Philadelphia Flyers järjesti jännitystä ja väriä NHL-kesään

| Julkaistu 20. 7. 2012 12:19

Philadelphia Flyers järjesti vipinää kesken hiljaisinta osaa NHL-kesästä tekemällä Nashville Predatorsin kapteeni Shea Weberille sääntöjenmukaisen RFA-tarjouksen. Predatorsin menetettyä jo puolustaja Ryan Suter vapaille markkinoille, Weberistä tehty tarjous on kova isku pienen markkina-alueen seuralle. Predatorsin on pakko vastata tarjoukseen tai myönnettävä isomman ja rikkaamman paremmuus.

Juuri kun kaksi viikkoa sitten luulimme nähneemme kesän hurjimman sopimuskohun Minnesota Wildin hankittua Ryan Suterin ja Zach Parisen identtisillä sopimuksilla, tapahtuu tämä.

Hullu NHL-kesä muuttui juuri vieläkin hullummaksi. Tässä joitakin kommentteja.

- – -

Ote NHL-blogin postauksesta “NHL:n hullut päivät siirtyvät ja jatkuvat”, heinäkuun 4. 2012:

“Jos ylipitkät sopimukset kaikesta huolimatta kielletään, nyt olisi Edmonton Oilersin aika heittää Nashville Predatorsin Shea Weberille vanha kunnon RFA-tarjous. Saataisiin jännitystä ja väriä NHL-kesään.”

- – -

Jännitystä ja väriä keskelle kesää järjesti Philadelphia Flyers tekemällä Nashville Predatorsin tähtipuolustaja Shea Weberille huikean 14 vuoden, $110 miljoonan arvoisen “RFA offer sheet”:in, jonka Weber hyväksyi ja allekirjoitti. Uutisen twiittasi ensimmäisenä TSN:n Darren Dreger. Dregerin mukaan Nashville oli yrittänyt kaupata Weberiä muille seuroille ennen tarjouksen tuloa.

26-vuotias Weber on Predatorsin kapteeni. Isokokoinen hirmulaukoja, kovaa taklaava ja hyvin liikkuva monipuolinen puolustaja, joka kovasta pelityylistään huolimatta ei vietä paljoa aikaa jäähyaitiossa. Hän on juuri sellainen pelaaja, jonka saapuminen joukkueeseen voi kääntää koko jääkiekkoseuran menestyksen ja suunnan uuteen uskoon. Oikealta ampuva pakki, jollaisia on vaikea löytää NHL:stä. Pystyy pelaamaan 26-27 kovaa minuuttia jokaisessa ottelussa. Johtajatyyppi, kovuutta, luonnetta, kykyä johtaa ylivoimapeliä. Paljoa muuta ei voi toivoa.

Sopimustarjouksen yksityiskohtia: Palkkakaton alle tuleva vuosittainen cap hit on $7.857 miljoonaa per kausi. Ensimmäisen neljän sopimusvuoden vuosipalkka on vain yksi miljoona dollaria, mutta jokaiselle vuodelle tulee $13 miljoonaa allekirjoitusbonusta päälle. Eli 4 kertaa $13 miljoonaa neljässä vuodessa rahoja, jotka pelaaja saa lakoista, työsuluista tai uuden CBA:n mahdollisesti mukanaantuomista palkka-alennuksista riippumatta takuuvarmasti tililleen. Palkkojen pudotukset eivät ulotu allekirjoitusbonuksiin.

Tässä sopimuksessa siis $68 miljoonan edestä allekirjoitusbonuksia ensimmäisten kuuden sopimuskauden aikana.

Tässä tarjous kausittain:

2012-13 $1M peruspalkka, $13M allekirjoitusbonus

2013-14 $1M peruspalkka, $13M allekirjoitusbonus

2014-15 $1M peruspalkka, $13M allekirjoitusbonus

2015-16 $1M peruspalkka, $13M allekirjoitusbonus

2016-17 $4M peruspalkka, $8M allekirjoitusbonus

2017-18 $4M peruspalkka, $8M allekirjoitusbonus

2018-19 $6M peruspalkka

2019-20 $6M peruspalkka

2020-21 $6M peruspalkka

2021-22 $6M peruspalkka

2022-23 $3M peruspalkka

2023-24 $1M peruspalkka

2024-25 $1M peruspalkka

2025-26 $1M peruspalkka

- – -

Jos Nashville päättää olla vastaamatta tarjoukseen, se saa kompensaationa Philadelphian neljän seuraavan NHL draftin ensimmäisen kierroksen varausoikeudet. Flyers on hyvä joukkue, nuo varausvuorot olisivat jossain 20. sijan paikkeilla. Ei kovin hyvä korvaus NHL:n parhaasta pakista mielestäni.

Jos Preds päästää/joutuu päästämään Weberin Philadelphiaan, sen puolustus näyttää yhtäkkiä ihan erilaiselta kuin viime keväänä. Ykköspakki ei ole enää Ryan Suter tai Shea Weber. Ketä jää jäljelle? Kevin Klein? Ryan Ellis? Hal Gill?

Predsin GM David Poile on kokenut manageri. Hän tiesi aivan varmasti, minkälaisissa rahoissa ja vuosissa markkinat ovat Ryan Suterin sopimuksen jälkeen. Voidaanko tämä nähdä helpotuksena ja palveluksena Poilelle? Nyt hän tietää tarkasti, minkälainen sopimuksen pitää olla. Predatorsin omistajille tämä voi olla hankalampi tilanne.

