Winter Classic oli suuri menestys. Pitäisikö NHL:n antaa palkinto myös parhaalle GM:lle? Millä ansioilla maalivahteja tulisi valita Hockey Hall of Fameen? Sid The Kid on turhautunut. Sankari ja maailmanmestari Keith Aulie. Nämä viisi aihetta ja yksi bonusaihe samaan hintaan NHL-viikon aluksi ilman tappelua.
1. Winter Classicistä suurmenestys. Wrigley Fieldillä pelattua ulkoilmapeliä Chicago Blackhawksin ja Detroit Red Wingsin välillä seurasi 12 prosenttia enemmän TV-katsojia USA:ssa kuin vuosi sitten. NHL-ottelua ei ole seurannut näin montaa amerikkalaista TV-katsojaa 13 vuoteen.
Chicagon alueella, Yhdysvaltojen kolmanneksi suurimmalla TV-markkina-alueella, Winter Classic sai enemmän katsojia kuin yksikään samana päivänä pelattu yliopistojen välinen (amerikkalainen) jalkapallo-ottelu.
Ulkoilmapelejä tullaan menestyksen vuoksi aivan varmasti jatkamaan.
Tyylikäs teko Detroit Red Wingsin organisaatiolta luovuttaa Chicagon palvelukseen kesällä siirtyneelle Scotty Bowmanille tämän Stanley Cup-sormus viime keväältä Wrigley Fieldin kotipesällä ennen ottelun alkua.
Entinen Blackhawksin pelaaja ja osan nuoruudestaan kaupungissa viettänyt Chris Chelios oli myös kiitollinen valmentaja Mike Babcockin annettua hänelle luvan pukea otteluun seitsemänneksi puolustajaksi. Chelios pelasi vain viisi vaihtoa, jääaika 1:57, ja siirtyi ottelun jälkeen stadionia vastapäätä sijaitsevaan legendaariseen urheilupubiin nimeltä ”Murphy´s Bleachers” nauttimaan virvokkeita fanien kanssa.
Edmonton Journalin mukaan NHL markkinoisi itseään USA:n kiinnostuneille markkinoille oikein järjestämällä ensi kauden Winter Classicin New Yorkin upouudella Yankee Stadiumilla. New York Rangersin vastustajaksi Washington Capitals ja NHL:n jännittävin pelaaja Alexander Ovechkin.
Ovechkinin pelejä ei nähdä kovin usein USA:ssa laajemmalti Versus-kaapelikanavan kerran viikossa näyttävien otteluvalikoimien vuoksi. Kanadassa Ovechkin ei esiinny Hockey Night in Canadassa kuin harvoin.
Bostonin Fenway Park täyttää sata vuotta 2012 joten se tuntuisi sopivalta paikalta sille vuodelle. Baseball-pyhätöt yleensäkin ovat parempia paikkoja katsoa jääkiekkoa kuin massiiviset amerikkalaista jalkapalloa varten rakennetut stadionit.
2. Sam Pollock-palkinto. Toronto Maple Leafsin uusi GM Brian Burke heitti hyvän idean julkisuuteen joitakin päiviä sitten ehdottamalla, että NHL:n tulisi palkita lukuisten pelaajapalkintojen ja vuoden valmentajapalkinnon lisäksi myös paras GM.
Palkinnon nimeksi tulisi tietenkin ”Sam Pollock Award”. Burken mielestä se olisi viime kaudella kuulunut Detroitin Kenny Hollandille. Isopää irlantilainen lupaa ajaa asiaa seuraavassa managereitten tapaamisessa.
Hyvä idea ja samalla kunnianosoitus NHL:n historian parhaalle GM:lle nimetä palkinto hänen mukaansa.
3. Hall of Fame-keskustelua. Aikaisemmassa blogipostauksessa käytiin aika paljon keskustelua ansioista, joilla NHL-pelaajia tulisi valita Hockey Hall of Famen kunniakkaaseen galleriaan. Tässä yksi ehdotus lisää: Toronto Maple Leafsin kakkosvahtina tyytyväisen oloisena uraansa lopetteleva Curtis Joseph otti kauden ensimmäisen ja vielä tärkeämmin uransa 450:n voiton joulukuun 30. Atlanta Thrashersia vastaan.
