabres.(75 pts.) Sabresin GM Darcy Regiehr ei halua luopua kokoonpanossaan olevasta pelaajasta mahdollisissa kaupoissa. Hän haluaa mieluummin antaa vaihdossa varausoikeuksia tai prospektipelaajia tai paketissa molempia.

Sabresillä on ylivoimapeliä johtamassa monessa osavaltiossa vielä kuivinsuin jäävä Tyler Myers ja siksi Buffalo etsii kokeneempaa pakkia, joka voisi johtaa siniviivalta erikoistilanteita.

Buffalo on kiinnostunut Toronton Tomas Kaberlesta ja Carolinan Joe Corvosta. Pieni sentteri Nathan Gerbe on hyvä esimerkki prospektipelaajasta, josta Sabres on valmis luopumaan saadakseen power playhinsä kokemusta.

- – -

Philadelphia Flyers.(67 pts.) Broad Streetin toimitusjohtaja Paul Holmgren ilmeisesti yrittää pärjätä maalivahti Michael Leightonilla nyt kun Ray Emery on loukkaantunut. Holmgrenin väitetään tsekanneen Tomas Vokounin suuntaan, mutta Floridan vaatima korvaus oli liian kova.

Flyers saattaa treidata pois laituri Scott Hartnellin, jos tämä suostuu luopumaan NT-pykälästään. Myös Flyersista löytyisi varmasti helposti uusi koti Raffi Torresille, mutta Holmgrenilla ei ole enää toisen kierroksen varausoikeutta antaa vaihdossa.

- – -

Boston Bruins.(65 pts.) Beantownissa on maalinteko-ongelma ja paha sellainen. Top-6 tai Top-9 hyökkääjä on haussa. Laituri Michael Ryder on kaupan, jos joku haluaa ottaa tämän neljän miljoonan dollarin sopimuksen.

Maalivahti Tim Thomasia on kyselty muutaman seuran toimesta, mutta ottaen huomioon Timin pitkän ja rahakkaan sopimuksen, diilin tulisi olla aika suuri molemminpäin toteutuakseen.

- – -

Montreal Canadiens.(64 pts.) Les Habitants tarvitsee hyökkäysvoimaa, mieluiten jonkun, joka on päätä pitempi kuin suurin osa Canadiensin nallipyssyketjulaisista. Isokokoisia ja pahatapaisia maalintekoon pystyviä hyökkääjiä ei valitettavasti ole markkinoilla pahemmin tarjolla.

Mike Cammallerikin on syrjässä polvivamman takia, mikä tekee Habsin hyökkäyksestä vielä tehottomamman.

Olympiasankari Jaroslav Halak tai Carey Price vaan kylmästi ”myydään”-osastolle ja pelaajia saattaa löytyä jostain. Mutta esimerkiksi Halakin siirto tulisi vaatimaan todella suuren pelaajakaupan molemminpäin. Ei realistinen visio, mutta haaveilla saa aina.

- – -

Tampa Bay Lightning.(63 pts.) Floridan lämmössä Bolts etsii hyvää kiekollista pakkia ja tehokasta laituria pelaamaan sentteri Vincent Lecavalierin vierelle.

Puolustaja Andrej Meszarosin panos on ollut pettymys ja mies on myynnissä.

- – -

New York Rangers.(63 pts.) GM Glen Sather haluaa lisätä korkean profiilin puolustajan ja tehokkaan laiturin. Tämä tehokas laituri voisi ottaa paineita pois Marian Gaborikin harteilta.

Puolustukseen Slats on kysellyt Edmontonin Sheldon Souraytä. Mutta hän suostuu kauppaan vain jos Öljy ottaa Wade Reddenin kuuden miljoonan dollarin sopimuksen haltuunsa.

No deal. Täällä Albertassa saattaa olla öljyä, kaasua ja vaikka mitä rikkauksia, mutta ei täälläkään raha sentään kasva puissa.

- – -

Atlanta Thrashers.(62 pts.) Joku saa todella energisen pelaajan oikea laituri Colby Armstrongista, jonka GM Don Waddell on ehkä halukas kauppaamaan pois.

Slava Kozlov ei ole enää nopea, mutta hän on vielä erittäin juonikas pelaaja jollekin playoffseihin. 38-vuotiaan Slavan on kuitenkin suostuttava poistamaan NT-pykälänsä kauppaa varten.

Atlanta voisi saada Kozlovista jonkinlaisen varausoikeuden vaihdossa.

Iso puolustaja Pavel Kubina on useamman hyvää pakkia etsivän seuran toivelistalla.

Todella mielenkiintoinen veto Thrashilta hankkia 48-vuotias Chris Chelios juuri nyt. Cheli ei esittelyjä ilmeisesti kaipaa tämän lukijoille. Hänet hankittiin lähinnä varmuuden vuoksi, hän tulee jäämään AHL:n Chicago Wolvesiin.

Puck Daddy-blogin mukaan nyt Atlantassa on ainakin pelaaja, joka voi kertoa nuoremmille joukkuekavereilleen miten kenraali Sherman joukkoineen tuhosi Atlantan kaupungin sisällissodassa vuonna 1864.

