Päällikkö syyttää tiedotusvälineitä! Hitch sai potkut. Onko vanhan koulun valmentaja Ken Hitchcock tiensä päässä uudessa NHL:ssä? Ray Whitney. Ilja Kovalchuk. Lisää turhia hanskojen pudotuksia. Tampalle uusi omistaja? Tässä muutama ajankohtainen NHL-aihe torstaiksi.
- – -
Viikon paras tulisanottu oli ehdottomasti New York Rangersin Olli Jokisen kommentti Los Angelesissa koskien maanantain Philadelphia-ottelua Calgaryssä: ”Media maksoi Flamesille kaksi pistettä, koska he raportoivat pelaajakaupasta”.
Ketkäköhän olivat syypäitä yhdeksään tappioon edellisissä kymmenessä Calgary Flamesin pelissä? Lehtimiehet? Kameramiehet? Bussikuski ehkä?
Jokinen ja Brandon Prust tekevät debyyttinsä Madison Square Gardenissa torstaina Washington Capitalsia vastaan. Ei tarvitse olla erikoinen ennustajaguru sanoessaan, että Prustista tulee Gardenin lehtereillä viihtyvien mafiamiesten, pikkurikollisten, narkkareitten, superjulkkisten ja seitsemännumeroisia palkkoja Wall Streetillä tekevien pukumiesten suosikki ja sankari todella nopeasti.
- – -
Keskiviikon ykköstarina NHL:ssä on ehdottomasti Ken Hitchcockin potkut Columbus Blue Jacketsin valmentajan paikalta. Jackets voitti vain 22 kertaa ensimmäisistä 58 ottelusta ja jonkun oli maksettava. Yleensä sen tekee valmentaja.
Voidaan kyseenalaistaa myös ensimmäisellä GM-pestillään toimivan Scott Howsonin taidot rakentaa valmentajansa käyttöön oikeanlaista joukkuetta mielestäni.
Claude Noel ottaa valmennusvastuun Columbuksessa toistaiseksi, mutta onkohan tässä tilaisuus Craig MacTavishille tehdä paluu penkin taakse? Howson oli ennen Jacketsin toimitusjohtajaksi pääsyään Edmonton Oilersin apulaisGM.
Hitch taas tullaan aivan varmasti vielä näkemään uudelleen NHL-päävalmentajana. Torontossa Ron Wilsonin saatua kenkää? Calgaryssä Suttereitten saatua kenkää? Tai kotikylällään Edmontonissa kun 67 vuotta täyttänyt Pat Quinn jää eläkkeelle?
Työsulun jälkeinen ”uusi” NHL ei ole kohdellut Hitchcockia hyvin. Onko hän tullut tiensä päähän vanhan koulun vaativana valmentajana? Hitch on tunnetusti vaativa valmentaja, joka vaatii etenkin parhailta pelaajiltaan todella paljon.
Phillyssä Hitchin valmentama ja Bobby Clarken manageroima kiekko ei enää menestynyt. Columbuksessa ei mennyt yhtään paremmin.
Ken Hitchcockin valmentajauran alkuvaiheista kerrotaan Edmontonissa paljon tarinoita. Hän työskenteli paikallisessa urheiluliikkeessä ja livahti aina ruokatunneillaan seuraamaan Albertan yliopiston legendaarisen Clare Draken vetämiä harjoituksia muistilehtiö kädessään.
Hitch valmensi Sherwood Park-nimisen lähiön B-junnuja ja oli saada potkut yhdessä vaiheessa johtokunnalta. Potkut olisivat käytännössä päättäneet nuoren miehen valmennusuran siihen paikkaan. Mutta yksi johtokunnassa istunut vanha jääkiekkomies fedora-hattu päässään vaati, että Hitchcockille annettaisiin vielä yksi mahdollisuus. Mies oli Hullu-Bill Warwick.
Ken Hitchcock ei ehdi montaa päivää seisoskella työttömyystoimiston nurkilla, hän kuuluu Kanadan olympiajoukkueen valmennusryhmään. Blue Jackets maksaa hänelle 1.3 miljoonaa dollaria vielä kahdesta seuraavasta kaudestakin per kausi, kutsuttakoon tuota vaikka kultaiseksi laskuvarjoksi.
