Rantalomalle Espanjaan? Lähde mieluummin Lappiin!

| Julkaistu 23. 5. 2013 19:33

Facebookiini saapui eilen viesti Lapista: “Terkkuja täältä Sallasta. Kesä on alkanut tosi aikasin, koivuissa alkaa olla jo lehtiä. En muista, että olisi hetkeen tullut näin varhain” 

Jos muutos talvesta kevääseen ja keväästä kesään on tuntunut nopealta etelässä, niin pohjoisessa se on tapahtunut salamannopeasti. Kasvukausi on käynnistynyt jo pohjoisimmassa Lapissa – tänään koivunlehdistä on tullut havaintoja aina Kittilästä saakka.

Tavanomaista lämpimämpi toukokuu – kuinka paljon lämpimämpi? 

Suurimmat erot keskiarvoihin viime viikkoina ovat olleet nimenomaan Lapissa ja Pohjanmaalla. Paikoin päivälämpötilat ovat olleet lähes 10 astetta keskimääräisiä korkeammat. Esimerkiksi Pori, Vaasa ja Oulu ovat olleet useina päivinä Suomen lämpimimmät paikat. Kevään lämpöennätystä johtaa Pori: 27,2 astetta. 

Toisaalta hassua, että lämpöennätykset ovat syntyneet länsirannikolla, kylmän meren äärellä, vaikka muutama viikko sitten kirjoitinkin rannikoiden kylmyydestä keväisin. Joku voisi todeta, että olen puhunut itseni pussiin, mutta antakaapa, kun selitän. Ilmavirtaukset ovat käyneet meille jo muutaman viikon aikaa idän ja kaakon kantilta. Idässä pilvisyys on ollut hieman runsaampaa, mutta lännempänä on ollut usein täysin selkeää. Ilma on päässyt lämpenemään mantereen yllä ja perusvirtauksen käydessä idästä, on kaikista lämpimin ilma pakkautunut kapealle rantakaistaleelle aivan läntisimpään Suomeen. Toki tästä eteenpäin lännemmäs jatkaessaan ilma on selvästi kylmentynyt Selkämeren yllä, ja esimerkiksi Uumajassa päivälämpötilat ovatkin olleet enää hädin tuskin 10 asteen yläpuolella. Usein tässä käykin juuri niin, että lämpimillä itä- ja kaakkoisvirtauksilla helteisimmät paikkakunnat löytyvät Turun ja Oulun väliltä.

Lomamatkalle lähdössä? Skippaa Länsi-Eurooppa!

Huhtikuun ajan Suomi kuului pitkään kaakon helteisen ja lännen kolean ilmamassan rajavyöhykkeeseen ja ajoittain saatiin runsaita sateita. Toukokuun puolella tilanne muuttui siten, että lännen kylmempi ilma antoi noin 500 kilometrillä periksi ja näin ollen meille pääsi työntymään idästä hyvin lämmintä ilmamassaa. Sen sijaan Länsi- ja Lounais-Euroopassa ovat jo pitkään jatkuneet koleat, suoraan Pohjois-Atlantilta puhaltavat tuulet. Jos meillä lämpötilat ovat paikoin olleet kymmenen astetta normiarvoja korkeammat, niin Alankomaissa, Ranskassa ja Espanjassa ne ovat vastaavasti olleet 10 astetta tavanomaista alemmat. Esimerkiksi Amsterdamin tämän viikon maksimit ovat pyörineet vain 12 asteessa, ja Pariisissa on parina päivänä jääty peräti alle 10 asteen. Espanjan ylävillä mailla on yhä saatu paikoin lumi- ja räntäsateita. Iso-Britanniassa kulunut toukokuu on ollut kylmin sitten 1980-luvun alkupuolen.

Eli Lapissa paremmat rantakelit kuin suuressa osassa lounaista Eurooppaa? Kyllä, näin on! Niin ja jos mieli halajaa etelän lämpöön, niin takuuvarmasti sitä on jatkossa luvassa Italian itäpuolelle sekä Mustanmeren ympäristöön. Kreikkakin on yksi oiva lomakohde – samalla voi hieman tukea heidän kehnoa taloustilannetta.

Hyviä uutisia: uusi lämpöaalto ensi viikolla

Lähipäivinä etelässä on vielä melko epävakaista, mutta ensi viikolla näyttäisi vahvasti siltä, että kaakosta puskee uusi annos hyvin lämmintä ilmaa. ECMWF (tekee Euroopan keskipitkiä ennusteita) on ennustanut tavanomaista lämpimämpien säiden jatkuvan Suomessa pitkälle kesäkuuhun. Sitä vastoin esimerkiksi Espanja, Ranska ja Iso-Britannia saavat yhä vain lisää koleita sateita ja tuulia.

Tsunami Itämerellä?

| Julkaistu 16. 5. 2013 20:16

Tämänkertaisessa päivityksessä annan itselleni luvan unohtaa tilapäisesti meteorologian ja kokeilen siipiäni geologian puolella. Kaverini nimittäin heitti minulle kysymyksen: “Voisiko Itämerellä esiintyä tsunameja?”
Aihealue ei tosiaan ole suoranaisesti meteorologiaa, mutta otin haasteen kuitenkin vastaan.

