Blogit

Kirjallisuus – aivan liian juhlallinen ja suuri sana. En oikeastaan ymmärrä siitä mitään. Enkä kai koskaan ole niin väittänytkään.

Mitä lukeminen minulle sitten merkitsee?

Kirjallisuus ei ole minulle mitään juhlallista vaikka onkin kiehtovaa. Kirjallisuus on minulle enemmän kuin arkista näkkileipää. Ja on mahdollista, etten aina huomaa milloin olen tekemisissä todella hienon, käsintehdyn näkkileivän kanssa. Sillä minua ei ole koulutettu arvioimaan leipää. Rupesin vain syömään.

(lisää…)

Jaakko Yli-Juonikas lupasi vastata lukupiiriläisten kysymyksiin, olkaa hyvät:

Alla vastaukseni. Terveiset kaikille Lukupiiriläisille, kiitokset hyvistä kysymyksistä ja aurinkoista kesää

t. Jaakko Yli-Juonikas

(lisää…)

Jaakko Yli-Juonikkaan kirja Uneksija oli kuukauden kirja ja tämä postaus on vähän myöhässä. Siihen on syy. Kirjallinen syy. Tästä kirjasta on vaikea sanoa mitään. Ainakin minulle, joten toivottavasti voitte auttaa vähän. (lisää…)

Toukokuun kirjana on Jaakko Yli-Juonikkaan kirjoittama kirja Uneksija. Yli-Juonikas on lupautunut vastaamaan lukupiiriläisten kysymyksiin ja kommentteihin.

Noin 35-vuotias suomalainen nainen, joka on asunut paljon ulkomailla, pitää kirjallisuudesta, mutta ei ole koskaan päässyt suomalaisen kirjallisuuden makuun, tarvitsee apua. Tämä haluaisi nyt tutustua suomalaiseen kirjallisuuteen ja aloittaa ”klassikoista”. Laitoin klassikot lainausmerkkeihin siksi, että ehkä klassikko ei tässä tapauksessa kuitenkaan tarkoita pelkkää Täällä pohjantähden alla –kirjaa tai Kalevalaa. Mutta siis suosituslista (10 kirjaa) kirjoista, jotka eivät ihan pelkästään edusta viime vuosien satoa.
Mitä suosittelisitte?

Sovimme yhdessä, että lukaisemme Henry Jamesin Naisen muotokuvan. Utelias, jonka idea tämä oli teki aiheesta meille aloituspostauksen:

Henry James (1843 – 1916) oli amerikkalainen kirjailija, joka asui Englannissa yli 50 vuotta. Naisen muotokuva (The Portrait of a Lady), kuten useimmat muutkin Jamesin kirjat, kertoo amerikkalaisista Euroopassa. Naisen muotokuva ilmestyi  jatkokertomuksena vuosina 1880-1881 ja  kirjana 1881.  1900-luvun alussa James teki kirjaansa tuhansia pieniä muutoksia. Uusi, minun lukemani  versio ilmestyi 1908.  En tiedä, kumpi versioista on suomennettu. Asian voi tarkistaa esim. Mme Merlen nimestä, alkuperäisessä versiossa hänen nimensä on Geraldine, uudemmassa Serena. (lisää…)

Bernhard Schlink oli ystävällinen ja lupautui vastaamaan muutamaan lukupiiriläisten kysymykseen. Ohessa vastauksia lukupiiriläisten, ja vähän muidenkin, kysymyksiin.

Kysymys: Kuvaatte paljon kirjoissanne syyllisyyttä. Käsittelette sitä kiinnostavasti myös mm. esseekokoelmassanne Guilt About The Past. Voiko mielestänne kansakunnan aitoa yhteistä syyllisyyttä olla vai onko syyllisyys viimekädessä kuitenkin yksilön kokemus? (lisää…)

Tämä meinasi tässä Henry James -kiihkossa unohtua, että toukokuulle ei vielä ollut omaa kirjaa. Jos sopii se olisi Jaakko Yli-Juonikas ja kirja nimeltä Uneksija. Luin aikoinaan samalta kirjailijalta kirjan Valvoja ja tyyli oli omintakeinen ja kiinnostava. Keskustelu alkaa 15.5.

Kuukauden kirjana oli tässä kuussa Ian McEwanin kirja Polte (suom. Juhani Lindholm). Vastustin tätä kirjaa itse pitkään vaikka yleensä luen Ian McEwanit heti alkukielellä kun ne ilmestyvät. Syy oli se, että tätä markkinoitiin isosti ilmastonmuutosteemalla. Se ei häirinnyt minua siksi, etteikö teema olisi tärkeä tai etteikö kaunokirjallisuudessakin voitaisi käsitellä isoja globaaleja teemoja. Syy oli se, että aikoinaan John Grisham kirjoitti hyviä, omaperäisiä ja kiinnostavia dekkareita. Sitten hän sai jostain ”valaistumisen” ja eräässäkin dekkarissa sekoiltiin Amazonin sademetsiä pelastamassa, juoni oli unohtunut, hänelle tavanomainen ja kiinnostava loppuratkaisu oli unohtunut. Kirja oli huono. Pelkäsin, että McEwanille olisi tapahtunut samoin. Onneksi näin ei todellakaan ollut. (lisää…)

Ohessa pääministeriehdokkaan, nykyisen pääministerin Mari Kiviniemen vastaukset Lukupiirin lukemisaiheiseen pääministeritenttiin:

Millainen lukija olet?

Luen paljon lehtiä ja muistioita sekä jonkin verran työhön liittyviä kirjoja. Kaunokirjallisuutta luen enimmäkseen lomilla, mutta yöpöydällä on aina jokin kirja kesken. Suosikkejani ovat suomalaiset naiskirjailijat, mutta toki tartun miestenkin teoksiin. Dekkareita luen enimmäkseen ruotsiksi.

(lisää…)