- – -
Mathieu Garon – viime kevään Stanley Cup-mestari MA Fleuryn kakkosena – on ottanut ykkösen paikan Columbuksessa. Viime kauden tulokastähti Steve ”Stonewall” Mason on pudonnut koko liigan huonoimpien luokkaan.
- – -
Maanantaina Edmontonissa vierailleen Carolina Hurricanesin Ray Whitney on yksi pelaajakauppamarkkinoitten kuumimpia nimiä. Raystä tulee rajoittamaton vapaa agentti eli UFA heinäkuun ensimmäisenä.
`Canesin GM Jim Rutherford haluaisi mielellään myydä Whitneyn vaihdossa tulevaisuuden prospekteihin saadakseen hänestä edes jotain. Canes ei ole menossa playoffseihin.
Samalla Carolina haluaisi ehkä myös tehdä 37-vuotiaan vieläkin vikkelästi liikkuvan taitopelaajan kanssa sopimuksen ensi kaudeksikin.
Mutta Edmonton Oilersin entisellä mailapojalla on valtit käsissään. Hänenkin sopimuksestaan löytyy pelaajasiirrot estävä No Trade-pykälä.
Carolina Hurricanes oli TSN:n NHL-Insider Bob McKenzien mukaan jo päässyt neuvotteluissa Los Angeles Kingsin kanssa pitkälle. Oli jo sovittu, että Carolina saisi toisen kierroksen varausoikeuden sekä joko puolustaja Colton Teubertin tai puolustaja Vjatseslav Voinovin vaihdossa Ray Whitneyyn.
Rutherford antoi Kings GM Dean Lombardille luvan jo neuvotella Ray Whitneyn agentin JP Barryn kanssa mahdollisesta jatkosopimuksesta jos ja kun Kingsillä olisi kiinnostusta muuhunkin kuin pelkän vuokrapelaajan hankintaan.
Mutta Kings perääntyi saatuaan tietää Whitneyn haluavan 2-3 vuoden jatkot luopuakseen NT-pykälästään. Carolinan sikariporras ei ollut tyytyväinen kauppojen peruuntumisesta, koska se jo luuli saaneensa neuvoteltua itselleen hyvät ehdot.
Ray Whitney olisi sopiva pelaaja Pittsburgh Penguinsiin maaleja tekevänä ja kokeneena laiturina.
Veikataan tässä, että Ray liittyy johonkin playoffjoukkueeseen vuokramiehenä ja palaa heinäkuussa Carolinaan uudella sopimuksella päättämään uransa.
Whitney on muuten ainoa yhä pelaava jääkiekkoilija San Jose Sharksin aivan ensimmäisestä NHL-joukkueesta kaudelta 1991-92.
Katsoin aikoinaan Rayn ja Pat Falloonin pelejä WHL:n Spokane Chiefsissä. Siihen aikaan Falloon oli se, kenestä odotettiin tähteä NHL-kaukaloihin. Nyt 20 vuotta myöhemmin Ray on yhä aktiivi, Pat on palannut kotifarmilleen Manitobaan jo vuosia sitten.
- – -
Onnistunut debyytti ainakin Toronto Maple Leafsin uusille pelaajille tiistaina Air Canada Centrellä. New Jersey Devils kaatui maalein 3-0, Jean Sebastien Giguere otti nollapelin.
Dion Phaneuf taklasi heti alusta Zach Parisea muutaman kerran ja sai Colin Whiten puuttumaan asiaan pudottamalla hanskansa. Phaneuf ei vastannut vastaavanlaisiin haasteisiin enää Calgaryssä, mutta uutena pelaajana Torontossa hän tiesi miten päästä nopeasti joukkuekavereitten, valmentajien ja fanien suosioon.
Ottelun kolme tähteä olivat: 1. Giguere 2. Phaneuf 3. Freddie Sjöström.
- – -
Colin White aloitti tappelun Phaneufin taklattua tähtipelaaja Parisea puhtaasti. Juuri tämän urheilujuhlan erityisluonteen huomioon ottaen ei ehkä aivan turha tappelu, mutta silti kuuluu samaan ”puhdas taklaus – tappelu”-kategoriaan kuin aikaisemmin palstalla käsitellyt vastaavat tilanteet.