Tsunami, eli hyökyaalto, syntyy yleisimmin merenalaisesta maanjäristyksestä. Näistä esimerkkeinä muistatte varmasti Japanin v. 2011 ja Kaakkois-Aasian v. 2004 tsunamit. Muita syitä tsunamin syntyyn ovat tulivuoren purkaukset, maanvyörymät ja asteroidin putoamiset. Jälkimmäiset voisivat periaatteessa synnyttää jopa 100 m korkean hyökyaallon ja niiden energiasisältö vastaisi pahimmillaan 200 000 atomipommia! Huh, kaksisataatuhatta Hiroshimaa!

Kuviteltu tsunami iskee San Fransiscoon (kuva: baghdadbythebaysf.com)

Kuviteltu tsunami iskee San Fransiscoon (kuva: baghdadbythebaysf.com)

Massiivisimpia tsunameita on havaittu valtamerillä, joissa veden syvyys on suuri. Tsunamiaalto yltää pohjaan saakka eli siinä liikkuu käytännössä koko vesimassa. Ajatella, jos tämä aallon sisältämä suunnaton energiamäärä pystyttäisiin ottamaan talteen ja käyttämään jotenkin hyödyllisemmin… Ehkä vielä jokin päivä!

Mutta entäs tsunamin mahdollisuus esimerkiksi Suomen rannikoilla? Itämeremme on syvimmilläänkin naurettavan matala: syvin kohta on 452 metriä ja keskisyvyys vain 54 metriä. Keskisyvyys on lähes sata kertaa vähemmän kuin vaikkapa Intian valtameren syvyys. Vaikka jokin päivä asteroidi päättäisikin iskeytyä Itämereen, on hyökyaalto mahdoton skenaario. Tsunami sammuisi ennen kuin ehtisi syntyäkään; vesimäärä on liian vähäinen kuljettaakseen mukanaan hyökyaallon tarvitsemaa energiamäärää.

Ehkä tsunamin murehtimisen sijasta heittäisin jokaiselle haasteen miettiä, voisiko tämmöinen tavallinen tallaaja omalla toiminnallaan jotenkin parantaa Itämeren nykyistä kurjaa tilannetta?

Joko kesä alkoi?

| Julkaistu 11. 5. 2013 13:03

Oletko jo ottanut ilon irti varhaisista kesäpäivistä? Minulle ensimmäinen varsinainen kesäfiilis tuli helatorstain puistopiknikillä, kun revittelin ulkoilmassa ensimmäistä kertaa t-paidassa ja shortseissa sitten viime elokuun. Suklaatötterö ja puisto-olut kruunasivat kesäkauden avajaiset, hyvästä seurasta puhumattakaan!

Helatorstain maksimit

Helatorstain maksimit

 

 

Jos viime päivät ovat tuntuneet etelässä kesäisen lämpimiltä, niin myös tilastollisesti ne ovat olleet sitä. Normaali päivälämpötila toukokuun puolivälissä on noin 14 astetta pääkaupunkiseudulla, mutta nythän keskiarvot on ylitetty roimasti. Kuluneen kevän korkein lämpötila mitattiin helatorstaina Porvoossa: 23,0 astetta! Helsinki-Vantaallakin päästiin yli 22 asteen. Lämpimin ilma jäi kuitenkin Baltian puolelle, jossa monin paikoin päästiin jopa lähelle 30 astetta aina Pohjois-Viroa myöden.

Helatorstaina olisi ollut mahdollisuus kevään ensimmäisille kunnon ukkosille, mutta haaveeksihan ne taas jäivät. Olen tässä vuosien varrella oppinut, että aina, kun keväisin hehkutetaan ensimmäisiä voimakkaita ukkosia, jäävät ne tulematta. Yleensä ne liittyvät etelästä saapuviin rintamiin ja kuuroryppäisiin, jotka salamoivat vielä voimakkaasti Baltian puolella, mutta menettävät nopeasti tehonsa liikkuessaan kylmän Suomenlahden yli. Toisaalta sateet ja ukkoset voivat uudestaan voimistua saapuessaan lämpimälle mantereelle. Erityisesti etelärannikolla asuvat, pitäkää mielessä tämä nyrkkisääntö: jos keväällä tai alkukesästä media hehkuttaa voimakkaiden ja vaarallisten ukkosten saapumista Baltiasta tai ylipäänsä merialueen yli, jäävät ne todennäköisesti tulematta.

Yllä oleva kuva helatorstain maksimilämpötiloista todistaa taas sen, että Suomi on pitkä maa ja Suomeen mahtuu monenlaista säätä. Eteläisimmässä Suomessa on tuntunut kesäiseltä, maan keskivaiheilla on ollut viileämpää ja tavanomaisempaa kevätsäätä, mutta osassa Lappia on paikoin ollut talvista yöpakkasine ja räntäsateineen. Tuhanteen kilometriin mahtuu monta säätarinaa.

Mutta joko voidaan puhua termisen kesän alkamisesta Etelä-Suomessa? Kun päivisin ollaan jo viiden päivän ajan oltu 15 ja 20 asteen välillä ja yötkin ovat olleet varsin lämpimiä, lienee terminen kesä alkanut jo osassa eteläisintä Suomea epävirallisesti. Näin ollen tämän vuoden terminen kevät on jäämässä hyvin lyhyeksi, vain noin kolmeviikkoiseksi normaalin kuuden viikon sijasta. Terminen kesä olisi nyt alkaessaan peräti reilut kaksi viikkoa etuajassa. Minä en valita!

