“Miks sä oot joku vege?”

| Julkaistu 13. 2. 2013 22:00
Minna Koskisen mielestä kasvissyöntiin pitäisi suhtautua tasavertaisemmin.

Minna Koskisen mielestä kasvis- ja sekaruokailuun pitäisi suhtautua nykyistä tasavertaisemmin.

Helsinkiläisen Viikin normaalikoulun ruokatunnilla uunimakkara maistuu monelle. Minna Koskinen, 15, ei ole yksi heistä.

“Miks sä oot joku vege? Ihminen on luotu syömään lihaa”, sanoo ohi kulkeva oppilas, kun huomaa Koskisen lautasella kasvispihvin.

“En ole koskaan pitänyt lihan mausta saati ajatuksesta, että ruokani on joskus juossut pellolla”, Koskinen vastaa.

Punainen liha ja kana häipyivät Koskisen lautaselta jo muutama vuosi sitten, mutta osa hänen lähipiiristään ihmettelee valintaa edelleen.

Koskisen mielestä kasvis- ja sekaruokailijoita tulisi kohdella tasavertaisesti.

“Ei ole reilua, että kasvissyönti luokitellaan erityisruokavalioksi, ja esimerkiksi lentoa varten lihaton vaihtoehto täytyy tilata etukäteen.”

Edelleen ennakkoluuloja

Vuoden 2011 alusta lähtien myös Koskisen koulussa on syöty kasvisruokaa kerran viikossa. Silloin Helsingin kouluihin säädettiin viikoittainen kasvisruokapäivä, johon suhtaudutaan edelleen epäilevästi. Viimeksi helmikuun alussa Perussuomalaisten nuorten Helsingin piiri vaati kasvisruokapäivästä luopumista.

“Emme hyväksy tapaa, jolla pieni ideologinen ryhmä pakkosyöttää omia henkilökohtaisia eettisiä valintojaan oppilaille ja opiskelijoille”, kannanotossa kirjoitettiin.

Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkijat Chiara Lombardini ja Leena Lankoski havaitsivat viime vuonna julkaistussa tutkimuksessaan, että kasvisruoalle pyhitetty päivä herätti ensin oppilaissa närää.

Tutkimus osoitti, että aluksi ruokaa jätettiin kasviruokapäivänä 60 prosenttia normaalia enemmän. Ruokailuun osallistui seitsemän prosenttia normaalia vähemmän oppilaita, ja ruokailijat ottivat yhdeksän prosenttia tavallista vähemmän ruokaa.

Pitemmällä aikavälillä ruokajätteen ja ruokailuun osallistujien määrät palautuivat ennalleen, mutta ruokaa otettiin kasviruokapäivänä yhä tavallista vähemmän.

“Tällainen on outoa. Kasvissyönti on kuitenkin ympäristön, talouden ja eläinten kannalta parempi vaihtoehto”, Minna Koskinen kommentoi.

Ota kantaa! Keskustelua voi jatkaa kommenttiosassa.

Suhtaudutaanko kasvis- ja sekaruokailijoihin tarpeeksi tasavertaisesti?

  • Ei (71%, 481 Ääniä)
  • Kyllä (26%, 174 Ääniä)
  • En osaa sanoa (3%, 27 Ääniä)

Vastaajia yhteensä: 682

Latautuu ... Latautuu ...

Teksti ja kuva: Eveliina Ilola, Nuorten Ääni -toimitus

Avainsanat:

19 vastausta artikkeliin ““Miks sä oot joku vege?””

  1. Leena Kiuru kirjoittaa:

    Olen jo vuosikymmeniä ollut kasvissyöjä ja yhä edelleen sitä valintaa pitää perustella, koska aina riittää niitä, joiden mielestä se on kummallista.
    Ravintoloiden ruokatarjonta on sentään HIUKAN muuttunut, kun esim. 60- luvulla kasvisruokaa oli vain kesäkeitto tai sitten lautanen, jossa oli kukkakaali keskellä, etikkapunajuuriviipaleita, kurkkupaloja, tomaattilohkoja ja persiljaa. Pitkään valitsin ravintolassa ruokani katsomalla menua ja pyytämällä sitten eri annoksien vihanneksista koottua annosta.
    Mauttomuus kuvaa edelleenkin suurinta osaa ravintoloiden kasvisruokaa.