Vuosia sitten Washington Capitalsin managerina Poile jätti vastaamatta Scott Stevensille tarjottuun sopimukseen. Stevens menetettiin viittä ykköskierroksen varausta vastaan. En usko hänen antavan saman virheen tapahtua uudelleen, jos asia on hänen päätettävissään.

Nashville Predatorsin on pakko vastata. Muuten seuran uskottavuus ja tulevaisuus on mennyttä. Kaikkein vaikeinta pienemmän seuran omistajaryhmälle on luultavasti isojen allekirjoitusbonusrahojen kaivaminen esiin sopimuksen alkuvuosille.

- – -

Naurattaa muistella, miten Miikka Kiprusoffin vuonna 2008 allekirjoittamaa kuuden vuoden, $35 miljoonan sopimusta aikoinaan pidettiin etupainoitteisten sopimusten äitinä. Kipper pelaa sopimuksen viimeisen kauden 2013-14 $1.5 miljoonan vuosipalkalla. Moni sanoi neljä vuotta sitten, ettei Kiprusoff ikinä pelaa tuota viimeistä kautta. Joihinkin sen jälkeen nähtyihin pelisopimuksiin verrattuna tuo paperi näyttää ihan tavalliselta.

Veikataan tässä, että Kipperin ura NHL:ssä jatkuu vielä tuon sopimuksen jälkeenkin.

- – -

Shea Weberin agentti Jarrett Bousquet kertoi torstaina Prime Time Sports-ohjelmassa kannustaneensa Weberiä tutkimaan muitakin vaihtoehtoja ja paikkakuntia ennen suurta tulevaisuutta koskevaa päätöstä. Tilanne markkinoilla muuttui niin paljon heinäkuun neljäntenä. Niinpä Shea Weber kävi tutustumisvierailuilla Philadelphiassa, San Josessa, Detroitissa, New Yorkissa ja Vancouverissa. Noitten paikkakuntien NHL-seuroilta tuli kutsu tulla kyläilemään.

RFA-statuksen omaavalla pelaajalla on oikeus käydä tutustumassa eri vaihtoehtoihin. En muista, onko RFA-pelaajaa koskaan kutsuttu kylään viiteen eri NHL-kaupunkiin ja kestitetty komealla tavalla aikaisemmin.

Vierailut kertovat omasta mielestäni siitä, ettei Weber aikonut jäädä Nashvilleen. Hän ei käynyt illallisilla ja kestityksillä viidessä eri kaupungissa vain pakottaakseen Nashvilleä antamaan paremman tarjouksen. Bousquetin mielestä Predators läpikäy jälleenrakennusvaihetta. Muualla taas ollaan jo lähempänä Stanley Cupia. Tästä voi saada sellaisen käsityksen, että Weber olisi pettynyt jos Nashville vastaisi tarjoukseen.

Onko mahdollista, että tarjoukseen vastatessaan Predatorsilla onkin käsissään pelaaja, joka ei halunnut edes jäädä joukkueeseen? Paha tilanne pienen markkina-alueen seuralle, joka on tehnyt kaiken oikein pienellä budjetilla, värväämällä ja kehittämällä omat pelaajansa.

Hyvin tunnetusti Philadelphia Flyers on jo aikaisemmin isolla rahalla vienyt pelaajia kuten Scott Hartnellin ja Kimmo Timosen Nashvillestä. Voidaan olettaa Weberin entisten pelikavereitten kertoneen tälle Philadelphiasta, elämäntyylistä, kouluista ja jääkiekkoseurasta kaiken tarpeellisen. Philly on karunoloinen kaupunki, jossa urheilijoitten on kuitenkin todella hyvä elää. Fanit ovat vaativia ja kovia jos menestystä ei tule. Jos menestystä taas tulee, pelaajat ovat sankareita.

Flyers on voittanut Stanley Cupin viimeksi vuonna 1975. Jokainen sen joukkueen pelaaja on legendan arvossa Philadelphiassa vieläkin.

Seuraorganisaatio taas selvästi tekee mitä tahansa voittaakseen. Käsittääkseni juuri sitä pelaajat haluavat, voittaa. Organisaation takana on Comcast-yhtiön lähes rajoittamattomat resurssit.

- – -

The Big Dog eats first. Philadelphia Flyers on yksi NHL:n rikkaimmista seuroista. Omistaja Ed Snider täyttää ensi kauden aikana jo 80-vuotta. Oikeastaan Mr. Snider omistaa enää vain pienen prosentin seurasta, mutta hän esiintyy yhä sen pääpomon arvoisesti.

Vuosi sitten Flyers hankki kustannuksista piittaamatta ykkösmaalivahdin tekemällä UFA Ilja Bryzgalovin kanssa 9 vuoden, $51 miljoonan arvoisen sopimuksen. Sopimus nosti Bryzgalovin heti yhdeksi NHL:n parhaiten palkatuista maalivahdeista. Bryzin agentti Ritch Winterin toimisto oli sopimusta neuvoteltaessa valmistanut 50-sivuisen tilastokirjasen, jolla yritettiin todistaa maalivahdin kuuluminen NHL:n parhaisiin. Täydestä meni, miljoona taalaa per sivu tulokseksi.

Sitä ennen samana päivänä (kesäkuun 23. 2011) Flyers muutti täydellisesti joukkueensa kulttuuria tekemällä nopeat pelaajakaupat, joilla kapteeni Mike Richards ja 40-maalin maalipyssy Jeff Carter vaihdettiin pitkistä sopimuksista huolimatta muualle. Viimeksi näimme kaverukset juhlimassa Stanley Cup-mestareina Staples Centerin jäällä Los Angelesissa. He ottivat varta vasten valokuvan yhdessä mestaruuspokaalin kanssa, jonka Philadelphia Flyersin johto varmasti sai nähdä.