Steve Ott pudotti hanskat tiistaina Dallasissa Minnesotan Cal Clutterbuckin taklattua Starsin Brad Richardsia. Taas samantyyppinen tilanne.
Clutterbuckin taklausten tulkitsemisessa on aina vähän enemmän harmaata aluetta, mutta turha tappelu mielestäni tämäkin.
Ikävä on vanhoja hyviä aikoja, jolloin tähtipelaajien taklaukset kostettiin kohtelemalla vastustajan tähtipelaajia kaltoin, ei välttämättä aina tappelemalla.
- – -
Vaikea sanoa, mikä on Suttereitten tulevaisuus Calgaryssä jos Flames ei onnistu pääsemaan playoffseihin. Omistajat ovat sijoittaneet niin paljon sekä valmentaja Brenttiin että GM Darrylliin, että kovin helposti heille ei potkuja tulla antamaan.
- – -
Ed Belfour työskenteli St. Louis Bluesin farmijoukkueitten maalivahtikonsulttina, mutta lopetti valmentaja Davis Paynen noustua Showhun ja entisen NHL-maalivahti Rick Wamsleyn otettua valmennusvastuu AHL:n Peoriassa.
Eddie tunnettiin peliurallaan maalivahtina, joka ei koskaan ollut väleissä kakkosmaalivahtiensa kanssa. Tämän vuoksi moni piti hänen palkkaamistaan ylipäätään aika omituisena, vaikea kuvitella The Eaglea auttamassa ketään toista.
- – -
Neuvottelut voivat vielä lähteä mihin suuntaan tahansa, mutta näyttää päivä päivältä yhä enemmän siltä, että Bostonista kotoisin oleva syvätaskuinen Jeffrey Vinik on lähellä Tampa Bay Lightningin ostoa.
Jossain on huhuttu siitä, että Vinik haluaisi heti seuran ostettuaan hankkiutua ensimmäiseksi eroon Vincent Lecavalierista ja tämän pitkästä sopimuksesta, mutta seura on arvokkaampi ja parempi Vinnien kanssa kuin häntä ilman.
Vinniellä on sopimuksessaan NT-pykälä.
Tosinuijat Oren Koules ja Len Barrie saattavat olla siis NHL-omistuksensa värikkään tarinan viimeisessa kappaleessa.
- – -
Enpä olisi ikinä uskonut kirjoittavani tätä lausetta: suurin ennakkosuosikki tässä vaiheessa voittamaan Hart-palkinnon NHL:n ”joukkueelleen arvokkaimpana pelaajana” on Vancouver Canucksin Henrik Sedin.
Buffalo Sabresin Ryan Miller myös ainakin idässä, mutta maalivahdit eivät yleensä tätä palkintoa voita. Palkinnosta äänestävät Pohjois-Amerikan ammattimaiset jääkiekkotoimittajat.
NHL:n runkosarjapalkinnoista ja niitten alkuperästä kiinnostuneet voivat lukea viimevuotisen postauksen niistä tästä.
- – -
Ilja Kovalchukin ympärillä liikkuvat huhut ovat kuumimmillaan. Los Angeles Kingsin nimi on Iljankin kohdalla ollut ehkä vahvin vaihtoehto spekulaatioissa erityisesti sen vuoksi, koska Kingsillä olisi varaa palkkakattonsa alla tarjota Iljalle tämän mahdollisesti vaatima pitkäaikainen ja isorahainen sopimus.
Atlanta haluaisi Kingsiltä puolustaja Jack Johnsonin, mutta LA ei ainakaan tässä vaiheessa ole halukas tekemään kauppaa.
Atlanta Thrashersin GM Don Waddell ei ole antanut kiinnostuneille seuroille lupaa neuvotella Iljan agentin kanssa jatkosopimuksista, koska se antaisi ohjat Iljan ja agentin käsiin.
Niinpä Waddell yrittää ensin kaupata Kovalchukia vuokrapelaajana tietäen, ettei sillä tavalla kaupassa saa yhtä hyvää korvausta kuin jos samalla tehtäisiin sopimus tulevaisuudesta.