  2. Sanna kirjoittaa:

    Niinpä niin, ja kasvissyöjää myös syytetään “oman ideologiansa pakkosyöttämisestä” muille, vaikka (kuten tässäkin artikkelissa ohi kulkevan oppilaan kommentti) usein on juuri toisinpäin: lihansyöjät yrittävät tuputtaa omaa ideologiaansa kasvissyöjälle, ja vaativat selitystä tai perusteluja kasvisruokavaliolle. Miksi kasvissyöjällä ei tunnu olevan vapautta valita omaa ruokaansa ihan vaan sen perusteella, että mitä hän haluaa syödä? Miksi sitä tarvii jollekin toiselle koko ajan perustella tai puolustella?

  3. soppakauha kirjoittaa:

    “Ei ole reilua, että kasvissyönti luokitellaan erityisruokavalioksi”

    Onko reilua, että jollekin ei kelpaa tavallinen ruoka, vaan keittiössä joudutaan tekemään tuplatyöt tiedostavien yksilöiden mielihalujen palvelemiseksi?

    Kunnon ruuan laittamisessa on iso vaiva, ja on aika ylimielistä vaatia, että keittiössä tehdään juuri omien mieltymysten mukainen ateria, juuri sinulle. Kouluruokala ei ole mikään alacarte-ravintola.

    Jos keittiön resurssit voitaisiin keskittää yhden kunnollisen ruokalajin valmistamiseen, niin voitaisiinko nykyresursseilla valmistaa kaikille keskimäärin laadukkaampaa ja monipuolisempaa ruokaa, ehkä jopa raaka-aineista lähtien eineksiä käyttämättä?

  4. M. kirjoittaa:

    Vasenkätisyys on poikkeus, koska vasenkätisiä on vähemmän. Vaikka vasurista voi hyvin tuntua siltä, maailmaa ei ole tahallaan tehty hänen kiusaamisekseen. Sekä kasvis- että sekasyöjien tulisi tietenkin osoittaa normaalia kohteliaisuutta toisilleen.

    Minun mielestäni on vain tervettä, että nuoret protestoivat pakkoa vastaan. Poika joka menee kebabille kasvisruokapäivänä, suorittaa ruotsinsa viitosella ja huijaa itselleen vapautuksen armeijasta on vapaussankari!

  5. Arzamas-16 kirjoittaa:

    Yksi ärsyttävyys kiteytyy sanan “kasvisvaihtoehto” käyttöön, ikään kuin liha olisi sitä ainoaa oikeaa ruokaa. Samaa heijastelee myös tapa, jolla esim. soijavalmisteita markkinoidaan “lihankorvikkeina”.

    Kasvissyöntiin lienee yhtä monta eri syytä kuin on kasvissyöjiäkin, eivät kaikki ole militantteja kettutyttöjä. Kyse on paljolti vain omista preferensseistä, mistä nyt sattuu tykkäämään — mutta lihansyöjiltähän ei koskaan udella, miksi sattuu pitämään juuri tietystä ruoasta.

    Liha-kasvis-kahtiajaon sijasta suosittelen muuten kalaa, joka on yleisesti ottaen terveellistä ja ympäristöystävällistä. Jos jättää viljellyt lohet tms. pois, niin väitän että vapaasta luonnosta pyydetty kala on eettisempää kuin mikään tehotuotettu kasvis.

  6. Paula kirjoittaa:

    Olen ollut kasvissyöjä jo useita vuosia ja valitettavasti nämä lihansyöjien taholta tulevat veemäisyydet, epäkohteliaat ja yleensä myös erittäin huonosti perustellut argumentit ovat olleet osa arkipäivääni pitkään. Varsinkin oma perhe oli aluksi kauhuissaan, mutta he lopettivat kommentoinnin, kun huomasivat, että kasvisruokavalio ei tarkoita syömishäiriötä eikä se tuhonnut terveyttäni. Voin paremmin kuin koskaan aikaisemmin ja myös syön monipuolisemmin kuin lihansyöjänä. Myös perinteinen “lihaa syövä suomalainen heteromies” eli poikaystäväni on nykyään suuri kasvisruoan ystävä: suurimmalla osalla ihmisistä kasvisruokavalion vastustaminen johtuu vain ennakkoluuloista. Harvalla vaan on pokkaa myöntää asia. Toinen syy tähän saattaa olla se, että kouluissa tarjoiltavan kasvisruoan taso ei ole yleensä kovin kummoinen. Ja onhan se nyt ihan hirveän noloa jollekin 15-vuotiaalle teinipojalle syödä kasviksia…
    Itse inhoan kaikenlaista kiihkoilua, enkä koe missään nimessä tarvetta mainostaa ruokavaliotani ihmisille. Kerron olevani kasvissyöjä, jos joku kysyy, mutta saarnaaja en missään nimessä ole. Toivoisin sekasyöjien ymmärtävän, että mekään emme pidä teidän ruokavalionne tuputtamisesta!

