Netissä toimiva lukupiiri on avoin ja keskustelua voi seurata kuka vain. Tutkijakin livenä. HS:n kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola tekee tutkimusta nyt lukupiireistä Suomessa ja toivoo yhteydenottoja teiltä, jotka pidätte lukupiirejä tai osallistutte sellaisiin.
Mistä siis on kyse?
Kun HS-kulttuuritoimituksessa kerättiin pari vuotta sitten tietoja suomalaisista lukupiireistä ja niiden toiminnasta, yli sata piiriä ja kirjallisuuskerhoa ilmoittautui.
Nyt toimittaja Suvi Ahola tekee vuorotteluvapaallaan aiheesta perusteellisempaa tutkimusta Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden jatko-opiskelijana. Tarkoitus on kartoittaa maamme lukupiirien historiaa, määrää ja toimintaa, jäsenten ikää ja taustoja sekä tutustua tarkemmin ryhmässä tapahtuvaan lukemiseen. Millä perusteilla luettavaa valitaan, miten kirjoista keskustellaan ja miten niitä tulkitaan?
Tutkimusta varten lukupiireille lähetetään kyselykaavake. Jos haluat piirisi tai kerhosi mukaan tutkimukseen, lähetä sen vetäjän yhteystiedot (tai vaikka omasi) Suvi Aholalle sähköpostitse osoitteeseen suvi.ahola@helsinki.fi tai postitse osoitteeseen: Vanha Yrttimaantie 9, 00730 Helsinki.
Tietoa kaivataan myös vanhoista suomalaisista lukupiireistä, esimerkiksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa toimineista kirjallisuusyhdistyksistä, työläisten perustamista tai sota-aikana toimineista yhteenliittymistä.
Helsingin kirjamessuillakin puhutaan lukupiireistä perjantaina 23. 10. klo 12 Katri Vala –lavalla. Omasta piiristään kertovat Pirjo ja Matti Sinko, ja Suvi Ahola esittelee tutkimustaan.
21. lokakuuta 2009 kello 9.52
Kiitoksia aamun Hesarille hienosta kirjallisuusliitteestä. Lisää samaa.
Schopenhauer sanoi, että taide vapauttaa yksilöllisen tahdon aiheuttamasta kärsimyksestä. Mutta hänen mielestään hienoimman taiteen tulisi sijaita sinettien takana, tyhmän enemmistön saavuttamattomissa.
Lukupiirit lienevät eliitin mielestä tyhmän enemmistön harrastus. Samaten ylipäätään keskustelu netissä. Kiittämässäni Hesarin kirjallisuusliitteessä Antti Nylen laittoi nettikeskustelijat lainausmerkkeihin. Hän on ehkäpä noin tuhannes omaperäinen nettikeskusteluhalveksija.
Eläköön elitismi ja syvä viisaus.
21. lokakuuta 2009 kello 10.21
Mitä ihmettä. Onko HS julkaissut taas vaihteeksi kirjallisuusliitteen.
Kenestä puhut kun puhut eliitistä? Missä sellaiset ihmiset ovat? Mikä tekee eliitistä eliitin? Antti Nylen Vihan ja katkeruuden esseet on yhä parasta esseetä, mitä on julkaistu vuosikymmeniin Suomen kielellä. Nyleninkin terävyys on suurennuslasimme alla ja voimme vain odotella uusia entistä viiltävämpiä esseitä Nyleniltä.
21. lokakuuta 2009 kello 15.18
Mielipide-eliitti.
21. lokakuuta 2009 kello 18.25
En ole lukenut Nylenin tekstia, mutta kyllahan nettikeskusteluissa luvattoman usein tulee vastaan sellaista soopaa, etta heikompaa hirvittaa. Jotenkin ihmisilta tuntuu valilla itsesensuuri unohtuvan, kun kommentteja saa postata anonyymisti.
Lukupiirissa tama tauti ei tosin tunnu kovin pahasti vaivaavan. Ehka kirjallisuus on liian seksiton aihe, tai sitten torvelot siirtyvat muualle, kun huomaavat, ettei vakiporukka jaksa provosoitua.
21. lokakuuta 2009 kello 19.12
Minusta tässä Lukupiirissä käyttäydytään kiitettävästi, kommentoijat ovat kohteliaita ja noudatavat hyviä käytöstapoja.
Vaikkakin, Late, mielestäni kirjallisuus ei ole seksitön alue ollenkaan.
Ehkä kirjoja lukevat ovat oppineet kommunikoimaan?
Näitä keskusteluja on kiva seurata!
25. lokakuuta 2009 kello 10.01
Mitä Suvi Ahola tarkoittaa lukupiirillä? Vain ”epävirallisia” lukupiirejä vai myös kansalais- ja työväenopistojen luku- ja kirjallisuuspiirejä?
26. lokakuuta 2009 kello 16.43
Tässä vaiheessa en ole lainkaan kranttu, eli kaikenlaiset lukupiirit kiinnostavat, sekä yksityiset että jonkun laitoksen tms. järjestämät. Määrittelen lukupiirin niin, että siinä ihmiset kokoontuvat vapaaehtoisesti lukemaan ja keskustelemaan valitsemistaan kirjoista.