Cujo on neljäntenä kaikkien aikojen listalla voitoissa. Edellä ovat vain Patrick Roy (551), Martin Brodeur(544) ja Eddie Belfour(466). Paikallisessa lehdessä kysyttiin tätä asiaa: Onko Curtis Joseph mielestänne tarpeeksi ansioitunut näillä voitoillaan tullakseen valituksi HHOF:n jäseneksi?
Joseph ei koskaan voittanut Stanley Cupia ja se saattaa haitata hänenkin mahdollisuuksiaan. Mike Vernon(kaksi Stanley Cupia, Conn Smythe ja 385 voittoa), Tom Barrasso(kaksi Stanley Cupia ja 369 voittoa) sekä Andy Moog(Kolme Stanley Cupia, 372 voittoa) odottelevat kaiken lisäksi omaa kutsuaan, jota ei ehkä koskaan tule.
Mitä maalivahdin pitää ylipäätäänsä tehdä päästäkseen ”Hooliin”?
Martin Brodeur on raporttien mukaan aloittanut kuivaharjoitukset kätensä kuntouttamiseksi. Pelaamaan paluu on vielä noin kahden kuukauden päässä.
4. Turhautunut Sid. Pittsburgh Penguins on ottelu ottelulta pudonnut pois itäisen konferenssin kovimpien haastajien joukosta viimeisen kuukauden aikana. Tämä oli joukkue, joka viime kaudella oli kahden voiton päässä Stanley Cupista.
Valmentaja Michel Therrien on julkisesti kyseenalaistanut joukkueen sisäistä johtajuutta. Pittsburghistä tulevat huhut kertovat, ettei Penguinsin huone juuri nyt ole iloinen paikka.
Sidney Crosby on silminnähden turhautunut tästä kaikesta. Hänen väitetään olleen pettyneempi kuin mitä hän ulospäin myöntää siitä, ettei Marian Hossaa onnistuttu pitämään joukkueessa viime kesänä. Toinen huhu kertoo Sidneyn ikävöivän Ryan Maloneyn ja Jarkko Ruutun johtajuutta pukukopissa. Sid johtaa itse mieluiten jäällä jättäen puhumisen mainittujen tyyppisille veteraanipelaajille.
Kesällä hankitut Miroslav Satan ja Ruslan Fedotenko eivät yhdessä ole lähelläkään Hossan veroisia. Jonkinlainen herätystoimenpide pelaajakauppojen muodossa on odotettavissa Steeltownissa. Sergei Gonchar luistelee jo harjoituksissa. Häntä joukkue on kaivannut takaisin pitkän aikaa.
Jos Pens ei pääse playoffseihin, valmentaja ja jopa GM Ray Shero saattavat joutua etsimään uudet työpaikat. Penguins on hävinnyt 11 viimeisistä 16 ottelustaan.
Sidneyn purkautuminen hyökkäämällä Brett McLeanin kimppuun muistutti jotenkin New York Islandersin mukana maanantaina kotikylällään Edmontonissa käyneen Mike Comrien kolmen vuoden takaista heti ottelun alussa käymää ottelua saman pelaajan kanssa.
Phoenixissä siihen aikaan pelannut Mike kertoi kysyneensä McLeanilta ensin kuten filmistäkin näkyy selvästi. Mike Comrien NHL-uran alkuvaiheista tekemäni juttu seitsemän vuoden takaa löytyy täältä (osa 1) ja täältä (osa 2).
5. Sankari ja maailmanmestari. Joulupyhien jälkeiset päivät ovat olleet täynnä surullisia uutisia jääkiekon kotimaassa ja etenkin täällä sen länsipuolella. Ensin Don Sanderson. Me kalliovuorilla vapaa-aikojamme viettävät olimme shokissa lumivyöryn vietyä kahdeksan ihmistä 11 ihmisen lumikelkkaseurueesta Brittiläisessä Kolumbiassa vuoden lopussa.