  7. honnukka kirjoittaa:

    Kouluissa syödään 1-2 kertaa viikossa kanaa tai kalaa ja punaista lihaa kaikki muut päivät ja sitten monet syövät vielä kotonakin liharuokaa ja leikkeleitä leivän päällä. Lihassa, etenkin punaisessa on sen verran tyydyttyneitä rasvoja että alkaa suonet kalkkeutua ja kolesteroli kasvaa. Suomalaisten ruokailusuositusten mukaisesti syötäessä, eli ettei tyyd. rasvahappoja tulisi liikaa, saisi syödä määrällisesti jotain 2 lihaleikkelettä päivässä. Monet saattavat helposti nauttia jokaisella päivän ruokailulla lihaa, jolloin suoritus ylittyy reilusti. Itse olen aloittanut juuri, lähinnä terveydellisistä syistä, kalaa ja kanaa välillä syöväksi kasvisruokailijaksi vaikka kestää totutella ajatukseen ruoasta ilman lihaa. Kun on liha- kana- ja kalapäiviä niin miksei kasvispäiviä voisi olla? Suvaitsevuutta tämäkin vaatii vaikka näyttäisi kyllä siltä että asiat alkavat vähitellen muuttua sinne suuntaan. :)

  8. L kirjoittaa:

    Suomessa ollaan hyvää vauhtia menossa yhä avoimempaan suuntaan kasvisuuan kannalta verraten esimerkiksi Itävaltaan, jossa parhaillaan asun ja kamppailen kasvisruuasta. On upeaa, että Suomen kouluissa ja työpaikkaruokaloissa saa halutessaan kasvisruokaa ja ravintoloissa lähes poikkeuksetta on aina valittavissa kasvisvaihtoehtoja. Suurissa ja vähän pienimmissäkin kaupungeissa on jopa kasvisravintoloita. Yhä vähemmän kohtaa kysyviä katseita, kun kasvissyönti käy ilmi. Näin ei ole joka maassa. Tottakai asenteissa on aina parantamisen varaa ja vielä edelleen tormää mustavalkoiseen ajatusmalliin, jossa sekaravinnon syöjät ja kasvissyöjät erotellaan. Koen kyseisen ajatustavan hieman kummallisena sillä nimenomaan kasvikset ovat välttämätöntä ravintoa ihmiskeholle. On olemassa monia kulttuureita jossa kasvikset ovat pääsääntöinen ravinnonlähde ja liha toissijainen, jos lainkaan.

    Kasvisruokapäivän korostaminen kouluissa aiheuttaa varmasti närää, enkä ihmettele, jos se niin selkeästi ja korostetusti nostetaan joka kerta esille. Ennemminkin päivän ruokalistalla chili s i n carne pitäisi olla yhtä normaali kuin chili c o n carne. Enemmän olisin huolissani kouluruuan ravinteikkuudesta. Muistan monet kerrat poteneeni ystävieni kanssa nälkää jo tunnin jälkeen syömisestä, sillä kasvisruoka tai edes liharuoka ei ravinteiltaan ollut kovinkaan rikasta vaan suurimmaksi osaksi pelkkää einestä.

    Kun kasvikset ovat osa jokaisen suomalaisen jokapäiväistä ruokavaliota ja parhaimmillaan osa jokaista ateriaa ollaan voiton puolella. Se jättäkö lihan kokonaan pois on todella plussaa ja keholle ehdotonta kiitosta.

  9. Hanna kirjoittaa:

    Miksi tästä pitää tehdä niin suuri numero? Ei Suomessa ole kauan eletty lihan mässäyksen yltäkyllyydessä. Meillä on aina ollut myös pinaattikeittoa, kesäkeittoa, pinaattilettuja, porkkanalettuja, porkkanalaatikkoa, perunalaatikkoa, lanttuja. Onko se nyt niin ihmeellistä, jos koulussa on ruokana juureskiusausta tms? Eikös ole tarkoitus tarjota terveellistä ruokaa? Onhan sitä tillilihaakin ollut, vaikka niinä päivinä ruokaa kuluu vähemmän.