Screen Shot 2013-05-11 at 12.56.33

Ensi viikko näyttää sään kannalta harvinaisen upealta. Maanantaita lukuun ottamatta ennustan koko viikoksi Etelä- ja Keski-Suomeen aurinkoa ja kesäisiä lämpötiloja. Itse asiassa loppuviikkoa kohden kaakkoinen ilmavirtaus näyttäisi voimistuvan ja työntävän meille annoksittain Kaakkois-Euroopan helteistä ilmamassaa. Minun skeptisen optimistinen veikkaus: viikon päästä rikotaan helleraja maan etelä- ja länsiosassa!

Huomatkaa myös kuvasta, että ilma on selvästi lämpenemään päin maan pohjoisosassakin. Laajalti 20 asteen lukemia aina Lounais-Lappia myöden. Itä-Lapissa on kyllä riskiä runsaammalle pilvisyydelle, mutta joka tapauksessa huomattavasti keväisempi viikko sinnekin tämän viikon jälkeen on tulossa.

Euroopan keskuksen keskipitkät ennusteet povaavat tavanomaista lämpimämpää toukokuun loppua Skandinavian itäosiin. Ennusteen valossa kuuluisimme kaakon lämpimän sektorin puolelle, kun taas Länsi- ja Lounais-Euroopassa olisi tavanomaista viileämmät loppukevään säät.

Nautitaan lämmöstä!

Bikinit ja shortsit esille – kesä saapuu!

| Julkaistu 5. 5. 2013 12:39

Allekirjoittanut on kateellisena seuraillut eri ennustusmalleja jo yli kuukauden ajan ja katsonut katkerana, kun lämpöaallot ovat lipuneet Suomea karttaen muun Euroopan halki koilliseen. Hyvää kannatti odottaa, sillä ensi viikolla kesäinen lämpö raivaa tiensä myös tänne pohjolan perukoille.

Kevät oli tänä vuonna paikoin jopa kolmisen viikkoa myöhässä, mutta saapuessaan muutokset tapahtuivat hurjaa tahtia. Mihin hävisivät yli puolen metrin nietokset, joiden en uskonut sulavan ennen juhannusta? Suomenlahtikin kimmeltää taas jäättömänä kevätauringossa houkuttelevan näköisenä.

Sunnuntaisten sateiden jälkeen Suomeen on virtaamassa etelästä lämpöistä ilmaa. Perjantaihin asti asetelma on sellainen, että Suomen itäpuolella on korkeapaine ja lännessä matalapaine ja näiden välistähän sitä lämpöä puskee. Lämpötilat kohoavat päivä päivältä, kaikista lämpimintä ilmamassa näyttäisi olevan torstain ja perjantain aikana. Veikkaan, että jo tiistaina jossain kohtaa Lounais-Suomen sisämaata rikotaan 20 asteen maaginen raja. Tästä eteenpäin perjantai-iltaan saakka pariinkymppiin voidaan päästä laajemminkin maan etelä- ja keskiosissa aurinkoisessa säässä. Rannikoilla jäädään muutaman asteen sisämaata alhaisempiin lukemiin, mutta kyllä itse uskaltaisin jo jättää kevättakin naulakkoon ja nauttia ulkoilmasta kesävaatteissa.

Aurinkoisinta sää on alkuviikosta, mutta loppuviikkoa kohden mentäessä lännestä pääsee annoksittain kosteampaa ilmaa ja viimeistään helatorstaina sää on jo huomattavasti pilvisempää. Auringonpaisteesta ja lämmöstä kannattaa ottaa ilo irti, sillä jossain vaiheessa perjantaita odotellaan kaatosateita ja kenties kevään ensimmäisiä kunnon ukkosia eteläiseen Suomeen. Sitten palataankin tyypillisempään kevätsäähän: välillä sataa, välillä paistaa ja lämpöä 10…15 astetta.

5.5.2012

5.5.2012

 

Vielä eilen näytti siltä, että lämmin ilma jäisi meille pidemmäksikin aikaa, mikä olisi tarkoittanut termisen kesän alkamista ainakin eteläisessä Suomessa. Tällöin vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi 10 asteen yläpuolelle. Tyypillisesti tämä tapahtuu maan etelä- ja keskiosissa toukokuun viimeisellä viikolla, joten mikään kiire kesällä ei vielä olekaan alkaa.

Kasvukausi on päässyt jo hyvin starttaamaan eteläisessä Suomessa, mutta hieman jälkijunassa tullaan. Tässä on tasan vuosi sitten otettu kuva, jolloin kevät oli hyvin aikataulussaan – ruoho vihersi jo kaikkialla ja puut olivat joissain kohti puhjenneet lehtiin. Tuleva viikko vauhdittanee merkittävästi kasvukautta ja kenties viikon päästä luonto näyttää jo huomattavasti kesäisemmältä.

Kuka pysäyttäisi hyisen merituulen?

| Julkaistu 28. 4. 2013 16:03

Joka kevät se yllättää hyisellä otteellaan ja aiheuttaa rannikkokaupunkilaisille vilunväristyksiä.  Kasvukauden alkaminen ja luonnon puhkeaminen vehreyteen tuntuu viivästyvän. Pilvet pelkäävät sitä niin paljon, että karkaavat useita kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin. Minun tekisi toisinaan mieli tehdä samoin.

Kaiken pahan takana on merituuli, jonka anatomian kerron teille nyt lyhyesti. Jokaisen rannikolla asuvan on hyvä tietää, milloin kannattaa varautua hyiseen menoon.