Kaksi kielletylle alueelle mennyttä lumilautailijaa löydettiin kuolleina Whistler-nimisen laskettelukeskuksen lähettyvillä paria päivää myöhemmin. Heti seuraavana päivänä kaksi lumilautailijaa pidätettiin kuninkaallisen ratsupoliisin toimesta samoilla kielletyillä alueilla. Kuninkaallisen ratsupoliisin kannattaisi palkata Alexander Semin läpsyttelemään näitä hulluja pitkin korvia.
Samana päivänä Albertassa neljän lapsen isä puhdisti lammen jäätä bobcatilla tehdäkseen lapsilleen jääkentän kiekon pelaamista varten. Jää petti ja mies katosi hyiseen veteen kauhuissaan olleitten lastensa nähden.
Niinpä Kanadan valmistautuessa pelaamaan Ruotsia vastaan junnujen maailmanmestaruudesta sydäntä lämmitti TSN:n toimittaja Ryan Rishaugilta jäähallilla kuulemani tarina. Ryan kertoi juuri tehneensä jutuntekomatkan Saskatchewanin aroille. Juttu oli tehty Kanadan puolustaja Keith Auliesta ja tämän Bill-isästä.
Kuultuani tarinan päätin laittaa siitä maininnan blogille varsinkin jos itse raportin saa linkitettyä. Rishaug sanoi Bill Aulien liikuttuneen kyyneliin kertoessaan hänelle tarinaa. En ihmettele yhtään.
Kolme vuotta sitten silloin 16-vuotias Keith Aulie oli kotifarmillaan joulunvietossa. Yksi perheen joulutraditioista oli höntsäilyottelu maatilalla sijaitsevan lammen jäällä. Niinpä Bill lähti puhdistamaan jääkiekkokenttää lumesta traktorillaan. Keith päätti mennä katsomaan vähäksi aikaa.
Bill testasi jään vahvuuden poralla ennen kuin hän ajoi traktorinsa jäälle. Mutta jää lammen syvässä päässä ei ollutkaan yhtä paksua. Yhtäkkiä jää petti traktorin alla vieden Bill Aulien jään alle. Hän pääsi ohjaamosta pois paineen voimasta periksi antaneen takaikkunan kautta.
Rantalaiturilla seurannut Keith juoksi paikalle. Hän näki isänsä jään läpi tämän yrittäessä koputtaa siihen ja löytää aukkoa, josta pääsisi pois. Keith harkitsi jo veteen hyppäämistä isän taistellessa etsien ulospääsyä noin kolmenkymmenen sekunnin ajan.
Sitten traktori vajosi rysähtäen vielä hieman syvemmälle jättäen pienen miehenmentävän aukon ohjaamon taakse jäähän. Keith meni siihen polvilleen ja työnsi kätensä hyiseen veteen. Hän sai kiinni 190 senttisestä ja satakiloisesta isästään ja repäisi tämän yhdellä riuhtaisulla jäälle. Sitten hän kantoi isänsä läpimärkine haalareineen sisälle taloon.
Kuten joskus tällaisissa tilanteissa tapahtuu vasta sisällä Keith Aulie tajusi mitä juuri oli tapahtunut. Miten vaarallinen tilanne oli ollut.
”Minulla ei ole aavistustakaan mistä sain sellaiset voimat. Voin olla todisteena siitä, että ihminen voi tuollaisessa tilanteessa löytää voimia, joita hänellä ei normaalisti ole”, sanoi Calgary Flamesin varaama maailmanmestaripuolustaja Keith Aulie TSN:lle.
Isän ja pojan suhde on tämän kokemuksen jälkeen muuttunut läheisemmäksi.
”Hän on minun sankarini, niin yksinkertaista se on”, sanoi isä-Bill likuttuneena TSN:n haastattelussa.
6. Muissa uutisissa: Mats Sundin on Vancouver Canucksin mukana Edmontonissa keskiviikkona pelattavaa ottelua varten. Pelipäivän aamuluistelun jälkeen tehdään päätös Suddenin pelaamisesta.
Kanadan maailmanmestaruus ilman kahdeksaa parasta ikäluokan pelaajaa junnujen MM-kisoissa oli hienoinen yllätys. Luke Schennin, Drew Doughtyn, Sam Gagnerin, Kyle Turrisin, Brandon Sutterin, Colton Gilliesin, Steven Stamkosin ja Josh Baileyn poissaollessa muut pelaajat saivat mahdollisuuden päästä valokeilaan, mikä on tietenkin hienoa.