  10. Tarja Hölönen / KGB kirjoittaa:

    Kasvikset nyt vain maistuu suussa surkealta.

  11. NES kirjoittaa:

    Ihminen in kaikkiruokainen eläin eli suurin osa ihmisistä ovat sekasyöjiä. En muista nähneeni koskaan varsinaista lihansyöjäihmistä vaan aina on mennyt perunoita tai muuta vastaavaa kasvispohjaistakin alas. Mitä nyt makkaranpaiston yhteydessä ellei sinappia lasketa kasviruuaksi, jota se periaatteessa on.

    Kaikkia B-vitamiineja ei ihminen saa pelkästä kasvis/sieni-ruuasta, joten jos ei käytä maitotuotteita tai kananmunia, niin varsinkin lapsia hankkivien naisten tulisi sitten syödä vitamiinilisiä. Jotkin B-vitamiinvalmisteet ovat väitteiden mukaan valmistettu bakteerimassasta, jolloin aito vege voi niitä muka syödä. Ongelmana näen sen että vitamiinilisät ovat kuitenkin osa sitä samaa valtakulttuuria, johon teuraseläimetkin kuuluvat.

    Mielenkiintoinen näkemys joillain on se että toisaalta vastustetaan teuraselänten kasvatusta sen tehdasmaisuuden takia mutta samalla vastustetaan myös metsästystä, jossa vapaassa luonnossa kasvaneet eläim,et päätyvät ihmisen ruuaksi sen sijaan että esimerkiksi suden söisivät ne. Miksi metsäkauriille on kauniimpi tapa kuolla susilauman kuin ihmisen metsästämänä?

    NES

  12. Dr. Pangaloss kirjoittaa:

    Ei ole pelkästään B-vitamiinin puutteesta, yleensä myös raudan, ja aina myös kreatiinin. Kasvissyöjillä on lihansyöjiä heikompi työmuisti ja heikompi maksimivoima kreatiinin vähyydestä johtuen. Samasta syystä urheilijat ottavat kreatiinilisiä lisääkseen maksimivoimaa.

    Kasvissyöjät saavat myös leusiinia vähemmän kuin lihansyöjät joka on tärkeä lihasproteiinisynteesin kannalta, ja ovat senkin takia heikompia kuin lihansyöjät vaikka saman kalorimäärän söisi.

    Kasvissyöjät ovat keskimäärin myös hieman pulleempia koska joutuvat syömään suuremman kalorimäärän kuin lihansyöjät saadakseen täyden olon tunteen.

    Suurin osa kasvinsyöjistä eivät ole tutustuneet ravintotarpeisiin vaan vaihtaa kasvisruokailuun trendin tai moraalisyiden vuoksi.

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3145223.stm

  13. Dr. Pangaloss kirjoittaa:

    “Koen kyseisen ajatustavan hieman kummallisena sillä nimenomaan kasvikset ovat välttämätöntä ravintoa ihmiskeholle.”

    Itseasiassa kasvikset, hiilihydraatti aspekstista, eivät ole vältämättömiä ihmiskeholle. Rasvat ja proteiinit ovat. Ihminen voi tehdä proteiinista ja rasvojen glyserolista glukoosia, mutta glukoosista ei tehdä rasvoja eikä proteiineja. Rasvoja ja proteiineja tarvitaan hormonien ym valmistamiseen joita ei voi hiilihydraatista valmistaa.
    Tietenkin on hyvä syödä hiilihydraattejä koska tämä proteiinejen kääntäminen glukoosiksi, eli glukoneogeneesi, ei ole ideaalista, joten hiilihydraatilla on helpompi täydentää lihasten ja maksan glykogeeni varastot.
    Ylimääräinen hiilihydraatti sitten muutetaan rasvaksi…

  14. Dr. Pangaloss kirjoittaa:

    “hiilihydraatteja ei voi muuttaa rasvoiksi”
    Kommentilla tarkoitin steroidijohdannaisia, kolesterolia, ei voi saada glukoosista.

  15. Dr. Pangaloss kirjoittaa:

    Soijapitoiset ruuat myös nostavat miesten estrogeenitasoja, eli naishormonia.

