NHL esitti joukon ehtoja, joihin pelaajayhdistyksen on suostuttava perjantai-iltaan mennessä. Onko retroaktiivinen viivan hiekkaan vetäminen oikein? Tutkivaa journalismia radioasemalla. #4:n kohtalo Edmontonissa. Doug Wilson kieltää tarkoituksellisen shakinpeluun. Tässä muutama tarina perjantaiksi.
- – -
Viikon hämmentävin NHL-uutinen oli varmasti New York Postin veteraanitoimittaja Larry Brooksin räväyttämä uutinen, jonka mukaan NHL on antanut pelaajayhdistys NHLPA:lle takarajan ja vaatimuksia kiisteltyjä etupainoitteisia pelisopimuksia koskien.
Takarajan olemassaolo on asetettu kyseenalaiseksi ja jopa kiistetty joissakin muissa medioissa, kuten ESPN:llä ja TSN:llä.
Ilja Kovalchukin sopimuksen hyväksymispäätös oli jo aikaisemmin siirretty keskiviikolta perjantaihin. Lykkäyksen uskottiin johtuneen siitä, että NHL ja NHLPA ovat tekemässä yhdessä uusia sääntöjä monivuotisia sopimuksia koskien.
Brooksin tietolähteen mukaan NHL on ilmoittanut pelaajayhdistykselle, että se tulee hyväksymään Kovalchukin viimeisimmän 15 vuoden, $100 miljoonan sopimuksen, Roberto Luongon 12 vuoden, $64 miljoonan jo toiselle kaudelle ehtineen sopimuksen sekä Marian Hossan 12 vuoden, $63.3 miljoonan myös toiselle kaudelle ehtineen sopimuksen, seuraavin ehdoin:
1. Pitkien sopimusten keskimääräinen ”cap hit” lasketaan tässä lähin siten, että vain ne vuodet lasketaan mukaan, jotka pelaaja pelaa ennen 40-vuotispäiväänsä.
2. Tulevien, pituudeltaan yli viisi vuotta kestävien sopimusten cap hit lasketaan sellaisen kaavan mukaan, joka painottaa sopimuksen viittä isorahaisinta vuotta.(Ei tietoa, millainen tämä kaava on tarkalleen)
NHL antoi pelaajayhdistykselle aikaa perjantai-iltaan saakka hyväksyä nämä vaatimukset.
Jos NHLPA kieltäytyy, liiga ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin:
1. Ilja Kovalchukin sopimus hylätään.
2. Roberto Luongon sopimus hylätään välittömästi.
3. Liiga aloittaa välittömästi myös Marian Hossan sopimuksen virallisen tutkimuksen.
NHL:llä on työehtosopimuksen mukaan oikeus rangaista palkkakaton kiertämistä yrittäneitä seuroja ja pelaajia jälkikäteen.
- – -
Tässä uutisessa on joitakin huomion herättäviä asioita.
Boston Bruinsin Marc Savardin 7 vuoden, $28 miljoonan sopimus ei ole mukana.
Savardin agentti Larry Kelly arvosteli Gary Bettmania ankarin sanoin ottawalaisella radioasemalla sanoen haluavansa nähdä todellisen NHL-komissaarin, joka aina toimii sen puolesta, mikä on parasta jääkiekolle.
Kellyn mukaan Bettman ei toimi kuten oikea itsenäinen ja puolueeton komissaari, koska hän työskentelee jokaisessa tapauksessa aina omistajien puolella.
Ymmärrän, että NHL:llä ei ollut ongelmaa Luongon tai Kovalchukin sopimuksen pituuksien eikä oikeastaan edes rahasummien kanssa. Ongelmana oli pelaajien ikä sopimusten päättyessä.
Jo allekirjoitettujen ja rekisteröityjen pelisopimusten hylkääminen etenkin kun niistä on jo yksi kausi pelattu on asia, joka voi aloittaa todellisen sopan. Vancouver Canucksin GM Mike Gillis on tehnyt useamman pelaajahenkilöstöratkaisun Roberto Luongon sopimuksen pohjalta.
Samoin tietenkin on toiminut myös Chicago Blackhawksin GM Stan Bowman. Ja nyt NHL päättääkin vetää viivan hiekkaan retroaktiivisesti?
NHL käyttää tilaisuutta hyväkseen ja pieksee ilman kapteenia aalloilla heittelehtivää NHLPA:ta armotta juuri nyt.
New York Postin mukaan baseballin puolelta hankittu Donald Fehr on valmiina ottamaan pelaajayhdistyksen johdettavakseen, mutta kovin ehdoin.
- – -
Huvittavaa seurata, miten esimerkiksi Vancouverissa fanien enemmistö näyttää toivovan Roberto Luongon sopimuksen mitätöimistä, koska diili ei rehellisesti sanottuna ole hyvä Canucksin kannalta. Luongo ei ole osoittanut olevansa sen arvoinen tärkeissä otteluissa, niinpä maksavat katsojat haluavat päästä koko paperista eroon.