(Tätä kirjoittaessani tuli mieleeni seuraava tapahtuma maanantailta. Olin odottamassa kyytiäni pois jäähallilta NY Islandersin harjoitusten jälkeen, vieressäni odotteli taksia joukkueen bussista jäänyt nuorennäköinen Islanders-pelaaja. Kaveri tarjosi samantien kättään ja esitteli itsensä kohteliaasti ”Josh”:iksi. Hän kertoi pitävänsä kaupungista kovasti ja juttelimme niitä näitä muutaman minuutin ajan. Vasta kaverin lähdettyä tajusin, että hänhän oli tietenkin Josh Bailey! Jos aivoni toimisivat normaalisti, olisin voinut kysellä mieheltä junnujen MM-kisoista)
Haluaisin nähdä NHL-seurojen päästävän kaikki junnunsa MM-kisoihin hankkimaan kokemusta ja itseluottamusta. Tilaisuuksia pelata turnauksessa ei kiekkoilijan elämässä kovin montaa tule.
Los Angeles Kingsin Oscar Möller teki ihan kunnioitettavat 13 pistettä 30 NHL-ottelussa ja jotkut nostelivat kulmakarvojaan GM Dean Lombardin antaessa Oscarin liittyä Ruotsin junnumaajoukkueeseen. Uskon vakaasti, että nyt kisojen jälkeen Kings saa tärkeätä runkosarjan loppusuoraa varten takaisin paremman pelaajan.
Columbus Blue Jackets päästi AHL:n Syracusessa pelanneen Nikita Filatovin kisoihin ja ilmeisesti jatkaa junnunsa kehittämistä rauhallisesti. Filatov lähetettiin takaisin Syracuseen kisojen jälkeen.
Ja vielä, Doug Weight, Edmontonin monivuotinen kapteeni ja yksi NHL:n todellisista herrasmiehistä, sai tyylikkään kunnianosoituksen viime perjantaina Phoenixissä New York Islandersin vieraillessa erämaassa. Ottelu keskeytettiin Weightin tehtyä hienon uransa 1000. piste, yleisö nousi seisomaan ja molempien joukkueitten pelaajat löivät mailojaan jäähän kunnioittaakseen yhtä kaikkien aikojen parhaista amerikkalaisista NHL-pelaajista.
Wayne Gretzky oli järjestänyt kunnianosoituksen 37-vuotiaalle Weightille, joka asuu Phoenixissä pelikausien välissä. Väinö oli jopa pitänyt huolta noin 30:ä Weightin sukulaisesta ja perheenjäsenestä järjestämällä näille paikat omassa aitiossaan.
Doug Weight aloitti uransa pelaamalla New York Rangersin kolmos- ja nelosketjussa kaudella 1991-92. Hän siirtyi Edmontoniin vaihdossa Esa Tikkaseen maaliskuussa 1993.
Maanantaina myös Edmontonissa Dougin saavutusta juhlistettiin New York Islanders @ Öljy-ottelussa. Yleisölle näytettiin hienosti koottu filmi Weightin parhaista hetkistä Oilersin paidassa ja yleisö nousi seisomaan onnitellakseen ja kiittääkseen menneistä vuosista.
Viime kausi meni huonosti Anaheimissa ja Weightin uran uskottiin jo olleen lopussa. Tällä kaudella hän on jo tehnyt Islandersissa 32 pistettä 37 ottelussa ja Derick Brassardin loukkaannuttua Columbuksessa nyt huhutaan paljon Blue Jacketsin yrittävän tehdä pelaajakauppaa saadakseen Weightin riveihinsä loppukaudeksi.
Lokakuun 25. Weight taklasi Carolinan nuorta Brandon Sutteria kovaa, mutta puhtaasti. Sutter kärsi tilanteesta aivotärähdyksen. Puhtaana pelaajana aina pidetty Weight oli todella pahoillaan ja pysyi läheisissä yhteyksissä tutun Carolinan huollon kanssa seuratakseen nuorukaisen vointia jälkeenpäin.