Jos hyviä tarjouksia ei tule, voidaan odottaa Waddellin ryhtyä antamaan neuvotteluoikeuksia Iljasta kiinnostuneille seuroille. Näin saattaa tapahtua siinä vaiheessa kun siirtotakaraja on jo lähempänä.
- – -
Thrashersin väitetään haluavan Iljasta NHL-kokoonpanoon kuuluvan Top-9 hyökkääjäpelaajan, ensimmäisen kierroksen varausoikeuden sekä paremman luokan prospektipelaajan. Eli siis aika kova hinta parin kuukauden vuokrapelaajasta.
Jonkun Los Angeles Kingsin ei kannata maksaa kovaa hintaa vuokrapelaajasta. Kingsillä on rahoitus kunnossa, joten sen kannattaa ennemmin odottaa heinäkuun ensimmäistä ja tehdä Kovalchukille kunnon tarjous sitten.
Boston Bruins ei suostu luopumaan Torontolta saamastaan ykkösvarausvuorosta, mutta Bostonilla ei ole varaa hankkia Iljaa pitemmäksikään aikaa.
Ilja Kovalchuk tulee vaihtamaan seuraa aika varmasti. Mikä tuo seura on, saattaa selvitä hyvinkin pian.
- – -
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.
Lähteet: 630Ched, New York Daily News, TSN, Edmonton Journal, Team 1260, Sun Media.
4. helmikuuta 2010 kello 13.38
Mitä enemmän tästä Jokinen-kaupasta lukee, niin sitä enemmän se hämmentää. Rangers fanien mielestä pelkästään Prust olisi ollut riittävä vaihdossa näihin kahteen pelaajaan, joista toinen ei edes mahtunut kokoonpanoon ja yhteinen teholukema on jotain -30 luokkaa.
Jokinen meni siis lähes ilmaiseksi, ja on kuitenkin nyt Rangersin kolmanneksi paras pistemies. Samalla Rangers sai tilaa kolme miljoonaa palkkakaton alle, kun Jokinen on vapaa agentti kauden jälkeen. Sutter on todella halunnut hänestä eroon. Ihme juttu…
4. helmikuuta 2010 kello 13.46
Nonni, nysse sitten on varmaa:
Ilya Kovalchuk San Jose Sharksiin! Olipahan täysjättipommi! Huhhuh.
Elikkäs stonehockey ilmoitti juuri äsken. Sharks voittaa tämän sainauksen myötä Cupin. Onnea Sharks-fanit!
4. helmikuuta 2010 kello 14.07
Ei voi ymmärtää noita puhtaiden taklausten jälkeen tulevia tappeluita. Ihmetyttää vähän, että mistä tuo trendi on saanut alkunsa. Tämän asian poistaminen pitäsi lähteä pelaajista itsestään.
4. helmikuuta 2010 kello 17.47
Olli Jokisen yritykset olla kommenteissaan fiksu ja jonkinlainen uusi Mark Messier jäävät hieman vajaiksi. Sitten kun naamalla on vielä vitsiviikset, niin pelleksi sitä itsensä tekee. Mutta jokainen tavallaan.
Phaneuf-kauppa oli surkea Calgaryn kannalta. Vaikka Phaneufin kaksi viimeistä kautta ovat olleet vaisuja ja mies selkeästi hakee tyyliään, niin hän oli juuri Norris Trophy-ehdokas ja ikää on kokonaista 24 vuotta!
Mitä viddua Sutter oikein on juonut? Takaisin päin tuli hajuttomia, värittömiä ja mauttomia turisteja. Joo, joo, Hakki tekee 20 tai jopa 30 maalia. Viisi maalia viidessä matsissa Tampaa ja Atlantaa vastaan, sitten 10 matsia ilman maalia jne.
Kaupan ainoa impact-pelaaja oli Dion Phaneuf. End of story. Kun Stajanit, Hagmanit ja Whitet jatkavat ihan ok uraansa, niin Phaneuf tulee vielä saamaan pelin palaset kohdalleen, kuten pakeilla on iän ja kokemuksen karttuessa tapana.
Phaneuf on sekaisinkin enemmän impact-pelaaja kuin nämä muut parhaimmillaan. Vertailuksi kelvannee miesten ensimmäiset ottelut uusissa joukkueissaan. Calgaryssä iso haukotus, Torontossa standing ovation. Calgary jäi nollille, Toronto jätti Jerseyn nollille.