Screen Shot 2013-04-27 at 13.17.29 Merituulen syntyminen vaatii useamman asteen lämpötilaeron mantereen ja    meren välille. Lisäksi tarvitaan aurinkoa, joka tähän aikaan vuodesta lämmittää jo suhteellisen voimakkaasti mannerta.

Aamupäivän aikana aurinkoisessa säässä lämmennyt ilma alkaa kohota mantereen yllä ylemmäs, jolloin alailmakehässä muodostuu herkästi pilviä. Samalla, kun ilma nousee mantereella ylös, niin jostainhan sitä tulee tilalle. Kylmän meren yllä oleva ilma on raskasta, eikä jaksa nousta ylös vaan lähtee vyörymään vaakasuunnassa mantereelle päin. Mantereella kohonnut lämmin ilma puolestaan virtaa ylempänä ilmakehässä takaisin merelle ja laskeutuu jossain kohtaa alas. Muodostuu “neliömäinen” merituulisolu, jonka olen kuvaan yrittänyt hahmotella.

Screen Shot 2013-04-27 at 13.40.38Tässä on hyvä esimerkki ilmiön vaikutuksista rannikon pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteisiin tyypillisenä merituulisena päivänä. Tämä esimerkki on toukokuun alkupäiviltä klo 14 aikoihin iltapäivällä.

Merituuli syntyy varmimmin, kun on heikko tai kohtalainen lännen tai luoteen puoleinen tuuli mantereella ja aurinko ehtii aamulla ja aamupäivällä lämmittämään mannerta. Joskus klo 10-11 aikoihin lämpötila saattaa itse asiassa ehtiä kohoamaan etelärannikolla pohjoisempia mittauspisteitä korkeammaksikin, mutta sitten tapahtuu ja nopeasti. Merituulen viritessä lämpötila saattaa tunnin sisällä laskea viidelläkin asteella, kun taas sisämaassa se jatkaa yhä kohoamistaan. Sen vaikutukset yltävät parikymmentä kilometriä sisämaahan päin, joskus pidemmällekin.

Tähän aikaan vuodesta aurinkoisina päivinä rantaviivalla päivän lämpimimmät hetket koetaan iltapäivän sijasta yleensä aamupäivällä ja alkuillasta. Auringon lähdettyä laskuun myös merituuli hiipuu vähitellen ja lämpötilat pomppaavat aamun jälkeen uuteen nousuun. Minulle tulee ilmiön aiheuttamasta lämpötilakäyrästä mieleen M-kirjain: ensin nousee, sitten laskee, taas nousee ja sitten laskee.

 

Jos merituulesta pitää kaivaa jokin hyvä puoli, niin sen ansiosta rannikoilla aurinko paistaa sisämaata todennäköisimmin. Kylmä meriviima nimittäin estää pilvien syntymistä meren ja rantaviivan ylle. Toisinaan olen huomannut hyvin selvän, suorastaan maagisen tuntuisen pilvirajan mutkittelevan jossain Helsingin ja Vantaan rajoilla – ikään kuin joku olisi vetänyt viivan taivaalle, jonka toiselle puolelle pilvillä ei ole mitään asiaa.

Tänään sunnuntaina on ollut hyvin tyypillinen merituulipäivä etelärannikolla. Lämpötilat olivat aamupäivällä komeassa nousussa ja ylsivät puolenpäivän jälkeen kahdeksaan asteeseen, mutta puolessatoista tunnissa tipahdettiin kahdeksasta vain neljään lämpöasteeseen. Samaan aikaan 20 km pohjoisempana vantaalaisilla elohopea kohosi 11 asteeseen.

Kaikkia kylmä meno ei tänään rannikolla haitannut – bongasin Merihaan rantabulevardilta kaksi nuorta miestä, jotka olivat nautiskelemassa kevätpehmiksistä pelkät t-paidat ja shortsit yllään. Lievää masokismitaipumusta ehkä? Tai sitten poikkeuksellisen hyvä kylmänsietokyky.

Vappusää 2013!

| Julkaistu 23. 4. 2013 21:44

Lupasin kirjoittaa viikonloppuna vappusäästä, mutta meni pupu pöksyyn, sillä ennustemallien hajonta oli sen verran suurta. Tänäänkään täyttä varmuutta asiaan ei vielä ole, mutta todennäköisyydet alkavat olla jo paremmat. Meteorologiassa me puhumme kyllästymiseen saakka todennäköisyyksistä, veikkaan, että tekin olette saattaneet sen huomata.

Keskimääräinen vappu

Tyypillinen vappusää on Suomessa vaihteleva (no joo, ainahan se on sitä). Vappuna sataa todennäköisimmin sisämaassa, rannikot ovat keskimäärin useampiana vappuina poutaisia. Joensuu-Kemi -linjan pohjoispuolella sateet voivat tulla missä tahansa olomuodossa, mutta etelämpänä yleensä pääosin vetenä.

Maksimilämpötilat ovat Etelä-Suomen sisäosissa n. 13…14 , Keski-Suomessa ja rannikkoalueilla n. 10 ja pohjoisessa 2…9 astetta siten, että kylmintä on Käsivarressa ja lämpimintä Oulun läänin lounaisosissa. Yöllä etelä- ja keskiosissa maata ollaan yleensä hieman plussan puolella, mutta pohjoisempana yöpakkaset ovat ihan yleisiä.

Lumipeitteen raja kulkee vappuaattona keskimäärin Kalajoelta kohti Savonlinnaa. Keski- ja Pohjois-Lapissa on vielä tyypillisesti puolisen metriä lunta.

 

Ja tänä vappuna…?