Brandon Sutter on sittemmin palannut kentille. Tapaus herätti taas tavanomaisen keskustelun päähänkohdistuneista taklauksista.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton.
7. tammikuuta 2009 kello 11.42
Kiitos taasen.
Olen itsekin muutamaan kertaan ihmetellyt minkä takia GM:t eivät saa työstään kiitosta pokaalin muodossa. Jokainen jääkiekkoa seuraava ihminen tajuaa kuinka ison työn he joutuvat tekemään eivätkä osaa edes kuvitella sitä stressin ja unettomien öiden määrää pelaajia hankittaessa. Hieno ele Burkelta nostaa asia esille (liekö sitten oma lehmä ojassa
Olen samaa mieltä kanssasi myös tuosta nuorten pelaajien päästämisestä kisoihin. Ne kuitenkin ovat ikimuistoisia kokemuksia pelaajalle ja niistä on mittaamaton hyöty sitten aikuisten arvokisapeleihin. Uskon että kävi kisoissa sitten pelaajalle henkilökohtaisesti niin tai näin, niin siitä on hyötyä myös taalaliigassa. Esimerkiksi henkilökohtainen floppi sisuunnuttaa pelaajan uudelle portaalle NHL:ssä, koska haluaa näyttää että ei oikeasti ole noin \\\”huono\\\”. Ja taasen onnistuminen vain nostattaa itseluottamusta ja pelirohkeutta taalakaukalossa. Yksi suuri huolenaihe tottakai valmentajilla on pelaajan loukkaantuminen kisoissa, mutta se voi ihan hyvin tapahtua seuraavassa NHL-ottelussakin. Mielestäni nuorten pelaajien päästämisessä kisoihin on vain win-win -situation.
Pittsburgh onneksi viime yönä otti (olen fani) pitkästä aikaa voiton. Vastus nyt ei mistään kovimmasta päästä ollut, mutta toivottavasti se tekee jotakin pingviinien kadonneelle itseluottamukselle. Goncharia kieltämättä ollut ikävä. Hänen poissaolonsa on näkynyt niin kentällä kuin pukukopissakin. Malone alkoi käydä hieman ahneeksi sopimuksensa suhteen ja ymmärrän hänen päästämisensä muuhun joukkueeseen, mutta Jarkko Ruudusta en olisi halunnut Pittsburghin luopuvan. Sitä miestä on liian vaikea korvata.
7. tammikuuta 2009 kello 11.42
Mielestäni Pavel Datsyuk on NHL:n ylivoimaisesti jännittävin pelata. Hänen pelissään on se jokin. Hieno postaus taas ! Way to go!Ja mielestäni CuJo ansaitsisi paikan HHOF:ssa
7. tammikuuta 2009 kello 12.32
Heh, vieläkin jaksaa muistua mieleen tuo Crosbyn tappelu Mcleania vastaan. Laski kyllä todella pohjalle Crosbyn pisteen minun silmissäni sen tappelun jälkeen. Hieman aina myös ihmetyttänyt joukkueiden kapteeni politiikka. Vaikka Crosby omaisi miten paljon johtajallisuutta tahansa, niin miksi silti näin nuori pelaaja valitaan kapteeniksi? Mielestäni tällaisessa suvantovaiheesa jota Crosbyn joukkue käy läpi, pitäisi kapteenin esimerkillään johdattaa joukkuetta parempaan suuntaan, eikä tällaisilla törkeillä tappeluilla. Ei siinä mitään jos Crosby olisi päättänyt otella reilusti, vaan ei edes sitä.
7. tammikuuta 2009 kello 13.14
Seuraava ulkoilmaottelu tulisi käydä New Yorkissa uudella Yankee-stadionilla tai Bostonin Fenwaylla. Mielellään näkisin tämän Original Six- joukkueiden pelien jatkuvan. Mielestäni nämä joukkueet ovat sellainen NHL:n kivijalka millä Winter Classic-tapahtumaa tulisi markkinoida. Näyttää siltä että NHL on nyt löytänyt kilpailukeinon muita Pohjois-Amerikan palloilusarjoja vastaan, jos sillä nyt kellekkään kiekkofanille on merkitystä. Tästä osoituksena nuo hienot katsojaluvut.
