Jo ennen talven pitkää pakkaskautta kaduilla alkoi näkyä karvaa: lammasturkkeja, isoja karvahattuja ja elegantteja kettupuuhkia. Muotitietoiset käyttävät karvahattuja lähes ympäri vuoden, myös silloin kun ilmankin tarkenisi. Helsingissä on nähty kukkamekkoja yhdistettynä isoisän karvareuhkaan, Berliinin kirpputoreilla karvahatut viedään myyjien käsistä, ja Tukholmassa jokainen tyylitietoinen nuori nainen kantaa turkkia.
Tehdään asia heti selväksi: upouutta turkkia harva suomalainen nuori ostaisi. Fashionistojen takit ovat vintagea tai tekoturkista. Monella on mummun vanha. Tekoturkiksissa suositaan 80-luvusta muistuttavia eläinkuoseja. Myös takin päälle puetut tekoturkisliivit ovat muotia.
Kumma kyllä, samaan aikaan kun vintage-turkikset ovat muodin huipulla, suhtaudutaan turkistarhaukseen yhä jyrkemmin. Suomessa vain joka kolmas hyväksyy turkistarhauksen, kertoo viime syksynä tehty Taloustutkimuksen kysely. Turkistarhauksen lopettamista kokonaan kannattaa joka viides suomalainen nainen.
Näin onkin jo tehty Britanniassa, Sveitsissä, Bulgariassa, Itävallassa ja Kroatiassa. Monessa EU-maassa kieltoa valmistellaan. Suomessa ei vielä, vaikka sitä on äänekkäästi vaadittu.
Nuoret naiset pitävät vintage-turkiksista, koska niissä on glamouria ja ylellisyyttä. On niissä myös rokkenrollia ja boheemia renttumaisuutta – katsokaa vaikka Andy McCoyn talvityyliä.

Terhi Räsänen, 26
Töölönlahti, Helsinki
”Monet ovat kyselleet kadulla, mistä turkkini on peräisin. Se on äitini vanha, varmaankin 70-luvulta. En ole turkisten puolesta tai niitä vastaan. On hyväksyttävä, että turkistarhaus on elinkeino. Silloin kun turkkini on tehty, ei vielä tiedetty tarhauksen ympäristöhaitoista. Uutta turkkia en ostaisi.”

Riikka Levonmaa, 23
Tähtitorninmäki, Helsinki
”Aito turkis tuo särmää pukeutumiseen, eikä mikään lämmitä niin kuin turkis. Aloin käyttää turkiksia vuosi sitten, kun löysin isän vanhan karvahatun. Olen perinyt äidiltäni kettupuuhkan, mutta siitä poistatin suutarilla pään ja käpälät. Kokonaisena se tuntui liialta.”

Natalie Wilson, 25
Kasarmikatu, Helsinki
”Ostin turkkini lontoolaisesta vintage-liikkeestä. Luulen, että se on 60-luvulta. Olen hulluna turkisliiveihin, sekä aitoihin että tekoturkiksesta tehtyihin. Metsästän niitä kirpputoreilta, mutta hyvälaatuisia on vaikea löytää, koska ne häviävät heti. Uutta turkkia en voisi kuvitellakaan ostavani.”

Heta Kangasmaa, 18
Mannerheimintie, Helsinki
“Turkki on äitini vanha ja 1980-luvun lopulta. Otin vain olkatoppaukset pois. Kassi on tehty vanhoista kahvipaketeista. Ostin sen yhdellä eurolla Uffilta.
Käytän usein paljon koruja sekä kiiltäviä ja kimaltavia materiaaleja kuten hopeisia, kultaisia tai lateksikankaita. Isoäitini tekee minulle paljon vaatteita. Voin pyytää häntä ompelemaan melkein mitä tahansa.”

Muusa Kuulamo, 20
Pieni Roobertinkatu, Helsinki
“Vintage-turkkini on luultavasti 1920- tai 30-luvulta. Mekko on 1950-luvulta ja saappaatkin ovat vanhaa suomalaista vintagea. Pidän näyttävistä asusteista kuten tästä hatusta ja kultaisista korvakoruista.
Juuri nyt minua inspiroi 1930-40 -lukujen tyyli: Marlene Dietrich, karvahatut ja pitkät päällystakit.
Pidän Maria Veitolan tyylistä.”


