Sateensuojat – Kun on harmaata ja sataa, saa olla värikäs

| Julkaistu 30. 9. 2011 12:09

Käytännöllisyys on muotia. Kumisaappaita ei ole hävetty vuosiin, ja nuoret miehet ovat oppineet käyttämään kalosseja. Värikäs ja näyttävä sadetakki suojaa ja ilostuttaa harmaana sadepäivänä. Koska sadetakki ei ole joka päivän vaate, siihen sopii villimpi ja leikkimielinenkin kuosi.

Sadetakki on ikivanha keksintö. Kankaita on yritetty saada vedenkestäviksi jo satojen vuosien ajan. Ensimmäisen läpimurron teki skotlantilainen Charles Macintosh, joka keksi päällystää takkikankaan nestemäisellä kumilla. Vuonna 1851 Bax & Company kehitti aquascutumin, kemiallisesti vedenpitäväksi käsitellyn villakankaan, josta tuli suosittu Krimin sodassa. Toisen maailmansodan jälkeen sadetakkeihin alkoi löytyä kevyempiä materiaaleja, kuten PVC ja nylon.

Nyt sadetakin asemaa uhkaavat tekniset urheiluvaatteet, jotka pitävät sadetta mutta eivät ole yhtä kömpelöjä ja hiostavia kuin sadeasut. Tyylistään tarkat jaksavat onneksi pukeutua sadesäälläkin. Vuokon ja Marimekon retrot sadetakit ovat sateisen kaupungin komistuksia.

Suomen suosituin sadetakki lienee Rukan klassinen sadeanorakki. Kun Aleksi Bardy vaatetti Ultra Bra -yhtyeen kirkkaankeltaisiin sadetakkeihin Sinä lähdit pois -kappaleen videolla vuonna 1997, tuli Rukan takista muoti-ilmiö. Keltaista vilkkui katukuvassa ähkyyn asti.

Nyt videosta on tarpeeksi aikaa eikä keltainen enää kyllästytä. Moni parikymppinen on ottanut vanhan lapsuustakin uudelleen käyttöön. Rukan sadeasuissa on nostalgiaa ja turvallisuuden tunnetta. Lapsuuden sadeasu on vanhemmiten hauska muistuma menneestä. Keltainen ei ole kuitenkaan Rukan myydyin väri, vaan turvallisempi tummansininen.

Jasmine Julin-Aro on vastannut Rukan sadeasujen suunnittelusta vuodesta 1988. ”Rukan sadetakki syntyi olympiavuonna 1952”, hän kertoo. ”Tehtaan johtaja ja omistaja Roger Störling ajoi moottoripyörällä sateessa Helsinkiin ja harmistui kastuessaan. Hän teki kaavoittajan kanssa nykyisen takin esiäidin. Sittemmin takkia on päivitetty joka sesonki uusin värein, mitoitus on muuttunut ja materiaali on kevyempää ja joustavaa.”

Arja

Arja Rantala, 32
Laivakatu, Helsinki

”Ostin Marimekon vanhan sadetakin kirppikseltä 1999. Se on luultavasti 60- tai 70-luvulta. Se peittää polvet ja toimii fillaroidessakin. Haluaisin täydentää asun vielä sadehatulla, mutta kukaan ei tee hauskoja sadehattuja. Sadeasua on kiva käyttää. Laitan takin, saappaat ja 10-Gruppenin sadesään laukun aina, kun luvassa on sadetta. Kumisaappaita pitää olla kahdet, toiset kaupunkiin, toiset maalle ja kalaan.”

Maki

Maki Kusakabe, 31
Humalniementie, Helsinki

”Sadetakkini on kotimaastani Japanista. Minä Perhonen -merkin takki on lasten malli. Kuosin nimi on Sunny Rain, aurinkoinen sade. Vaikka takki on kevyt, se pitää hyvin vettä. Käytän kumisaappaina mustia ratsastussaappaita, mutta tämän takin kanssa ne ovat liian raskaat. Haaveilen löytäväni kirpputorilta vanhan Marimekon sadetakin ja Nokian korolliset kumisaappaat.”

Hertta

Hertta Päivärinta, 28
Telakkakatu, Helsinki

”Ostin sadetakin Valtterin kirpputorilta 2000-luvun alussa. Se oli isoa mammamallia. Muodissa olivat lyhyet ja kapeat takit, joten lyhensin ja kavensin sen. Nyt vähän kaduttaa. Takkini menee niin pieneen tilaan, että sen voi ottaa käsilaukkuun mukaan, jos on pienikin sateenuhka. Pidän myös sen kuosista. Pilkut ja pallot eivät ole koskaan epämuodikkaita.”

2 vastausta artikkeliin “Sateensuojat – Kun on harmaata ja sataa, saa olla värikäs”

  1. Päivi Onnela kirjoittaa:

    Minulla olisi täysin käyttämättömät Nokian korolliset kumisaappaat, tummanharmaat, kokoa 37, ehkä 80-luvulta ja voisin kyllä luopua niistä, jos haastateltu henkilö (Maki Kusakabe) on kiinnostunut.

  2. Sami kirjoittaa:

    Vieläkö on kumpparit myynnissä…

Kommentoi