En ole GM-palkinnon kannalla. Tälläinen palkino olisi varmasti jo olemassa jos sitä pidettäisiin tärkeänä. Organisaatioiden taustajoukoissa on paljon ansiokasta työtä tekeviä. Brian Burkella tuskin on oma lehmä ojassa, Torontosta käsin palkinnon voittaminen on aika haasteellista.
Pittsburghissa tulee varmaan muutoksia jos kelkkaa ei saada käännettyä. Joukkueella ei ole hirveästi arvokasta kauppatavaraa, (jos ei halua luopua Malkinista) jolla saadaan hankittua Crosbylle ilmeisen välttämätön huippumaalintekijä rinnalle. Sidney Crosby ei tunnu olevan johtaja pukukopissa eikä nyt vaikeina aikoina oikein jäälläkään. En sanoisi että nuo Crosbyn ketjukaverit ovat niin huonoja. Wayne Gretzkystä sanottiin että hän teki kanssapelaajistaan parempia kuin he olivat. Esimerkiksi LA:ssa Gretzkyllä ei ollut kovin erikoisia ketjukavereita. Mistä se sitten kertoo ettei Marian Hossa halunnut jäädä Penguinsiin suuremmalla palkalla ja pelata Crosbyn kanssa, tiedä häntä.
Vaikka Brett McLean olisi antanut myöntävän vastauksen Crosbylle ei se silti oikeuta hyökkäämään kimppuun kun McLean on vielä aloitusasennossa, ei tätä voi puolustella mitenkään.
Wayne Gretzky osoittaa jälleen suuruutensa, todella hieno ele Wayneltä ja Coyotesilta. Suurien rajapyykkien ylittäminen on aina hienoa.
7. tammikuuta 2009 kello 14.58
Eiköhän se ole niin, että vähintään Stanley Cup -sormus täytyy olla plakkarissa ennen kuin harkitaan HHOF-paikkoja?
7. tammikuuta 2009 kello 16.31
Baileyn kannalta oli ikävää ettei häntä kisoihin päästetty. Vaikea uskoa, että pojan mukana roikottaminen kehitti tuolla ajanjaksolla samoin kuin ikäluokkansa parhaiden kanssa pelaaminen olisi tehnyt. Ehkä jos Nielsen ja/tai Sillinger olisivat olleet ehjinä, olisi Bailey voitu päästääkin. Kyllähän hänelle silti vastuuta on luvassa, varsinkin jos edestä treidataan joku veteraani muualle.
7. tammikuuta 2009 kello 16.35
Filatov NHL:ään tai AHL televisioon… Hänen toinen maali pronssi ottelussa oli melkein täydellinen. Ja Columbuksen hyökkäykalustosta kuvittelisi löytyvän tilaa pelaajalle joka osaa tehdä maaleja…
Edelleenkään Stanley Cupin ei pitäisi olla ainoa mittari pelaajan tasosta tai keino saada paikka HHOF:n. Yksi ihminen ei voi viedä joukkuetta voittoon.
Btw, Crosbyn takaa päin tulevat iskut ovat kyllä pahempia kuin Seminin ”läpsyttely” (ja siis se läpsyttely oli selkeästi hänen versionsa ”hammerfististä”:) )
Jos Sundin saa itse päättää milloin pelaa, hän arpoo päätöstään vielä kuukausia Canucksien tippumisen jälkeen…
7. tammikuuta 2009 kello 17.56
Sam Pollock -palkinto kuulostaa hyvältä. GM:n työn palkitsemisessa on se vähän mutkikasta tai mielenkiintoista näkökannasta riippuen miten huomioida merkittävä työn ulottuvuus eli pitkäjänteisyys. Palkitsemisessahan tulee väkisin palkittua työstä jota on tehty aiemmilla kausilla, mutta mikä on kantanut hedelmää vasta sillä palkitulla kaudella.