Tänä kesänä Flyersin tiedetään tehneen erittäin hyvät tarjoukset Zach Pariselle ja Ryan Suterille.

Shea Weberille tehty sopimustarjous kertoo selvästi myös sen, että Chris Prongerin ura on aika varmasti päättymässä.

Viimeisen CBA:n tarkoituksena oli paljon mainostetusti tasoittaa pelikenttä kaikille NHL-seuroille niitten varallisuudesta riippumatta. Siinä ei onnistuttu ollenkaan. Joitakin vuosia siis meni kunnes rikkaimmat seurat keksivät miten sääntöjä voi kiertää ja rahan antaa puhua. Köyhemmät seurat voidaan pakottaa luopumaan parhaista pelaajistaan tarjoamalla rankasti etupainoitteisia pitkäaikaisia sopimuksia. Rahan merkitystä voidaan vielä korostaa laittamalla kaikkien sääntömuutosten ulottumattomissa olevia allekirjoitusbonuksia mukaan.

Mestaruustasolle voidaan nousta siis kahdella tavalla. On osattava varata ja kehittää pelaajia ja samalla on osattava hankkia isot pojat markkinoilta isolla rahalla. Esimerkiksi tässä tapauksessa Weberin sopimus vie niin paljon palkkakaton alta, että seuran nuorten pelaajien merkitys korostuu. On osattava toimia molemmilla puolilla pelaajalistaa.

Sellaista systeemiä ei osata keksiä, mikä voisi estää rikkaimpien seurojen voimankäytön. Raha ratkaisee ja tulee aina ratkaisemaan. Hyvin harvalla NHL-seuralla on resursseja/käteistä tarjota noin rankasti etupainotettua tarjousta pelaajalle. Torontolla, New York Rangersillä ja Philadelphialla ehkä.

Nashville Predatorsin omistajaryhmä muistuttaa jotenkin Edmonton Oilersin entistä omistajaryhmää. Paikallisia rahamiehiä pienemmillä sijoituksilla mukana. On hankalaa toimia joutuessaan rikkaammille seuroille pelaajia kehittäväksi farmiseuraksi.

- – -

Philadelphia Flyersin toiminta kesken jatkuvien CBA-neuvottelujen, jossa omistajataho tunnetusti haluaa rajoittaa pitkiä etupainoitteisia sopimuksia antaa erikoisen kuvan omistajien rivistön yhtenäisyydestä. Tämän jälkeen omistajien on taas etsittävä jostain vähän halvemmannäköinen puku ja palattava neuvottelupöytään itkemään siitä, miten huonosti NHL-seuran pitäminen kannattaa ja miten pelaajien on annettava periksi. Naama on pidettävä peruslukemilla.

Tämäkin jyrkästi etupainoitteinen paperi todennäköisesti läpäisee NHL:n päärekisterin hajutestin helposti.

- – -

Shea Weberin nousu NHL:n ykköspuolustajaksi (kirjoittajan mielestä, jokaisen mielestä varmaankin top-3 puolustaja) on loistoesimerkki Nashville Predatorsin hyvästä työstä kykyjenetsinnässä ja pelaajakehityksessä. Weber varattiin WHL:n Kelowna Rocketsista hänen pelattuaan yhden kokonaisen kauden huippuluokan A-junnukiekkoa kesän 2003 NHL draftissä.

Nimet Ryan Suter, Braydon Coburn, Dion Phaneuf, Brent Seabrook, Brent Burns, Mark Stuart, Shawn Belle, Danny Richmond, Mike Egener, Kevin Klein, Tim Ramholt, Matt Smaby ja Matt Carle ovat enemmän tai vähemmän tuttuja lukijoille. Nuo 13 puolustajaa varattiin ennen toisen kierroksen 49. ruudulta varattua Weberiä.

Varauksen jälkeen Preds piti Weberin vielä kaksi vuotta junnuissa ja vielä ammattilaisena pitkän osan ensimmäistä kautta AHL:n Milwaukeessa.

- – -

Pari erikoista sääntöpykälää on syytä tietää RFA-tarjouksista. Nashville Predatorsilla on oikeus vastata Flyersin tarjoukseen tekemällä sama tarjous ja siten pitää pelaajansa. Aikaa on viikko. Pelaajaa ei saa tämän jälkeen myydä muualle vuoteen. RFA-tarjouksissa ei sääntöjen mukaan saa olla pelaajakauppoja kieltävää NT-pykälää ollenkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Predators voi halutessaan vaihtaa Shea Weberin johonkin muuhun seuraan ilman tämän omaa suostumusta ensi kauden jälkeen.

Weberin agentin mukaan uudessa seurassa tuo pykälä voitaneen lisätä sopimukseen myöhemmin.

Jos olisit Weber, miettisit varmasti tämän säännön vaikutusta. Huipputarjouksen tehneellä seuralla tuskin on mitään aikomuksia tehdä pelaajasta kauppatavaraa, mutta omalla seuralla voi olla sen jouduttua pakotetuksi sopimukseen.

- – -

Vancouverissa, lähellä Shea Weberin kotikylä Sicamousia, odotettiin innolla oman pojan paluuta kotiseuduille, mutta taas kerran Canucksille jäi luu käteen. Ensin Justin Schultz, nyt tämä. Joku sanoi, että ehkä kuuluisien Canucksin kannattajien ei olisi kannattanut kaataa olutta Nashville-pelisarjaa katsomaan tulleitten Weberin vanhempien päälle playoffseissa vuosi sitten. Ehkä tämä oli vain osa sitä Vancouver Canucksin yllä olevaa kirousta.