6. maaliskuuta 2010 kello 14.57
Ällöttävää tällainen turkisten puffaaminen. Turkikset on “OUT” muodista pysyvästi.
7. maaliskuuta 2010 kello 6.31
Hienoa että nuoret pukeutuvat turkiksiin.
Ihmettelen vain kommentteja että vanha turkki hyväksytään mutta uuden ostaminen ei ole hyväksyttävää ???
8. maaliskuuta 2010 kello 12.45
No onpas tekopyhää. Uutta en osta, mutta vanha kyllä kelpaa. Haloo! Jos on niin vahvat mielipiteet, että turkistarhaus tulisi kokonaan kieltää, niin sitten ei kyllä pidä minkäänlaista turkista pitää. Samalla tavalla se kettu on ”kärsinyt” 70-luvulla kuin tänä päivänä.
8. maaliskuuta 2010 kello 19.31
“Olen perinyt äidiltäni kettupuuhkan, mutta siitä poistatin suutarilla pään ja käpälät. Kokonaisena se tuntui liialta.” Eli liian todelta. Ällöttää tällaiset kommentit. Katsokaa niitä turkistarhavideoita, joita netti on pullollaan. Vai ettekö uskalla? Repisivät aivottomat muodin orjat itseltään pään ja kädet irti.
8. maaliskuuta 2010 kello 20.24
Karmaisevan näköisiä karvakasoja. Eikö oikeasti tunnu pahalta että päällä roikkuu raato, useimmiten vielä eläessään kärsinyt sellainen?
Ehkä turkki lämmittää mutta ei anna kantajastaan kovin lämmintä kuvaa. Turkinkantaja vaikuttaa välinpitämättömältä ja itsekeskeiseltä.
Glamouria on kyllä kaukana näistä karvareuhkoista. Oikeaa ylväyttä löytyisi näiden karvojen oikeista omistajista, jos niitä vain ei olisi suljettu pönöttämään ahtaaseen häkkiin odottamaan lahtausta.
11. huhtikuuta 2010 kello 10.24
No, itse kuulun kyllä noihin “epäjohdonmukaisiin” – vanhan turkiksen käyttäjiin, mutta turkistuotannon alasajamisen kannattajiin.
Nyky-yhteiskuntaan turkistuotanto ei mielestäni kuulu, enkä missään tapauksessa käyttäisi uutta turkkia.
En kuitenkaan pysty hyväksymään täysin käyttökelpoisen materiaalin hukkaanheittämistäkään. Omasta vaatevarastosta iso osa on second hand – tavaraa, enkä näe mitään syytä pitää turkiksia jotenkin poikkeavana materiaalina. Käytettynä ostettu tai mummolta peritty raatokasa ei tasan tarkkaan tue mitään turkistuotantoa. Voi tietysti väittää, että välillisesti tukee (pitämällä turkikset katukuvassa) – mutta saman syytöksen voi sitten heittää myös kaikelle keinokarvalle.
Vanhan turkiksen käyttöä isompi ongelma pukeutumisessa on tämän päivän kertakäyttövaatekulttuuri. Halpaa törkyä on kaupat väärällään, uutta pitää saada joka päivä ja vanhat rätit sitten päätyvät mihin päätyvät, kun eivät enää ole trendien harjalla.
15. huhtikuuta 2010 kello 18.32
Jos ostaa turkin joka on tehty vuosikymmeniä sitten, se ei enää rahallisesti tue turkistarhausta. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa käsittää? Tekoturkki ei myöskään ole kärsinyt mitään ennen takiksi ompelua. Se että turkistarhauksen vastustuksen nimissä halutaan poistaa maailmasta kaikki turkista hieman muistuttavat asiat, alkaa vaikuttaa jonkinlaiselta taikauskolta.
Ja tavaran uudelleenkäyttö on ekologisempaa kuin uuden hankinta, vaikka se olisi kuinka luomutuotantoa. Puuvilla muuten on yksi kaikkein ympäristölle haitallisimmista viljelykasveista, kumma kyllä sitä näyttävät aina kaikki itseään valveutuneena pitävät suosivan.
