Tuutikki kävi sunnuntaina hieronnassa.

Tuutikki
Näköjään meidän lauman elämä alkaa hyvin pikkuhiljaa tässä aktivoitumaan kun kevät kulkee eteenpäin.
Ronja sai eilen erityisen vieraan, kun sosiaalistamisreissulla ollut kakara pääsi pitkän ja aktiivisen päivän päätteeksi vielä katselemaan tuota ikikärsivällistä vanhempaa rouvaa.

Ronja ja pikku-Jetta
Tapasin viime viikonloppuna Tuutikin pennuista sijoitustyttöni Dixien ollessani reissulla etelämmässä.

Dixie-neitokainen
Ronjan elämänlaatu on parantunut aivan huomattavasti taannoisen kohtuleikkauksen vuoksi. Sen sokerit eivät enää heittele miten sattuvat, ja yhtään kertaa en ole joutunut yöllä heräämään ulinaan, kun on niin kamala olo sokereiden ollessa todella korkealla.

Rinsessa rentukka, hyvässä kunnossa.
Tuli hirmuinen hoppu pikkukakaroiden kanssa, ja sen jälkeen kaikkien hoitamattomien asioiden loppuunsuorittamisessa, että en ole ehtinyt blogeilemaan pitkään aikaan – pahoitteluni siitä!

Kakarat leikkivät
Eli syvimmät pahoitteluni laiskuudesta päivittää pentulan kuulumisia. Jokainen, jolla on ollut liikkumaan ja leikkimään alkaneet pentuset talossa ymmärtänevät tunteen, että voisi istua lumoutuneena kakaroiden kanssa vaikka koko päivän naskalihampaat varpaissa seuraten lasten kasvua.

Matti ja Harald leikkivät sylissä
(lisää…)
Pennut ovat nyt paria päivää vajaan kahden viikon ikäisiä, ja aivan valloittavan valtavia mursuja.

Mamman mahan vieressä on mahtavaa uneksia
Huomasin tänään, että Ronjalla on turhan selvät kohtutulehduksen merkit.

Vanhus nukkuu rauhallisesti.