Kerron teille kolme eri skenaariota tämän vuoden vappusäästä todennäköisyysjärjestyksessä. Suurimmat erot ovat yhdysvaltalaisen GFS-ennusteen ja eurooppalaisen ECMWF:n välillä.

1) Hyvin lämmintä, suorastaan helteistä ilmamassaa on työntymässä Etelä-Euroopasta sunnuntain ja vappuaaton aikana kohti pohjoista. Sen etupuolella on runsaita vesisateita, jotka vappuaaton aikana nousevat etelästä ainakin Keski- ja Pohjois-Baltiaan saakka, mahdollisesti myös etelärannikolle saakka. Sateet ehkä heikkenisivät eteläisimpään Suomeen päästyään ja väistyisivät vappupäiväksi pois. Todennäköisimmin vappuaatto olisi tämän ennusteen valossa poutaisin ja aurinkoisin maan keskiosissa, pohjoisempana on kuurottaisen sateen riskiä.

Lämpötilat poutaisessa säässä kohonnevat helposti yli 10 asteen, ehkä aina 12…13 asteeseen saakka, mutta Lapissa näyttäisi olevan selvästi viileämpää. Mikäli sateet yltävät etelärannikolle, jää lämpötila alle 10 asteen. Vappuyönä kannattaa pukea lämpimästi päälle koko maassa, jos piknikki venähtää, sillä pakkasella voidaan käväistä maan keskiosissa saakka. Vappupäivästä näyttäisi muodostuvan kiva ulkoilupäivä Etelä- ja Keski-Suomeen, tässä vaiheessa lämpötilatkin voivat jossain päin sisämaata kohota 15 asteeseen. Edelleen epävakaisempi Pohjois-Suomi näyttää selvästi koleammalta.

2) Tämä toinen ennuste jättää vapun helleilmat ja sateet huomattavasti kauemmas Keski-Eurooppaan, jolloin meillä vallitsisivat lounaan puoleiset ilmavirtaukset. Se tietäisi pääosin poutaista ja pilvisyydeltään vaihtelevaa säätä rannikkoalueille, mutta melko epävakaista muualle maahan. Sadekuuroilta tai hajanaisilta sateilta tuskin vältyttäisiin. Lämpötiloissa ei tässä ole suuria poikkeamia ensimmäiseen ennusteeseen: poutaisessa ja aurinkoisessa säässä reilusti yli 10 astetta, mutta sateessa koleampaa. Ehkä aavistuksen verran korkeampia lämpötiloja Lappiin kuin mitä ensimmäisessä ennusteessa.

3) Kolmas ja samalla epätodennäköisin ennuste toisi kesäisen vapun maan etelä- ja itäosiin. Se nostaisi lämpimän rintaman sateineen Länsi- ja Pohjois-Suomen päälle pumpaten itäpuolitseen hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Lämpötiloissa voitaisiin päästä jopa 20 asteeseen (Baltiassa hellelukemille), mutta toisaalta tämä ennuste jättää Lapin hyvin koleaksi. En itse jaksa luottaa ennusteeseen, vaikka sitä toki eniten näistä kolmesta toivoisinkin. Edellisestä kesäisestä vapusta lieneekin jo aikaa.

Kerro, mikäli sinulle on jäänyt mieleen jonkin tietyn vapun sää erityisen hyvin! Itse muistan parhaiten lapsuudestani kaksi perättäistä vappua, joista ensimmäisenä kävelin paljasvarpaisin nurmikolla kesäisessä auringonpaisteessa ja seuraavana rakensin lumiukon. Eivät ole vaputkaan veljeksiä.

Kesä käväisi tänään lähellä

| Julkaistu 18. 4. 2013 18:29

Samaan aikaan, kun minä istun työpöytäni ääressä kuunnellen vesipisaroiden loputonta ropinaa ja katsellen ikkunasta ulos harmauteen, kylpevät keskieurooppalaiset kesäisessä auringonpaisteessa. Epäreilua. Illalla kylmärintama pyyhkäisee kuitenkin Keski-Euroopan yli itään ja vie kesän mennessään. Huomenna ei tarvitse enää kadehtia.

Vilkaistaanpa torstai-iltapäivän lämpötiloja Euroopassa:

Euroopan lämpötilat klo 15:00, 18.4. (kuva: Wetterzentrale)

Euroopan lämpötilat klo 15:00, 18.4. (kuva: Wetterzentrale)

Suomenlahden eteläpuolella tänään kesäistä

Juuri Suomen eteläpuolella Suomenlahdelta kohti itä-koillista on kulkenut vyöhyke, jossa lämpötila on kohonnut nopeasti etelään päin mentäessä. Helsingissä käväistiin parhaimmillaan 7,5 asteessa ennen sateiden alkamista, mutta heti poutaisemmilla alueilla Kaakkois-Suomessa päästiin liki 12 asteeseen. Niinkin lähellä kuin Pietarissa aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta lämpömittarin näyttäessä 15 astetta. Baltian eteläosissa rikottiin monin paikoin 20 asteen raja ja lämpimintä tänään on Keski-Euroopan osalta ollut Itä-Saksassa Dresdenin alueella ja toisaalta myös Länsi-Puolassa. Näillä alueilla on klo 16 aikoihin iltapäivällä mitattu 26…27 asteen lukemia. Ainoastaan Etelä-Espanjassa on ollut vielä tätäkin lämpimämpää.