Vähän samankaltainen tilanne Edmontonissa. Moni haluaa Oilersin mitätöivän Nikolai Khabibulinin sopimuksen. Jos Bulin olisi pelannut hyvän ja ehjän kauden, näitä ääniä ei varmasti kuultaisi.
- – -
En yhtään ihmettele, jos koko tämä pitkä Ilja Kovalchuk-draama alkaa pitkästyttää useimpia. Mielestäni Iljan saama ensimmäinen sopimusluonnos oli niin selvä palkkakaton kiertoyritys, että NHL:n oli pakko puuttua.
Mutta koko touhu uusintoineen ja lykkäämisineen on kestänyt ihan liian pitkään. Jossain vaiheessa tapaus selvitetään toivottavasti.
Joku ehdotti, että KHL tulee nappaamaan Iljan ja tekee hänestä oman bobbyhullinsa samalla tavalla kuin NHL:n kanssa 1970-luvulla kilpaillut WHA teki tarjoamalla Bobby Hullille ammattilaisjääkiekon ensimmäisen miljoonan dollarin sopimuksen.
70-luvulla NHL ja Chicago Blackhawks ei halunnut maksaa Hullille miljoonaa taalaa. Nyt ei ole rahasta kyse. En mitenkään usko Kovalchukin lähtevän äiti-Venäjälle kesken kaiken.
- – -
Edmontonin sporttiradio Team 1260:n iltapäiväohjelma ”The Jason Gregor Show” teki todella mielenkiintoisen matkan tutkivan journalismin syvyyksiin torstaina.
Ohjelman juontajat Jason Gregor ja Meg Morrison yrittivät vetää ohjelman kuluessa suorassa lähetyksessä valvotuissa oloissa saman promillemäärän alkoholia (1.64) vereensä, joka Oilers-vahti Nikolai Khabibulinilla oli Arizonan poliisin pidättäessä hänet viime talvena.
Hyvä ja tärkeä viesti tuli kuuntelijoille hyvin selväksi ohjelman aikana. Kokeilu oli vakavalla mielellä tehty. Tarkoituksena ei ollut tehdä pilaa Nikolai Khabibulinista. Bulinin teossa ei ollut mitään naurun aihetta.
Jason ja Meg heittivät joka 30. minuutti annoksen 35-prosenttista Jägermeisteria huiviinsa ja vielä ”highball”:iksi kutsuttavan paukun (rommikola tms.) näitten välillä.
Jasonin elopaino on vähän alle 90 kiloa ja häneltä meni muutama tunti päästä 1.64 promillen humalatilaan. Noin kovaan humalaan pääseminen ei ole helppoa isolle roikaleelle rauhallisella juopottelutahdilla. Auton rattiin hyppääminen ei olisi tullut mieleenkään.
Yhdeksän paukun jälkeen Jasonin promillemäärä oli 1.09, 25 kiloa kevyemmän Megin 1.43.
1.64 promilleen pääseminen onnistuu helpommin ihmisiltä, jotka väärinkäyttävät alkoholia usein.
Ohjelman lopussa sponsorina toimiva limusiinifirma kävi hakemassa radiotoimittajat turvallisesti kotiin.
- – -
Edmonton Oilers pitää edelleen suurena salaisuutena ykkösvaraus Taylor Hallin tulevaa numeroa. Moni on ostanut paidan ilman numeroa kesän aikana lisätäkseen numeron myöhemmin. Tunnetusti Hall on Bobby Orr-fani ja on siksi aina kantanut numeroa 4.
Jos Boston Bruins olisi onnistunut varaamaan Hallin, Bobbyn numeron saaminen ei varmasti olisi tullut kysymykseenkään.
Edmontonissa numeroa 4 ei ole jäädytetty. Se oli tietenkin Kevin Lowen numero, eikä hänen jälkeensä kukaan ole käyttänyt sitä. Emme tiedä, suostuisiko Lowe antamaan numeronsa Hallille. Minun mielestäni ehdottomasti pitäisi.
Oilers on jo huutokaupannut paidan, jota Taylor Hall tulee kantamaan ensimmäisessä NHL-ottelussaan. Hall kirjoittaa nimmarinsa paitaan heti pelin jälkeen ja se luovutetaan siitä $30.000 maksaneelle henkilölle.
Mutta paidan numeroa ei vieläkään yleisesti tiedetä.
- – -
Chris Chelios ilmoitti virallisesti lopettamisestaan tiistaina. Päätös oli vaikea tehdä, mutta 26 vuotta NHL:ssä pelanneella pakilla ei lopussa ollut mitään saavutettavaa. Chelios antoi Toronton Fan590 sporttiradiolle haastattelun, jossa hän kiitti Kanadaa, koska hän oppi jääkiekkoa A-junnuissa Moose Jawssa ja NHL:ssä Montrealissa uransa alussa.