Sicamous sijaitsee keskellä kaunista Brittiläisen Kolumbian vuoristoseutua. Kylältä on lähtenyt muutamia NHL-pelaajia. Paikkakunnalla on asunut suuri suomalaisväestö yli sadan vuoden ajan. Suomalaisilla oli oma haali kirjastoineen esimerkiksi. Arne Sirviön huoltoasema oli yksi kaikkien Länsi-Kanadassa asuvien suomalaisten tietämiä pysähdyspaikkoja 40-luvulta aina 70-luvulle saakka. Allekirjoittanutkin kävi joskus Aarnen luona kahvilla ohiajellessaan. Nyt vanha hylätty huoltoasema, sen vieressä oleva hirsitalo ja kotoisan tuntuinen saunarakennus muistuttavat vanhoista päivistä.

Kylän keskustassa on katu nimeltä “Shea Weber Way”, joka vie suoraan jäähallille. Katu nimettiin jo kylän oman pojan junnumestaruuden kunniaksi vuosia sitten.

On vaikea sanoa, haluaako Shea Weber pysyä suhteellisen tuntemattomana urheilijana jossain Philadelphiassa – mieluummin kuin suurena julkkiksena kanadalaisessa kaupungissa. Asiaa pitäisi kysyä mieheltä itseltään, hän ei ehkä haluaisi antaa suoraa vastausta.

- – -

Yksi parhaista tänään kuulemistani salajuoniteorioista oli sellainen, että David Poile ja Philadelphia Flyersin kylmäverinen GM Paul Holmgren olisivat juonineet koko jutun keskenään. Näin vältetään Shea Weberin joutuminen Pittsburghiin tai New Yorkiin. Eli Predators vastaa tarjoukseen ja sitten vasta aletaan neuvotella kaupasta. Näin Nashvillelle jäisi vuosi aikaa miettiä sopiva pelaajakauppa, ennen ensi heinäkuun ensimmäistä. Pelaaja saa haluamansa, isorahaisen pitkän sopimuksen joka tapauksessa.

Flyersilla on viisi todella hyvää puolustajaa, Predatorsilla taas on todella paljon tilaa palkkakaton, itse asiassa palkkalattian alla. Näin kaikki osapuolet olisivat lopussa tyytyväisiä. Flyersilla on sopimuksen alaisina Kimmo Timonen, Braydon Coburn, Luke Schenn, Nicklas Grossman ja Andrej Meszaros.

Chris Prongerin ura taitaa olla ohi. Ehkä Meszaros olisi näistä se, joka Weberin tullessa joutuu lähtemään. Hänellä ei ole NT-pykälää sopimuksessaan.

Nashvillellä on ensi kaudelle vasta $40,854,167 arvosta sopimuksia. Tilaa palkkakaton alla yli $29 miljoonaa, palkkalattian alla yli $13 miljoonaa.

Holmgren ja Poile tuntevat toisensa hyvin entuudestaan. He ovat tehneet diilejä ennenkin. Peter Forsberg oli pelaaja, joka liikkui toisinpäin, Philadelphiasta Nashvilleen esimerkiksi. Jos olisin Poile, en pitäisi neljää ykkösvarausta hyväksyttävänä korvauksena Weberistä. Enemmän pitää saada.

- – -

RFA-tarjouksia on nykyisen, syyskuun 15. päivänä raukeavan työehtosopimuksen eli CBA:n aikana (kaudesta 2005-06 alkaen) tehty vain kuusi kappaletta. Yleensä offer sheetin vaikutus toimii sen pelkona, siksi sitä ei nähdä. Parhaat pelaajat saavat yleensä sopimuksensa ennenkuin tarjoustilanteeseen tullaan.

Edmonton Oilersin entinen GM Kevin Lowe teki kaksi kesällä 2007, yhden Buffalo Sabresin Tomas Vanekille ja toisen Anaheim Ducksin Dustin Pennerille. Buffalon GM Darcy Regier oli tarjouksesta niin raivoissaan, että hän vannoi ettei Sabres koskaan tee pelaajakauppoja Oilersin kanssa.

Anaheimin GM Brian Burke haukkui Lowen julkisesti ja tosissaan suunnitteli tyhjän ladon vuokraamista Lake Placidistä haastaakseen Lowen kunnon irlantilaistyyppiseen paljain käsin käytävään nyrkkitappeluun.

Chicago Blackhawksin voitettua Stanley Cup kaksi vuotta sitten San Jose Sharks vaikeutti Hawksin entisestään hankalaa palkkakattotilannetta tahallaan Doug Wilsonin tarjottua suurta sopimusta puolustaja Nicklas Hjalmarssonille. Myöhemmin Sharks nappasi Antti Niemen omakseen, koska Chicagolla ei ollut varaa tätä pitää.

Yksi tunnetuista historiallisista RFA-tarjouksista tuli New York Rangersilta Colorado Avalanchen Joe Sakicille vuonna 1997. Joe allekirjoitti tarjouksen, johon Avs vastasi. Seuraavalla kaudella Burnaby Joen vuosipalkka oli 17 miljoonaa dollaria, joista 15 miljoonaa allekirjoitusbonusta. Tarinan mukaan Rangersin toimistolle tulleen faksin jälkeen Denveristä tuli vielä yksi paperiliuska, jossa Uncle Sam näytti keskisormeaan. En tiedä, onko tarina totta.