7. tammikuuta 2009 kello 17.58
Jotain kannattaisi tosiaan Penguinsin tehdä, Pascal Dupuis, Ruslan Fedotenko tai Tyler Kennedy ei ole semmoisia nimiä joita olettaisi löytävänsä puolustavan konferenssimestarin ykkösketjusta. Pittsburghilla on vähän heikko tilanne, että kolme parasta hyökkääjää sattuu olemaan kaikki senttereitä. Jordan Staalista on varmasti kipeä luopua, mutta toisaalta vähemmän sattuu saada jotain vaihdossa takaisinkin, kuin että pelaaja menetetään offer sheetillä.
Nuorekas joukkue uudessa nhl:ssä on pari kautta hieman valhellisessa tilassa ennen tulokassopimuksien loppumisia. Pitsburghin gm:llä saa olla mietintämyssy päässä yötä päivää jotta keksitään miten saadaan Fleury, Crosby, Whitney, Malkin ja Staal pidettyä samassa joukkueessa ja vielä ympärille sen verran laadukkaita pelimiehiä, että kannuakin voitaisi tavoitella.
Sama ongelma kuin Buffalolla ja Anaheimilla muutama kausi sitten ja varmasti Bostonilla ja Chicagolla parin kauden päästä.
7. tammikuuta 2009 kello 21.42
Jos Isopää haluaa parhaalle GM:lle oman palkinnon, niin eiköhän se kesäkuussa jaeta. Hänkin sai sitä Anaheimin geeämmänä nostella, ja kuten hän itsekin kääntäen totesi, niin sai Ken Hollandkin. Ei näille mitään palkintoa tarvita, vaikka Suomessa The Pena Trophy onkin.
Edellisen ketjun hengessä tuomitse Doug Weightin taklauksen. Kuinka kamalaa on ajatella, että katsomossa on pieniä lapsia. K-18 taklaus. Eikä siellä Kingstonin tai Halifaxin ensimmäisissä höntsissä ketään taklattu, joten pois pois postin tieltä.
Myös aloitukset pitää poistaa.
7. tammikuuta 2009 kello 21.52
Miten olisi paras huoltaja, -hieroja, -tuomari tms. palkinto??? Yhtä helppo toteuttaa, ja heilläkin on oikeus siihen. ; )
Sundinista sen verran, että en tosissaan kuulu ihailijakerhoon mutta pätevä pelaaja tottakai. Palkka on naurettavan suuri, mutta niinhän kaikilla tuntuu nykyään olevan… Kumma juttu kun pitäisi olla taloustaantuma ja lama mutta pelaajien palkat sen kun nousevat.
p.s samaa mieltä Tuuri, Datsyuk on kyllä selvä suosikkipelaajani, sillä kaikkien ninjatemppujensa lisäksi osaa vielä puolustaakin, melko poikkeuksellinen pelaaja tosissaan.
7. tammikuuta 2009 kello 22.18
Olen seurannut Pittsburgin pelejä Canal+ välityksellä ja viime peleissä mitä on näytetty Pittsburghin kärkipelaajille sattuu aivan järkyttäviä kiekonmenetyksiä omalla alueella. Näistä vastustaja on usein päässyt rokottamaan. Tällä hetkellä Crosbylla on varmasti pukukopissa ikävä Malonea ja Ruutua, kuten muullakin joukkueella. Ymmärtääkseni Crosby asustelee vielä tälläkin hetkellä Lemieux’n luona (korjattakaa, jos olen väärässä). Tämän Lemieux’n mentor roolin ymmärsi vielä rookie kaudella, kun kaikki oli uutta Crosbylle ja paineet menestyä olivat kovat. Nyt olisi kuitenkin Crosbyn tälläkin saralla aika nousta omille jaloilleen. Voisi näyttää muunkin joukkueen silmissä paremmalta johtajalta. Pieni asia mutta….
8. tammikuuta 2009 kello 10.08
Jotenkin Pensien tilanteesta tulee puheiden perusteella mieleen vuosituhannen alku: Lemieux – Kovalev – Straka. Nyt Malkin – Crosby – Staal. Silti ihmiset näyttävät unohtaneen nyky-Penseistä Satanin ja Sykoran. Nykytahdilla kummallakin on yli 20 maalia kauden päättyessä. Toki on fakta, että Kidin rinnalle kaivataan joku, joka takoo 30-40 maalia kaudessa. Luulenpa, että Penseissä laskettiin kausien välissä Satanin pystyvän tehoihin kunnon senttereiden rinnalla.