    Ihmisen aivot kehittyivät myös huomattavasti saadessaan lihasta energiaa ja proteiinia, jolloin kehityimme apinaihmisistä varhais-ihmisiksi.

    Parasta on syödä monipuolisesti, kasviksia, lihaa ja rasvaa. Se näkyy hampaiden rakenteesta ja elimistön toiminnasta, myös.

    Verratkaa ihmisen hampaita ja suolistoa lehmään (kasvissyöjä) tai leijonaan (lihansyöjä).

  16. Laura kirjoittaa:

    “Mielenkiintoinen näkemys joillain on se että toisaalta vastustetaan teuraselänten kasvatusta sen tehdasmaisuuden takia mutta samalla vastustetaan myös metsästystä, jossa vapaassa luonnossa kasvaneet eläim,et päätyvät ihmisen ruuaksi sen sijaan että esimerkiksi suden söisivät ne. Miksi metsäkauriille on kauniimpi tapa kuolla susilauman kuin ihmisen metsästämänä?”

    Olen vegaani, mutta en näe ongelmaa siinä, jos joku itse metsästää eläimen ravinnokseen. Minä en kuitenkaan syö riistaa, koska en itse kykenisi eläintä tappamaan. Sen sijaan en ymmärrä miten kukaan empaattinen ihminen voi ilman kuvotusta syödä tehotuotettua lihaa, jossa elävästä ja tuntevasta olennosta on tehty biologinen kone.

    Monet meuhkaavat siitä, että kasvissyöjät yrittävät esim. kasviruokapäivien keinoin “aivopestä” toisia omaan ideologiaansa. Mielestäni asia on juuri päinvastoin. Minua – ja kaikki muitakin – aivopestiin lapsena hyväksymämään lihatuotanto. Koulukirjat, lastenohjelmat ja mainokset antavat valheellisen kuvan maatilan “onnellisista, niityillä kirmaavista eläimistä” ja kaikki auktoriteetit väittävät, että liha välttämättä kuuluu terveelliseen ruokavalioon (mikä ei ole totta…), joten ei ihme, että moni ei osaa kyseenalaistaa lihan syömistä. Mielesäni vanhemmilla ei ole oikeutta syöttää lapsilleen eläinperäisiä tuotteita, jos he eivät voi rehellisesti kertoa miten ruoka on pöytään päätynyt.

  17. Laura kirjoittaa:

    Jos et ymmärrä, miksi joku on vegaani, suosittelen katsomaan tämän loistavan luennon aiheesta: http://www.gary-tv.com/en/

  18. Dr. Pangaloss kirjoittaa:

    Mietityttää myös koulun “vegaanipäivä”, kun normaalistikkin koulujen lounaista suurin osa on hiilihydraattia. Milloin viimeksi siellä on tarjottu esim. broilerinkoipea/rintaa tai jauhelihaa jota on sekoitettu keittoon enemmän kuin 10g/L? Ei ainakaan minun aikanani koskaan.

  19. nuortenni kirjoittaa:

    Kiitos kaikille teille, jotka otitte kantaa. Lähes 700 vastaajasta 71 prosenttia oli sitä mieltä, että kasvis- ja sekaruokailijoihin ei suhtauduta tarpeeksi tasavertaisesti.

    Kiitos myös asiallisesti käyntiin lähteneestä keskustelusta. Moni tuntuu kokeneen samanlaisia asioita kuin haastateltu Minna Koskinen.

    Artikkeli herätti paljon mielenkiintoisia näkökulmia niin kasvissyönnin puolesta kuin sitä vastaan. Esimerkiksi nimimerkki Laura ihmetteli sitä, miksi kasviruokapäivät koetaan usein aivopesuksi. Hän itse on kokenut, että hänet aivopestiin lapsena syömään lihaa. Muutaman nimimerkin mielestä kasvissyöjät eivät taas saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita.

    Tämä kirjoitus oli vasta viides blogimerkintä toimituksemme kysymysblogissa. Olemme hyvin iloisia vastauksien ja kommenttien määrän kasvusta. “Miks sä oot joku vege?” keräsi yli neljä kertaa enemmän vastauksia kuin marraskuussa 2012 ilmestynyt ensimmäinen artikkeli. Jatketaan samaa rataa!

    Eveliina Ilola,
    Nuorten Ääni -toimitus