Myös Sergei Fedorov teki ison tilipäivän Carolina Hurricanesin tehtyä $28 miljoonan offer sheetin kaudella 1997-98. Detroit Red Wings vastasi ja maksoi ja voitti toisen peräkkäisen Stanley Cupin.

Vähemmän tunnettu suomalainen offer sheet tuli syksyllä 1992 Teemu Selänteelle Calgary Flamesiltä. Winnipeg Jets vastasi ja Selänne pääsi aloittamaan NHL-uransa hyvällä sopimuksella.

Anaheimissa Shea Weberin tapaus on varmasti huomattu. Corey Perryn ja Ryan Getzlafin nimet on varmaankin saatava isojen sopimusten alle hyvissä ajoin ennen ensi heinäkuun ensimmäistä. Kummastakin tulee UFA.

Oikein tai väärin, Philadelphia Flyers onnistui nostamaan kiinnostuksen NHL-jääkiekkoa kohtaan huippuunsa keskellä hiljaisinta osaa NHL-kesästä, heinäkuun 19. päivänä.

Pian näemme, merkitsikö tämä tarjous Shea Weberin lähtöä Nashvillestä vai oliko tämä vain määritys sille, mitä Nashvilleen jääminen tulee maksamaan. David Poile on aina ilmoittanut – ja ilmoitti myös torstaina virallisesti – että Predatorsilla on varaa ja aikomus vastata tarjoukseen.

Kovaa oikealta ampuvan Weberin tilastossa on 99 maalia, eniten NHL-puolustajista vuoden 2006 jälkeen. Tuleeko sadas maali oranssin vai sinisen värisessä paidassa?

- – -

Mitä mieltä lukijat?

Onko annettava kunniaa rohkeille ja aggressiivisille NHL-managereille, jotka häikäilemättömästi yrittävät parantaa joukkueitaan tässä esitetyllä tavalla kuten Paul Holmgren tekee?

Onko ihmeteltävä, miksei RFA-pelaajia oteta pois muitten käsien ulottuvilta ennenkuin näin tapahtuu?

Olisiko systeemiä jotenkin muutettava, jotta pelaajia varaavat ja kehittävät seurat kuten Nashville eivät joudu rikkaampien farmiseuroiksi?

Oli miten oli, mukavaa saada hyvä jääkiekkoaihe purtavaksi kesken heinäkuun helteitten.

- – -

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.

Twitter: @OnsideWithJouni

Facebook

Jouninposti@shaw.ca

19 vastausta artikkeliin “Philadelphia Flyers järjesti jännitystä ja väriä NHL-kesään”

  1. Neloskentän kädetön luiskaotsa kirjoittaa:

    Hullo!

    Olihan tämä Uutinen! Jotenkin viime kesän arbitraatiopelleilyn jälkeen kuitenkaan ei aivan täysin yllättävä. Predsin olisi pitänyt tehdä riittävän pitkä ja rahakas tarjous (esimerkiksi nyt pöydässä oleva) viime kesänä. Olisiko Suter jäänyt myös, jos Weber olisi pitkällä sopimuksella Nashvillessä…

  2. aake kirjoittaa:

    Helteistä ei ole tarvinut rapakon tällä puolen kärsiä. Kiitos Jouni blogistasi myös näin kesällä. Hyvää tekstiä kuten aina.

  3. Samppa kirjoittaa:

    Välillä kyllä tuntuu, että näitä asioita ylianalysoidaan aika reilusti ja luodaan kaikenlaisia salaliittoteorioita siitä, mitä on tapahtunut. Voisiko olla vain niin, että Philadelphia halusi tehdä kunnon tarjouksen ja Weber ei ollut tyytyväinen Nashvillen tarjoamiin papereihin. “Olisiko 14 miljoonaa vuodessa alkuaikoina ja 14 vuotta parempi kuin 6 vuotta 7 miljoonaa vuodessa?”

  4. Keke kirjoittaa:

    Jos joltain GM:ltä tätä pystyi edes odottamaan niin se on kyllä ehdottomasti Holmgren, ei tunnu paljon puntissa painavan heitellä pari avainpelaajaa pois (tosin nyt se saattaa vähän jo ketuttaa) ja pistää maalivahtiosasto kerralla “kuntoon”. Sinänsä viisas veto, Prongerin nyt voinee odottaa lopettavansa ja tässä tulisi Pronger Jr. Tuo Flyersin peräpää alkaa olemaan semmoisessa muotissa että jos vain Bryz hoitaa asiansa edes sinnepäin niin on idässä ehdoton suosikki, olettaen että tämä sopimus menee läpi.

    Ihmettelen miten sopimusta ei saatu aikaan ennen tätä, onko nyt niin että Weberiä ei kiinnosta kun Suterikin lähti lätkimään? Nashvillen jääkiekkofaneille kuolettavaa, jos Weber lähtee niin luulisi Predators-organisaation lähtevän myös muille maille melko piakkoin, kestääkö organisaatio Nashvillessä uudelleenrakennusta?

    Kasvatajaseuroille pitäisi jokin helpotus heittää tähän, mutta se rakenne on sitten eri juttu. Draft-pickit ei mitään varsinaisesti muuta, ongelma pysyy samana. Puhtaat rahalliset kompensaatiot? Rajoite ensi sopimukseen tulokassopimuksen jälkeen (pelaajille täyttä myrkkyä)? Itselleni ei tule mieleen ideoita jotka eivät rajottaisi kohtuuttomasti pelaajanvinkkelistä asioita.

    Ja jälleen kerran mahtava kirjoitus keskelle kesääkin, keep it up!

