Kesäkuussa Onni on ollut minulla vuoden. Elämä Onnin kanssa on nykyään aika rauhallista. Muutos kaikkea haukkuvasta, kaikkea pelkäävästä, kaikkea epäilevästä räksyttäjästä elämäniloiseen, rakastettavaan ja ympäristöään luottavaisesti tarkkailevaan koiraan on ollut iso.
Onni Nonninen, Nilli Nallinen, Surusilmä (lisää…)
Aamulla makasin flunssassa katsellen tv:tä. Tv-lääkäri puhui allergioista ja minä mietin ihan muita asioita. Mutta yhtäkkiä kuulin tarkasti. Hyvin asiallinen ja selväsanainen lääkäri oli juuri sanonut, että kun pienet lapset konttaavat eteisessä ja syövät kenkiä, niin lapsia ei pidä kieltää.
Onni nuoleskelee huuliaan ruokailun päätteeksi. (lisää…)
Valkoposkihanhet ovat puistoissa. Jos punkeista selviää valkosipulilla, niin mitä neuvoja olisi valkoposkihanhiin ja niiden jätöksiin?
Pian ne eivät enää lähde karkuun, vaan tulevat päälle. (lisää…)
Kyläilimme Onnin kanssa perheessä, jossa oma koira oli kuollut vanhuuteen viime kesänä. Onni ei koskaan ennättänyt tavata Kitiä. Nyt olohuoneeseen oli hankittu lelukoira, joka hivenen muistutti edeltäjäänsä.
Onni tutustuu lelukoiraan. (lisää…)
Kaikkein kammottavin viime viikkojen aihe on ollut koirat, jotka tappavat. Tästä aiheesta Papun isäntä Pekka kirjoitti selkeästi ja erittäin hyvin omassa postauksessaan. Koiraihmisten tulisi muistaa, että sellainenkin on siis mahdollista ja ymmärtää ihmisiä, jotka pelkäävät siksi kaikkia koiria. Pelko ei poistu sanomalla, että eiväthän kaikki ihmisetkään tapa, vaikka sellaisiakin ihmisiä on olemassa.
Onni ei pelkää ilkeän näköistä koiraa. (lisää…)
Muistatko sinä nyt varmasti omat askeleesi? (lisää…)
Minulta on aika usein kysytty, enkö pelännyt rescue -koiran ottamista. (Anteeksi esim. Ricky-boy, kun en ole aiemmin vastannut.) Muutama ajatus aiheesta silläkin uhalla, että nähtävästi aina löytyy ihmisiä, jotka loukkaantuvat, närkästyvät tai ymmärtävät väärin.
Onni katselee kaukaisuuteen. (lisää…)
”Karhun poika sairastaa, häntä hellikäämme.” Vanha lastenlaulu tuli mieleen, kun hoidin sairastunutta pikku Onnia. Onni tuli yöllä sängyn alle, puhisi, pihisi, hengitti taajaan ja kääntyili. Eikä nukkunut.
Onni vähän alavireisenä. (lisää…)
Tänään Onni keksi, että lunta voi syödä. Innoltaan se ei ottanut kuuleviin korviinsa eikä myöskään edes halunnut ymmärtää, että niin ei pitäisi tehdä. Onnin kanssa ulkoillessa ei tosiaankaan pitkästy.
Tämähän on hyvää! (lisää…)
Onni on jo oppinut olemaan ihan tavallinen kiltti kotikoira kun usein vierailevat, tutut lähipiirin ihmiset tulevat kyläilemään. Mutta nyt tuli monta Onnille tuntematonta ihmistä kylään ja Onni käyttäytyi taas aikamoisen hölmösti.
Ei meille saa tulla vieraita! (lisää…)