Mitä johtajuuteen tulee, ihmettelen Hal Gillin osuutta. Järkyttävän kokoinen mörkö, joka ainakin vaikutti johtavan aikanaan Bruinsissa. Kuka kesytti leijonan?
Kun kerran valmentajillekin on oma palkinto niin miksei sitten GM:llekin? Se vielä menisi. Tosin tuli äkkiä mieleen elintärkeät huoltajat ja hierojat, vastuuntuntoiset bussi- ja lentokonekuljettajat…kas, Kumielvis jo tämän nostikin esille.
8. tammikuuta 2009 kello 18.35
Itse en lähtisi kyseenalaistamaan Crosbyn johtajantaitoja yhden tyhmän tappelun perusteella. Monet suuret pelaajat ja hienot johtajat ovat tehneet joskus virheitä ja Crosby teki nyt yhden virheen. Kuitenkin hän on fiksu kaveri ja ottanee oppia mokastaan.
Mielestäni Crosby ei todellakaan ole liian nuori kapteeniksi. Uskon nimittäin että kapteenin homman oppii ajan kanssa ja jos haluaa hyväksi kapteeniksi, pitää aloittaa nuorena. Esimerkiksi Steve Yzerman ja Joe Sakic nimitettiin kapteeneiksi saman ikäisinä kuin Crosby on nyt. Lisäksi kapteeniksi nimittäminen on usein statuskysymys. Crosby on joukkueensa ja kenties koko liigan paras pelaaja, joten olisi järjetöntä edes kuvitella Pensiin toista kapteenia. Samasta syystähän esim. Wayne Gretzky ja Mario Lemieux pelasivat pitkään kapteeneina vaikka kumpikaan ei ollut luonteeltaan mikään suuri johtaja.
Ylipäätään lätkäjoukkue on niin iso yksikkö ettei sitä koskaan pysty johtamaan vain yksi mies. Kaikilla hyvillä kapteeneilla on olleet hyvät adjutantit joten ymmärrän hyvin että Crosby kaipaa Jarkko Ruutua. Ruudun tavoin esim. Adam Foote on ollut Coloradossa arvokas pukukoppipelaaja, vaikka Sakic onkin aina saanut kunnian joukkueen johtamisesta.
Mainitut Sakic ja Yzerman ovat Crosbyn tapaa olleet hiljaisia kopissa mutta johtaneet joukkueettaan esimerkillään jäällä.
Toisaalta on huippupelaajia joita on vaikea kuvitella kapteeneiksi. Vai pystyykö joku näkemään C:n Jevgeni Malkinin rinnassa?
9. tammikuuta 2009 kello 1.41
”paras” GM?? right.. Pidetäänkö yleisöäänestys netissä samoin kuin All Star-ottelussa? Vai arvotaanko keväällä kannun voittaneen joukkueen viidestä edellisestä GM virkaa hoitaneesta se kaikista parhaat pelaajakaupat ja varaukset tehnyt? Kyllä GM, (jos aihetta on) saa palkinnon tavalla tai toisella aivan varmasti. Eivätkä sitäpaitsi pelaajatkaan pelaa NHL:ssa saadakseen henkilökohtaisia palkintoja.
Jos jokainen haluaisi itseään tuotavan esille olisi pyydetty ja esitetty varmasti paras agitaattori, paras pakki-pakki syöttäjä, paras karvaava kolmoskentän oikea laituri ym. palkintoja.
9. tammikuuta 2009 kello 14.38
Heitetään ilmoille melko mahdottoman kuuloinen ajatus. Entä jos ei myydäkkään venäläistä pistelinkoa vaan pistetään Kanadan kultapoika huutokauppaan. Saa kylmät väreet pintaan kun edes ajattelee moista, mutta kun järjellä ajattelee voisi saatava hyvitys olla laadukkaampi ja suurempi kuin mitä Genosta saisi.
Jouni voisi pohtia tätä ehkä myöhemmässä blogissa. Ei varmaankaan Kanadan mediassa tätä mahdottomalta kuulostavaa vaihtoehtoa ole sivuutettu. Vai onko?