  5. müller kirjoittaa:

    Kyllähän Holmgren aikamoisen pommin tiputti. Tovin mietittyäni asiaa olen sitä mieltä että tämä tilanne ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin voisi luulla. Uskon siis että kyseisellä offer sheetilla rajattiin muut seurat pois Weber-apajilta, ja nyt sitten Preds ja Philly miettivät yhdessä miten edetä. Aavistus vain siis.

    PS. Jouni nykyäänhän Predsin paidat ovat keltaiset eikä siniset.

  6. Bart kirjoittaa:

    Huhujen mukaan Philly ostaa takaisin varausvuoroja NHL-ready pelaajia vastaan, mikä siis merkitsee sitä että Predators ei olisi ostamassa Weberin tarjousta. Saa nähdä.

    Raporttien mukaan Rangers olisi tarjonnut myös kovaa hintaa, mutta Weber ei halunnut asua Manhattanilla missä suurin osa joukkueesta asuu. Westchester County olisi ollut liian kaukana muista, kun taas Flyersit asuvat pääasiassa esikaupunkialuella. Mene ja tiedä?

    Sinänsä ihme että Noo Yawk olisi noin kovassa rightin pakin tarpeessa, puolustuksessa on kyllä syvyyttä muutenkin. Hyökkäys on suurempi ongelma, mutta ilmeisesti kauppoja on tulossa. Ainakin mikäli Sather saisi jo vihdoinkin kenkää, mieshän on päästänyt kaikki huippunimet muualle.

  7. Avs kirjoittaa:

    Itsellä tässä pistää silmään Flyersin tapa hoitaa asioita. En ole vieläkään löytänyt, vaikka kuinka olen yrittänyt, yhtään asiaa koko Philadelphia Flyersin joukkueessa/organisaatiossa/johtoportaassa/faneissa/kaupungissa, josta voisin sanoa rehellisesti pitäväni.

    Valmentajina Laviolette ja Berube – molemmat täysiä *en sano mitä*. Tämä viimeistään selvisi suurelle kiekkoyleisölle viime kauden loppupuolella, kun Penguinsia vastaan riehuivat. Pelaajistoon en jaksa pahemmin puuttua, mutta Scott Hartnelliin kiteytyy mielestäni koko Philadelphia Flyers. Ylimielisyys, huomionhakuisuus ja sikailu/likaisuus. Giroux toinen samantyylinen (henkilö, joka oli pelikiellossa kauden tärkeimmässä ottelussaan).

    Sitten, GM:nä Paul Holmgren. Sama mies, joka antoi pitkät sopimukset Carterille ja Richardsille, vain jotta voisi treidata heidät pois (kuinkas siinä kävikään). Sama mies, joka nyt offer sheetillään laittaa koko Nashville Predatorsin organisaation tulevaisuuden vaakalaudalle, vastasivat tai eivät tarjoukseen. NHL:ssä on tiettyjä kirjoittamattomia pelisääntöjä, Holmgren ei niitä noudata.

    Ehkä suurin asia, joka itseä henkilökohtaisesti risoo on kuitenkin Flyersin omistajaporras. Flyersinhan omistaa suurilta osin Comcast, joka syytää rahaa joukkueen toimintaan ja mahdollistaa nämä megasopimustarjoukset. Samalla pienet markkinat, kuten Nashville tässä tapauksessa joutuvat kärsijän rooliin. Kuten jo edellä sanoin, vastasi Nashville tähän tarjoukseen tai ei, organisaation tulevaisuus on vaakalaudalla. Vastaamalla he sitovat kätensä muiden pelaajien sopimusten osalta, ja jättämällä vastaamatta ovat todennäköisesti ensi kaudella luokkaa Columbus Blue Jackets.

    Viimeinen asia on fanit. Niin kuin Jounikin blogissaan mainitsi fanit kääntyvät nopeasti omiaan vastaan, jos homma ei toimi. He käyttäytyvät kuin apinalauma otteluissa, jos muistan oikein, he buuasivat kotihallinsa jumbotronissa pyörineelle mainokselle, jossa NHL-pelaajien tuella pyrittiin tukemaan syöpähoitoja tms., vain koska yksi siihen osallistuneista oli Sidney Crosby. Tosi hienoa.
    Muitakin juttuja on olemassa aiheeseen liittyen, mutta en jaksa niitä nyt ruveta luettelemaan.

  8. Barry kirjoittaa:

    Pohjois-Amerikan jääkiekossa ei ole keltaisia paitoja, vain kultaisia. Wanha perinne kertoo, ettei sana yellow (=pelkuri) kuulu lajiin, joten Nashvillen paidan värit on gold and blue.

  9. miesmaskintakaa kirjoittaa:

    Huikeaa tekstiä Jouni! Hieno kommentti Kipperin pahvista.

    Tämä tuli mieleen ennen kuin tähän kappaleeseen ehdin,
    “Yksi parhaista tänään kuulemistani salajuoniteorioista oli sellainen, että David Poile ja Philadelphia Flyersin kylmäverinen GM Paul Holmgren olisivat juonineet koko jutun keskenään. Näin vältetään Shea Weberin joutuminen Pittsburghiin tai New Yorkiin. Eli Predators vastaa tarjoukseen ja sitten vasta aletaan neuvotella kaupasta. Näin Nashvillelle jäisi vuosi aikaa miettiä sopiva pelaajakauppa, ennen ensi heinäkuun ensimmäistä. Pelaaja saa haluamansa, isorahaisen pitkän sopimuksen joka tapauksessa.”