Chelios tunnetaan siitä, että hän on monen julkkiksen kaveri. Malibussa asuessaan hänen ystäviensä joukkoon kuuluvat mm. näyttelijät John Cusack ja Tony Danza. Chelios on Kaliforniassa kesiään viettäessään jopa esiintynyt muinaisessa Baywatch TV-sarjassa ekstrana ansaiten 75 dollaria koko päivän rannalla viettämisestä, kuten hän itse asian kiteytti.
- – -
San Jose Sharksin GM Doug Wilson kielsi torstaina pelanneensa tarkoituksellista shakkia tehdessään RFA-tarjouksen Chicagon Niklas Hjalmarssonille.
Läntinen konferenssi on todella mielenkiintoinen seurata tällä kaudella.
Antero Niittymäki otti uutisen uuden maalivahdin palkkauksesta tyynen ammattimaisesti vastaan Mercury Newsin mukaan.
”Se on osa tätä businessta”, sanoi Niittymäki haastattelijalle. ”Tämä ei ole valtava juttu…meidän tavoitteemme täällä on voittaa Stanley Cup. Uskon jokaisen tietävän sen. Heidän on tehtävä kaikki tarpeellinen tavoitteeseen pääsemiseksi. Minulla ei ole sen kanssa mitään ongelmaa.”
Kolmosvahdiksi tippuneen Thomas Greissin reaktio oli erilainen. Hän oli pettynyt.
Hyvä kommentti GM Doug Wilsonilta tähän. Wilson sanoi, että hän olisi pettynyt jos Greiss ei olisi pettynyt.
- – -
Ja vielä, Montreal Canadiens näyttää todella uskovan Carey Pricen potentiaaliin. Playoffseissa ansiokkaasti lähinnä (4 ottelua lukuunottamatta) luukkumiehenä toiminut 23-vuotias Price sai torstaina kahden vuoden sopimuksen, joka takaa hänelle peräti $5.5 miljoonan tulot.
Keskimäärin siis $2.75 miljoonaa kaudesta maalivahdille, joka voitti 13 aloittamistaan 41 ottelusta viime kaudella. Erittäin hyvä diili siis Pricen kannalta.
- – -
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.
Jouninposti@shaw.ca
Lähteet: Team 1260, ESPN, TSN, Edmonton Journal, Sun Media, The Globe and Mail, New York Post, Sportsnet.





3. syyskuuta 2010 kello 14.20
Huhhuh! Minun mielestäni koko Kovaltchuk-jupakan järjettömin asia on se, että NHL ( = Bettman = Yankee Board of Governors) pistää ilmeisesti pelaajayhdistyksen koville sen takia, että sen omat jäsenet maksavat näille pelaajille näin järjettömiä summia näin järjettömillä sopimuksilla. Eihän se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa! Jos GM:t tekisivät vähemmän selvästi palkkakattoa kiertäviä sopimuksia, ei olisi ongelmaa. Ja palkkakattohan on nimenomaan YBG:n tahdosta sopimuksessa! Ja sitten ne kiertävät sitä ja sitten potkivat agentteja ja pelaajia ja pelaajayhdistystä. Ei hyvää päivää….
A
3. syyskuuta 2010 kello 17.10
En kyllä tajua tuota Carey Price sopimusta. Canadienssin olisi vain kannattanut päästää Price menemään ja antaa Halakille jatkosopimus.
Hyvää tekstiä jälleen kerran Jounilta!
3. syyskuuta 2010 kello 19.04
Alkaa haisemaan työsululta. Ihan oikea komissääri olisi hieno juttu, mutta Buttman jatkanee postillaan ja aikoo jatkossakin tehdä jokaisesta asiasta WW3:n.
Wilsonin ”shakkiin” en jaksa uskoa, sillä Niemen UFA-status jätti liian monta (28) muuta vaihtoehtoa. Vaikka mies ex-pakki onkin, ja näin ollen huippuälykäs, niin nyt annetaan jo liikaa krediittiä:)
Niittymäen ja Niemen pelaaminen samassa seurassa on saanut melkoisen huomion suomalaisessa mediassa. Ainakin paljon suuremman kuin kahden kanadalaisen maalivahdin pelaaminen samassa joukkueessa. Jostainhan nämä maalivahdit ovat kotoisin ja suomalaisten NHL-maalivahtien määrän kasvaessa nyt syntynyt tilanne on normaalia hokievoluutiota.
4. syyskuuta 2010 kello 8.29
Wilsonin shakki kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta se että Jouni on spekuloinut asialla 5. elokuuta postauksessaan on nerokasta!
Pikaisen tutkailun perusteella kuudella joukkueella on kanadalaiset maalivahdit ykkös- ja kakkosruudussa. Olettaen että Huet haudataan farmiin.
Samaan pikatutkimukseen perustuen 12 joukkueella on kanadalainen 1. maalivahti, olettaen että Leighton on ykkönen, hui.
6 joukkueella ei ole ollenkaan kanadalaista ykkös- tai kakkosmaalivahtia. Luku voisi olla 8 jos Bernier ei nouse valokeilaan ja Nashville ei hommaa Pekalle kanukki kakkosta.
Tutkimuksen virhemarginaali on suunnaton!