Tästä Weather Onlinen kuvasta nähdään ehkä vielä selkeämmin, kuinka kadehdittavasti lämpötilat kohoavat heti Suomen eteläpuolella.

 

(kuva: weatheronline)

(kuva: weatheronline)

Ja tässä syypää, joka estää lämpimimmän ilmamassan pääsyn Suomeen:

Suomenlahden pintalämpötilat (kuva: Itämeriportaali)

Suomenlahden pintalämpötilat (kuva: Itämeriportaali)

Kylmä Suomenlahti laskee lämpötiloja ja aiheuttaa sumuja

Eilen keskiviikkona oli hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa virtaa tähän aikaan vuodesta Etelä-Suomeen. Iltapäivällä ainakin etelärannikolla oli varsin utuista ja harmaata, mutta Suomenlahden eteläpuolella päivä oli selvästi kirkkaampi. Suomenlahden pinta on vain asteen, pari plussalla ja sen yli virtaava ilma on näinä päivinä ollut vähintään kymmenisen astetta merenpintaa lämpimämpää. Kylmä merenpinta jäähdytti ilman kastepistelämpötilaan, mikä herkästi johtaa sumupilven syntymiseen; muodostuu ns. advektiosumu. Tuulen mukana se ajelehti eteläisen Suomen päälle.

Tänään en voi syyttää pelkästään kylmää Suomenlahtea mitä tulee lämpötiloihin -  niiden kohoamista on hillinnyt lähinnä rintamasade ja runsas pilvisyys.

Toinen ilmiö, joka laskee keväisin ja erityisesti alkukesäisin rannikkoalueiden lämpötiloja on merituuli, joka syntyy lämpimän mantereen ja kylmän meren välisistä suurista lämpötilaeroista. Ilmiö syntyy yleensä aurinkoisina ja heikkotuulisina päivinä. Palaan mielellään aiheeseen vielä myöhemmin ihan oman blogipäivityksen merkeissä.

Itämeren virtaukset lämmittävät Viron rannikkoa

Yllä olevassa Suomenlahden lämpötilaprofiilikuvassa on havaittavissa mielenkiintoinen pintalämpötilan jakautuminen, josta kerron teille vielä lyhyesti. Talvisin Helsinki-Tallinna -välillä risteilleet ovat varmasti huomanneet sen, että jääpeite muodostuu ensimmäisenä aina Suomen rannikkoseuduille ja leviää siitä etelämmäs. Usein Viron rannikkoedusta on jäätön hieman kylmempinäkin talvina. Tällä hetkellä jäätä on enää lähinnä Suomen sekä Venäjän rannikkoseuduilla, ja jäättömillä alueilla veden lämpötila kohoaa usealla asteella Viron rannikolle päin mentäessä. Tämä ei kokonaan selity sillä, että Viron rannikkoalueella olisi ollut niin paljon lämpimämpää kuin pohjoisempana. Suurimpana syynä ovat pintavirtaukset, jotka kiertävät Suomenlahden siten, että ne tuovat läntiseltä Itämereltä lämpimämpää vettä Viron edustalle ja kylmempää vettä Suomen edustalle idästä. Olen myös huomannut veden olevan hivenen sameampaa Suomen kuin Viron puolella itäisten, runsasravinteisten ja saastuneempien vesimassojen takia. Uskoisin (ja toivon!), että teillä on ollut parempaakin tekemistä kuin kytätä veden koostumusta Tallinnan-reissuillanne!

Vappusää?

Viikonloppuna voitaisiin varovaisesti kurkistella jo vappusäätä, kun sitä on ahkerasti kyselty. Ainakin silloin pitäisi paremmin olla selvillä ensi viikolla vallitseva suursäätila ja sen mahdollinen vaikutus vapun säätilaan.

Viikonlopuksi on ainakin ohimenevästi luvassa aurinkoisia ulkoilukelejä, kun “luode taivaan pyyhkii”. Samalla palaavat myös yöpakkaset. Päivät ovat etelässä mukavan lämpöisiä.

Lämpöaalto puskee kohti Suomea, miten käy?

| Julkaistu 15. 4. 2013 0:33

Terminen kevät etenee juuri alkaneella viikolla vauhdilla kohti pohjoista. Lämpötiloissa ollaan vihdoin kivuttu vuodenaikaan nähden normaaleihin huhtikuisiin lukemiin, mikä on välillä tuntunut absurdilta yli kuukauden kylmän jakson jälkeen. En ole ehkä vieläkään toipunut maaliskuun pakkasista

Tähän aikaan vuodesta aurinko lämmittää jo samalla teholla kuin elokuussa, ja kevään ensimmäiset kunnon lämpöaallot yrittävät puskea itsensä kohti Pohjois-Eurooppaa. Näin on käymässä tämän viikon puolivälissä, jolloin kesäisen lämmintä ilmamassaa virtaa ensimmäisen kerran tänä keväänä voimalla suoraan Afrikasta kohti Koillis-Eurooppaa. No arvatkaapa, mihin asti lämpöaalto yltää? Eipä tietenkään meille asti! Hyvin pienestä se on kiinni tällä kertaa, sillä heti Suomenlahden eteläpuolella lämpötilat voivat kohota jopa yli 15 asteen.

