Hyvää vappua kaikille Hesarin lukijoille. Muistakaa, että vain nelijalkaiset pissaa kaduille ja yleisiin puistoihin.
toivoo Sötis

Hyvää vappua kaikille Hesarin lukijoille. Muistakaa, että vain nelijalkaiset pissaa kaduille ja yleisiin puistoihin.
toivoo Sötis

Lumen sulaessa on Sötikselle aukeutunut ihmemaa pihallamme. Aina jonkin kinoksen takaa pilkistää…mikäs muu kuin pallo!
Pois tieltä oksat ja männenkävyt kun futaajapuudelimme syöksyy kuin ohjus pitkin pihaa. Siinä saa kyytiä niin kinokset kuin kurat. Kysymys vain kuuluu: kuinka usein tuota koiraa pitäisi pestä?

Kello näyttää 00:03 ja koira hyppää haukkuen jalkopäästä ja suuntaa rappusiin. Jää murisemaan puoliväliin. Onko pakko ja vielä keskellä yötä? Toisaalta, eihän sillä ole tapana öisin räksyä.
Ruotsissa yleisin koiran nimi on Molly. Hopealle pääsee Wilma, pronssin nappaa Ronja ja neljänneksi yltää Ludde. Ainakin jos uskomme Aftonbladetia (ja miksi emme uskoisi…hihhiii). Tästä herää ainakin kaksi kysymystä:
1. Mistä ne sen tietää? Rekisteröidäänkö siellä myös kutsumanimet paikalliseen liittoon? Meidän Sötiksellä on Kennelliitossa aivan eri nimi, sellainen vähän fiinimpi. Ja mitä olen muiltakin kuullut, ovat nimet tyyliä La Duchesse de la Grand Siecle Diamant, tai jotain muuta ihan hassua. Voiko olla että Ruotsissa voisikin olla ”Ludde vaan” ? Toisaalta siellähän aloitettiin sinuttelukin jo silloin kun meillä puhuttiin vanhemmille kolmannessa persoonassa.
2. Inhimillistetäänkö siellä koiria enemmän kuin meillä? Vai olenko minä jymähtänyt 70-luvun koiranimiin? Musti, Nappi, Jekku ja niin pois päin. Nyt kun rupesin miettimään, niin kyllä tuttavapiirissäni on aika paljon ihan ”ihmisten nimiä” koirilla. Mitä teidän tilastot sanoo? Onko olemassa jotain tieteenalaa mitä voisi kutsua koirasosiologiaksi?
Jokaisella lemmikinomistajalla on varmasti kasapäin kuvia, joissa näkyy vain kuono tai hännänpää. Joskus pienellä leikillä näistä saakin ihan hauskoja taideteoksia. (lisää…)
Elmeri-possu on joutunut viime päivinä suuren kiinnostuksen kohteeksi. Talossa missä on tuhat pehmolelua, on arpa langennut juuri Elmerille. Sitä retuutetaan ja nuollaan ja sitä etsitään. Koska kainalosta tursuaa jo pumpulia, on possuparkaa piilotettu öin ja päivin. Nyt se istuu pianon päällä ja Sötis osoittaa mieltään.
(lisää…)
Tällaisina päivinä on ihanaa vaihtaa tuolia auringon mukaan ja kuunnella radiota.

Päivän Hesarista otsikko: ”Nainen toimi vale-eläinlääkärinä vuosia useista valituksista huolimatta.”
Vuosia. Useista valituksista huolimatta.
Minä olen tavallisilla puudeliaivoilla varustettu, siis aika fiksu koira. Emäntä puhuu usein omistavansa Nalle Puhin aivot. Ei meistä kumpikaan tällaista ymmärrä.

Trimmausreissulta raportointia:
Minä synnyin kaksi viikkoa sitten. (lisää…)
Mikä siinä on että kun Sötis kerran nuuhkaisee tyttöjen ystäviä on se sen jälkeen niin vanhaa kaveria. Aikuisten naisten tullessa kylään tunkee itsensä syliin. Mutta kun naapurin miehistä näkyy kengänkärkikin, niin räksyttää niin ettei mitään rajaa. ..