Thrashers lisäsi kokoa hankkimalla pahislaituri Evgeni Artyukhinin maanantaina, mutta etsii vielä hyökkääjäpelaajaa. Ehkä Waddell päättää lopulta pitää Armstrongin playoffpaikan jahtia varten, vaikka tämä lähtisi kesällä ilman korvausta pois.

- – -

Florida Panthers.(58 pts.) Panttereitten omistajat Cliff Viner ja Stu Siegel tekivät jotain todella outoa mielestäni helmikuun 12. julkaisemalla avoimen kirjeen joukkueen faneille.

Kirjeessä omistajat sanovat suunnilleen enemmän tai vähemmän suoraan, että he aikovat räjäyttää koko joukkueen, kaikki pelaajat ovat kaupan, mutta silti he haluavat pitää kalliit pääsyliput maksavat katsojat ja heidän shekkivihkonsa puolellaan.

Joku vertasi kirjettä uusia mukavia veroja esittelevän poliitikon rehellisyyteen.

Eli kaikki on myynnissä. GM Randy Sextonin ei auta muu kuin pitää kunnon poistomyynti. Steve Reinprecht, Tomas Vokoun, Radek Dvorak, Gregory Campbell, Kamil Kreps, Cory Stillman ja Rostislav Olesz ovat ainakin kaupan. Jordan Leopold meni jo.

Vokounista Sexton saisi todella hyvän vaihtokaupan, jos Tomas suostuu luopumaan NT-pykälästään sopivan mahdollisuuden tullessa eteen. Voisi kuvitella jonkun playoffseihin menevän seuran haluavan lisätä Reinprechtin tai Stillmanin kaltaisen pelaajan joukkueeseensa.

No, jos asuisimme Floridassa, tuskin mekään katsoisimme jääkiekkoa.

- – -

New York Islanders.(58 pts.) Iso pakki Andy Sutton oli GM Garth Snowlle tulevien puhelujen pääaiheita ja maanantaina hänet siirrettiinkin jo Ottawaan toisen kierroksen varausoikeutta vastaan.

Snow toimii myyjän osassa ennen keskiviikkoa. Kolmepäisen maalivahtihirviön tuhoaminen saattaa alkaa, mutta Rick DiPietron vasemman polven huononnuttua jälleen ehkä se ei alakaan.

Martin Biron ja Dwayne Roloson ovat muitten seurojen kiikarissa. Mielenkiintoista nähdä, haluaako Snow luopua. Kokenut Doug Weight saattaa siirtyä jonnekin auttamaan playoffseissa.

- – -

Carolina Hurricanes.(55 pts.) GM Jim Rutherford on laittanut ”FOR SALE”-kyltin nurmelle jo jokin aika sitten. Ray Whitney on kaikkein kiinnostavin myytävä, mutta ostajan on tarjottava hänelle jatkosopimus samalla. Siksi LA ei tarttunut syöttiin, mutta joku muu seura vielä tarttuu.

Paljon kiinnostusta puolustajia Aaron Wardia ja Joe Corvoa kohtaan ympäri NHL:n. Nuo kolme pelaajaa pois `Canesin kokoonpanosta ja joukkue ainakin nuorentuu huomattavasti.

- – -

Toronto Maple Leafs.(49 pts.) Jos GM Brian Burke ei saa mitään aikaan siirtotakarajalla, hän voi aina heittää vanhan hyvän ”I am not a trade-deadline kinda guy”-mörähdyksensä medialle.

Burkie ei koskaan suostu myöntämään asiaa, mutta toki puolustaja Tomas Kaberle on kaupan. Jos hän suostuu itse luopumaan NT-pykälästään. Kaberlesta Leafs voisi saada hyvän korvauksen.

Vasen laituri Alexei Ponikarovsky on Pittsburghin ja muutaman muun kiikarissa ja tullee aika todennäköisesti pääsemään pois Torontosta. TSN:n mukaan Leafs haluaa vaihdossa hyvän prospektipelaajan ja ehkä toisen tai kolmannen kierroksen varausoikeuden.

Ponikarovskyn nimi ei ollut tiistai-illan Carolina-pelin kokoonpanossa, ilmeisesti hänet yritetään säilyttää terveenä keskiviikkoon saakka. Los Angeles Kings on yksi kiinnostuneista seuroista myös.

Lee Stempniak ja nelosketjun jyrä Wayne Primeau ovat ilmeisesti myös kaupan.

- – -

Tässä siis pieni kartoitus itäisen konferenssin joukkueitten osalta. Kaupankäyntipäivä siis keskiviikkona päättyen kello 22.oo Suomen aikaa.

Kommentteja, uutisia, mielipiteitä ja hurjia huhuja otetaan vastaan mielellään. Seuraavassa postauksessa joitakin hyviä linkkejä, joista seurata tämän hullun päivän toimintaa.

Tässä vielä tiistain täydellinen NHL:n waiver-lista:

Chris Chelios (Atlanta)

Brad Lukowich (Vancouver)

Ryan Oulahen (Detroit)

Enver Lisin (Rangers)

Aaron Voros (Rangers)

Anders Eriksson (Phoenix)

Ryan Jones (Nashville)

John Grahame (Colorado)

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Lähteet: Edmonton Journal, Sun Media, TSN, ESPN.com, The Globe and Mail.