Liitän teille mukaan tähän kuvan, josta näkee hyvin, kuinka lämpimän ilmamassan kieleke 850 hPa:n painepinnassa yltää aina Luoteis-Afrikasta kohti Koillis-Venäjää (kuvassa esiintyvät lämpötilat punaisella pohjalla ovat maanpintatason maksimilämpötiloja). Periaatteessa 850 hPa:n korkeudessa (n. 2 km korkeudessa) ilmamassa on eteläisen Suomen yllä lähes yhtä lämmintä kuin Baltiassa, mutta runsaan pilvisyyden ja sateiden vuoksi maksimilämpötilat eivät juuri +5 astetta korkeammiksi pääse kohoamaan. Jos aurinko vähääkään pääsisi paistamaan, rikottaisiin helposti 10 asteen raja. Toisaalta myös kylmä Suomenlahti ja sen yli puhaltava voimakas tuuli laskevat teoreettisia maksimilämpötiloja. Mielenkiintoinen tilanne on torstaina, kun Helsingin ennustetut maksimilämpötilat ovat +5…+6 astetta, mutta heti Tallinnassa voidaan päästä jopa 15 lämpöasteeseen!

18.4.

Parhaiten tästä kesäisestä tuulahduksesta päästään nauttimaan heti Viron eteläpuolisessa Baltiassa ja Keski-Euroopassa, jossa lämpötila auringonpaisteessa kohoaa herkästi yli 20 asteen. On ihan mahdollista, että kevään ensimmäiset hellelukemat mitataan pohjoisimmillaan jossain päin Saksaa ja Puolaa.

Tällä kertaa lämpöaalto on vain muutaman päivän riemu, sillä sen jälkeen palataan Keski-Euroopassakin tavanomaiseen ja viileämpään kevätsäähän. Ainakin hetkeksi.

Vilkuilin hieman suursäätilanteen kehittymistä huhtikuun loppua ajatellen. Kovasti näyttäisi siltä, että Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta tulee olemaan vilkasta, mikä tietää meille tavanomaista enemmän sateita ja voimakkaita lounaisvirtauksia. Ei siis kylmää, mutta ei kovin lämmintäkään. Melko tavanomaisia kevätlämpötiloja. Kelpaa minulle. Jos meillä sataa, niin jossainhan on sitten pakko paistaa ja onni näyttäisi suosivan itäistä Eurooppaa. Ensi viikon puolivälin kaltaiset tilanteet, joissa kesäisen lämmin pulssi vyöryy Afrikasta kohti koillista tulevat todennäköisesti toistumaan vielä jatkossakin, mikäli suursäätila tosiaan pysyy samanlaisena. Ikävä kyllä näyttää siltä, että Suomi jäänee matalapaineiden kulkureitille ja lämpimimmät ilmamassat ohittavat meidät keljusti maamme kaakkoispuolitse.

Mikä olisi sinun mielestäsi miellyttävin huhtikuinen kevätsää? Harmittavatko vesisateet vai osaatko niistä huolimatta ottaa ilon irti alkaneesta keväästä?

Tornadojen kulta-aika on alkanut

| Julkaistu 13. 4. 2013 2:16

Saavuin juuri takaisin Pohjois-Afrikan porottavasta auringosta. Lupasin tuoda lämmön mukanani ja aionkin nyt lunastaa ainakin osan lupauksestani: saamme ensi viikolla nauttia kosteanlauhkeasta kevätsäästä ja eiköhän ainakin muutamana päivänä rikota kymmenen asteen maaginen raja. Terminen kevät ja lumien sulaminen tulee etenemään vauhdilla!

Meillä kevätsää on pliisua verrattuna rapakon toiselle puolelle, jossa näin huhtikuun puolivälissä eletään aktiivisinta tornadokautta. Tänä keväänä rajuimmilta tornadoilta sekä suuremmilta määriltä kuolonuhreja on onneksi vältytty, mutta kyllä tornadot joka ikinen kevät ovat vaatineet kuolonuhrinsa ja aiheuttaneet mittavaa taloudellista vahinkoa.

Tornado Alley on Yhdysvaltojen keskilännessä sijaitseva alue, jossa tornadoja esiintyy yleisimmin. Mutta miksi nimenomaan näillä alueilla kohdataan maailman petollisimmat pyörrehirviöt?

USA:n tornadoalue (kuva: weather.com)

USA:n tornadoalue (kuva: weather.com)

Yhdysvaltojen etelä- ja pohjoisosien välillä lämpötilaerot voivat kasvaa keväällä erittäin suuriksi. Etelän suunnalta saapuvat lämpimän ilman virtaukset voivat nostaa kevätlämpötilat reilusti yli 30 asteen eteläisissä osavaltiossa, kun taas pohjoisissa osavaltioissa säätyyppi voi olla vielä hyvinkin talvivoittoinen. Etelästä saapuvat ilmavirtaukset ovat usein myös hyvin kosteita, mikäli ne pyyhkäisevät lämpimän Meksikonlahden yltä. Toisaalta Kanada on vielä talven jälkeen kylmä ja verrattaen kuiva, joten sieltä saapuvat pohjoiset ilmavirtaukset ovat täysi vastakohta eteläisille. Matalapaineiden tyypillinen kulkureitti suosii lämpimänkostean ja kylmänkuivan ilmavirtausten kohtaamista nimenomaan keskisten osavaltioiden yllä. Kun tähän pakkaan yhdistetään vielä voimakas luoteesta kohti länttä suuntautuva suihkuvirtaus, niin tornadoainekset ovat kasassa.