    Ampuu pakit sitten oikealta tai vasemmalta ja kuinka kovaa tahansa niin Kannua Philly ei nostele, jos maalissa on Mr. Universe.
    Hoviselle on taivas rajana…. P.Nurminen se sai Niemenkin kuupan kestämään.

    Getzlaf ärsyttää henkilökohtaisesti niin paljon pelaajana, että toivottavasti Ducks suunnittelee kauppaa Columbuksen kanssa.

  10. Barry kirjoittaa:

    Ryan Getzlaf on jostain käsittämättömästä syystä vain suomalaisten kiekkofanien hampaissa?

    Ok, viime kaudella mies teki vain 57 pistettä, mutta sitä ennen neljä kautta peräkkäin yli pinna per peli. Mies on voittanut Stanley Cupin ja Olympiakullan, eikä hän ollut mikään varamies näissä geimeissä. Stanley Cupin 21 matsissa nuorena poikana 17 pinnaa ja Vancouverissa isossa roolissa Sidneyn hakiessa askelmerkkejä aina finaalin jatkoajalle saakka.

    Halifaxin MM-kisoissa Heatley-Getzlaf-Nash dominoi todella härskillä tavalla eikä vähiten sentterinsä millintarkkojen syöttöjen ansiosta. Corey Perry nousi hänen rinnaltaan Hart Trophy-voittajaksi.

    Jos joku suomalainen pelaisi samoilla tehoilla, niin todennäköisesti media olisi kielet ruskeana yrittäessään kertoa tyhmälle kansalle, miten kovasta pelaajasta on kysymys. Mutta Getzlaf kärsii perinteisestä ison miehen pelistä, mikä ei näytä yhtä sähäkältä kuin jonkun mattonaulan tauoton tohina.

    Ei miehet voi mennä jäällä kuin joku Kiiskinen, Pihlström tai vanhempi Koivu. Samalla tavalla Lemieux ja Thorton saivat aikoinaan shittiä. Tai Nedomansky ja Ketola.

    Suomalainen media on myös ihmetellyt Getzlafin liiallista jääaikaa, vaikka mies ei ole urallaan pelannut yhtään kautta edes 22 minuutin keskimääräisellä jääajalla. Paljonko ykkössentterin muka pitäisi pelata? 15 minuuttia?

    Mikko Koivu pelasi viime kaudella 14 sekuntia per peli vähemmän kuin Gezlaf. Montako kertaa kitistiin Mikon liiallisesta jääajasta? Ei tietenkään kertaakaan.

    Olisi hienoa, jos Suomi pystyisi tuottamaan jatkossa Getzlafin tasoisia senttereitä ja ehkä Sasha Barkov on sellainen. Niin, onhan isokokoista Barkoviakin jo ehditty kritisoimaan verkkaiseksi… :)

  11. Jouni Nieminen kirjoittaa:

    Kiitos kaikille kommenteista,

    Pyydän anteeksi värivirhettäni. Predators pelaa siis kultaisissa. “yellow” eli keltainen ei tietenkään kuulu NHL-väreihin. Mitään blågula-värejä ei tunneta. Big Bad Bruinsin värit esimerkiksi ovat black and gold.

    Philadelphia Flyers on aina ollut tunteita herättävä organisaatio ja jääkiekkojoukkue. Phillyn urheilufanit ovat tunnettuja tylyydestään – he buuasivat joulupukille Eagles-pelissä. Sidney Crosbyn syöpäkampanjalle buuaaminen ei yllätä.

    Barry, Ryan Getzlafistä on odotettu niin paljon enemmän. Onko mies laiska/epäurheilijamaista elämää viettävä kuten jotkut suomalaisetkin toimittajat tuntuvat tietävän, vai kärsiikö hän vain mainitsemastasi ison miehen pelistä?

    Hienoa nähdä Nedomanskyn nimi palstalla! #14!

    En pääse näkemään Ducksin toimintaa tarpeeksi usein voidakseni sanoa omaa mielipidettäni Getzlafin elämästä. Olen kyllä odottanut enemmän mieheltä tähän saakka kuin mitä on nähty, vaikka saavutukset ovat hienoja. Enempään olisi ollut lahjoja.

  12. PeteB kirjoittaa:

    Oli se hyvä että meitin Devsille annettiin sanktiot Kovyn sopimuksen yhteydessä niin muutkin oppivat ettei ihan mitä vaan voi tarjota pelaajalle.
    Mietityttää koko Nashvillen touhussa Pekka Rinteen tilanne. Mies teki seitsemän vuoden hirmusopparin varmaankin ajatuksella (miettikää niitä power pointteja joita omistajat ovat esittäneet) että joukkue taistelee SC:sta seuraavina vuosina. Nyt puolustus edestä on hajonnut ja jos on ennenkin saanut tehdä töitä hartiavoimin voittojen eteen niin homma ei ainakaan helpommaksi muuttunut. Ellei Peksi jotenkin eksy Phillyyn myös..