Se oli vain yksi peli, mutta kertoo sen, että Darryl Sutter teki elämänsä virheen ja maksaa siitä työpaikallaan. Ja ikävä kyllä juuri työpaikan menettämisen pelko hänet tähän kauppaan ajoi ja se on pettymys. Olisin halunnut kunnon farmarin lähteneen hommista saappaat jalassa, eikä mokaamalla seuran tulevaisuutta.
5. helmikuuta 2010 kello 0.11
onkohan monkilla insideä vaiko oliko liian hätänen ilyan siirron suhteen!
5. helmikuuta 2010 kello 5.00
New Jersey sen sitten kaappas. En kyllä ois uskonu, et punapaidoissa nähdään Ilya. Aika yllättävä.
Btw, loistava blogi. Nostanut oman NHL innostuksen kattoon, keep up the good work!
5. helmikuuta 2010 kello 9.00
I’m stunned….En olisi ikinä nähnyt (enkä näe vieläkään) sieluni silmin Ilyaa NJ:ssä. Onkohan Ilyalle tullut jonkinlainen inttimeininki päälle? ”Nyt näytän pystyväni pelaamaan kurinalaisesti.” Vai halutaanko hänen edes pelaavan NJ:n kurinalaista peliä? Miten hän sopeutuu tähän ympäristöön?
Vaihdossa Atlantaan meni tulevaisuus. Toisaalta Lou on kommentoinut: ”Meillä on organisaatiossa riittävästi syvyyttä menetettyjen pelaajien paikkaamiseen.” Cormier on oma lukunsa, mutta Bergfors? Ei heti paikata.
5. helmikuuta 2010 kello 9.06
Olen samaa mieltä BaRrYn kanssa. Phaneuf kauppa on umpisurkea Galgaryn kannalta. Hakki ja kumppanit eivät ikinä tule olemaan joukkueelleen yhtä tärkeitä kuin Phaneuf. Lisäksi Dion on nuori kaveri ja voi kehittyä vielä vaikka kuinka paljon. Galgaryn saamat pelaajat toki ovat kaikki jo itsensä todistaneita ja tulevat pelaamaan hyvät urat, mutta totuus on että heidänlaisiaan on NHLssä pilvin pimein ja saadakseen heidä Galgary menetti todellisen tähden.
Myös Jokisen ja Prustin kauppa on mielestäni Sutterin kannalta surkea. Good old Sather mielestäni vedätti poikaa niin että hirvittää. En tarkoita että OJ tai Prust olisi niin hyviä pelaajia, mutta kauppa kokonaisuudessaan tulee kullä menemään Neveryorkin eduksi. Sather pääsi käsittääkseni pienemmälle Cap hitille, pääsi eroon NT-clause pelaajasta ja lisäksi toinen myydyistä pelaajista ei tainnut edes mahtua kokoonpanoon. Prust tulee todennäköisesti sopimaan Rangersiin paremmin kuin Galgaryyn, mikä kyllä kuullostaa hieman oudolta, ja Jokinen on kuitenkin pelaaja joka tulee saamaan enemmän aikaiseksi kuin rangersin menettämät pelaajat.
Toivon että Sutter osoittautuu velhoksi ja tämä on Galgarylle parhain päin, mutta nyt ainakin minä olen sitä mieltä, että kaveri naulasi oman arkkunsa kiinni ja periaatteessa jo tiputtautui omaan hautaansa.
Ilja kauppa New Jerseyhin tuli ainakin allekirjoittaneelle aivan puskista. Erittäin mielenkiintoinen treidi. Mielestäni on hyvät mahdollisuudet, että tästä voi tulla win-win kauppa. Tosin se nähdään vasta tulevaisuudessa. Aikooko Ilja jäädä NJhin ja kuinka tämä todella kova määrä potenttiaalia jonka Atlanta kaupassa sai tulee materialisoitumaan.
Aivan mahtavia kirjoituksia Jouni. Kun katsoo HSn yleistä tasoa bloggaajien ja kolumnin kirjoittajien puolesta niin sinä olet ”lievästi” sanoen kärkipäässä tällä sivustolla.