Miten itse tornado sitten saa alkunsa? Lämpimän ja kostean ilman alueilla nousevan ilman virtaukset voivat olla voimakkaita. Pilvissä tuulen suunta ja nopeus vaihtelevat rajusti sen eri osissa epävakaissa tilanteissa. Myrskypilvien alapuolella esiintyy pyörteisyyttä ja sopivissa olosuhteissa pyörteet voivat tempautua mukaan voimakkaisiin nousuvirtauksiin. Tämä näkyy pilven alareunaan muodostuvana suppilona, jossa paine paikallisesti laskee ja painaa suppiloa alaspäin. Täysin kehittyneestä tornadosta voidaan puhua silloin, kun suppilo koskettaa maata.

Yhdysvaltojen tornadot saavat ylivoimaisesti eniten media-arvoa, mutta tiesittekö, että on olemassa yksi maa, jossa tornadotilastot ovat vieläkin karummat? Kyseessä on niinkin eksoottinen maa kuin Bangladesh. Enpä olisi itsekään tullut aikaisemmin ajatelleeksi. Siellä tornado-olosuhteet ovat kuitenkin myös hyvin otolliset keväisin, kun Himalajalta puhaltavat hyiset sekä kuivat ja Intian valtameren kosteankuumat ilmamassat törmäävät. Bangladeshin verrattaen primitiivisten asuinolosuhteiden vuoksi täällä kuolonuhreja on usein huomattavasti Yhdysvaltoja enemmän. Esimerkiksi tänä keväänä siellä on menehtynyt tornadoihin jo reilusti yli 30 ihmistä, kun samaan aikaan Yhdysvalloissa kuolleita on vain muutamia.

Itse en ole koskaan päässyt tornadoja (enkä edes trombeja) todistamaan, mutta olen tehnyt itselleni lupauksen: vielä jokin päivä lähden Yhdysvaltojen halki tornadojahtiin!

Terminen kevät vihdoin näköpiirissä!

| Julkaistu 4. 4. 2013 17:34

Niin skeptinen kuin luonteeltani toisinaan olenkin, uskallan kuitenkin nyt väittää teille, ettei kunnon kevät ole enää kaukana. Voisin melkeinpä hankkia legendaarisen tj-aamukamman. Sen verran pitkään tätä on odotettu!

Selvennetäköön vielä, että terminen kevät alkaa, kun lämpötilat kohoavat pysyvästi plussan puolelle. Se ei ole kuitenkaan ihan niin yksiselitteistä: ei riitä, että päivisin käydään plussalla, vaan koko vuorokauden keskilämpötilan täytyy olla plussalla (0-10 asteen välillä). Lisäksi tätä pitää jatkua ainakin viikon verran, jotta terminen kevät voidaan julistaa alkaneeksi.

Tällä hetkellä terminen kevät on eteläisessä Suomessa noin viikon myöhässä aikataulustaan. Olette tästä huolimatta varmasti jo huomanneet, että päivälämpötilat ovat lähteneet selvästi nousuun pääsiäisen myötä, vaikka yöt ovatkin edelleen tavanomaista kylmempiä. Itse asiassa nyt ollaan kurottu päivälämpötiloissa kiinni ajankohdan keskimääräisiin lukemiin, jotka ovat täällä etelärannikolla +4…+5 astetta. Termisen kevään esteenä ovat nyt enää nuo matalat yölämpötilat.

Suurimpana syynä maaliskuun kylmyyteen on ollut polaaripyörteen heikkeneminen ja arktisen ilmamassan valuminen epätavallisen eteläisille leveysasteille. Tyypillisesti Suomi kuuluu länsivirtausvyöhykkeelle ja matalapaineiden kulkureitille. Nyt heikentyneen polaaripyörteen vyöryttämä kylmä ilmamassa ja Skandinavian länsipuolelle muotoutunut korkeapaine ovat täydellisesti blokanneet kaikki lämpimämmän ilman yritykset ja pakottaneet matalapaineet eteläisemmälle reitille.

Tilanne on kuitenkin vähitellen laukeamassa, sillä voimakkaasti lisääntyvä auringonsäteily hajoittaa polaaripyörrettä päivä päivältä pienemmäksi, kunnes sen merkitys meidän säätilaan on kohta merkityksetön.

Sitten haluatte varmasti tietää lisää mainitsemastani termisen kevään alkamisesta. Ennustemallit ovat tuomassa muutosta Euroopan suursäätilaan ensi viikon puolivälissä: Itä-Eurooppaan on muotoutumassa korkeapaine ja Brittein saarten kohdilla matalapaine. Tämä sääkuvio avaisi ensimmäistä kertaa väylän lauhemmille eteläisille ilmavirtauksille pitkään aikaan. Todennäköisesti ensi viikon puolivälin jälkeen vuorokauden keskilämpötilat kohoavat jo plussan puolelle eteläisimmässä Suomessa. Päivälämpötilatkin saattavat ylittää jo +5 asteen, varsinkin loppuviikosta. Näillä näkymin terminen kevät alkanee eteläisessä Suomessa tänä vuonna viikolla 16 (15.-21.4.). Jos kuitenkin tavanomaista kovemmat yöpakkaset jatkuvat hiemankin tämänhetkistä ennustetta pidempään, voi olla, että tämän vuoden terminen kevät alkaa myöhemmin kuin koskaan mittaushistorian aikana. Myöhäisin termisen kevään alkaminen on Helsingissä 18. huhtikuuta.  Jäädään nyt mielenkiinnolla odottamaan, kuinka tässä käy.

Muistutuksena vielä termisen kevään alkamisajankohdat Helsingissä viime vuosina:

10.3.2012

2.4.2011

26.3.2010

28.3.2009