  13. rapakon takaa kirjoittaa:

    Mielenkiintoista, kuinka NHL:ssä tykätään näemmä tarjota kovasti etupainotteisia soppareita, kun hallinaapuriliigassa NBA:ssa trendi on kovasti kohti takapainotteisia kohtaan. Esimerkiksi Jeremy Lin allekirjoitti vastikään hurjan kolmen vuoden sopimuksen, jossa ensimmäiset kaksi vuotta palloillaan kutakuinkin 5 miljoonan taalan avittamina mutta viimeiselle vuodelle tungetaan taskuun peräti 14,9 milj. dollaria. Tämä kaikki siis kaverille, joka sattui kuluneella kaudella pelaamaan muutaman mukavan viikon hyvää korista ollen sitä aiemmin pari vuotta lähinnä vesipullojen täyttäjänä. Koriksessa sopimukset ovat muutenkin jo lähteneet ihan käsistä, kun jo keskivertopelaajien agentit onnistuvat sopimaan asiakkailleen lähemmäs 20 milj. dollarin vuosia keskimäärin sisältäviä sopimuksia. Näitten sopimusten kanssa saakin sitten GM:t raapia päänsä puhki yrittäessään fiksailla joukkuettaan pudotuspelikuntoon. Ei ole harvinaisia enää ollenkaan treidata yksi 20milj. vuodessa tienaava kaveri kolmeen tai neljään runkopelaajaan ja draft-oikeuksiin.

    Mutta pakko on silti todeta, että mielenkiintoisempia nämä pelaajamarkkinat näin ovat kuin jos verrataan Suomen “mä maksan sulle näin paljon enemmän kuin toi”-tyyliin. Liigat pysyvät tasaisimpina, ainakin teoriassa.

  14. Barry kirjoittaa:

    Turha tässä nyt väittelemään on alkaa, mutta en ole ihan varma odotettiinko Getzlafilta yhtään enempää? Hänet varattiin sijalla 19 ja hän on varausvuotensa toisena pisteissä Eric Staalin jälkeen.

    Mm. Zach Parise varattiin aikaisemmin ja 100 miljoonan sopimuksesta huolimatta Parise on pelannut 10 ottelua ja tehnyt 62 pistettä vähemmän. Ja kun niistä pokaaleista usein puhutaan, niin Getzlafilla on siinä pientä etumatkaa.

    Kyllä siellä on 11-15 joukkuetta kiroamassa, ettei otettu Ryan Getzlafia varaustilaisuudessa vaikka paikka oli. Noilla sijoilla varaillaan Lauri Tukosia ja Petteri Nokelaisia eikä maailmanluokan power forwardeja.

    Se on selvää, että viime kausi meni aikalailla Pelastusarmeijalle ja työsulun päätyttyä Getzin pitää palata NHL:n ehdottomalle huipulle, missä hän on jo monta vuotta ollut.

    http://www.youtube.com/watch?v=Ow44CAW0apg (koosteessa ei näy Sara Sieppiä)

    :)

  15. KK kirjoittaa:

    Olen samaa mieltä siitä ettei väittelemään kannata alkaa, mutta itse elän Jounin tavoin käsityksessä jonka mukaan Getzlafilta on nimenomaan odotettu enemmän kuin varausnumeron perusteella voisi luulla. Pisteitä ja pokaaleita on toki tullut ja meriitit ovat ikään nähden komeat, mutta periaatteessa Getzlafilla olisi edellytyksiä vaikka kamppailuun maailman parhaan pelaajan tittelistä. Tästä kamppailusta hän on kuitenkin pikku hiljaa pudonnut eivätkä viimeisimmät näytöt lupaa todellakaan mitään hyvää.

    Suomalaista silmää tietysti miellyttää enemmän Mikko Koivun kaltainen pelaaja joka näyttää yrittävän aina kaikkensa. Toisaalta, juuri samasta syystä kukaan ei kitise Koivun jääajoista. Hän käyttää jokaisen sekunnin jäällä hyödykseen mitä ei voi sanoa Getzlafista, joka ei aina ainoastaan näytä ylimieliseltä vaan ajoittain todella on sitä. Aika kuriton pelaaja on kyseessä kuitenkin.

    Mutta tämä nyt tästä osaltani.

  16. Hämähäkkifudista Ibizalla kirjoittaa:

    Vuoden 2008 MM-kisoissa Kanadassa Getzlaf höpisi ennen finaalia toimittajille jotain mieletöntä sädekehistä (kanadalaisten) pelaajien päiden yllä, ja yritti jotenkin ilmeisesti siis hakea oikeutusta heidän tulevalle voitolleen. Luojan kiitos että Venäjä vei sen pelin. Tämän tyyppisten tapausten lisäksi on mies ollut aina erittäin itseensä tyytyväisen oloinen, milloin vain haastattelussa pärstä vilahtaakin. Joten itse en ihmettele ollenkaan jos kaveria hieman karsastetaan. Pelillisiin ansioihin en ota kantaa, äijän habitus nyt vaan on sellainen että itse pysyisin mahdollisimman kaukana jos joskus vastaan tulisi.

  17. cusca kirjoittaa:

    Preds 10 miljoonaa alle palkkalattian. Mielenkiintoinen tilanne siinä tapauksessa jos he eivät lunasta Weberiä.

  18. NodE kirjoittaa:

    Nash Rangerssiin. Halvalla meni.

  19. Flame kirjoittaa:

    Yhden edellisiin kirjoittajiin Getzlafin asenteen suhteen. Omissa kirjoissa kaukana kapteenimateriaalista. Potentiaalin suhteen totean myös, että kaikki saumat olisi olla yksi maailman parhaista pelaajista. Löytyy kokoa, taitoa, näkemystä, fyysisyyttä, laukauksia, syöttöjä… Mutta se asenne.

    Toki kaikki tämähän perustuu täysin TV-kuvan ja artikkelien kautta saatavaan informaatioon, joten lopulta kai on vaikea sanoa minkälainen se asenne on. Jossain mättää joka tapauksessa.

    Niin, ja halvalla meni Nash tosiaan. Rangersilla mielenkiintoinen porukka kasassa.

Kommentoi