26. huhtikuuta 2010 kello 22.40
Olen hyvin samaa mieltäKamichan kanssa. Aito turkishan myöskin maatuu, mutta muoviversio ei.
2. heinäkuuta 2010 kello 7.46
Aidot turkiksethan ovat ihastuttavia, ei tekoturkis ole koskaan niin pehmeä & silkkinen kuin aito! Kokemusta on, ja laatua/aito sen olla pitää.
Luonnossa juoksentelee vapaana vaikka kuinka paljon turreja: kaikilla suomalaisilla ei ole varaa saati halua ostaa turkiksia, joten tuskin se haittaa jos niihin sijoittaa esim. pieni joukko ihmisiä…;-)
Uhanalaiset lajit tulee tietenkin jättää rauhaan ja luontoa kunnioittaa, mutta eipäs mennä liiaallisuuksiin!
Kyllä ihminen on osa eläinkuntaa – mutta c’mon – kyllä me olemme jo siinä määrin oma lukumme, että rinnastukset tyyliin “entä jos sinulta revittäisiin raajat” ovat naurettavia.
Vaan entäpä jos tuota paljon parjattua turkistarhausta kehitettäisiin eläinystävällisempään suuntaan? Niin kuin kanaloissa: lisätilaa ja kivuton kuolema?
Viherväki kitisee eläinten oikeuksista, mutta entäs ihmisten oikeus inhimilliseen, kivuttomaan ja mielellään nopeaan kuolemaan?
Se juttu on yhtä lailla puolimatkassa ja oikeusmurhia tapahtuu yhtenään, ja heikoimmillaan ihminen on aivan yhtä puolustuskyvytön kuin eläinkin.
Vasta sitten kun kaikki sairaat tai kuolemansairaat saavat Suomessa tarvitsemansa hoidon nopeasti, kohtuuhinnalla, kodinomaiset sairaalaolosuhteet, eikä yksikään joudu kitumaan viikkokausia -ellei halua- jossain kunnan vuodeosastolla morfiineissa vaan saa kuolla kun lystää, SEN JÄLKEEN MUREHDIN ELUKOITA.
21. syyskuuta 2010 kello 16.13
Jaahas, voi miten paljon täälläkin aivoja käytetään. Juu, pidetään ne kauniit (oikeasti) turkikset kaapissa makaamassa tai parempaa; heitetään pois… Mitä hyötyä on olla käyttämättä turkkia, jos sen alkuperäinen omistaja on kuitenkin jo kuollut & ennemmin vanha turkki kuin uusi. Hienoa, ettei uusia turkkeja haluta ostaa! Itselläni on lapista peräisin oleva, hyvin hyvin vanha napakettupuuhka jota en ole heikon itsetuntoni takia voinut vielä edes pitää juuri tuonkaltaisten kommenttien pelossa. Idiootit.
7. lokakuuta 2010 kello 0.19
http://www.youtube.com/watch?v=mBR0Mz9iWrw
tässä on syy miksi en ikinä ikinä ostaisi oikeaa turkkista, vaikka suuri turkkisfani olenkin.
Ihmiset oikeesti, älkö olko itsekkäitä. Kaveri osti oikean turkkiksen, en ole eläessäni tuntenut niin suurta pettymystä ketään kohtaan…
17. marraskuuta 2010 kello 16.41
Minusta oikeat turkikset on ällöttäviä.Vittu ku ihmiselle ei riitä nykyään enään mikään,ku ollaa niin vitun köyhiä,että toisilta pitää nahat repiä.Vittu 10 000-vuotta sitte oli noita turkiksia pakko käyttää,ei niitä enään tarvita.Ihmiset luulee olevansa jotenkin muka hienoja,kun riistää HEIKOMMILTA elämän,että saa pikkupikku lapaset käteensä.Heti ollaa muka niin hienoja.
Hyi että ku inhottaa tollaset turkikset.VITTU OIKEESTI
“”ei viitti niin hyvää turkista heittää pois,ku muumeli piti sitä”"
EIKÖ OO VARAA OSTAA ITTELLENNE JOTAIN KUNNON VAATTEITA.KYLLÄ NÄHTÄVÄSTI TYKKÄÄTTE VIEDÄ HENGEN JOLTAIN TOISELTA ETTÄ SAATTE PIKKUPIKKU LAPASET
VÄHÄN OOTTE NOLOJA!!! LOL